Market Court voids public procurement rejection for non-compliant tender due to procedural error and orders damages.

Dnrot 558/05/JH, 559/05/JH ja 30/06/JH

Antopäivä 29.3.2006

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAMENETTELY

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on pyytänyt 18.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä neljältä tarjoajalta tarjouksia Hakamäentien parantamisesta ja muuttamisesta yleiseksi tieksi siihen liittyvine katujärjestelyineen sekä Hämeenlinnanväylän muuttamisesta yleiseksi tieksi välillä

Hakamäentie-Rantarata. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 10.2.2005/6. Hankintayksikkö on saanut kolmelta tarjoajalta yhteensä kolmetoista tarjousta.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on 14.11.2005 hylännyt päätöksellään

2217/1999/01/157 UKI-855 Lemcon Oy:n kyseistä urakkaa koskevan perustarjouksen ja kaikki viisi vaihtoehtoista tarjousta, koska ne eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaisia. Kaikkien edellä mainittujen tarjousten hylkäämistä on päätöksessä perusteltu sillä, että ne ovat sisältäneet olennaisia urakan laajuuden muutoksia, jotka eivät ole täyttäneet asetettuja vaatimuksia. Päätöksessä on todettu, että Lemcon Oy ei ole tehnyt lainkaan tilaajan vaatimaa tarjouspyynnön mukaista perustarjousta.

Lemcon Oy:n perustarjouksen hylkäämistä on lisäksi perusteltu sillä, ettei se pilaantuneiden maamassojen loppusijoituksen osalta ollut tarjouspyynnön mukainen kuten ei myös työnaikaisten liikennejärjestelyjen osalta. Lisäksi perustarjous ei ollut tarjouspyynnön mukainen eräiden siltojen ja tukimuurin korjaussuunnitelmien ja rakenneratkaisujen osalta.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on pyytänyt 22.12.2005 tarjoajia jatkamaan tarjoustensa voimassaoloa neljä kuukautta eli 5.5.2006 saakka.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on 10.1.2006 päätöksellään

2217/1999/01/173/UKI-29 ilmoittanut Lemcon Oy:lle, että sen kaikkien tarjousten voimassaolo on päättynyt 5.1.2006.

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankkeen kokonaisarvoksi noin 100

miljoonaa euroa.

Hankintayksikkö on 14.12.2005 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se keskeyttää kysymyksessä olevan hankintamenettelyn siksi ajaksi, kun asiaa käsitellään markkinaoikeudessa.

SKANSKA TEKRA OY:N HAKEMUS (558/05/JH)

Hakemus

Skanska Tekra Oy (jäljempänä myös Skanska) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 14.11.2005 tekemän päätöksen, jolla sen vaihtoehtotarjous 1 on hylätty. Lisäksi Skanska on vaatinut, että markkinaoikeus sakon uhalla kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyään siihen saakka kunnes Skanskan kyseinen vaihtoehtotarjous on otettu mukaan tarjousvertailuun ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja ottamaan

Skanskan edellä mainitun tarjouksen mukaan tarjousvertailuun. Toissijaisesti Skanska on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Skanska on vielä vaatinut, että hankintayksikkö ja Tieliikelaitos velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 75.784,49 eurolla ja asianosaiskulut 23.764,27 eurolla, molemmat määrät korkoineen.

Skanska on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Skanskan vaihtoehtotarjous 1 on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä ei ole määritelty sitä, millä tekniikalla Vihdintien kaukalon rakentaminen on tullut toteuttaa. Hankintayksikön 14.11.2005 tekemästä päätöksestä käy ilmi, ettei hankintayksikkökään ole pitänyt

Skanskan esittämää toteutustapaa sinänsä tarjouspyynnön vastaisena, vaan on perustellut tarjouksen hylkäämistä sillä, ettei Skanska olisi esittänyt rakenteen kestävyydestä luotettavaa selvitystä. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan tarjouspyynnössään eikä muutoinkaan missään vaiheessa hankintamenettelyä edellyttänyt, että tarjoajien olisi tullut esittää tarjouksissaan rakenteen kestävyydestä erityisiä laskelmia tai muutakaan selvitystä. Skanskan tarjouksessaan teräsponttiseinien alaosien tukemisen ja tiivistämisen osalta ehdottama suihkupaaluratkaisu on rakentamisessa laajalti käytetty ja rakenteen kestävyyden osalta toimiva ratkaisu. Skanskalla ei ole sanotussa tilanteessa ollut mitään syytä pyrkiä vakuuttamaan hankintayksikköä erilaisilla rakenneratkaisun kestävyyttä osoittavilla laskelmilla tai muilla selvityksillä varsinkaan, kun hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään sellaisia vaatinut.

Skanskan tarjoama ratkaisu mahdollistaa toisen vaiheen jatkorakentamisen yhtä hyvin kuin muut mahdolliset vaihtoehdot. Jatkorakentamisen yhteydessä vesitiiviitä seiniä ei tarvitse purkaa ja mahdollinen tien ja kaukalon kattaminen voidaan toteuttaa paalulaattoihin tukeutuvien tukimuurien varaan. Skanskan tarjous on siten täyttänyt myös kaikki hankkeen toisen vaiheen edellytykset. Hankintayksikön päätöksestä ei tältä osin edes ilmene, mistä syystä hankintayksikkö on päätynyt pitämään

Skanskan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikön päätös hylätä Skanskan mainittu vaihtoehtotarjous on ollut kaiken kaikkiaan puutteellisesti perusteltu. Päätöksestä ei ole myöskään millään tavalla ilmennyt sitä, miksi hankintayksikkö on päätynyt katsomaan, että Skanskan kyseinen tarjous sisältää olennaisia urakan laajuuden muutoksia.

Vastine

Tiehallinto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Skanskan hakemuksen ja velvoittaa sen korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 10.227,50 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikön päätös on hankintasäännösten mukaisesti sisältänyt olennaiset tiedot Skanskan tarjouksen hylkäämiseen vaikuttaneista keskeisistä seikoista.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvissa suunnitteluasiakirjoissa on valittu Vihdintien kaukalon rakentamisen osalta perusratkaisuksi kaivinpaaluseinä. Kaivinpaaluseinä muodostuu vieriviereen tehdyistä pystysuorista kaivinpaaluista, jotka kiinnittyvät alapäästään raudoituksella kallioon. Kaivinpaalu on teräsbetoninen pilari, joka kantaa pysty- ja vaakakuormia sekä kestää taivutusta. Kaivinpaaluseinä on valittu tarjouspyynnön mukaiseksi perusratkaisuksi siitä syystä, että kaivinpaaluseinä kykenee kantamaan suuria pystykuormia.

Vihdintien kaukalon rakentaminen on ollut tarjouspyynnön mukaan mahdollista toteuttaa vaihtoehtoisessa tarjouksessa millä tekniikalla hyvänsä. Tarjotun ratkaisun on tullut kuitenkin täyttää laadun ja laajuuden osalta tietty vaatimustaso, jotta ratkaisu on ollut mahdollista hyväksyä.

Skanska on hylätyssä tarjouksessaan tarjonnut ratkaisuksi teräspontti- ja suihkupaaluseinää, joka koostuu teräsponteista, joiden alapään ja kallion välinen maakerros tiivistetään suihkupaaluilla. Suihkupaalutuksessa maa-ainekseen sekoitetaan sideaineita, kuten sementtiä, suurella paineella. Maa-aines toimii runkoaineena ja sementti sitovana ainesosana.

Muodostuvaa maata voidaan pitää raudoittamattomana betonirakenteena, jonka puristuslujuus riippuu maalajista ja sideaineesta. Tällaisen raudoittamattoman betonin murtotapahtuma on äkillinen, eikä se kestä vaakakuormia tai taivutusta.

Skanskan kysymyksessä oleva tarjous on hylätty, koska Skanskan Vihdintien kaukalon rakentamiseksi tarjoaman rakenneratkaisun kestävyys on epävarma. Skanska ei ole myöskään esittänyt tarjoamansa rakenneratkaisun mitoitusta tarjouksessaan siten, että hankintayksikkö olisi pystynyt arvioimaan rakenteen kestävyyden riittävän luotettavasti. Skanskan esittämää ratkaisua käytetään yleensä vain väliaikaisissa rakenteissa.

Hankintayksikön ei ole ollut mahdollista ennakoida kaikkia niitä mahdollisia ratkaisuja, joita tarjoajat tulevat vaihtoehtoisten tarjousten osalta tarjoamaan. Hankintayksikkö ei näin ollen ole myöskään voinut asettaa vaihtoehtoisia tarjouksia koskevia yksityiskohtaisia vaatimuksia sen osalta, mitä asiakirjoja tarjoajien on tullut vaihtoehtoisten tarjoustensa mukana toimittaa. Mikäli tarjoaja on halunnut tehdä perusratkaisusta poikkeavan vaihtoehtoisen tarjouksen, on tarjoajan asiana ja vastuulla kuitenkin ollut esittää tarjouksensa yhteydessä kaikki ne laskelmat ja selvitykset, joilla tarjoaja on voinut osoittaa tarjoamansa ratkaisun kelvollisuuden.

Tarjoukset on tehtävä tarjousajan kuluessa. Hankintayksikkö ei ole varsinkaan näin merkittävässä hankinnassa voinut muita tarjoajia syrjimättä antaa yhdellekään tarjoajalle mahdollisuutta esittää lisäselvityksiä enää tarjousajan jälkeen.

Edellä mainitulla tarjouksen täydentämismahdollisuudella ei toisaalta ole ollut asiassa edes merkitystä, koska kysymyksessä oleva Skanskan vaihtoehtotarjous on joka tapauksessa ollut tarjouspyynnön vastainen myös sen vuoksi, että siinä on olennaisesti supistettu urakan laajuutta.

Toisen vaiheen jatkorakentaminen edellyttää Skanskan hylätyn tarjouksen mukaisessa ratkaisussa paljon tuentoja ja lisärakenteita, joita ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa rakenneta. Kyseisen tarjouksen antama valmius jatkorakentamiseen on siten ollut olennaisesti puutteellisempi kuin alkuperäisessä perusratkaisussa. Skanskan hylätyksi tulleessa tarjouksessaan esittämä ratkaisu merkitsisi merkittävää töiden, kustannusten ja riskien siirtoa urakoitsijalta tilaajalle.

Lausunnot

Tieliikelaitos on kahdessa lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Skanskan hakemuksen ja velvoittaa sen korvaamaan Tieliikelaitoksen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 3.000 eurolla korkoineen.

Tieliikelaitos on lausunnoissaan muun ohella katsonut, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen mukaisesti hankintayksikön velvollisuutena on ollut kaikkien tarjouspyynnön vastaisten tarjousten hylkääminen.

Siltä varalta, että Skanskan hakemus hyväksytään ja hankintayksikkö velvoitetaan ottamaan sen hylätty tarjous mukaan tarjousvertailuun,

Tieliikelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti velvoittaa hankintayksikön ottamaan uuteen tarjousvertailuun Tieliikelaitoksen kuten myös muiden tarjoajien vastaavilla perusteilla hylätyt tarjoukset tai toissijaisesti kumoaa koko hankintamenettelyn.

Lemcon Oy on lausunnossaan muun ohella katsonut, että Skanskan hakemus on perusteiltaan oikea, sekä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan Lemcon Oy:lle lausunnon antamisesta aiheutuneet arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.436,10 eurolla korkoineen.

Vastaselitykset

Skanska on antanut Tiehallinnon vastineen ja Tieliikelaitoksen lausunnon johdosta erilliset vastaselitykset, joissa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksiköllä ei ole käsillä olevassa hankintamenettelyssä ollut oikeutta hylätä Skanskan kysymyksessä olevaa vaihtoehtotarjousta, koska se on täyttänyt tarjouspyynnössä tarjouksen hyväksymiselle asetetut ehdottomat vaatimukset. Tarjoajan täytyy voida luottaa tarjouspyynnössä asetettuihin ehdottomiin vaatimuksiin ja siihen, että tarjous otetaan mukaan tarjousvertailuun sen täyttäessä etukäteen ilmoitetut edellytykset.

Hankintayksikkö ei ole voinut perustaa päätöstään tarjouksen hylkäämisestä sellaisiin uusiin, vasta hylkäyspäätöksessä ilmoitettuihin perusteisiin, joita koskevia vaatimuksia ei ole asetettu itse tarjouspyynnössä.

Lisävastine

Tiehallinto on lausunut lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään asettanut hankinnan kohteelle vaatimuksia, jotka myös vaihtoehtoisten tarjousten on tullut täyttää.

Tarjoajien on tullut tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa ratkaisun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen.

Skanskan kysymyksessä olevassa vaihtoehtotarjouksessaan Vihdintien kaukalon osalta tarjoama rakenneratkaisu ei ole ollut mainitusta tarjouksesta ja hakemuksesta ilmenevien tietojen valossa käyttökelpoinen.

Hankintayksikkö ei ole voinut hyväksyä rakenneratkaisua, jossa kuormaa kantavan betonisen rakenneosan kestävyyttä ei kyetä osoittamaan ja jossa alun perin puutteellisesti toimivan rakenteen rasitukset moninkertaistuvat toisessa rakennusvaiheessa. Kestävyyden osoittaminen on ollut tarjoajan vastuulla. Skanskan esittämää ratkaisua ei ole pidettävä niin yleisesti käytettynä, ettei ratkaisun kestävyyttä olisi tullut tarjouksessa osoittaa.

Hankintayksikkö on hylännyt kaikki tarjoukset, jotka ovat perustuneet samankaltaiseen teräspontti- ja suihkupaaluseinäratkaisuun kuin Skanskan hylätyssä tarjouksessa. Tarjoajia on siten kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Lisäkirjelmät

Skanska on antanut kaksi lisävastaselitystä ja Tiehallinto yhden lisävastineen.

LEMCON OY:N HAKEMUS (559/05/JH)

Hakemus

Lemcon Oy (jäljempänä myös Lemcon) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 14.11.2005 tekemän päätöksen, jolla

Lemconin tarjoukset on hylätty, ja kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja tekemästä asiassa tarjousvertailua tai hankintapäätöstä, sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja ensisijaisesti järjestämään tarjouspyynnön huomattavien epäselvyyksien ja ristiriitaisuuksien vuoksi koko tarjouskilpailun uudelleen tai toissijaisesti ottamaan hylätyt Lemconin tarjoukset mukaan tarjousvertailuun. Toissijaisesti Lemcon on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua.

Lemcon on vielä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen kyseistä hakemusta koskevat arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 58.656,73 eurolla korkoineen.

Lemcon on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kysymyksessä oleva tarjouspyyntö on ollut erittäin epäselvä. Tarjouspyynnön tuotevaatimukset, suunnitelmat ja kaupalliset asiakirjat ovat olleet keskenään niin ristiriitaisia, että tarjouspyynnön kaikkia määräyksiä on ollut mahdotonta noudattaa. Tarjouspyyntö ei ole epäselvyytensä vuoksi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyyden vuoksi on todennäköistä, että hankintayksikkö ei ole saanut yhtään tarjousta, joka täyttäisi täydellisesti kaikki tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset.

Tarjouspyyntö on ollut paitsi epäselvä niin myös Lemconia syrjivä.

Tarjouspyyntöön sisältynyt kaivinpaaluseinäratkaisua koskenut määrittely on ollut sisällöltään sellainen, ettei sen perusteella ole voinut tulla kysymykseen kuin vain yhden valmistajan kaivinpaalu. Tarjouspyynnön laatiminen yhtä tarjoajaa suosivaksi on heikentänyt muiden tarjoajien mahdollisuuksia menestyä tarjouskilpailussa.

Hankintalain mukaista tasapuolisuus- ja syrjimättömyysvelvoitetta ei ole kaikilta osin noudatettu myöskään hankintamenettelyn kuluessa.

Hankintayksikkö on toimittanut tarjoajille tarjouspyyntöön kuuluvaa aineistoa ainoastaan DWG-muodossa, vaikka kaikilla tarjoajilla ei ole ollut valmiutta käyttää kyseistä formaattia, ja siten suosinut tiettyjä tarjoajia.

Hankintayksikön päätös hylätä Lemconin tarjoukset on ollut virheellinen. Kaikki Lemconin tarjoukset ovat tarjouspyynnön puutteellisuuksista ja ristiriitaisuuksista huolimatta olleet tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouspyynnön mukaan perustarjouksenkaan ei ole välttämättä tullut olla tarjouspyyntöasiakirjojen suunnitelmien mukainen, koska kyseiset suunnitelmat eivät ole olleet tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia.

Lemcon on tarjouspyynnön mukaisesti yksilöinyt tarjouksissaan tarjouspyynnöstä poikkeavat suunnitelmamuutoksensa.

Lemconin tarjoukset ovat olleet myös Vihdintien kaukalon osalta tarjouspyynnön mukaisia. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissaan nimenomaisesti edellyttänyt, että teknisen ratkaisun olisi tullut olla täsmälleen hankintayksikön esittämän kaivinpaaluratkaisun mukainen. Mikäli hankintayksikön tarkoituksena on ollut vaatia tiettyä teknistä ratkaisua, sen olisi tullut selkeästi sisällyttää sanottu vaatimus tarjouspyynnön tuotevaatimuksiin. Lemconin Vihdintien kaukalon osalta esittämät rakenneratkaisut ovat täyttäneet kaikki mainittua kaukaloa koskevat tuotevaatimukset ja olleet rakenteellisilta ratkaisuiltaan kestäviä. Kaikki Lemconin tarjoukset ovat täyttäneet vaatimuksen kaukalon purkamattomuudesta, eikä niissä ole muutoinkaan supistettu urakan laajuutta. Myös jatkorakentamiseen liittyvät vaatimukset on otettu kyseisissä tarjouksissa huomioon.

Pilaantuneiden maamassojen loppusijoituksen osalta Lemconin tarjoukset ovat täyttäneet tarjouspyyntöasiakirjojen nimenomaiset vaatimukset.

Lisäksi Lemconin tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia niin työnaikaisten liikennejärjestelyjen kuin myös eräiden siltojen ja tukimuurien korjaussuunnitelmien ja rakenneratkaisujen osalta. Kyseiset seikat ovat joka tapauksessa olleet urakan laajuuteen ja luonteeseen nähden täysin marginaalisia.

Lemconin tarjouksissa on korkeintaan ollut vain vähäisinä pidettäviä puutteellisuuksia. Hankintayksikön olisi kyseisen kaltaisessa suuressa ja monimutkaisessa suunnittele-toteuta -urakassa eli ST-urakassa tullut antaa tarjoajalle mahdollisuus täsmentää tarjouksiaan, mikäli se on katsonut niissä olevan mainittuja puutteellisuuksia.

Vastine

Tiehallinto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Lemconin hakemuksen ja velvoittaa sen korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 37.107 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kysymyksessä oleva tarjouspyyntöaineisto on ollut huomattavan laaja.

Näin ollen ei voi olla mitenkään yllättävää, mikäli tarjouspyyntöasiakirjat ovat poikenneet jossakin määrin toisistaan. Tällaiset epäselvyydet ja ristiriitaisuudet ovat joka tapauksessa olleet urakan laajuus huomioon ottaen täysin marginaalisia ja sitä paitsi pääosin ratkaistavissa tarjouspyynnössä ilmoitettua tarjouspyyntöaineiston pätevyysjärjestystä soveltamalla.

Hankintayksikkö ei ole syrjinyt Lemconia tarjouspyynnössä olleen kaivinpaaluseinää koskeneen määrittelyn osalta. Tarjouspyynnössä ei ole kaivinpaaluseinäratkaisun osalta esitetty sellaista määrittelyä, mikä merkitsisi, että hankintayksikkö olisi pitänyt vain yhden toimittajan kaivinpaalua kelvollisena.

DWG-formaatti on yleisimmin maastomalliasiakirjoissa käytetty formaatti tällä hetkellä. Formaatit on helppo muuntaa haluttuun muotoon.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin on sisältynyt runsaasti suunnitelma-aineistoa, johon on muun muassa kuulunut piirustuksia, joilla on kuvattu eri perusratkaisuja. Maanrakennusalalla vuosikymmeniä vallinneen käytännön mukaan perustarjouksena pidetään tarjousta, joka on tehty suunnitelma-aineiston perusratkaisujen mukaisesti. Muussa tapauksessahan osa suunnitelma-aineistosta olisi tarjouskilpailun kannalta hyödytöntä.

Lisäksi käytäntönä on ollut, että suunnitelma-aineiston piirustusten kohdalla ei lue sanaa "vaatimus", koska muutoinkin on selvää, että piirustuksia tulee noudattaa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen suunnitelma-aineistosta ilmenee, että tarjouspyynnön mukaiseksi perusratkaisuksi on Vihdintien kaukalon osalta valittu kaivinpaaluseinä. Perusratkaisu on esitetty "Kaukaloiden ja tukimuurien urakkakohtaiset tuotevaatimukset" -nimisen tarjouspyyntöasiakirjan kohdassa 2.1 sekä tarjouspyynnön suunnitelma-aineistoon kuuluvassa piirustuksessa "Vihdintien kaukalo ja tukimuurirakenteet, numero

Ka-1".

Lemcon ei ole antanut lainkaan perustarjousta. Lemcon ei ole toimittanut hankintayksikölle tarjousta, jossa se olisi tarjouspyynnön suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti esittänyt Vihdintien kaukalon rakenneratkaisuksi kaivinpaaluseinää.

Lemconin kaikkien tarjousten yhtenä hylkäysperusteena on ollut, etteivät ne ole Vihdintien kaukalon osalta olleet rakenneratkaisuiltaan tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukaisia. Lemconin tarjoukset eivät esimerkiksi ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimusta kaukalon vesitiivistyksestä. Lemcon ei ole kyennyt osoittamaan tarjoamiensa rakenneratkaisujensa kestävyyttä. Lisäksi Lemcon on supistanut tarjouksissaan olennaisesti urakan laajuutta, koska sen kaikki tarjoukset tulisivat edellyttämään tuentojen ja lisärakenteiden rakentamista myöhemmässä vaiheessa.

Lemconin tarjouksen puutteet ja epäselvyydet ovat olleet niin suuria, että niiden korjaaminen tarjousajan jälkeen olisi hankintasäännösten vastaista ja muita tarjoajia syrjivää.

Lausunnot

Tieliikelaitos on kahdessa lausunnossaan vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Lemconin hakemuksen ja velvoittaa sen korvaamaan Tieliikelaitoksen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 3.000 eurolla korkoineen.

Tieliikelaitos on lausunnoissaan muun ohella katsonut, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen mukaisesti hankintayksikön velvollisuutena on ollut kaikkien tarjouspyynnön vastaisten tarjousten hylkääminen.

Siltä varalta, että Lemconin hakemus hyväksytään ja hankintayksikkö velvoitetaan ottamaan sen hylätyt tarjoukset mukaan tarjousvertailuun,

Tieliikelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti velvoittaa hankintayksikön ottamaan uuteen tarjousvertailuun Tieliikelaitoksen kuten myös muiden tarjoajien samoilla perusteilla hylätyt tarjoukset tai toissijaisesti kumoaa koko hankintamenettelyn.

Skanska ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

Vastaselitys

Lemcon on Tiehallinnon vastineen ja Tieliikelaitoksen lausunnon johdosta antamassaan vastaselityksessä lausunut muun ohella seuraavaa.

Tarjoajilla ei ole ollut tarjouspyynnön epäselvyyden vuoksi mahdollisuutta selvittää, mitä kaikkia seikkoja niiden tulee tarjouksia antaessaan ottaa huomioon. Tarjouspyynnössä esitetty pätevyysjärjestys ei ole poistanut tarjouspyynnön epäselvyyttä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että perustarjouksena pidetään tarjousta, joka on tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukainen. Tarjouspyynnössä ei ole tältä osin lainkaan viitattu tarjouspyyntömateriaaliin kuuluneisiin suunnitelmiin tai piirustuksiin. Sen sijaan tarjoajille on asetettu vaatimus tarjouspyynnössä mainitun liitteen 2 mukaisella lomakkeella ilmoittaa suunnitelmista poikkeavat ratkaisut. Tämä osoittaa, ettei tarjoajien ole tullut kaikilta osin noudattaa suunnitelma-aineistoa vaan että hankintayksikkö on sallinut poikkeamat tarjouspyyntömateriaalin suunnitelma-aineistosta myös perustarjouksen osalta. Tarjouspyynnössä on myös määritelty se, että suunnitelma-aineisto on tarkoitettu nimenomaan jatkosuunnittelua varten.

Hankintayksikkö on painottanut tarjouspyynnössään ja myös ilmoitetuissa tarjousten arviointiperusteissa tarjottujen ratkaisujen innovatiivisuutta. Arviointiperusteiden osalta on toisaalta painotettu myös tarjoajan toimittamien kaikkien suunnitelmien alustavaa luonnetta. Tarjoajat ovat kyseisessä tilanteessa luonnollisesti pyrkineet esittämään tarjouksissaan innovatiivisia ratkaisuja, jotta niiden menestysmahdollisuudet tarjouskilpailussa paranisivat. Hankintayksikkö on kuitenkin arvioinut tällaiset tarjoukset tarjouspyynnön vastaisiksi, koska se on tarjouspyynnön vastaisesti mieltänyt myös suunnitelmat vaatimuksiksi.

Hankintayksikön päätös hylätä Lemconin tarjoukset on ollut kaiken kaikkiaan puutteellisesti perusteltu ja siten hankintasäännösten vastainen. Hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa esittänyt varsinaiset perusteensa tarjousten hylkäämisille, mikä ei ole ollut omiaan toteuttamaan tarjoajien oikeusturvaa.

Lisävastine

Tiehallinto on lausunut lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Kaikkien tarjoajien on tarjouspyynnön mukaan tullut tehdä perustarjous. Vaikka tarjouspyyntöasiakirjojen suunnitelma-aineisto on toiminut osaltaan myös jatkosuunnittelun lähtöaineistona, tämä ei ole perustarjouksen osalta kuitenkaan tarkoittanut sitä, että tarjoajalla olisi ollut lupa muuttaa tarjouspyynnön mukaista perusratkaisua ja tinkiä sitä koskevista vaatimuksista. Lemcon on kaikissa tarjouksissaan muuttanut

Vihdintien kaukalon osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyä perusratkaisua ja samalla supistanut urakan laajuutta.

Lisäkirjelmät

Lemcon on antanut neljä lisävastaselitystä ja Tiehallinto kolme lisävastinetta.

LEMCON OY:N HAKEMUS (30/06/JH)

Hakemus

Lemcon on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön 10.1.2006 tarjousten voimassaolon jatkamisesta tekemän päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä menettelyä ja tekemästä asiassa hankintapäätöstä, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä määrää hankintamenettelyn markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi väliaikaisesti keskeytettäväksi. Toissijaisesti

Lemcon on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lemcon on vielä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen kyseistä hakemusta koskevat arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 33.909,97 eurolla korkoineen.

Lisäksi Lemcon on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sille koko asian markkinaoikeuskäsittelystä aiheutuneet asianosaiskulut 66.301 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on toimittanut kysymyksessä olevaan tarjouskilpailuun osallistuneille tarjoajille pyynnön tarjousten voimassaolon jatkamisesta 5.5.2006 asti. Tarjoajia on pyydetty kyseisessä pyynnössä jatkamaan tarjoustensa voimassaoloa siten, että urakka valmistuu 14.11.2008 sijasta 31.8.2009. Lisäksi pyynnössä on ilmoitettu, etteivät tarjoajat saa muuttaa tarjoustensa muita ehtoja.

Hankintayksikön edellä mainittu tarjousten voimassaolon jatkamista koskenut pyyntö on ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastainen. Hankintayksikön esittämä tarjousten voimassaolon pidennys on muuttanut olennaisesti tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja hankinnan keskeisiä ehtoja. Uusilla ehdoilla on merkittävä vaikutus tarjouspyynnön kohteeseen, urakan suorittamiseen sekä tarjoajille urakasta aiheutuviin kustannuksiin.

Hankintayksikön sanottua menettelyä on pidettävä kiellettynä jälkitinkimisenä, koska menettelyn seurauksena hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajilta tarjouksia erilaisesta urakkakohteesta samalla tarjoushinnalla.

Hankintayksikön olisi tullut vähintään varata kaikille tarjoajille tasapuolinen mahdollisuus tarjousehtojensa tarkistamiseen.

Vastine

Tiehallinto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Lemconin hakemuksen ja velvoittaa sen korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.065 eurolla korkoineen.

Oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa lähtökohtaisesti mahdollisuus kysyä tarjoajilta, jatkavatko ne tarjoustensa voimassaoloaikaa. Hankintayksikkö on käsillä olevassa tilanteessa esittänyt samaan aikaan kaikille tarjoajille saman kysymyksen, johon on voinut vastata joko myöntävästi tai kieltävästi.

Menettely ei näin ollen ole voinut olla syrjivää tai epätasapuolista.

Tarjousten alkuperäinen voimassaoloaika on päättynyt 5.1.2006. Mikäli hankintayksikkö olisi menetellyt tarjousten voimassaoloehtoa muuttaessaan siten, ettei urakan valmistumisajankohtaa olisi siirretty, menettely olisi ollut urakan koko huomioon ottaen tarjoajien kannalta kohtuutonta.

Vastaselitys

Lemcon on antanut vastaselityksen.

Lisäkirjelmät

Tiehallinto on antanut kaksi lisävastinetta ja Lemcon kaksi lisävastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Asian tausta

Käsillä olevassa hankkeessa on kyse tien rakentamista koskevasta rakennusurakasta, johon kuuluu sekä rakennussuunnitelmien laatiminen että rakentaminen. Hankkeessa parannetaan Hakamäentietä Vihdintieltä

Lapinmäentien kohdalta Mäkelänkadulle saakka rakentamalla toinen ajorata nykyisen ajoradan eteläpuolelle. Korjattavan tieosuuden pituus on noin 3,3 kilometriä. Lisäksi parannetaan Hämeenlinnanväylää Rantaradan ja Hakamäentien välillä noin 0,8 kilometrin matkalla.

Hankkeeseen kuuluvat muun muassa Mannerheimintien, Ilmalan, Veturitien ja Ratapihantien tasoliittymät, jotka tullaan muuttamaan eritasoliittymiksi. Hakamäentie tunneloidaan noin 320 metrin matkalta Mannerheimintien liittymässä. Hankkeeseen sisältyy 25 siltaa, 3,4 kilometriä meluesteitä, 1,3 kilometriä tukimuureja, 3,9 kilometriä ramppeja, 2,3

kilometriä katuja ja 7,1 kilometriä kevyen liikenteen väyliä.

Hakamäentien suunnitelmissa ja toteutuksessa on tullut varautua jatkorakentamisvaiheen Pasilanväylän rakentamiseen ja Pasilanväylän yleissuunnitelmassa esitettyyn tunneliratkaisuun.

Asiassa on markkinaoikeudessa erityisesti kysymys Hakamäentien rakentamisesta kaukaloon Vihdintien kohdalla ja mainittua kaukaloa koskevista rakenneratkaisuista.

Saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on avannut sille annettujen tarjousten laatuosiot ja laatinut 28.10.2005 laatupisteytyksestä yhteenvedon. Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan todennut tuolloin osan saamistaan tarjouksista tarjouspyynnön vastaisiksi. Hankintayksikkö ei ole tehnyt asiassa hankintapäätöstä.

Tarjouspyynnön arviointia

Lemcon on väittänyt, että tarjouspyyntö on tarjouspyyntöasiakirjojen keskinäisten ristiriitaisuuksien vuoksi ollut epäselvä. Tarjouspyyntö on

Lemconin näkemyksen mukaan ollut epäselvä myös siitä syystä, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa ole määritelty tarjouspyynnössä edellytettyyn perustarjoukseen liittyviä vaatimuksia. Tarjouspyyntö ei Lemconin mukaan ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja niiden väitetty ristiriitaisuus

Hankintayksikkö on 18.4.2005 päivätyssä tarjouspyynnössään muun ohella ilmoittanut, että kysymyksessä olevaa urakkaa koskevan tarjouksen on tullut perustua kyseiseen tarjouspyyntökirjeeseen sekä urakkatarjouksen laskemista varten laadittuihin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Tarjouspyyntöön on sisältynyt luettelo tarjoajille toimitetuista tarjouspyyntöasiakirjoista. Tarjouspyyntöasiakirjoiksi on siten tarjouspyynnössä määritelty sopimuskohtaiset urakkaehdot mainituin liittein, tarjouslomakkeet, urakkakohtaiset tuotevaatimukset, suunnitelma-aineisto, suunnittelua ja esitystapaa koskevat ohjeet kuten myös yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. Hankintayksikkö on lisäksi täsmentänyt tarjouspyyntöään 11.5., 20.6., 26.8. ja 16.9.2005 päivätyillä lisäselvityksillä.

Hankintayksikkö on tarjouspyyntöasiakirjoissa määritellyt näiden asiakirjojen pätevyysjärjestyksen. Sopimuskohtaiset urakkaehdot -nimisessä tarjouspyyntöasiakirjassa on määritelty sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestys. Erikseen on vielä määritelty pätevyysjärjestys vahvistetun tiesuunnitelman ja muun suunnitelma-aineiston mukaisille rakennustöitä koskeville suunnitelma-asiakirjoille. Viimeksi mainittu suunnitelma-asiakirjojen pätevyysjärjestys on myös käynyt ilmi itse tarjouspyyntökirjeestä.

Arvioitaessa sitä, onko hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat kuvattu tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyynnön on katsottava tuottaneen yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia on otettava huomioon edellä kuvattu hankinnan luonne ja laajuus. Hankinnan luonteesta johtuen on siihen liittyvä tarjouspyyntöaineisto ollut laaja. Hankintayksikkö on varautunut tarjouspyyntöasiakirjojen keskinäisistä ristiriitaisuuksista tarjoajille mahdollisesti aiheutuviin ongelmiin määrittelemällä tarjouspyyntöasiakirjojen pätevyysjärjestyksen. Lisäksi hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla järjestänyt hankintaan liittyvän tiedotustilaisuuden ja pitänyt tarjoajakohtaisia neuvottelutilaisuuksia. Tarjoajille on vielä tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla annettu mahdollisuus esittää ennen tarjouksen tekemistä kirjallisesti hankintayksikölle tarjouspyyntöasiakirjoja koskevia muutoksia, lisäselvityksiä ja tulkintoja.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitun urakkakohtaisissa sopimusehdoissa määritellyn sopimusasiakirjojen pätevyysjärjestyksen ja erikseen määritellyn suunnitelma-aineiston pätevyysjärjestyksen perusteella tarjoajat ovat voineet tarjousten antamista varten ratkaista tarjouspyyntöasiakirjojen keskinäiset ristiriitaisuudet. Mahdolliset ristiriitaisuuksista aiheutuneet ongelmat ovat olleet selvitettävissä myös muilla edellä kuvatuilla ja tarjouspyynnössä ilmoitetuilla tavoilla.

Hankintayksikkö ei ole itsekään kiistänyt, etteikö tarjouspyyntöasiakirjoissa olisi ollut ristiriitaisuuksia. Asiassa ei ole kuitenkaan ilmennyt, että hankintayksikkö ei olisi hankinnan luonne ja laajuus huomioon ottaen laatinut tarjouspyyntöä kohteen määrittelemisen osalta riittävän selvästi siten, että se on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön ei ole myöskään katsottava menetelleen tarjoajia syrjivästi, kun se on toimittanut niille tarjouspyyntömateriaalia DWG-muodossa.

Perustarjouksen määrittely tarjouspyynnössä

Tarjouspyynnössä on todettu perustarjouksen antamisen osalta seuraavaa:

"Kunkin tarjoajan on jätettävä tarjouspyynnön mukainen perustarjous. Sen lisäksi tarjoaja voi halutessaan jättää vaihtoehtoisia tarjouksia. - - Tarjouksen jättäjän on selkeästi yksilöitävä mahdolliset vaihtoehtotarjouksensa, miten ja miltä osin se poikkeaa ns. perustarjouksesta."

Hankintayksikkö on täsmentänyt tarjouspyyntöään edellä mainitulla 26.8.2005 päivätyllä lisäkirjeellä nro 3 muun ohella seuraavasti:

"Perustarjoukseksi katsotaan tarjous, joka on tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukainen. Vaihtoehtoinen tarjous on tarjous, joka poikkeaa perustarjouksesta, mutta on tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukainen. Vaihtoehtoisen tarjouksen tekemiseksi tarjoaja voi tarjousvaiheen suunnittelussa esim. kehittää lähtöaineistona olevia suunnitelmia urakkakohtaisten tuotevaatimusten puitteissa. Vaihtoehtoinen tarjous on siten esimerkiksi tarjous, jossa on näkyvien rakenteiden osalta muutettu tilaajan lähtöaineiston mukaista ratkaisua, mutta joka kuitenkin täyttää tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset."

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että tarjouspyyntö on ollut perustarjousta koskeneen määrittelyn osalta riittävän yksiselitteinen. Tarjouspyynnöstä on sen lisäkirje nro 3 huomioon ottaen ilmennyt, että perustarjouksen on tullut täyttää tarjouspyyntöasiakirjojen mukainen vaatimustaso ja että perustarjouksessa tarjotun ratkaisun on tullut olla hankintayksikön antaman lähtöaineiston mukainen mutta että vaihtoehtoisen tarjouksen yhteydessä on ollut mahdollista kehittää lähtöaineistona olevia suunnitelmia urakkakohtaisten tuotevaatimusten puitteissa.

Johtopäätös

Edellä olevin perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut Lemconin väittämin tavoin virheellinen tai epäselvä.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Lemconin perustarjous

Hankintayksikön 14.11.2005 tekemässä päätöksessä Lemconin kaikkien tarjousten hylkäämistä on perusteltu edellä kerrotulla tavalla yhtäältä sillä, ettei Lemcon ollut lainkaan antanut vaadittua tarjouspyynnön mukaista perustarjousta ja toisaalta muun ohella sillä, ettei Lemconin perustarjoukseksi nimeämä tarjous eivätkä myöskään sen vaihtoehtotarjoukset ole vastanneet Vihdintien kaukalon rakenneratkaisun osalta tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimuksia.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuskäsittelyn aikana perustellut

Lemconin perustarjouksen puuttumista sillä, että Lemcon ei ole toimittanut hankintayksikölle lainkaan sellaista tarjousta, jossa se olisi tarjouspyynnön suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti esittänyt Vihdintien kaukalon rakenneratkaisuksi perustarjouksen mukaista kaivinpaaluseinää.

Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on edellä todetuin tavoin kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Tarjousvertailussa tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Asiassa on näin olleen ratkaistavana kysymys siitä, mitä niin sanottuja tuotevaatimuksia hankintayksikön on tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella katsottava asettaneen Vihdintien kaukalon rakenneratkaisulle.

Tarjousten on tarjouspyynnön mukaan tullut edellä todetun mukaisesti perustua tarjouspyyntökirjeeseen sekä urakkatarjouksen laskemista varten laadittuihin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Tarjoajille on muun ohella toimitettu "Sopimuskohtaiset urakkaehdot, SKU, 24.3.2005" -niminen tarjouspyyntöasiakirja, jonka liitteenä tarjoajat ovat saaneet muun ohella "SKU:n liite a: Rakennettavat väylät ja rakenteet, 24.3.2005"-nimisen taulukkomuotoisen tarjouspyyntöasiakirjan, jonka sivulla 5 on mainittu puheena oleva Vihdintien kaukalo sekä ilmoitettu, että muun ohella kaukaloiden suunnitelmia löytyy lähtöaineistosta kohdasta "Sillat ja muut taitorakenteet".

Tarjouspyyntökirjeen kohdassa 1.3 on nimetty urakkakohtaisia tuotevaatimuksia sisältävät tarjouspyyntöasiakirjat, joihin on muun ohella kuulunut "Urakkakohtaiset tuotevaatimukset, 24.3.2005 -niminen tarjouspyyntöasiakirja, jonka sivulla 21 on viitattu edellä tarkoitettuun, tarjouspyynnön suunnitelma-aineistoon kuuluneeseen "Hakamäentie,

Sillat ja muut taitorakenteet 2005" -nimiseen tarjouspyyntöasiakirjaan.

Tarjouspyyntökirjeen kohdassa 1.3 on niinikään mainittu "Kaukaloiden ja tukimuurien urakkakohtaiset tuotevaatimukset" -niminen tarjouspyyntöasiakirja. Sen kohdassa 2.1 on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kallion, betonirakenteiden ja liitoskohtien vesitiiveydestä tulee varmistua riittävin injektointi- ja tiivistystoimenpitein, jotta haitallinen pysyvä pohjaveden aleneminen ympäristössä voidaan välttää. Erityisesti on huomioitava seuraavat yksityiskohdat:

kaivinpaaluseinä;

kaivinpaaluseinän alapään ja kallion välinen saumakohta;

kaivinpaaluseinän alapuolinen kallio;

betonitunnelin kalliopohja ja -luiskat; sekä

kallion ja betonirakenteiden väliset liitokset"

Edellä mainittu Vihdintien kaukaloa koskevat urakkakohtaiset tuotevaatimukset sisältänyt asiakirja on sisältynyt myös tarjouspyyntömateriaaliin kuuluneeseen edellä mainittuun "Hakamäentie, Sillat ja muut taitorakenteet 2005" -nimiseen suunnitelma-aineistoon kuten Vihdintien kaukaloa koskenut piirustus "Vihdintien kaukalo ja tukimuurirakenteet,

Ka-1". Sanotusta tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluneesta piirustuksesta on useasta kohdin ilmennyt, että kyseisen kaukalon rakentamisessa käytetään kaivinpaaluseinää.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, että tarjouspyynnöstä on erityisesti "Kaukaloiden ja tukimuurien urakkakohtaiset tuotevaatimukset" -nimisen asiakirjan ja edellä mainitun Vihdintien kaukalon rakenneratkaisua kuvanneen piirustuksen perusteella käynyt yhdessä riittävän selkeästi ilmi, että tarjouspyynnössä on Vihdintien kaukalon rakentamisen osalta valittu perustarjouksen tuotevaatimusten mukaiseksi ratkaisuksi kaivinpaaluseinä.

Asiassa on Lemconin omankin ilmoituksen perusteella riidatonta, ettei se ole yhdessäkään tarjouksessaan esittänyt Vihdintien kaukalon rakenneratkaisuksi kaivinpaaluseinää. Lemcon ei näin ollen ole antanut tältä osin urakasta lainkaan tarjouspyynnön mukaista perustarjousta.

Kysymys on ollut tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta. Sillä, voitaisiinko edellä mainittu Vihdintien kaukalon rakenneratkaisu toteuttaa perustarjouksen osalta Lemconin esittämällä tavalla, ei ole asiassa merkitystä, koska hankintayksiköllä on oikeus päättää hankkeen toteuttamistavasta.

Lemcon on myös katsonut, että tarjouspyyntö on ollut sitä syrjivä, koska mainittu kaivinpaaluseinä on mahdollista toteuttaa ainoastaan yhden markkinoilla toimivan yrityksen toimesta. Hankintayksikkö ei ole

"Kaukaloiden ja tukimuurien urakkakohtaiset tuotevaatimukset" -nimisessä tarjouspyyntöasiakirjassa tai muuallakaan tarjouspyynnössä esittänyt, että kaivinpaaluseinän tulisi olla tietyn valmistajan valmistama eikä muutoinkaan edellyttänyt kaivinpaaluseinältä tiettyä alkuperää tai erityistä valmistusmenetelmää. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä ole pidettävä sanotulta osin ketään tarjoajaa syrjivänä.

Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla yksiselitteisesti edellytetty tarjouspyynnön mukaisen perustarjouksen jättämistä.

Kun Lemcon ei ole jättänyt tarjouspyynnön mukaista perustarjousta, hankintayksikön on näin ollen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullutkin hylätä Lemconin perustarjoukseksi nimeämä tarjous kuten muutkin sen tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina.

Skanskan ja Tieliikelaitoksen tarjousvertailuun hyväksytyt perustarjoukset ovat perustuneet Vihdintien kaukalon osalta tarjouspyynnössä edellytetylle kaivinpaaluratkaisulle. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menettelyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole hyväksynyt perustarjouksen osalta Lemconin tarjouksia tarjousvertailuun.

Lemconin vaihtoehtotarjoukset

Edellä todetulla tavalla Lemcon ei ole antanut tarjouspyynnössä edellytettyä tarjouspyynnön mukaista perustarjousta. Hankintayksikön on näin olleen perustarjouksen puuttumisen vuoksi tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tullutkin hylätä kaikki

Lemconin tarjoukset. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tältäkään osin menettelyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Skanskan vaihtoehtotarjous 1

Hankintayksikön 14.11.2005 tekemässä päätöksessä Skanskan vaihtoehtotarjouksen hylkäämistä on perusteltu edellä kerrotulla tavalla yhtäältä sillä, ettei Skanska ollut esittänyt tarjoamansa Vihdintien kaukalon rakenneratkaisun mitoitusta tarjouksessaan sillä tavalla, että hankintayksikkö olisi pystynyt riittävän luotettavasti arvioimaan rakenteen kestävyyden ja toisaalta sillä, että Skanskan tarjoaman ratkaisun mukainen valmius jatkorakentamiseen on ollut puutteellisempi kuin mitä perussuunnitelmassa oli edellytetty.

Markkinaoikeudessa hankintayksikkö on perustellut Skanskan kyseisen vaihtoehtotarjouksen hylkäämistä sillä, ettei Skanskan Vihdintien kaukalon rakenneratkaisuksi esittämä teräspontti- ja suihkupaaluseinä ole ollut ratkaisuna käyttökelpoinen. Hankintayksikkö ei ole ilmoittamansa mukaan voinut hyväksyä sellaista rakenneratkaisua, jossa kuormaa kantavan betonisen rakenneosan kestävyyttä sen pinnan paikallista puristusta ja siitä aiheutuvaa halkeilua vastaan ei kyetä osoittamaan ja jossa alun perin puutteellisesti toimivan rakenteen rasitukset moninkertaistuvat toisessa rakennusvaiheessa.

Edellä mainitun tarjouspyynnön 26.8.2005 päivätyn lisäkirjeen numero

3 mukaan vaihtoehtoinen tarjous on tarjous, joka poikkeaa perustarjouksesta mutta on tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimusten mukainen.

Tarjoajille on mainitussa tarjouspyynnön lisäkirjeessä nimenomaisesti ilmoitettu, että ne voivat vaihtoehtoisessa tarjouksessaan kehittää urakkakohtaisten tuotevaatimusten puitteissa lähtöaineistona olevia suunnitelmia.

Edellä todetulla tavalla hankintayksikön Vihdintien kaukalon osalta asettamat tuotevaatimukset ovat ilmenneet "Kaukaloiden ja tukimuurien urakkakohtaiset tuotevaatimukset" -nimisen tarjouspyyntöasiakirjan kohdasta 2.1 ja perustarjouksen mukainen rakenneratkaisu on ollut kaivinpaaluseinä. Tarjoajien on kuitenkin hankintayksikönkin mukaan ollut mahdollista toteuttaa vaihtoehtoisessa tarjouksessaan Vihdintien kaukalon rakentaminen muullakin tekniikalla ja siten kehittää urakkakohtaisten vaatimusten puitteissa lähtöaineiston suunnitelmia.

Mainitut Vihdintien kaukaloa koskeneet tuotevaatimukset ovat edellä ilmenevän lisäksi sisältäneet määrityksiä vesitiiveydestä, säilytettävästä pohjaveden tasosta ja pohjavedenpinnan seurannasta rakentamisen aikana.

Skanskan vaihtoehtotarjouksen hylkäämistä on edellä mainittujen kaukalon rakenteeseen ja sen kestävyyteen liittyvien seikkojen lisäksi perusteltu myös sillä, että tarjouksen antama valmius jatkorakentamiseen olisi puutteellisempi kuin mitä perusratkaisulta oli edellytetty. Skanskan hylätty ratkaisu edellyttää hankintayksikön mukaan myöhemmin rakennettavia tuentoja ja lisärakenteita.

Jatkorakentamisen osalta hankintayksikkö on tarjouspyynnön 26.8.2005 päivätyn lisäkirjeen nro 3 kohdassa 7.1. tarkentanut aikaisempaa tarjouspyyntöaineistoa ja ilmoittanut tarjoajille Pasilanväylään varautumisesta seuraavaa:

"Valitulla ratkaisulla ei saa estää tunnelin rakentamista nyt toteutettavasta Kivihaan tunnelista länteen. Tunnelin jatkaminen tulevaisuudessa länteen Vihdintien kaukalon kohdalla on oltava mahdollista toteuttaa purkamatta kaukalon seiniä.

Edellisten suunnitteluvaiheiden ratkaisut perustuvat ajatukseen, että kaukalon seinämien tulee kestää tunnelin pystykuormia. Kaukalo on osa tulevaa Pasilanväylän tunnelia ja tunneli toteutetaan kattamalla kaukalo. Lähtöaineistossa esitetty vesitiivis kaukalo tarvitaan myös Hakamäentien toteuttamiseksi.

Pasilanväylän yleissuunnitelmassa esitetty tasaus ja kaistatasapaino eivät ole määrääviä. Yleissuunnitelmassa esitettyihin ramppi ja katujärjestelyihin ei tarvitse varautua. Pelkästään päätien painamiseen tunneliin Hakamäentien kaistatasapainolla ja Kivihaan tunnelin tasosta lähtien tulee varautua."

Hankintayksikkö on edellä olevan perusteella edellyttänyt, että tarjottu ratkaisu ei saa estää jatkorakentamista ja että jatkorakentaminen tulee olla mahdollista toteuttaa purkamatta Vihdintien kaukalon seiniä. Lisäksi hankintayksikön voidaan katsoa edellyttäneen, että kaukalon seinien tulee kestää pystykuormia, koska jatkorakentamiseen kuuluva tunnelin rakentaminen on tarkoitus toteuttaa kattamalla kaukalo. Hankintayksikkö ei sen sijaan ole tarjouspyynnössään edellyttänyt, että mahdollinen jatkorakentaminen tulee voida toteuttaa ilman lisätuentoja.

Asiassa ei ole ilmennyt, ettei Skanskan hylätty tarjous mahdollistaisi jatkorakentamista Vihdintien kaukalon seiniä purkamatta. Kun puheena olevat vaatimukset ovat koskeneet varautumista jatkorakentamiseen ja kun vain tarjouspyynnössä esitetyt ehdottomat vaatimukset ovat voineet määrätä sen, mitkä tarjoukset otetaan mukaan tarjousvertailuun, markkinaoikeus katsoo, ettei Skanskan tarjous ole ollut myöskään jatkorakentamisen osalta hankintayksikön mainitsemilla perusteilla siten tarjouspyynnön vastainen, että se olisi tullut hylätä.

Edellä olevan nojalla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hylätessään mainitsemillaan perusteilla Skanskan puheena olevan vaihtoehtotarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Tieliikelaitoksen vaatimuksen tutkiminen

Tieliikelaitos on Skanskan ja Lemconin hakemusten johdosta markkinaoikeudelle antamissaan lausunnoissa siltä varalta, että Skanskan tai

Lemconin hakemukset hyväksytään, vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön ottamaan uuteen tarjousvertailuun Tieliikelaitoksen kuten myös muiden tarjoajien vastaavilla perusteilla hylätyt tarjoukset tai toissijaisesti kumoaa koko hankintamenettelyn.

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaan valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este.

Tieliikelaitos ei ole saattanut puheena olevaa hankintamenettelyä koskevaa asiaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi hankintalain 9 b §:ssä säädettyä menettelyä noudattaen. Tieliikelaitoksen edellä mainitut vaatimukset on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Lemconin tarjousten voimassaolon päättyminen

Markkinaoikeus on edellä mainituilla perusteilla katsonut, ettei hankintayksikkö ole menettelyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole hyväksynyt tarjousvertailuun Lemconin antamia tarjouksia. Näin ollen ei ole tarpeen lausua Lemconin hakemuksista siltä osin kuin ne koskevat hankintayksikön päätöstä 10.1.2006, jolla hankintayksikkö on ilmoittanut Lemconin kaikkien tarjousten voimassaolon päättymisestä. Lausunnon antaminen Lemconin hakemuksista näiltä osin siten raukeaa.

Johtopäätös ja seuraamus

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on hylännyt Lemconin tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina.

Hankintayksikkö on sen sijaan menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hylännyt Skanskan vaihtoehtotarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Asiassa on näin ollen määrättävä hankintalain 9 §:ssä säädetty seuraamus.

Hankintayksikkö on ilmoittanut keskeyttävänsä kysymyksessä olevan hankintamenettelyn kunnes asia on markkinaoikeudessa ratkaistu. Hankintayksikön 14.11.2005 tekemä päätös Skanskan vaihtoehtotarjouksen hylkäämisestä voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely on tässä tapauksessa korjattavissa siten, että hankintayksikkö ottaa Skanskan puheena olevan vaihtoehtotarjouksen mukaan tarjousvertailuun.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on Skanskan hakemuksen osalta johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä. Tämän vuoksi ja asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi säännöksen 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, että Skanska joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan

Skanskan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut, ja hankintayksikkö saa pitää vahinkonaan Skanskan hakemukseen vastaamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa.

Harkittaessa oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen korvauksen määrää markkinaoikeus on ottanut huomioon korvauksen määrää alentavana seikkana sen, että asiassa annettu päätös on rajoittunut koskemaan

Skanskan vaihtoehtotarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta, ja korvauksen määrää korottavana seikkana hankintayksikön päätöksessään ja markkinaoikeudessa ilmoittamat päätöksen perusteet. Markkinaoikeus katsoo siten asian laatuun ja laajuuteen sekä Skanskan edun valvomiseksi tarpeelliseen työmäärään nähden kohtuullisten oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen määräksi 40.000 euroa.

Asian käsittely markkinaoikeudessa ei ole johtunut Tieliikelaitoksen toimenpiteistä, vaan edellä todetuin tavoin hankintayksikön virheestä.

Koska ei ole hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, että Skanska pitää vahinkonaan myös Tieliikelaitoksen vaatimukseen vastaamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa, on

Skanskan Tieliikelaitokseen kohdistama oikeudenkäyntikuluvaatimus kokonaisuudessaan hylättävä.

Asian lopputulos huomioon ottaen Lemconin oikeudenkäyntikuluvaatimukset on hylättävä.

Lemconin hakemukset eivät kuitenkaan ole olleet hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomina, joten myös hankintayksikkö saa pitää vahinkonaan Lemconin hakemukseen vastaamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulunsa.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että myös Tieliikelaitos pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää Tieliikelaitoksen asiassa esittämät vaatimukset tutkimatta siltä osin, kuin ne koskevat sen ja muiden tarjoajien hylättyjen tarjousten ottamista mukaan tarjousvertailuun.

Markkinaoikeus kumoaa Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin 14.11.2005 tekemän päätöksen, jolla Skanska Tekra Oy:n vaihtoehtotarjous 1 on hylätty, ja kieltää Tiehallintoa jatkamasta hankintamenettelyä ilman, että edellä tässä päätöksessä todettu virheellisyys tulee korjatuksi. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Tiehallinnon korvaamaan Skanska Tekra Oy:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 40.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n

1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muut vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Anne Ekblom-Wörlund.