Market court dismisses claim for damages for failed tender due to insufficient evidence of winning chance.

HANKINTAMENETTELY

Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on päätöksellään 6.4.2005 numero 180/632/2005 valinnut Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen "Lääkäriksi Suomeen" -nimisen työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toteuttajaksi.

Edellä mainitussa hankintapäätöksessä tarkoitettu sopimus koulutuksen toteuttamisesta ajalla 19.9. - 16.12.2005 on tehty 3.5.2005. Hankinnan kokonaisarvo on ollut 72.900 euroa.

HAKEMUS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS

Empeiros Oy on markkinaoikeuteen 31.5.2005 toimittamassaan hakemuksessa vaatinut, että Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 30.000 euroa ja korvaamaan yhtiön arvonlisäverolliset oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 1.756,80 eurolla.

Hakija on lausunut muun ohella, että hankinnassa olisi tullut käyttää hyväksi alalla olemassa olevat kilpailumahdollisuudet järjestämällä tarjouskilpailu. Helsingissä viimeksi järjestetyssä "Lääkäriksi Suomeen" -koulutusta koskevassa tarjouskilpailussa saatiin kolme tarjousta. Hakija järjestää lääketieteellistä koulutusta ja on muun ohella järjestänyt alihankkijana seitsemän ulkomaalaisille lääkäreille tarkoitettua kurssia. Hakija on myös ilmoittanut hankintayksikölle halukkuutensa antaa tarjous vastaavista kursseista.

Hakijan tarjous olisi hakemuksessa esitetyn laskelman mukaisesti ollut hinnaltaan halvin ja voittanut siten tarjouskilpailun.

VASTINE JA LISÄKIRJELMÄ

Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on vaatinut, että markkinaoikeus jättää hakemuksen myöhään saapuneena tutkimatta tai hylkää sen.

Hakija ei ole toimittanut hakemustaan markkinaoikeudelle määräajassa ottaen huomioon, että hankintapäätös on tehty jo 6.4.2005. Koska hakija ei ole ollut asianosainen asiassa, sille ei ole toimitettu hankintapäätöstä.

Suorahankinta on perustunut valtion hankinnoista annetun asetuksen 4 §:n 1 kohtaan. Kysymyksessä oleva koulutus on voitu toteuttaa vain yliopistossa, jossa on lääketieteellinen tiedekunta. Tampereen yliopiston lääketieteellisellä tiedekunnalla on sellainen yhteistyöverkosto alueen sairaala- ja terveydenhuollon yksiköihin, jonka puitteissa kyseessä oleva palveluhankinta on voitu parhaiten toteuttaa. Hankintayksiköllä ei ole ollut hakijaa koskevia kouluttajatietoja käytettävissään.

Näkemys siitä, että hakija olisi halvemmalla tarjoushinnalla voittanut tarjouskilpailun, ei pidä paikkaansa, koska kokonaistaloudellista edullisuutta harkittaessa on tullut ottaa huomioon muitakin arviointiperusteita, jotka olisivat voineet vaikuttaa vertailussa toiseen suuntaan.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella, ettei hakemuksen tekemiselle säädettyä määräaikaa voida laskea "salaisen" hankintapäätöksen tekemisestä. Kurssin voi järjestää muukin taho kuin lääketieteellisen tiedekunnan omaava yliopisto, mikä on tullut todistetuksi hakijan järjestämien viiden kurssin ja noin sadan työelämään siirtyneen kurssilaisen avulla.

Tarjousvertailussa hakija olisi saanut hinnan osalta viisi pistettä ja Tampereen yliopisto yhden pisteen, minkä lisäksi hakija olisi saanut viisi pistettä myös OPAL-palautteesta ja työllistämisvaikutuksesta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus).

Kun hakijalle ei ole toimitettu edellä mainittuja hankintalain 9 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja tietoja, säädetty määräaika hakemuksen tekemiselle markkinaoikeuteen ei ole alkanut kulua. Hakemus on näin ollen tutkittava.

Hankintamenettely

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat säännökset

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole järjestänyt kyseessä olevasta työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koskevasta palveluhankinnasta tarjouskilpailua.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan hankintalain tarkoituksena on muun ohella kilpailun aikaansaaminen. Hankintamenettelyn pääasiallinen muoto on hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarjouskilpailu, jossa hankinnasta joko ilmoitetaan tai tarjouksia muutoin pyydetään hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävä määrä.

Hankintalain 5 §:n 2 momentin mukaan hankinta saadaan tehdä ilman tarjouskilpailua vain erityisistä syistä. Mainitun säännöksen mukaan tällaisina syinä voidaan pitää muun muassa hankinnan vähäistä arvoa tai suoran neuvottelumenettelyn käytölle asetettuja ehtoja, joista säädetään kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annetuissa asetuksissa.

Hankintalain 5 §:ää koskevien esitöiden (HE 154/1992 vp) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että erityisenä syynä, jonka vuoksi hankinta voitaisiin tehdä ilman tarjouskilpailua, voidaan pitää muun muassa hankinnan vähäistä arvoa, tarjouskilpailun järjestämisestä aiheutuvia kohtuuttoman suuria hallinnollisia kustannuksia tai sellaista odottamatonta muusta kuin hankintayksikön omista toimenpiteistä johtuvaa kiirettä hankinnan tekemisessä, ettei tarjouskilpailua ehditä järjestää.

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen 14 §:n 2 kohdan mukaan suoran neuvottelumenettelyn käyttäminen on sallittua, mikäli teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojelemiseen liittyvistä syistä ainoastaan tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan.

Valtion hankinnoista annetun asetuksen 4 §:n 1 kohdan mukaan hankinta saadaan tehdä suorahankintana ilman edeltävää tarjouskilpailua, jos hankittavaa tavaraa tai palvelua ei ole muualta saatavissa.

Asian arviointi

Kysymyksessä olevaa hankintaa koskevan 6.4.2005 päivätyn hankintamuistion mukaan hankinnan tekeminen ilman tarjouskilpailua on perustunut siihen, että hankittavaa palvelua ei ole ollut saatavana muualta. Hankintamuistiossa on edelleen todettu muun ohella, että "Tampereen yliopisto on alueella ainoa yliopisto, jossa on lääketieteellinen tiedekunta, jonka kautta koulutus on mahdollista toteuttaa."

Hankintayksikkö on lausunut markkinaoikeudessa, että kysymyksessä oleva koulutus on voitu toteuttaa vain yliopistossa, jossa on lääketieteellinen tiedekunta. Hankintayksikkö on todennut, että koulutusohjelma on voitu toteuttaa parhaiten Tampereen lääketieteellisen tiedekunnan yhteistyöverkoston puitteissa.

Hakija on puolestaan lausunut hakemuksessaan, että se on järjestänyt alihankkijana seitsemän ulkomaalaisille lääkäreille tarkoitettua kurssia, ja edelleen vastaselityksessään, että kysymyksessä olevan koulutuksen on voinut järjestää muukin taho, minkä osoittaa muun ohella se, että hakija on järjestänyt viisi vastaavanlaista kurssia. Hakija on myös oheistanut hakemukseensa "Lääkäriksi Suomeen" -koulutusta Uudellamaalla koskeneen tarjouksen, jossa päävastuulliseksi koulutusorganisaatioksi on ilmoitettu hakijayhtiö.

Koska suorahankinta on poikkeus hankintalain 5 §:n 1 momentin pääsäännöstä eli tarjouskilpailun järjestämisestä, hankintayksikön tulee lähtökohtaisesti kyetä osoittamaan suorahankinnan edellytysten olemassaolo.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, mihin sen näkemys lääketieteellisen tiedekunnan omaavan yliopiston yksinoikeudesta kysymyksessä olevan hankinnan toteuttamiseen on perustunut. Myöskään hankinnassa käytetystä tarjouspyynnöstä sen paremmin kuin muistakaan markkinaoikeudelle toimitetuista asiakirjoista ei ilmene perusteita mainitulle näkemykselle.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole kyennyt osoittamaan, että kyseessä olevan hankinnan olisi voinut toteuttaa ainoastaan lääketieteellisen tiedekunnan omaava yliopisto. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että käsillä olisi ollut jokin muu sellainen seikka, jota voitaisiin pitää hankintalain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuna erityisenä syynä toteuttaa hankinta ilman tarjouskilpailua.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on tarjouskilpailua järjestämättä päättänyt hankkia kyseessä olevan koulutuspalvelun Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskukselta. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 9 §:n 1 momentissa säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintasopimus on tehty 3.5.2005 eli ennen kuin hakemus on tullut vireille markkinaoikeudessa. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Virheetön menettely olisi kysymyksessä olevassa tapauksessa merkinnyt sitä, että hankinnasta olisi järjestetty hankintalain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu tarjouskilpailu.

Hakija on esittänyt markkinaoikeudessa, että sen tarjoushinta olisi ollut nyt toteutunutta hankintahintaa halvempi ja että hakija olisi saanut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa enemmän pisteitä kuin Tampereen yliopisto.

Markkinaoikeus katsoo, että toteutumatta jääneen tarjouskilpailun lopputuloksen jälkikäteiseen arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten se, miltä tahoilta tarjouksia olisi pyydetty, montako tarjousta olisi saatu ja millaisia tarjoukset olisivat olleet sisällöltään. Edellä mainittuun nähden asiassa ei näin jälkikäteen ole riittävällä varmuudella perusteita todeta, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut edellä esitetyllä tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

Hakija on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi hakijan oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Pirkanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen korvaamaan Empeiros Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.440 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Anne Ekblom-Wörlund, Jussi Karttunen ja Minna Ihonen.