Market Court voids procurement contract execution for option year due to procedural errors in tender evaluation.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alue on pyytänyt 15.2.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kiinteistöjen vaurioselvityksistä ja korjaussuunnittelusta seitsemältä alan toimijalta sopimuskaudelle

2005 - 2007. Tarjouspyynnössä on varattu mahdollisuus jatkaa sopimuskautta yhdellä vuodella. Osatarjoukset ovat olleet sallittuja.

Tarjouspyynnön mukaan kumpaankin osioon valitaan kolme toimittajaa. Vaurioselvityksiä koskevia tarjouksia on saatu seitsemän.

Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen johtaja on hankintapäätöksellään 25.5.2005 valinnut Insinööritoimisto Raksystems Oy:n, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n ja JP-Talotekniikka Oy:n vaurioselvitysten suorittajiksi.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan sisäilma- ja kosteusvauriokonsultointia koskevan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 200.000 euroa optiovuosi mukaan lukien.

Senaatti-kiinteistöt on ilmoittanut 27.6.2005 sitoutuvansa siihen, että se ei tee hankintasopimusta edellä mainitun hankintapäätöksen perusteella ennen kuin markkinaoikeus antaa asiassa ratkaisunsa.

HAKEMUS

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa edellä mainitun hankintapäätöksen kiinteistöjen vaurioselvityksistä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on vaatinut toissijaisesti, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 50.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.429,80 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakijaa on syrjitty koko hankintamenettelyn ajan. Laatu- ja hintavertailu sekä tarjousten pisteytys on suoritettu virheellisesti.

Suorittaessaan tarjousten vertailun laatujärjestelmien osalta hankintayksikkö ei ole käyttänyt tarjouspyynnössä ilmoittamiaan arviointiperusteita. Tarjouslomakkeessa on ilmoitettu laatujärjestelmän osalta kolme vaihtoehtoa; sertifioitu laatujärjestelmä, laatujärjestelmä, jota ei ole sertifioitu, ja tilanne, jossa erillistä laatujärjestelmää ei ole.

Kuitenkin sertifioimattomasta laatujärjestelmästä on tarjousten vertailussa annettu kymmenen pistettä ja laadunvalvonnan toimintamallista viisi pistettä. Mikäli laatujärjestelmää ei ole tai siitä ei ole todistusta tarjouksen liitteenä, pisteitä ei ole saanut lainkaan. Tällä on suosittu Insinööritoimisto Raksystems Oy:tä ja Insinööritoimisto

Mikko Vahanen Oy:tä yhtiöiden saadessa täydet kymmenen pistettä, vaikka kummallakaan ei ole ollut sertifioitua laatujärjestelmää.

Tarjouspyynnössä tai arviointilomakkeessa ei ole määritelty, mitä tutkimuksen vastuuhenkilöillä tarkoitetaan, mikä merkitys henkilöiden luettelojärjestyksellä on ja miten useamman vastuuhenkilön tietojen esittäminen vaikuttaa vertailussa. Hakijan käsitys on, että yhden vastuuhenkilön täytettyä kriteerit kohdasta on saanut täydet 15 pistettä.

Hakija on saanut 13 pistettä, vaikka sen olisi tullut saada 15 pistettä kuten valitut tarjoajat. Hakija on nimennyt vastuuhenkilöiksi kaksi henkilöä, joista toinen on filosofian maisteri 25 vuoden työkokemuksella ja toinen terveysteknikko 23 vuoden työkokemuksella. Terveysteknikko on opistotasoinen tutkinto, ja näin ollen molemmat hakijan vastuuhenkilöt ovat täyttäneet täysien pisteiden edellytykset.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu yhtiötason referensseistä ja kokemuksesta annettavan pisteitä nollasta viiteentoista. Tarjousten vertailussa on kuitenkin esitetty, että yhtiön referenssit liittyvät tarjoajien kelpoisuuden arviointiin eikä niitä voida käyttää tarjousten vertailussa. Kaikille tarjoajille on tältä osin annettu 15 pistettä. Näin ollen tarjousten laatuarviointia ei ole suoritettu yrityksen referenssien osalta. Ratkaisu on syrjinyt hakijaa, jolla on pisin ja laajin kokemus alalla.

Tarjouspyynnön mukaan henkilöstöresursseista on saanut enintään kymmenen pistettä. Henkilöstön määrän arviointia on muutettu verrattuna hankintayksikön vuonna 2004 järjestämään tarjouskilpailuun, eikä määrällä ole enää ollut vastaavaa painoarvoa tarjousten vertailussa.

Rakennustekniikan ja talotekniikan asiantuntijoiden lukumäärät eivät ole liittyneet hankinnan kohteeseen, joten niiden huomioon ottaminen on syrjinyt hakijaa. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon vain sisäilma- ja kosteusvauriokonsultoinnin henkilökunta.

Tarjoajien eri työsuoritteille ilmoittamista hinnoista on kerrointen avulla laskettu yrityksille vertailuhinnaksi niin sanottu kokonaishinta.

Kullekin tarjoukselle laskettua kokonaishintaa on sitten verrattu kaikista kokonaishinnoista laskettuun keskiarvoon. Tarjouksille on laskettu painotetut pisteet suhteessa hintapisteiden kokonaismäärään.

Laskutavasta johtuen yritysten välille ei ole muodostunut merkittäviä eroja eikä hinnan painoarvo tarjousten vertailussa ole ollut tarjouspyynnön mukaisesti 30 prosenttia.

VASTINE

Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakija on kohdistanut kaikki vaatimuksensa Senaatti-kiinteistöt Oy:öön. Hankintapäätöksen on tehnyt Senaatti-kiinteistöt, joka on valtion liikelaitos eikä osakeyhtiö. Hakija ei ole kohdistanut vaatimuksiaan oikeaan hankintayksikköön, joten hakemus on hylättävä.

Toissijaisesti hakemus on hylättävä sillä perusteella, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintalain säännösten vastaisesti.

Hakijan laatujärjestelmänä esittelemä tietojärjestelmä ei ole yrityksen toimintaan liittyvä laatujärjestelmä vaan yksittäiseen projektiin liittyvä toimintamalli. Tarjouslomakkeessa esitetyn laatujärjestelmien jaottelun tarkoituksena on ollut tarjousvertailun helpottaminen. Tarjousten vertailussa auditoidusta ja auditoimattomasta laatujärjestelmästä on saanut samat pisteet. Tarjoaja, jolla ei ole ollut laatujärjestelmää vaan ainoastaan toimintamalli, on saanut tarjousten vertailussa viisi pistettä.

Kaikki ennen vuotta 1991 terveysteknikon koulutuksen aloittaneet opiskelijat ovat käyneet teknillisen koulun lukusuunnitelman mukaisen koulutuksen, joka ei vastaa opistotason koulutusta. Hakijan vastuuhenkilöksi nimeämä työntekijä on suorittanut terveysteknikon tutkinnon 1982. Yrityksen vastuuhenkilöiden osalta tarjousten vertailu on perustunut ilmoitettujen henkilöiden keskimääräiseen koulutukseen ja kokemukseen. Näin ollen hakijaa ei ole tarjousten vertailussa syrjitty.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu yritystason referensseistä annettavan pisteitä nollasta viiteentoista. Yritystason referenssien on kuitenkin oikeuskäytännössä katsottu liittyvän tarjoajien kelpoisuuden arviointiin eikä tarjousten vertailuun. Kaikkien tarjoajien on katsottu olevan kelpoisia tekemään tarjous, ja kaikille tarjoajille on annettu kohdasta 15

pistettä.

Suurena hankintayksikkönä Senaatti-kiinteistöt haluaa varmistua toimittajien laadullisesta ja määrällisestä valmiudesta tulevissa toimeksiannoissa, ja toimittajan henkilöstöresurssit ovat olennainen osa näiden varmistamisessa.

Hinnan osalta käytetty pisteytys on yleisesti käytössä oleva pisteytysmalli. Malli suhteuttaa tarjouksista laskettujen vertailuhintojen pisteet keskiarvon mukaan eikä aseta hintoja paremmuusjärjestykseen.

Laatukriteerien pisteytys noudattaa samaa periaatetta. Pisteytys ei ole ollut syrjivää eikä epätasapuolista.

Hankintayksikkö on paljoksunut hakijan hyvitysmaksuvaatimusta.

LAUSUNNOT

JP-Talotekniikka Oy (nyk. Pöyry Building Services Oy) ei ole käyttänyt tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy on antamassaan lausunnossa vaatinut hakemuksen hylkäämistä sekä hakijan velvoittamista korvaamaan lausunnon antamisesta aiheutuneet arvonlisäverottomat kulut 1.300 eurolla.

Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy on lausunut muun ohella, että tarjouspyyntöaineistossa ei ole annettu laatujärjestelmän arviointiperusteita. Tarjouspyyntölomakkeessa on esitetty laatujärjestelmien vaihtoehdot mutta ei pisteytystä. Tarjouspyynnön perusteella ei voida katsoa, että sertifioinnista olisi tullut antaa ylimääräisiä pisteitä.

Hankintayksikkö voi arvioida tarjoajien referenssejä ja kokemusta omiin kokemuksiinsa perustuen. Hakijayhtiön asiantuntijoilta on puuttunut tekninen koulutus rakennusalalta sekä tarvittava laaja-alainen kokemus rakentamisesta ja rakennusten korjaamisesta.

Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy ei ole esittänyt erittäin kokeneiden hallinnollisiin tehtäviin siirtyneiden asiantuntijoidensa referenssejä tarjouksessaan, mutta hakija on tarjouksessaan esittänyt hallinnollisissa tehtävissä olevien referenssit.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty yhtiön referenssien pisteytystä, eikä pisteytystä ole siten muutettu. Henkilöstöresurssien osalta tarjouspyynnössä on esitetty maksimipisteet sekä painotus. Pisteiden laskemistapaa ei ole esitetty. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole kuvattu hintojen pisteytystapaa.

Insinööritoimisto Raksystems Oy on antamassaan lausunnossa vaatinut hakemuksen hylkäämistä sekä hakijan velvoittamista korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla korkoineen.

Insinööritoimisto Raksystems Oy on lausunut muun ohella, että hakemus perustuu hakijan itsensä laatimaan laatupisteytykseen eivätkä hakemuksessa esitetyt laatupisteytyksen vertailu- ja arvosteluperusteet vastaa tarjouspyynnön mukaisia vertailu- ja arvosteluperusteita.

Hakija ei ole esittänyt tarjouksessaan vastuuhenkilöksi yhtään sellaista henkilöä, jolla olisi rakennus- tai talotekninen loppututkinto ja näin ollen koulutuksen perusteella riittävät tiedot rakenne- ja kosteusteknisten tutkimusten suorittamisesta.

Laatujärjestelmään liittyen Insinööritoimisto Raksystems Oy:n laboratorioanalyysien suorittajalaboratoriot ovat akkreditoituja toisin kun hakijan tarjoama laboratorio, eikä hakijayhtiöllä ole yhtään rakenteiden ja rakenneosien kuntotutkimusreferenssiä.

VASTASELITYS

Hakija on antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavaa.

Hakemuksessa on ollut kirjoitusvirhe siltä osin, kuin Senaattikiinteistöihin on lisätty määrite Oy. Virheellä ei ole kuitenkaan merkitystä, koska Senaatti-kiinteistöt Oy:tä ei ole olemassa.

Hakemuksessa on mainittu myös Senaatti-kiinteistöt ja valituksen alainen hankintamenettely oikeassa muodossa.

Hakijan laadunvarmistus on samaa tasoa kuin Insinööritoimisto

Raksystems Oy:n ja Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n laadunvarmistusjärjestelmät. Hakijan Dust Base -tietojärjestelmä muodostaa sertifioimattoman laatujärjestelmän, ja se on tarkoitettu sisäilmasto- ja kosteusteknisen kuntotutkimuksen laatujärjestelmäksi.

Hakija on tarjouksessaan esittänyt käyttävänsä muiden ohella samoja laboratorioanalyysipalveluita kuin Insinööritoimisto Raksystems Oy.

Tutkimuksen vastuuhenkilöiden kokemuksen arviointi on perustunut henkilöiden keskimääräiseen kokemukseen ja koulutukseen, vaikka tätä menettelyä ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Hakijan tarjous olisi tosin tältä osin ollut paras myös keskiarvojen perusteella. Hakijalla on kokemusta nimenomaan sisäilmakonsultaatiosta. Hankinnan kohteena ovat olleet toimitilojen vaurioselvitykset, jotka käsittävät pääsääntöisesti sisäolosuhteisiin liittyvää tutkimus- ja mittaustyötä sekä saatujen tulosten analysointia ja toimenpide-ehdotuksia.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen kohdistaminen

Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 a §:n 4 momentin mukaan muutoin hallintolainkäyttölakia, jollei hankintalaissa toisin säädetä.

Hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hakija on sinänsä yksilöinyt hakemuksensa asianosaistiedoissa hakemuksen koskevan Senaatti-kiinteistöt Oy:n hankintapäätöstä sekä kohdistanut hyvitysmaksua ja oikeudenkäyntikuluja koskevat vaatimuksensa Senaatti-kiinteistöt Oy:öön. Hakemuksen perusteluissa on kuitenkin yksilöity Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alue hankintamenettelyn järjestäneeksi hankintayksiköksi ja todettu, että hakemus koskee 25.5.2005 tehtyä hankintapäätöstä sisäilma- ja kosteusvauriokonsulttien valinnasta vuosille 2005 - 2007. Hakemuksen kohteena oleva hankintamenettely on siten tullut hakemuksessa riittävästi yksilöidyksi, minkä lisäksi hakemuksessa on yksilöity vaatimukset ja niiden perusteet.

Markkinaoikeus katsoo, että hakemuksessa on edellä kuvatuin tavoin ilmoitettu hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentissa edellytetyt seikat.

Näin ollen ja, kun asiassa ei ole syntynyt tosiasiallista epäselvyyttä hakemuksen kohdistumisesta Senaatti-kiinteistöt-nimisen valtion liikelaitoksen toteuttamaan hankintamenettelyyn, estettä hakemuksen tutkimiselle ei ole ollut eikä osakeyhtiömuotoiseen oikeushenkilöön viittaaminen merkitse hakemukseen vastanneen Senaatti-kiinteistöjen väittämää perustetta hakemuksen hylkäämiselle.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouksista tulee hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen edellyttävän, että hankintayksikkö soveltaa kaikkia etukäteen ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankintayksikön on tehtävä hankintalain 7 a §:n 1 momentin mukaan tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Säännöksen esitöissä (HE 237/2004 vp) on mainittu, että päätöksen tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista, joita ovat muun muassa tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten vertailussa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteina ei tule sen vuoksi käyttää seikkoja, jotka liittyvät tarjoajien soveltuvuuteen tai edellytyksiin toteuttaa hankinta. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Hinnan painoarvoksi tarjousten vertailussa on ilmoitettu 30 prosenttia ja laadun painoarvoksi 70 prosenttia. Tarjouspyynnön liitteenä olleen arviointilomakkeen mukaan laadun arviointiperusteet ovat olleet laatujärjestelmä, tutkimuksen vastuuhenkilöiden referenssit / kokemus, yhtiötason referenssit /

kokemus ja henkilöstöresurssit. Edellä mainittujen arviointiperusteiden maksimipisteet, kuten myös laadun ja hinnan painotetut maksimipistemäärät, on ilmoitettu arviointilomakkeessa.

Laatujärjestelmä

Tarjouspyynnön liitteenä olleen arviointilomakkeen mukaan laatujärjestelmästä on saanut enintään kymmenen pistettä, ja tarjouslomakkeessa on todettu laatujärjestelmän osalta kolme vaihtoehtoa; sertifioitu laatujärjestelmä, sertifioimaton laatujärjestelmä ja ei laatujärjestelmää. Hakija on saanut laatujärjestelmän osalta viisi pistettä voittaneiden tarjoajien saadessa täydet kymmenen pistettä.

Hankintapäätöksen liitteenä olleista laadun pisteytyksen perusteluista ja hankintayksikön markkinaoikeudessa ilmoittamasta käy ilmi, että laatujärjestelmästä, riippumatta siitä onko se sertifioitu vai ei, on tarjousten vertailussa saanut kymmenen pistettä ja toimintamallista viisi pistettä.

Hankintayksikkö on todennut markkinaoikeudessa, että hakijan Dust

Base -tietokantaan perustuva tietojärjestelmä ei ole yrityksen toimintaan liittyvä laatujärjestelmä vaan yksittäiseen projektiin liittyvä toimintamalli.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole esitetty laatujärjestelmän pisteytysperusteita. Hankintayksikkö on voinut käyttää harkintavaltaa pisteyttäessään tarjoukset laatujärjestelmien osalta. Voittaneista tarjoajista yhdellä on ollut sertifioitu laatujärjestelmä ja kaksi muuta tarjoajaa ovat tarjoustensa liitteissä esitelleet laadunvalvontaansa. Hakijayhtiö on ilmoittanut tarjouksessaan, että sillä on sertifioimaton laatujärjestelmä, ja esitellyt tarjouksensa liitteessä 2.2 Dust Base -tietokantaohjelmaa, johon voidaan koota rakennuksen perustietoa ja muuttuvaa tietoa rakennuksen käyttäjien palautteesta, sisäilman laadusta sekä teknisten osien ja laitteiden tilasta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on arvioinut tarjouksissa esiteltyjen järjestelmien toimivuutta laadunvalvonnan kannalta sekä pisteyttänyt tarjoukset tarjouspyynnön mukaisesti ja harkintavaltansa rajoissa, eikä asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi näin toimiessaan menetellyt hakijaa syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Vastuuhenkilöiden referenssit

Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan tarjoajan vastuuhenkilöt, heidän koulutuksensa, erityisosaamisensa, suoritetut pätevyydet ja työkokemus. Tarjouspyynnössä on lisäksi todettu, että ansioluettelot voi liittää tarjouslomakkeeseen. Hankintapäätöksen liitteenä olleista laadun pisteytyksen perusteluista käy ilmi, että mikäli vastuuhenkilöksi on nimetty henkilö, jolla on akateeminen koulutus ja laaja-alainen yli kymmenen vuoden kokemus tai opistotason koulutus ja laaja-alainen yli

20 vuoden kokemus, on vastuuhenkilön referenssit / kokemus kohdasta saanut täydet 15 pistettä. Mikäli henkilöllä on ollut akateeminen koulutus ja laaja-alainen yli seitsemän ja puolen vuoden kokemus tai opistotason koulutus ja laaja-alainen yli kymmenen vuoden kokemus, on pisteitä saanut 13. Hakija on saanut kyseisestä kohdasta 13 pistettä.

Valituista tarjoajista JP-Talotekniikka Oy ja Insinööritoimisto

Raksystems Oy ovat saaneet 15 pistettä ja Insinööritoimisto Mikko

Vahanen Oy 13 pistettä.

Hankintayksikkö on perustellut hakijan pisteytystä markkinaoikeudelle antamassaan vastineessa sillä, ettei hakijan vastuuhenkilöksi nimeämän henkilön koulutus ole vastannut opistotason koulutusta ja että tarjousten laatua on tältä osin vertailtu tarjouksissa ilmoitettujen vastuuhenkilöiden keskimääräisen koulutuksen ja kokemuksen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että JP-Talotekniikka Oy on ilmoittanut vastuuhenkilöiksi viisi henkilöä, joista kolme ovat olleet diplomi-insinöörejä, yksi vuonna 2005 valmistumassa oleva AMK-insinööri sekä yksi tekniikan ylioppilas, jolla on ollut 17 vuoden suunnittelukokemus. Muilla edellä mainituilla on ollut ansioluetteloista ilmenevin tavoin 9 - 19 vuoden työkokemus.

Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy on ilmoittanut vastuuhenkilöiksi kaksi diplomi-insinööriä ja yhden LVI-insinöörin. Näistä kahdella on ollut ansioluetteloista ilmenevin tavoin 8 - 25 vuoden työkokemus.

Toisen diplomi-insinöörin ansioluettelo ei ole ollut tarjouksen liitteenä.

Insinööritoimisto Raksystems Oy on ilmoittanut vastuuhenkilöiksi kaksi diplomi-insinööriä, kaksi insinööriä ja yhden terveystieteiden maisterin. Ansioluetteloista ei ilmene työkokemuksen pituutta vaan ainoastaan valmistumisvuodet sekä tehtävät ja projektit, joihin henkilö on osallistunut.

Hakija on ilmoittanut vastuuhenkilöiksi terveysteknikon, jolla on ollut

23 vuoden kokemus sisäilmaston kuntotutkimuksista, filosofian maisterin, jolla on ollut sisäilmaston kuntotutkimuksista sekä mikrobiologian asiantuntijan tehtävistä 25 vuoden kokemus, sekä LVI-

tekniikan ylioppilaan, jolla on ollut viiden vuoden kokemus talotekniikasta. Hakijan tarjouksen liitteenä ei ole ollut ansioluetteloita.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella on voinut ilmoittaa useiden vastuuhenkilöiden nimet sekä tiedot koulutuksesta ja työkokemuksesta. Voittaneet tarjoajat ovat liittäneet tarjouksiinsa vastuuhenkilöiden ansioluettelot, minkä tarjouspyyntö on mahdollistanut.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja on vastuussa tarjouksensa sisällöstä. Hakija ei ole liittänyt tarjoukseensa vastuuhenkilöidensä ansioluetteloita. Markkinaoikeus katsoo edellä todetun perusteella, että hankintayksiköllä on harkintavaltansa puitteissa ollut mahdollisuus arvioida kunkin tarjoajan ilmoittamien vastuuhenkilöiden kokemusta ja koulutusta kokonaisuutena. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hakijan vastuuhenkilöistä yksi on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon kun taas kaikkien voittaneiden tarjoajien vastuuhenkilöistä vähintään kaksi on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Ottaen huomioon vielä edellä tarjouksista ilmenevistä työkokemuksista todettu markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt vastuuhenkilöiden kokemusta ja referenssejä pisteyttäessään hakijaa syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Yrityksen referenssit

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois muun ohella sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi. Hankintamenettely on kaksijakoinen siten, että hankintayksikön on ensin tutkittava tarjoajien kelpoisuutta osallistua tarjouskilpailuun ja vasta tämän jälkeen arvioitava tarjousten paremmuutta eli suoritettava tarjousten vertailu niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta.

Kuten edellä on todettu, tarjouspyynnön liitteenä olleessa arviointilomakkeessa on yhtenä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden laatuun liittyvänä arviointiperusteena mainittu

"referenssit/kokemus (yhtiötasolla)." Arviointilomakkeesta käy ilmi, että yhtiötason referensseistä saatavien maksimipisteiden määrä on ollut

15. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjouslomakkeessa on pyydetty ilmoittamaan tarjoajan referenssiluettelo keskeisimmistä sisäilma- ja kosteusongelmakohteiden kuntotutkimus- ja korjaussuunnittelutöistä.

Tarjoajat ovat oheistaneet tarjouksiinsa luettelot tällaisten töidensä asiakkaista. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan vertaillut tarjouksia sanottujen referenssitietojen osalta havaittuaan niiden liittyvän tarjoajien kelpoisuuden arviointiin. Kaikkien tarjoajien on katsottu olleen kelpoisia tekemään tarjous, minkä vuoksi kaikki tarjoajat ovat saaneet tästä arviointiperusteesta täydet pisteet. Hankintayksikkö on näin ollen jättänyt mainitun arviointiperusteen käytännössä soveltamatta.

Markkinaoikeus toteaa oikeuskäytännössä (esim. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 19.6.2003 asiassa C-315/01, kohdat 62 - 67)

katsotun, ettei sellaista referenssiluetteloa, josta ilmenevät ainoastaan tarjoajan aikaisempien asiakkaiden nimet ja näiden lukumäärä mutta ei sitä vastoin muita täsmennyksiä näille asiakkaille suoritetuista toimituksista, voida käyttää tarjouksen valinnan perusteena, koska tällaisen luettelon avulla ei voida osaltaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin. Asiakasreferenssien lukumäärää voidaan sen sijaan käyttää perusteena, jonka mukaan pyritään varmistamaan tarjoajien soveltuvuus hankinnan toteuttamiseen.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä edellytetyt yksilöimättömät luettelot tarjoajien aiemmista asiakassuhteista eivät ole olleet omiaan tuottamaan tietoa tarjoajien hankinnan kohteen kannalta olennaisesta kokemuksesta, osaamisesta tai pätevyydestä eivätkä siten selvittämään sitä, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hankintayksikön ei olisi siten tullut asettaa tällaisia referenssejä tarjousten kokonaistaloudellisuuden edullisuuden arviointiperusteeksi.

Tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaate puolestaan edellyttää, ettei tarjouksen valintaan vaikuttavia perusteita muuteta hankintamenettelyn aikana (ks. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 4.12.2003 asiassa C-448/01, kohdat 84 - 95).

Hankintamenettelyn edellä todettua virheellisyyttä ei olisi näin ollen voitu korjata muuten kuin keskeyttämällä aloitettu hankintamenettely ja järjestämällä asiassa uusi tarjouskilpailu.

Hankintayksikkö on edellä lausutun perusteella menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden asettamiseen liittyvästä virheestään huolimatta jatkanut virheellisellä tarjouspyynnöllä aloitettua hankintamenettelyä ja vertaillut tarjouksia muiden kuin virheelliseksi havaitsemansa arviointiperusteen osalta.

Henkilöstöresurssit

Tarjouslomakkeessa on pyydetty ilmoittamaan henkilöstön kokonaismäärä erittelemällä kosteusvaurio-, sisäilma- ja terveysvaikutusasiantuntijoiden, rakennusalan, talotekniikan ja mikrobiologian asiantuntijoiden sekä avustavan henkilöstön määrä.

Hankintapäätöksen liitteenä olleista laadun pisteytyksen perusteluista ilmenee, että henkilöstöresursseista on saanut kymmenen pistettä, mikäli henkilöstöä on ollut 21 työntekijää tai enemmän. Mikäli henkilöstöä on ollut 11 - 20 työntekijää, pisteitä on saanut seitsemän, ja mikäli henkilöstöä on ollut enintään kymmenen, on pisteitä saanut neljä.

Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut henkilöstöönsä kuuluvan kaksi kosteusvaurioasiantuntijaa, viisi sisäilma-asiantuntijaa, yhden talotekniikan asiantuntijan, yhden mikrobiologian asiantuntijan sekä yhden avustavan henkilön eli yhteensä kymmenen henkilöä. Hakija on saanut siten henkilöstöresursseistaan neljä pistettä.

Markkinaoikeus toteaa, että vaikka kysymyksessä on ollut kiinteistöjen vaurioselvityskonsulttien valinta, on myös muiden rakennusten vaurioselvittelyyn ja vaurioiden terveysvaikutuksiin liittyvien asiantuntijoiden kuin kosteusvaurio- ja sisäilma-asiantuntijoiden määrän huomioon ottaminen ollut hankinnan luonteeseen nähden perusteltua. Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainittujen asiantuntijoiden määrä henkilöstöresurssien arvioinnissa on liittynyt hankinnan kohteeseen eikä hankintayksikön voida katsoa toimineen tarjouksia tältä osin vertaillessaan hakijaa syrjivästi taikka tarjoajien tasapuolista kohtelua vaarantaen.

Hinta

Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Hinnan painoarvoksi on ilmoitettu 30 prosenttia ja laadun painoarvoksi 70 prosenttia. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että konsultit valitaan tunti- ja yksikköhinnoista lasketun vertailuhinnan ja laatuarvioinnin yhteispistemäärän perusteella.

Vertailulomakkeessa on ilmoitettu myös vertailuhinnan muodostuksessa käytettävä laskentakaava. Painotetut maksimipisteet ovat olleet laadun osalta 35 pistettä sekä hinnan osalta 15 pistettä.

Valituista tarjoajista JP-Talotekniikka Oy on saanut laadun osalta

32,90, Insinööritoimisto Raksystems Oy täydet 35,00 ja

Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy 33,60 painotettua pistettä. Hakija on saanut laadusta 25,90 painotettua pistettä.

Hintavertailussa JP-Talotekniikka Oy:n tarjous on ollut edullisin 6.950 eurolla, jolla on kuitenkin saanut vertailutaulukon mukaan lopulta vain

2,81 painotettua pistettä. Toiseksi halvin on ollut hakijan tarjous 8.892 eurolla, jolla on saanut 2,34 pistettä. Kolmanneksi halvin tarjous on ollut Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n tarjous 9.067 eurolla, jolla on saanut 2,29 pistettä. Insinööritoimisto Raksystems Oy:n tarjous on saanut 17.907 eurolla 0,14 painotettua pistettä.

Hankintayksikön laatimasta vertailutaulukosta ilmenee, että kun hankintayksikkö on laskenut kullekin vertaillulle tarjoukselle ennalta ilmoitetun laskentakaavan osoittaman vertailuhinnan, nämä vertailuhinnat on jo tässä vaiheessa pisteytetty hinnan painoarvoa (0,3)

edellä todetuin tavoin vastaavalle painotettujen pisteiden asteikolle, jonka maksimi on ollut 15 pistettä. Edullisimmaksi osoittautunut JP-

Talotekniikka Oy:n tarjous on saanut tässä vaiheessa 9,36 pistettä ja hakijan tarjous 7,79 pistettä. Taulukossa, johon hankintayksikkö on kirjannut laatupisteet, hintavertailun osoittamat hintapisteet sekä tarjousten yhteispistemäärät, sanotut kertaalleen jo painotetut hintapisteet on kuitenkin kerrottu toistamiseen kertoimella 0,3, jolloin lopullisiksi ja tarjouksia valittaessa huomioon otetuiksi hintapisteiksi on saatu edellä mainitut pisteet (enimmillään 2,81 pistettä).

Hankintayksikkö on menetellyt juuri kuvatuin tavoin virheellisesti, kun se on painotettuja hintapisteitä laskiessaan ottanut hinnan painoarvoa vastaavan kertoimen 0,3 huomioon kahdesti ja kun se on tämän vuoksi valinnut tarjoukset osaltaan ennalta ilmoitettuun nähden vain 0,3-

kertaisten hintapisteiden perusteella. Virhe on korostunut, kun laadultaan parhaaksi katsottu tarjous on saanut vertailussa painotettujen laatupisteiden maksimin 35 pistettä. Vaikka tarjouksille annettujen hintapisteiden keskinäinen suhde on pysynyt virheestä huolimatta samana, tarjousten hinnoilla ei ole kahdesti suoritetun painotuksen vuoksi ollut enää tarjousten lopullisissa kokonaispistemäärissä tarjouspyynnössä ilmoitettua 30 prosentin painoarvoa. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti myös tarjousten hintoja vertaillessaan.

Johtopäätös

Senaatti-kiinteistöt on edellä lausutun mukaisesti menetellyt kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita asettaessaan ja tarjouksia vertaillessaan hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määrääminen.

Seuraamukset

Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se allekirjoita hankintasopimusta sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa. Hankintapäätös olisi siten sinänsä kumottavissa ja sen täytäntöönpano puheena olevilta osin kiellettävissä. Kysymyksessä olevan hankinnan varsinainen hankintakausi on kuitenkin tarjouspyynnön mukaan vuodet 2005 - 2007, ja mainitusta hankintakaudesta on kulunut yli kolme neljäsosaa.

Markkinaoikeus katsoo tähän nähden, että hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdan mukaiset virheellisen hankintamenettelyn ensisijaiset seuraamukset eivät voi tulla tältä osin kysymykseen, koska ne saattaisivat aiheuttaa hankintalain 9 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla suurempaa haittaa, kuin mitä niiden edut olisivat. Näin ollen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi varsinaisen hankintakauden osalta tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hankintayksikkö on valinnut vaurioselvitysten suorittajiksi tarjouspyynnön mukaisesti kolmen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi katsotun tarjouksen tehneet toimittajat. Näin ollen hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi hakijalle, mikäli hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus sijoittua virheettömässä vaurioselvityksiä koskevassa tarjouskilpailussa kolmen parhaan joukkoon.

Hyvitysmaksun edellytyksiä arvioitaessa on ensinnäkin otettava huomioon, että hankintayksikön olisi tullut korjata arviointiperusteiden asettamista koskeva virheellisyys keskeyttämällä hankintamenettely ja järjestämällä palveluista uusi tarjouskilpailu. Toteutumatta jääneen uuden tarjouskilpailun lopputuloksen jälkikäteiseen arvioimiseen liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä kuten se, millaisia tarjousten vertailua ja valintaa koskevia perusteita tässä tarjouskilpailussa olisi sovellettu, sekä se, montako tarjousta tällöin olisi saatu ja millaisia tarjoukset olisivat olleet sisällöltään.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hakijan tarjous on ollut nyt saaduista tarjouksista vertailuhinnaltaan toiseksi halvin. Sen olisi tullut saada hinnan osalta hankintayksikön laskelmien ja kertaalleen suoritetun painotuksen perusteella 7,79 pistettä. Laadun osalta hakija on saanut 25,90 painotettua pistettä, joten sen yhteispisteet olisivat olleet oikein toteutetun hintavertailun jälkeen 33,69 pistettä. Kaikki valitut tarjoajat olisivat kuitenkin saaneet vielä tällä tavoin oikaistun hintavertailun jälkeenkin suuremmat kokonaispisteet kuin hakija.

Kokonaistaloudellisesti edullisin olisi ollut JP-Talotekniikka Oy:n tarjous 42,26 pisteellä. Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy olisi saanut tarjouksellaan 41,24 pistettä ja Insinööritoimisto Raksystems Oy 35,47 pistettä.

Edellä esitetyillä perusteilla asiassa ei ole mahdollista todeta, että hakijalla olisi ollut virheettömässä hankintamenettelyssä todellinen mahdollisuus tulla valituksi vaurioselvitysten toimittajaksi.

Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä. Hakijan esittämä hyvitysmaksuvaatimuskin on näin ollen varsinaisen hankintakauden osalta hylättävä.

Kysymyksessä oleva kosteusvaurioselvityksiä koskeva hankinta on tarjouspyynnön mukaan sisältänyt edellä mainitun hankintakauden ohella myös option vuodelle 2008. Kyseisen option osalta hankintaa ei ole vielä pantu täytäntöön. Näin ollen tältä osin asiassa on mahdollista virheellisen hankintamenettelyn ensisijaisiksi seuraamuksiksi tarkoitettujen hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdissa säädettyjen toimenpiteiden määrääminen. Hankinnan täytäntöönpano tulee siten sanotun option osalta kieltää.

Oikeudenkäyntikulut

Hankintamenettelyn edellä todetut virheet ovat antaneet hakijalle aiheen oikeudenkäyntiin, ja hankinnan täytäntöönpano kielletään hakemuksen johdosta optiovuoden osalta. Näin ollen ja ottaen huomioon hankintayksikön asian selvitettyyn tilaan nähden perusteettomat väitteet hakemuksen kohdistumisesta väärään vastaajaan, mistä väitteistä on aiheutunut hakijalle ylimääräisiä oikeudenkäyntikuluja, hankintayksikkö on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentin nojalla velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuullisena pidettävät oikeudenkäyntikulut ja hankintayksikkö saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy on liiketoiminnastaan arvonlisävelvollinen, ja sillä on siten oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattaviksi vaadituista kuluista on ensinnäkin vähennettävä niihin sisältyvä arvonlisävero. Markkinaoikeus katsoo hakijan edun valvomiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin nähden kohtuullisen korvauksen määräksi 3.000 euroa.

Asian lopputulokseen nähden ei ole kohtuutonta, että myös

Insinööritoimisto Raksystems Oy ja Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kieltää Senaatti-kiinteistöjä panemasta kiinteistöjen vaurioselvityksiä koskevaa hankintaa nyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella täytäntöön tarjouspyynnössä vuodelle 2008

varatun option osalta. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 10.000 euron suuruisen sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Senaatti-kiinteistöt korvaamaan Suomen

Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Tommi Vuorialho ja Ville Parkkari.