Market Court voids public procurement decision due to calculation error and orders new tender.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Yleisradio Oy on 8.2.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt kahdeksalta yritykseltä kokonaistarjousta yhtiön hissien, nosto-ovien, nostimien, nostokoukkujen, nostopöytien ja saksinostimien "hissimääräysten alaisten laitteiden" huollosta ja kuntoarvioinnista. Tarjouspyynnön mukaan ensimmäinen sopimusvuosi on 1.8.2005 - 31.12.2006, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Yleisradio Oy on saanut kuusi tarjousta. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 50.000 euroa.

Lisäksi Yleisradio Oy on 1.4.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt kokonaistarjousta yhtiön porttien, puomien ja ovien huollosta ja kuntoarviosta.

Yleisradio Oy:n toimitilapäällikkö on 10.5.2005 tehnyt päätöksen, joka on koskenut yhtäältä hissien, nosto-ovien, nostimien, nostokoukkujen, nostopöytien ja saksinostimen vuosihuoltoja ja vikakorjauksia sekä kuntoarviointia ajalle 1.8.2005 - 31.12.2006 jatko-optiolla ja toisaalta porttien, puomien ja automaattiovien vuosihuoltoja ja vikakorjauksia sekä kuntoarviointia ajalle 1.6.2005 - 31.12.2006 niin ikään jatko-optiolla. Päätöksellä molempien tarjouskilpailujen hankintojen toteuttajaksi on valittu ThyssenKrupp Elevator Finland Oy (jäljempänä myös ThyssenKrupp).

HAKEMUS JA SEN TÄYDENNYS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintapäätöksen täytäntöönpanon, kumoaa päätöksen sekä palauttaa asian Yleisradio Oy:lle uudelleen käsiteltäväksi ja velvoittaa yhtiön tekemään hankintalain mukaisen päätöksen asiassa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa yhtiön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 2.458,30 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hissejä, nosto-ovia, nostimia, nostokoukkuja, nostopöytiä ja saksinostimia koskevassa 10.5.2005 päivätyssä hankintapäätöksessä on todettu, että hakijan tarjous on hissien osalta sisältänyt kuusi huoltokertaa ja nosto-ovien osalta kaksi huoltokertaa. ThyssenKruppin tarjouksen on todettu sisältäneen kahdeksan hissien ja neljä nosto-ovien huoltokertaa. Edelleen on todettu hakijan vuosihuoltotarjouksen hinnan kohoavan noin 14.000 - 15.000 euroon, jos huoltokerrat suhteutetaan esimerkiksi ThyssenKruppin tarjoamien huoltokertojen määrään. Hintaa koskevassa tarjousvertailussa hakijan kokonaishinnan on siten todettu olleen 15.708 euroa, vaikka se tarjouksen mukaan oli 11.781 euroa. Kun tarjouspyynnössä ei ole pyydetty ilmoittamaan huoltohinta/kerta hintojen laskeminen mainitulla tavalla ei ole ollut mahdollista. Virheen vuoksi hakija on saanut täysien 55 pisteen sijasta 37 pistettä.

ThyssenKrupp on tarjousvertailussa saanut kaksi pistettä laitekorttien soveltuvuudesta, vaikka tarjousvertailusta ilmenee, etteivät sen laitekortit sovellu Yleisradio Oy:lle.

Lisäksi edellä mainitussa päätöksessä on todettu, että ThyssenKruppin valintaa on puoltanut myös se, että Yleisradio Oy:llä on voimassa oleva sopimus ThyssenKruppin kanssa, sekä että ThyssenKruppin toiminnassa ei ole ollut moittimista ja että sen huoltohenkilöstö tuntee huoltoympäristön. Tarjousvertailussa ei ole mainittu tällaisia arviointiperusteita, eikä mainittujen seikkojen huomioon ottaminen ole mahdollista ilman kokemusta muista tarjoajista.

Vielä päätöksessä on todettu, että hakijan tarjous on sisältänyt pyydetyt määräaikaistarkastukset vain ensimmäiselle, vuoden 2006 loppuun kestävälle sopimuskaudelle. Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta sopimuskaudelle 1.8.2005 - 31.12.2006, ja hakijan tarjous on ollut tämän mukainen.

VASTINE

Yleisradio Oy on vaatinut, että hakemus ensisijaisesti jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.320 eurolla korkoineen.

Yhtiö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakemuksen tutkimatta jättäminen

Yleisradio Oy ei ole julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu hankintayksikkö, johon sovellettaisiin mainittua lakia. Yleisradio Oy:tä koskee erityislaki. Yhtiö ei kuulu julkishallinnon piiriin, eikä sitä ole perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Julkisen palvelun yleisradiotoiminta ei siten ole julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettuihin julkisiin tehtäviin rinnastettava tehtävä. Yleisradio Oy:n tiedotustoiminta ei ole viranomaistoimintaa. Julkishallinnolla ei ole julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettua määräävää asemaa yhtiön johdossa tai valvonnassa. Eduskunta valitsee yhtiön korkeimman päätöksentekoelimen, hallintoneuvoston, eikä valtio-omistajaa edustava maan hallitus tai ministeriö. Eduskunta puolestaan ei ole julkisista hankinnoista annetun lain 2 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitettu yksikkö, vaan lainsäädäntövaltaa käyttävä itsenäinen elin.

Hakemuksen hylkääminen

Yleisradio Oy on päätöstä tehdessään ottanut huomioon alalle annetut viranomaisohjeistukset, kuten hissien turvallisuutta ja hissejä tarkastavien laitosten toimintaa valvovan Turvatekniikan keskuksen (Tukes) sähköturvallisuuslain 53 §:n nojalla antaman 23.5.2003 päivätyn ohjeen (S8-2003).

Tuossa ohjeessa annetaan ohjeet muun muassa hissien ja nosto-ovien huoltomääristä. Ohjeen liitteessä määritellään, että Yleisradio Oy:n kaltaisessa toimintaympäristössä henkilökuljetukseen tarkoitetuissa hisseissä huoltokertojen määrän pitäisi olla jopa 11 mutta kuitenkin vähintään kahdeksan kertaa vuodessa. Nosto-ovien kohdalla ohje on neljä kertaa vuodessa. Hakija on tarjonnut hissien huoltoa kuusi kertaa vuodessa ja nosto-ovien kaksi kertaa vuodessa. Muun muassa ThyssenKrupp on tarjonnut ohjeen mukaiset huoltokerrat, hisseille kahdeksan ja nosto-oville neljä kertaa vuodessa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittu, että hissiliikkeet veloittavat vikakorjaukset erikseen, eivätkä nämä kustannukset kuulu kysymyksessä olevaan huoltosopimushintaan. Yleisen kokemuksen valossa on selvää, että vikakorjausten määrät ja kustannukset ovat suuremmat, jos huoltosopimukseen kuuluvia normaaleja huoltokertoja tehdään vuoden aikana vähemmän. Vikakorjauskustannukset on muun ohella otettava huomioon tarjouksien hintoja vertailtaessa ja tarjousten sisältämät huoltosopimukseen sisältyvät huoltokertojen määrät on suhteutettava toisiinsa ja sopimushintaan kuulumattomiin vikakorjauskustannuksiin.

Edellä mainituilla perusteilla pelkkien tarjouksissa esitettyjen kokonaishintojen vertailu toisiinsa ei anna oikeaa kuvaa kokonaistaloudellisimmasta tarjouksesta. Vertailussa on ollut käytettävä hintoja, joissa on otettu huomioon muun muassa myös Tukesin ohjeen huoltokertamäärät, huoltotasot, vikahuoltomäärät ja sopimuskausi.

Hakijan tarjous on sisältänyt pyydetyt määräaikaistarkastukset vain ajalle 31.8.2005 - 31.12.2006. Muut tarjouksen tekijät ovat ottaneet tarjousneuvottelujen jälkeen tarjouksissaan huomioon tarjouspyynnössä mainitun seikan, että kyseessä on toistaiseksi voimassaoleva sopimus. Hakija on tarjousneuvottelujen jälkeen antanut ainoastaan yksikköhinnat määräaikaistarkastuksille 31.12.2006 jälkeiselle ajalle. Hakija ei ole tämänkään jälkeen sille tarjotusta mahdollisuudesta huolimatta täydentänyt tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi.

Kaikille tarjoajille on annettu kaksi pistettä pisteytystaulukon kohdasta "Laitekortit, soveltuu YLE", jos huoltoliike on ollut valmis ylläpitämään laitekortteja Yleisradio Oy:n nykyisessä ViaFM-kiinteistönhallintajärjestelmässä. Pisteytystaulukkoon on virheellisesti merkitty ThyssenKruppin kohdalle "ei", vaikka se onkin ollut valmis käyttämään kyseistä järjestelmää. ThyssenKruppin on kuulunutkin näin ollen saada kaksi pistettä kyseisen kohdan osalta.

Yleisradio Oy ei ole tehnyt päätöstä sillä perusteella, että sillä ja ThyssenKruppilla on ollut tarjouspyyntövaiheessa voimassaolevat huoltosopimukset.

LAUSUNTO

ThyssenKrupp Elevator Finland Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen, jossa se on kiistänyt Yleisradio Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen, ja lausunut muun ohella seuraavaa.

Hintavertailussa on käytettävä tarjoajien antamia hintoja ja tarjouksia tulee vertailla määriteltyjen arviointiperusteiden nojalla. Yleisradio Oy ei kykene arvioimaan eri hissiliikkeiden korjausveloituksia, huoltotasoa tai vikakorjausmääriä. Hakijan huoltomäärät ovat riittävät, eivätkä vaikuta korjauskustannuksiin. Tukesin ohje on ohjeellinen, ja siitä voidaan poiketa. Hissien huollon määrää arvioitaessa hakija on ottanut huomioon arvioidut hissien käynnistysten lukumäärät, käyttöajat, iät, tyypit ja käyttöolosuhteet sekä kaukovalvonnan tehokkuuden. Tutustumiskäynnillä Yleisradio Oy:ssä on peruskorjattujen ja muidenkin hissien huoltokertojen määrän todettu olevan kuusi kertaa vuodessa.

Hakijalla on sertifioidut ISO 9001 ja ISO 14001 -toiminta- ja ympäristöjärjestelmä. ThyssenKruppilla ei ole huoltotoiminnoissa kumpaakaan mainittua sertifikaattia. Silti se on saanut ympäristöohjelmasta täydet kolme pistettä vaikka sen ohjelma on vasta valmisteilla ja ilman sertifikaattia.

VÄLIAIKAISTA KIELTO KOSKEVA PÄÄTÖS

Markkinaoikeus on kieltänyt Yleisradio Oy:tä 1.7.2005 antamassaan päätöksessä väliaikaisesti 7.000 euron sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta tai muutenkaan panemasta täytäntöön yhtiön toimitilapäällikön 10.5.2005 tekemää hissien, nosto-ovien, nostimien, nostokoukkujen, nostopöytien ja saksinostimen sekä porttien, puomien ja automaattiovien vuosihuoltoja ja vikakorjauksia sekä kuntoarviointia koskevaa päätöstä. Kielto on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian taikka asiassa toisin määrätään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n mukaan sitä sovelletaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden kyseisessä laissa tarkoitettujen hankintayksikköjen menettelyyn. Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat muun ohessa oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon.

Pykälän 2 momentin mukaan oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta ja jos:

1) se saa pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä;

2) se on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa; tai

3) sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Hankintalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä laiksi julkisista hankinnoista ja laiksi kilpailuneuvostosta annetun lain muuttamisesta (HE 154/1992 vp) on todettu, että ratkaisevaa sen arvioinnissa, katsotaanko oikeushenkilön kuuluvan julkishallintoon, on toisaalta yksikön harjoittaman toiminnan luonne ja toisaalta se, onko julkishallinnolla yksikön toiminnassa määräävä asema omistuksen tai muun valvonnan kautta.

Hankintalain säännösten tulkinnassa on otettava huomioon myös julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiivi 92/50/ETY, joka on saatettu osaksi Suomen oikeusjärjestystä hankintalailla, sekä sitä koskeva oikeuskäytäntö.

Direktiivin 1 artiklan b alakohdassa säädetään seuraavaa:

"Tässä direktiivissä:

- -

b) "hankintaviranomaisilla" tarkoitetaan valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia, yhden tai useamman edellä tarkoitetun viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

"Julkisoikeudellisella laitoksella" tarkoitetaan laitosta,

joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja joka ei harjoita teollista tai kaupallista toimintaa,

joka on oikeushenkilö

ja

jonka rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueellisilta tai paikallisilta viranomaisilta taikka muilta julkisoikeudellisilta laitoksilta tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää enemmän kuin puolet. - - "

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että edellä mainitussa artiklassa mainitut kolme edellytystä ovat luonteeltaan kumulatiivisia, joten direktiivissä mainittua laitosta ei voida pitää direktiivissä tarkoitettuna julkisoikeudellisena laitoksena eikä siten myöskään hankintaviranomaisena, jos jokin näistä edellytyksistä ei täyty (ks. asia C-18/01, Arkkitehtuuritoimisto Riitta Korhonen Oy ym., tuomio 22.5.2003 (Kok. 2003, s. I-5321, 32 kohta) ja direktiivin 93/37/ETY sanamuodoltaan vastaavan artiklan tulkintaa koskeva asia C-44/96, Mannesmann Anlagenbau Austria AG ym., tuomio 15.1.1998 (Kok. 1998, s. I-73, 21 kohta)).

Ratkaistaessa onko asiassa sovellettava hankintalakia, on siten ensiksi otettava kantaa siihen, onko Yleisradio Oy hankintalain 2 §:n tarkoittamalla tavalla perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta.

Yleisradio Oy:stä annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan Yleisradio Oy on lain 7 §:n mukaista julkista palvelua liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla harjoittava osakeyhtiö. Lain 7 §:n 1 momentin mukaan yhtiön tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.

Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamisesta on säädetty valtion televisio- ja radiorahastosta annetulla lailla. Yleisradio Oy:n toiminnan rahoitusta ja muuta laissa säädettyä tarkoitusta varten on lain 3 §:n 1 momentin mukaan valtion talousarvion ulkopuolinen valtion televisio- ja radiorahasto, jota hoitaa Viestintävirasto.

Yleisradio Oy:n voidaan katsoa, kun otetaan huomioon yhtiöstä annetussa laissa määritelty tehtävä ja luonne, perustetun hankintalain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla huolehtimaan tehtävistään yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta.

Sen osalta, onko yhtiötä pidettävä hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna oikeushenkilönä, jonka katsotaan kuuluvan julkishallintoon, ratkaisevaa on siten, täyttyykö sen kohdalla jokin edellä mainituista hankintalain 2 §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan edellytyksistä.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että tulkittaessa puheena olevien direktiivien edellä mainittua 1 artiklan b alakohdan kolmatta edellytystä on merkitystä annettava sille, onko artiklassa tarkoitettu laitos läheisesti riippuvainen valtiosta, alueellisista tai paikallisista viranomaisista taikka muista julkisoikeudellisista laitoksista (edellä mainittu asia C-44/96, kohta 20).

Mainitun Yleisradio Oy:stä annetun lain 2 §:n mukaan yhtiön osakekannasta on valtion omistuksessa ja hallinnassa oltava määrä, joka on vähintään 70 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Markkinaoikeus katsoo, että julkishallinnolla on tästä syystä Yleisradio Oy:n toiminnassa määräävä asema omistuksen kautta.

Yleisradio Oy:n on siten katsottava olevan hankintalain 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla valtion valvonnassa.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Yleisradio Oy on hankintalain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeushenkilö, jonka voidaan katsoa kuuluvan julkishallintoon, ja siten laissa tarkoitettu hankintayksikkö sen tehdessä kyseessä olevan hankinnan. Hankintamenettelyä koskeva hakemus on siten tutkittava.

Hankintamenettely

Hakija on hakemuksessaan vaatinut Yleisradio Oy:n toimitilapäällikön 10.5.2005 tekemän hankintapäätöksen kumoamista kokonaisuudessaan. Hakemuksen täydennyksessä hakija on kuitenkin kohdistanut vaatimuksensa ja sen tueksi esittämänsä perusteet yksinomaan päätöksen hissien, nosto-ovien, nostimien, nostokoukkujen, nostopöytien ja saksinostimen vuosihuoltoja ja vikakorjauksia sekä kuntoarviointia koskevaan osaan. Markkinaoikeuden arvioitavana on siten hankintamenettely mainitulta osalta.

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on kilpailun aikaansaaminen sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentissa puolestaan säädetään, että ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Yleisradio Oy on 8.2.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt kokonaistarjousta yhtiön hissien, nosto-ovien, nostimien, nostokoukkujen, nostopöytien ja saksinostimien "hissimääräysten alaisten laitteiden" huollosta ja kuntoarvioinnista. Tarjouspyynnön mukaan arviointiperusteina huoltoliikkeen valitsemisessa ovat olleet halvin huoltohinta, halvin kuntoarvion ja PTS:n tekeminen, vikajärjestelmän toimivuus, laitekorttien ylläpito ja tarjoajan ympäristöohjelma. Tarjous on tullut antaa tarjouspyynnön liitteinä olleilla urakkatarjouslomakkeilla, joiden kaikki kohdat on tullut täyttää. Ennen tarjouksen jättämistä tarjoajan on tullut tutustua huolellisesti kohteeseen.

Tarjouspyynnön yhtenä liitteenä on ollut YIT Kiinteistötekniikka Oy:n laatima asiakirja, jossa on kuvattu kyseistä hankintaa. Asiakirjassa on mainittu, että huoltosopimus sisältää lakisääteiset valtuutetun tarkastuslaitoksen suorittamat tarkastukset raportteineen. Huoltosopimus käsittää tarjouspyynnössä mainittuihin laitteistoihin, kuten hisseihin, kuuluvien osien säännölliset huollot, tarkastukset, säädöt, puhdistamisen, voitelemisen ja toimintakokeet niin usein kuin laitteiston moitteeton toiminta sitä edellyttää. Palveluntuottajan on huolehdittava siitä, että valtuutettu tarkastuslaitos tekee määräaikaistarkastukset ja toimittaa palveluntuottajalle ja sopimuksesta vastaavalle yhtiölle pöytäkirjat näistä tarkastuksista. Mikäli laitteelle ei tehdä vuositarkastusta vuosittain, palveluntuottajan on otettava huomioon tarjousta tehdessään, että kaikissa laitteissa tulee tehdä määräaikaistarkastus vuonna 2006.

Tarjouspyynnön liitteenä olleella huoltotarjouslomakkeella on tullut ilmoittaa muun muassa huollon kokonaishinta. Kokonaishintaan on tullut sisällyttää huoltosuoritukset kaikkine kustannuksineen ja velvoitteineen. Toiseen tarjouslomakkeeseen on tullut merkitä laitteittain, kuinka monta sopimukseen kuuluvaa huoltokertaa ja kuinka monta sopimukseen kuuluvaa lakisääteistä tarkastusta tarjotaan. ThyssenKrupp on tavara- ja henkilöhissien kohdalla tarjonnut kahdeksan huoltoa vuodessa ja nosto-ovien kohdalla neljä kertaa vuodessa ilmoittamatta lakisääteisten tarkastusten lukumäärää. Hakija puolestaan on tarjonnut tavara- ja henkilöhissien kohdalla kuusi huoltoa vuodessa ja nosto-ovien kohdalla kaksi kertaa vuodessa ja muun muassa hissien osalta lakisääteisen tarkastuksen kahden vuoden välein ja nosto-ovien osalta neljän vuoden välein.

Hankintayksikkö on arvioituaan saatuja tarjouksia 24.3.2005 ja 29.3.2005/31.3.2005 päivätyistä asiakirjoista ilmenevällä tavalla päättänyt jatkoneuvotteluista neljän suurimman pistemäärän saaneen tarjoajan kanssa. Neuvotteluista laadittujen 11.4.2005 päivättyjen pöytäkirjojen mukaan neuvotteluiden tarkoituksena oli selventää saatujen tarjousten sisältöä ja tarkentaa tarjousten perusteella epäselviksi jääneitä seikkoja. Lisäksi on varattu tilaisuus lisäselvitysten antamiselle 18.4.2005 mennessä. Näin tarkennetuista neljän tarjoajan tarjouksista on laadittu 18.4.2005 päivätyt vertailutaulukot. Kun vertailussa on käytetty hakijan ja ThyssenKruppin tarjouksissaan ilmoittamia kokonaishintoja, hakija on saanut eniten pisteitä. Toisessa vertailuissa, joka on otsikoitu "huoltopainotus" hakijan osalta ei ole käytetty sen tarjouksessaan ilmoittamaa kokonaishintaa 11.781 euroa, vaan 15.708 euroa. Näin suoritetussa vertailussa ThyssenKrupp on saanut eniten pisteitä.

Yleisradio Oy:n toimitilapäällikön 10.5.2005 tekemässä päätöksessä on todettu, että tarjottujen huoltokertojen lukumäärät ovat vaihdelleet. Tarjoajat ovat tarjonneet erityyppisiä huoltokokonaisuuksia huoltotoimenpiteiden sisällön ja määrän osalta. Hankintayksikkö on itsekin vastineessaan lausunut, että pelkkien tarjouksissa esitettyjen kokonaishintojen vertailu toisiinsa ei ole antanut oikeaa kuvaa siitä, mikä tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tämän vuoksi hankintayksikön mukaan vertailussa on ollut käytettävä hintoja, joissa on otettu huomioon muun muassa myös Tukesin ohjeen huoltokertamäärät, huoltotasot, vikahuoltomäärät ja sopimuskausi.

Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan määritelty huoltokertojen lukumäärää. Myöskään hankintayksikön viittaamassa Tukesin ohjeessa ei ole yksiselitteisesti määritelty huoltokertojen lukumäärää ainakaan hissien osalta, koska ohjeesta käy ilmi, että esimerkkeinä esitetyistä hissien huoltokertojen lukumäärästä voidaan poiketa ylös- ja alaspäin. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole pyydetty ilmoittamaan yksittäisen huoltokerran hintaa.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajille ei ole tarjouspyynnön perusteella syntynyt riittävän yksiselitteistä kuvaa siitä, mitä hankinnan kohteena olevan huoltokokonaisuuden on tullut sisältää, vaan tarjoajat ovat osin voineet tarjota toisistaan poikkeavia huoltokokonaisuuksia, mikä puolestaan on johtanut tarjousten vertailukelvottomuuteen ainakin tarjotun kokonaishinnan osalta.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä 8.2.2005 määritellyt hankinnan kohteen siten, että se on jättänyt tarjoajille tulkinnan varaa tarjouspyynnössä tarkoitetun huoltokokonaisuuden osalta. Kyseinen tarjouspyyntö ei näin ollen ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia, eikä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ole siten tullut tarjouskilpailussa turvatuksi.

Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämisestä.

Seuraamus

Markkinaoikeus on 1.7.2005 antamallaan päätöksellä kieltänyt Yleisradio Oy:tä väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta tai muutenkaan panemasta täytäntöön yhtiön toimitilapäällikön 10.5.2005 tekemää hissien, nosto-ovien, nostimien, nostokoukkujen, nostopöytien ja saksinostimen vuosihuoltoja ja vikakorjauksia sekä kuntoarviointia koskevaa päätöstä. Hankintapäätös voidaan siten kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska edellä todettu hankintamenettelyn virheellisyys on perustunut epäselvään tarjouspyyntöön, virhe on tässä tapauksessa korjattavissa vain siten, että hankintayksikkö järjestää hissien, nosto-ovien, nostimien, nostokoukkujen, nostopöytien ja saksinostimen hankinnasta kokonaan uuden tarjouskilpailun, jossa se ottaa huomioon tässä päätöksessä edellä mainitut seikat ja ylipäänsä julkisista hankinnoista annetut oikeusohjeet.

Markkinaoikeus ei katso tarpeelliseksi lausua enemmälti muista hakemuksessa esitetyistä väitteistä, kun hankintayksikön virheellinen menettely on mahdollista korjata vain edellä mainitun tavoin.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuulliset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut ja hankintayksikkö saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Yleisradio Oy:n toimitilapäällikön 10.5.2005 tekemän päätöksen siltä osin kuin se on koskee hissien, nosto-ovien, nostimien, nostokoukkujen, nostopöytien ja saksinostimen vuosihuoltoja ja vikakorjauksia sekä kuntoarviointia ajalle 1.8.2005 - 31.12.2006 jatko-optiolla ja kieltää Yleisradio Oy:tä tekemästä sanotun päätöksen perusteella hankintasopimusta tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön kumotuin osin nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Jos Yleisradio Oy aikoo edelleenkin toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee järjestää tässä päätöksessä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa uusi tarjouskilpailu.

Markkinaoikeus velvoittaa Yleisradio Oy:n korvaamaan Helsingin Hissiteknikot Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeuden 1.7.2005 määräämä hankintapäätöksen täytäntöönpanoa koskeva väliaikainen kielto raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Anne Ekblom-Wörlund ja Pasi Yli-Ikkelä.