Market Court awards compensation for unfair tender rejection but dismisses interest claims on damages.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court ordered the municipality to pay a compensation of 2,000 euros to the company for rejecting its winning bid due to procedural errors. While the court acknowledged the company's right to damages, it dismissed the claim for interest on that compensation because the law does not treat such interest as a public law debt. Additionally, the court ruled that the municipality must reimburse the company's legal costs, deducting VAT from the final amount.
Legislator headnote
AI generatedJulkisoikeudellisen hankintalain 9 §:n 2 momentin nojalla; kun hankintayksikkö hylkää virheellisesti halvimman tarjouksen, on se velvollinen maksamaan hyvitysmaksun, mutta korkolain säännökset eivät sovellu hyvitysmaksun viivästyskoron määräämiseen.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedCited Case Law
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Vehmaan kunta on pyytänyt 28.2.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia laiturin rakentamisesta ja siihen liittyvästä ruoppaustyöstä (urakka 1) sekä uimarannan ruoppaamisesta (urakka 2). Tarjouksia on saatu kaksi. Vehmaan kunnanviraston tekninen toimisto on 7.3.2005 hylännyt saadut tarjoukset.
Vehmaan kunta on pyytänyt 8.3.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä uudet tarjoukset. Vehmaan kunnan teknisen toimiston viranhaltija on päätöksellään 10.3.2005 valinnut urakoitsijaksi X:n.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 19.400 euroa.
Hankintayksikkö on allekirjoittanut hankintasopimuksen 31.3.2005.
HAKEMUS
Ari Vainio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus vaihtoehtoisesti joko kumoaa edellä mainitun hankintapäätöksen ja osoittaa sille ensimmäisen tarjouskilpailun mukaisen urakan 1 tai velvoittaa Vehmaan kunnan maksamaan sille vahingonkorvauksena katteen menetyksestä 6.000 euroa korkoineen. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Vehmaan kunnan suorittamaan sille aiheutuneita laskenta- ja muita tarjouskuluja 1.000 euroa korkoineen sekä vahingonkorvauksena kaluston varattuna pitämisestä tarjouskilpailujen aikana ja ennen urakan ratkaisemista 1.500 euroa korkoineen. Hakija on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Vehmaan kunnan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 3.000 euroa korkoineen. Hakija on myös vaatinut, että hankinnan täytäntöönpano keskeytetään väliaikaisesti.
Hakija on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Vehmaan kunnan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 350 eurolla korkoineen.
Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.
Hankintayksikkö on pyytänyt 28.2.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia laiturin rakentamisesta ja siihen liittyvästä ruoppaustyöstä (urakka 1) sekä uimarannan ruoppaamisesta (urakka 2) kahtena erillisenä urakkana. Tarjouspyynnössä on korostettu, että urakoista tulee antaa tarjoukset kummastakin erikseen. Hakija on tehnyt tarjouksen molemmista urakoista määräajassa.
Urakasta 1 hakijan tarjous on ollut halvin. Urakasta 2 kilpailevan tarjoajan tarjous on ollut halvin. Kyseinen tarjoaja on hakijan tavoin tarjonnut erikseen molempia urakoita. Urakkakilpailun perusteella urakka 1 olisi tullut antaa hakijalle. Hakijan tarjous olisi myös ollut, mikäli urakat olisi laskettu yhteen, kokonaisuutena halvin.
Hankintayksikkö ei ole tehnyt hankintaa halvimpien tarjousten mukaisesti vaan se on hylännyt tarjoukset. Hankintayksikkö on tarjousten avauksen yhteydessä katsonut, että molemmat urakoitsijat olivat tarjonneet kokonaisuutta, vaikka urakoista on pyydetty erillisiä tarjouksia. Lisäksi tarjousten hylkäämisen perusteena on ilmoitettu mitättömiä teknisiä muutoksia, joista muun ohella tiheämpi tuenta oli jo suullisesti ilmoitettuna hakijan ja kilpailijan tiedossa ja vaikutti lähinnä tilaajan omaan toimitukseen. Hankintayksikön ei tule voida yhä uudelleen pyytää tarjouksia sopivan urakoitsijan löytämiseksi sopivalla hinnalla. Tarjousten hylkääminen ja uuden tarjouskilpailun järjestäminen on tapahtunut ilman pätevää syytä. Tarjouspyynnön varauma hankintayksikön oikeudesta hylätä kaikki tarjoukset, ei sovellu tällaiseen tilanteeseen.
Hankintayksikön uusi, 8.3.2005 päivätty tarjouspyyntö on ollut käytännössä samansisältöinen kuin aiempi paitsi, että uudessa tarjouspyynnössä on pyydetty urakoista yhteishintaa. Kilpailijan tarjous on ollut halvempi toisella tarjouskierroksella. Kilpailijalla on kuitenkin, ensimmäisen tarjouskierroksen jälkeen, ollut vähintäänkin mahdollisuus tehdä johtopäätöksiä hintatasosta. Hankintayksikkö on lisäksi tehnyt sopimuksen ennenaikaisesti, ilman hankintalain 7 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja syitä.
VASTINE
Vehmaan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.
Hankintaa suunniteltaessa on todettu, että järkevin tapa toteuttaa laituri on tehdä se talvella, jotta on mahdollista työskennellä jään päältä. Leuto talvi on aiheuttanut sen, että laituri on tullut tehdä 1.3. - 15.4.2005 välisenä aikana. Nopean aikataulun vuoksi hankintayksikkö on tiedustellut puhelimitse neljältä urakoitsijalta valmiutta urakkahinnan antamiseen. Näistä hakija ja voittanut tarjoaja ovat luvanneet jättää tarjouksen. Aikataulusta johtuen tarjouspyynnöstä on tullut epätarkka ja materiaalivalinnassa on tehty virhearviointi.
Hankintayksikkö on tarjousten avaamisen jälkeen ollut yhteydessä tarjoajiin ja pyytänyt tarkennuksia tarjouksiin. Molemmat urakoitsijat ovat tuolloin ilmoittaneet antaneensa kokonaishinnan molemmista urakoista. Hakijalta on tiedusteltu, onko hän valmis tekemään urakasta 1 tarjoamallaan hinnalla pelkästään urakan 1 tiheällä tuennalla. Hakija on ilmoittanut antaneensa kokonaishinnan. Kirjallisesti selvitystä ei ole pyydetty. Tarjouspyyntöä laadittaessa on tarkoitettu kahta erillistä urakkaa. Hankintayksikkö on urakoitsijoiden kanssa käytyjen keskustelujen ja tarjouspyynnön perusteella katsonut, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä.
Lisäksi laituritolppien detaljikuva on ollut virheellinen. Suullisesti tarjoajille on ilmoitettu, että tuenta tehdään jokaisesta tolpasta, vaikka kuvassa on virheellisesti ollut tuenta merkittynä neljän metrin välein. Hakija on tarjousta antaessaan tiennyt tästä. Hakija on tästä huolimatta antanut kustannuksiltaan edullisemmasta työstä hinnan. Materiaalimenekki ja työmäärä ovat olleet selkeästi pienemmät hakijan antamassa tarjouksessa kuin kilpailevan urakoitsijan tarjouksessa, joten tarjoukset eivät ole olleet vertailukelpoisia keskenään. Tuennan tiheydestä aiheutuva hinnanero on verottomana noin 7.000 - 8.000 euroa.
Tarjoukset ovat myös ylittäneet laaditun kustannusarvion. Hintatason vuoksi on päätetty materiaalin vaihdosta haponkestävistä sinkittyihin materiaaleihin. Tämän jälkeenkin kustannusarvio on ylittynyt.
Erillisen hinnan pyytäminen laiturin tekemisestä ja ruoppaustöistä on lisäksi ollut käytännössä huono ratkaisu. Laiturin tarkka pituus on myös lisätty tarjouspyyntöön. Hankintayksikkö on edellä mainituista syistä päättänyt hylätä kaikki tarjoukset. Se on tarjouspyynnössään pidättänyt siihen oikeuden.
Hankesuunnitelman mukaisten töiden tulee olla valmiit vuoden 2005 loppuun mennessä, koska hankekausi EU-hankkeiden osalta päättyy vuoteen 2006. Laiturihankkeen aikataulun ja työolosuhteiden johdosta laiturin tekeminen ja ruoppaustyöt on tullut suorittaa kevättalvella. Sopimuksen tekeminen on ollut välttämätöntä yleistä etua koskevasta pakottavasta syystä.
VASTASELITYS
Hakija on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa.
Tarjouspyyntö ei ole ollut väitetyin tavoin puutteellinen. Tarjouksia ei ollut annettu vääristä lähtökohdista, vaan ne on annettu kummastakin työstä erikseen tarjouspyynnön mukaisesti. Hakija ei ole kieltäytynyt suorittamasta toista urakoista vaan on ilmoittanut ainoastaan voivansa tarvittaessa suorittaa molemmat urakat.
Tarjoukset on pyydetty, ne on annettu ja hankintayksikkö on ne käsitellyt erikseen kahta urakkaa koskevina tarjouksina. Asiassa ei ole ollut mitään epäselvää, vaan kyse on ollut niin sanotun tinkimiskierroksen järjestämisestä tai suorastaan urakoitsijan valintaan vaikuttamisesta.
Hakijalla on ollut tiedossaan laituritolppien tiheämmän tuennan tarve. Hakija on antanut tarjouksensa tällä tiedolla ja se on kaikissa olosuhteissa ja yhteyksissä tarjouksen antamisen jälkeen sitoutunut suorittamaan voittamansa urakan 1 näillä ehdoilla.
Hankintayksikön esittämä laskelma on olettamusta, joka ei perustu tosiasioihin. Hakija on ottanut tarjousta tehdessään huomioon sillä tiedossa olevat seikat. Tarjouksen perusteella voi todeta, ettei hakija ole esittänyt urakan osalta mitään materiaalimenekki- ja työmääriä tuennan tai muidenkaan urakkaan liittyvien tehtävien ja materiaalien osalta.
Materiaalien vaihto on ollut pienehkö muutos, joka olisi vaikuttanut samalla tavalla molempiin tarjoajiin ja olisi tullut otetuksi huomioon urakkaneuvotteluissa.
Kustannusarvion ylittymistä tai liian korkeaa hintaa ei ole mainittu tarjousten hylkäämisperusteena. Hankintayksikkö on vedonnut kyseiseen seikkaan vasta nyt, ja lisäksi se on ristiriidassa sen hankintayksiköllä olleen huolen kanssa, että hakija olisi tarjonnut urakan liian halvalla.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Vaatimuksen tutkiminen
Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Vehmaan kunnan korvaamaan sille laskenta- ja muista tarjouskuluista, kaluston varattuna pitämisestä tarjouskilpailujen aikana ja ennen urakan ratkaisemista sekä katteen menetyksestä aiheutuneet vahingot yhteensä 8.500 eurolla.
Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu, kun otetaan huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 §, vahingonkorvausvaatimusten tutkiminen. Kyseiset vaatimukset tulee siten jättää tutkimatta.
Hankintamenettely
Hankintamenettelyn kulku
Hankintayksikkö on pyytänyt 28.2.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia laiturin rakentamisesta ja siihen liittyvästä ruoppaustyöstä sekä uimarannan ruoppaamisesta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että "Tarjoukset tulee antaa kummastakin erikseen". Tarjouspyynnössä urakat on eritelty urakkaan 1, joka on käsittänyt laiturin ja tukiseinien rakentamisen tarjouspyyntöön oheistettujen suunnitelmien mukaisesti, ja urakkaan 2, joka on käsittänyt uimarannan ruoppaamisen tarjouspyynnössä ilmoitettuun tasoon.
Tarjouspyynnön mukaan urakkaan 1 on kuulunut muun ohella 15 venepaikkojen kiinnitystolpan asentaminen ja tukivaijerien kiinnittämiseen tarvittavien tolppien asentaminen sekä laiturin edustan ruoppaaminen tarjouspyynnössä ilmoitettuun tasoon. Kiinnitystarvikkeiden on tarjouspyynnön mukaan tullut olla haponkestäviä.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettu muun ohella, että "Vehmaan kunta pidättää itselleen oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset".
Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta. Hakija on ilmoittanut 6.3.2005 päivätyssä tarjouksessaan tarjoavansa urakan 1 arvonlisäverottomaan hintaan 21.500 euroa ja urakan 2 arvonlisäverottomaan hintaan 7.500 euroa.
Voittanut tarjoaja on 3.3.2005 päivätyssä tarjouksessaan ilmoittanut urakan 1 arvonlisäverottomaksi kokonaishinnaksi 26.919,67 euroa ja urakan 2 arvonlisäverottomaksi kokonaishinnaksi 2.868,85 euroa.
Tarjousten avaustilaisuudesta 7.3.2005 laaditun muistion mukaan hankintayksikkö on ollut yhteydessä molempiin urakoitsijoihin tarkentaakseen joitakin tietoja ja sille on tuolloin selvinnyt, että molemmat urakoitsijat olivat tarjonneet kokonaisuutta, vaikka urakoista oli pyydetty erilliset tarjoukset. Muistion mukaan tarjouspyynnöstä ei ollut riittävästi käynyt esille, että kyseessä oli kaksi erillistä urakkaa. Lisäksi muistiossa on todettu, että laiturin tuenta oli esitetty detaljikuvassa virheellisesti, vaikka suullisesti oli keskusteltu tiheämmästä tuennasta. Tuennan tiheydellä on muistion mukaan oleellinen vaikutus materiaalimenekkiin.
Tarjousten avaamisen yhteydessä 7.3.2005 Vehmaan kunnanviraston tekninen toimisto on päättänyt "hylätä kaikki tarjoukset, koska tarjouspyynnössä oli oleellisia virheitä ja asiakohtia, joita voitiin tulkita eri tavalla. Siitä ei käynyt riittävästi selville onko urakat erillisiä vai ei. Lisäksi urakkaan tehdään kustannussyistä materiaalivaihtoja. Näistä syistä johtuen todetaan, ettei urakoitsijoiden tarjouksia voida pitää vertailukelpoisina vaan pyydetään kokonaan uudet tarjoukset. Päätettiin pyytää uudet tarjoukset yhtenä urakkana, jossa ei tarvitse eritellä uimarannan ruoppausosuutta. Katsottiin, että ei ole järkevää kahdessa pienessä ruoppauksessa käyttää kahta eri urakoitsijaa vaan työt teetetään samanaikaisesti yhdellä urakoitsijalla".
Hankintayksikkö on tämän jälkeen pyytänyt edellä mainittuun tarjouskilpailuun osallistuneilta kahdelta tarjoajalta sanotuista urakoista uudet tarjoukset 8.3.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Uusi tarjouspyyntö on poikennut edellisestä muun ohella siten, että urakoista ei siinä ole pyydetty antamaan erillisiä tarjouksia. Lisäksi siinä on ollut maininta siitä, että tukivaijerit kiinnitetään jokaiseen tolppaan ja että kiinnitystarvikkeiden tulee olla sinkittyjä. Tarjouspyynnössä on myös mainittu laituri- ja tukiseinien yhteispituus. Tarjouspyyntöön liitetystä detaljikuvasta on myös ilmennyt, että vaijerit kiinnitetään yhden metrin välein aiemmassa detaljikuvassa olleen neljän metrin sijasta.
Kumpikin tarjoaja on antanut uuden tarjouksen. Hakijan tarjouksen hinta on säilynyt samana kuin sen alkuperäisestä tarjouksesta laskettavissa ollut urakoiden yhteishinta, eli arvonlisäverottomana 29.000 euroa. Voittanut tarjoaja puolestaan on uudessa tarjouksessaan ilmoittanut arvonlisäverolliseksi kokonaishinnakseen 29.986,80 euroa.
Hankintayksikkö on päätöksellään 10.3.2005 hyväksynyt voittaneen tarjoajan uuden tarjouksen tarjouksista halvimpana.
Hankintamenettelyn arviointi
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti keskeyttäessään 28.2.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloittamansa hankintamenettelyn hankintaa tekemättä ja järjestäessään kyseessä olevasta hankinnasta uuden tarjouskilpailun. Asiassa tulee arvioitavaksi myös se, onko uudessa tarjouskilpailussa ollut tosiasiallisesti kysymys julkisten hankintojen osalta vakiintuneesti kielletyksi katsotusta tinkimiskierroksesta.
Aloitetun hankinnan keskeyttämisestä hankintaa tekemättä ei ole nimenomaisia säännöksiä hankintalainsäädännössä. Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Hankintamenettelyn keskeyttämistä arvioitaessa ratkaisevana on siten pidettävä sitä, onko hankintayksikkö hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt ehdokkaita tai tarjoajia syrjivästi.
Hankintayksikkö ei ole oikeutettu poikkeamaan edellä mainituista tarjouskilpailun keskeyttämiseen sovellettavista oikeusohjeista sillä perusteella, että se on tarjouspyynnössä varannut itselleen oikeuden tarjousten hylkäämiseen.
Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Kenellekään tarjoajalle ei ole sallittua antaa mahdollisuutta parantaa tarjoustaan tämän ajankohdan jälkeen.
Hankintayksikkö on perustellut 28.2.2005 päivättyyn tarjouspyyntöön saatujen kahden tarjouksen hylkäämistä sillä, ettei niissä ollut tarjouspyynnössä edellytetyn mukaisesti annettu erillisiä tarjouksia kyseessä olevista urakoista ja että tämä olisi aiheutunut tarjouspyynnön epäselvyydestä.
Markkinaoikeus toteaa tältä osin, että 28.2.2005 päivätyssä tarjouspyynnössä ollut edellytys erillisten tarjousten antamisesta kyseessä olevista urakoista on ollut yksiselitteinen ja että kummankin tarjoajan sen perusteella antamassa tarjouksessa on tarjottu urakat erikseen eikä kummastakaan tarjouksesta ole ollut pääteltävissä, että tarjous olisi koskenut vain kyseisten urakoiden kokonaisuutta. Markkinaoikeus katsoo tämän vuoksi, että tarjoukset ovat tältä osin olleet tarjouspyynnön selkeän edellytyksen mukaisia eikä hankintayksikön ole tällä perusteella tullut keskeyttää tarjouskilpailua.
Hankintayksikkö on perustellut hankinnan keskeyttämistä myös sillä, että edellä mainitun tarjouspyynnön liitteenä olleessa detaljikuvassa tolppien tukivaijerien kiinnitystiheydeksi on merkitty neljä metriä, kun sen olisi tullut olla yksi metri.
Asiassa esitetyn sekä hankintayksikön 7.3.2005 tekemän muistion mukaan hankintayksikkö oli ennen tarjousten jättämistä keskustellut kummankin tarjoajan kanssa siitä, että tuenta tehdään detaljikuvassa ilmaistua tiheämmin eli jokaisesta tolpasta. Markkinaoikeus katsoo, että tältä osin kysymys on ollut sinänsä sallitusta tarjousaikana suullisesti tehdystä tarjouspyynnön täsmentämisestä ja ettei asiassa ole ilmennyt, että tarjoukset olisivat olleet tältä osin vertailukelvottomia tai että hankintamenettely olisi muutoin tältä osin ollut tarjoajia syrjivää. Hankintayksikön ei olisi siten tullut tälläkään perusteella keskeyttää tarjouskilpailua.
Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että tolppien tuennan tiheyden tarkennus ja kiinnitysmateriaalien vaihto haponkestävistä sinkityiksi ovat olleet urakoiden kokonaisarvoon nähden vähäisiä suunnitelmien tarkistuksia, joiden vuoksi koko hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole ollut perusteltua. Mainitut muutokset hankinnan sisältöön olisi ollut mahdollista tehdä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua vaarantamatta varaamalla tarjoajille tältä osin mahdollisuus muuttaa tarjoustensa sisältöä kustannusvastaavasti.
Hankintayksikkö on näin ollen hylännyt saamansa tarjoukset, keskeyttänyt hankintamenettelyn ja seuraavana päivänä pyytänyt tosiasiallisesti samoista urakoista samoilta tarjoajilta uudet tarjoukset. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön mainittu menettely on ollut hakijaa syrjivää ja myös omiaan johtamaan tarjoushintojen tinkimiseen.
Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menettelyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämisestä.
Seuraamukset
Hankintasopimus on allekirjoitettu 31.3.2005 eli ennen hakemuksen tekemistä markkinaoikeuteen. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.
Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Tarjouspyynnössä 28.2.2005 ei ollut ilmoitettu hankinnan valintaperustetta. Tarjouksista on siten tullut valita hinnaltaan halvin. Tarjouksia on pyydetty erikseen urakoista 1 ja 2. Hakijan vaatimukset ovat kohdistuneet urakkaan 1.
Hakijan arvonlisäveroton hinta on sen 6.3.2005 päivätyn tarjouksen mukaan ollut 21.500 euroa urakasta 1. Toisen tarjoajan vastaava hinta sen 3.3.2005 päivätyn tarjouksen mukaan on puolestaan ollut 26.919,67 euroa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että hakijalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu urakan 1 osalta. Asiassa tulee näin ollen määrätä hyvitysmaksu.
Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus harkitsee hyvitysmaksun määräksi 2.000 euroa.
Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 16.10.2003 taltionumero 2509 katsonut, että hyvitysmaksua on pidettävä korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla perusteeltaan julkisoikeudellisena. Sanotussa päätöksessä on edelleen katsottu, että kun korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei näin ollen voida soveltaa hyvitysmaksuun eikä hyvitysmaksun maksamisen viivästymisestä myöskään ole annettu erityissäännöstä, vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on lakiin perustumaton. Markkinaoikeus näin ollen hylkää hakijan vaatimuksen koron maksamisesta hyvitysmaksulle.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentti huomioon ottaen Vehmaan kunta on velvoitettava korvaamaan Ari Vainio Oy:n oikeudenkäyntikulut.
Ari Vainio Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus jättää tutkimatta Ari Vainio Oy:n esittämät vahingonkorvausvaatimukset.
Vehmaan kunta velvoitetaan suorittamaan Ari Vainio Oy:lle hyvitysmaksuna 2.000 euroa.
Vehmaan kunta velvoitetaan korvaamaan Ari Vainio Oy:n oikeudenkäyntikulut 286,89 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Minna Saarikoski.