Market Court dismisses bid rejection claim where tenderer's price error was not objectively unclear and service model differed from public law requirements.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös Kela) on pyytänyt tarjouksia lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen moniammatillisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeista vuosina 2005 - 2006. Kela on saanut kaikkiaan 24 tarjousta.

Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutuslinjan johtaja on 27.12.2004 tekemällään päätöksellä hyväksynyt viiden palveluntuottajan kehittämishankkeet ja hylännyt 19 palveluntuottajan, mukaan luettuna Ammatillinen Kuntoutuskoti OIVA Oy:n, kehittämishankkeet.

HAKEMUS

Ammatillinen Kuntoutuskoti OIVA Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun Kansaneläkelaitoksen terveys- ja toimeentuloturvaosaston kuntoutuslinjan johtajan tekemän päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi hakija on vaatinut, että Kansaneläkelaitos velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna 80.000 euroa. Hakija on vielä vaatinut, että

Kansaneläkelaitos velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.085,62 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kela on perustellut hakijan tarjouksen hylkäämistä ensisijaisesti sen hinnan kalleudella. Kela on pitänyt hakijan tarjoamaa aikuisen eli perheenjäsenen kuntoutuksen hintaa kalliina.

Edellä mainittu hinnan kalleutta koskeva perustelu on ollut virheellinen.

Hakijan tarjouksessa on tarjouslomakkeen kohdassa 6 (hintatarjous)

hintalajin avojakso/aikuinen kohdalla ilmoitettu kuntoutujien määrän olevan 128 henkilöä. Kyseinen merkintä on ollut väärällä rivillä.

Hakijan tarjouksen tekstistä sekä aikaisempien vuosien käytännöstä Kelan olisi kuitenkin tullut ymmärtää, että ilmoitus on tarkoittanut aikuisten eli perheenjäsenten laitoskuntoutusvuorokausia, ei avojaksoa. Toisaalta hankintamenettelyn tasapuolisuutta ei olisi vaarannettu kysymällä hakijalta asiasta tarkemmin, mikäli tarjouksen oikea luonne perhevuorokausien osalta on jäänyt Kelalle epäselväksi.

Ottaen huomioon, että Kela on aikaisemmin kolmen vuoden ajan rahoittanut samaa toimintaa, tasapuolisen kohtelun vaatimuksen voidaan katsoa edellyttäneen, että tahaton virhe on voitu oikaista hankintamenettelyssä, mikäli tarjouksen oikea sisältö ei objektiivisesti arvioiden ole voinut jäädä epäselväksi. Kela on siten menetellyt virheellisesti hylätessään hakijan tarjouksen aikuisen avojakson kalleuden perusteella.

Hintaa koskeva perustelu on ollut muutenkin epäselvä. Päätös ei ole sisältänyt aitoa hintavertailua ja epäselväksi on jäänyt, mikä on ollut hyväksyttyjen tarjousten hinta ja mihin hintoja on verrattu.

Kela on toiseksi perustellut hakijan tarjouksen hylkäämistä sillä, etteivät hakijan tarjouksen toimintamalli ja kohderyhmä ole vastanneet Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 §:n mukaista toimintaa.

Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 §:ssä ei ole määritelty muun ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen tarkempaa sisältöä. Hakija ei ole siten lain perusteella voinut tietää valintaperusteita tältä osin.

Lisäksi kun kysymyksessä on ollut aikaisemmin rahoitetusta toiminnasta, jota koskeva tarjouspyyntö ei ole poikennut asiallisesti aikaisemmista vuosista, hakijan on tullut voida luottaa siihen, että tarjouspyynnöstä olisi ilmennyt, mikäli valintaperusteet olisivat muuttuneet. Kela ei ole kuitenkaan etukäteen ilmoittanut, että edellä mainittua säännöstä esimerkiksi arvioitaisiin eri tavalla kuin aikaisemmin.

Hakijan tarjouksen on siten katsottava vastanneen toimintamallin sisällön ja kohderyhmän osalta tarjouspyyntöä. Kyseinen hankintapäätöksen perustelu on lisäksi ollut mainitulta osin epätäydellinen. Päätöksestä ei ole ilmennyt tarkemmin, millä tavalla hakijan tarjouksen toimintamalli tai kohderyhmä on ollut tarjouspyyntöä vastaamaton. Hankintapäätöksestä ei ole myöskään ilmennyt, millä tavoin tarjousten vertailu eri tarjousten välillä on suoritettu ja miten hyväksytyt tarjoukset ovat paremmin vastanneet tarjouspyyntöä.

VASTINE

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Lisäksi Kansaneläkelaitos on vaatinut, että Ammatillinen Kuntoutuskoti OIVA Oy velvoitetaan korvaamaan Kansaneläkelaitoksen arvonlisäverottomat asianosaiskulut 106,91 eurolla ja arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.527 eurolla.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakijan esittämä väite kysymyksessä olevan hankintamenettelyn samankaltaisuudesta aikaisempiin hankintamenettelyihin nähden on perusteeton. Sekä tarjouspyyntö että hakuohjeet ovat poikenneet huomattavasti aikaisemmin vuonna 2001 käytetystä tarjouspyynnöstä ja hakuohjeista. Lisäksi hakijan näkemys siitä, että hankintayksiköllä olisi nimenomainen velvollisuus antaa tarjouspyynnössä selvitys valintaperusteiden muuttumisesta, on virheellinen. Hankintayksiköllä on oikeus määrittää hankinnan kohde. Tarjoajalla on selonottovelvollisuus tarjouspyynnön sisällöstä.

Kela on ilmoittanut hakijalle tämän tarjouksen hylkäämisestä 29.12.2004 päivätyllä kirjeellä. Tarjouksen hylkäämisen perusteena kirjeessä on mainittu hinnan epäselvyys. Erityisen ongelmallisena on pidetty sitä, että hintatarjous ja toiminnan laajuuden kuvaus eivät ole vastanneet toisiaan. Lisäksi hakijan tarjouksen hinta hintalajissa avojakso/aikuinen on ollut kallis käytettävissä oleviin varoihin nähden sekä suhteessa hyväksyttyihin tarjouksiin. Kirjeessä on todettu edelleen, että hakijan tarjouksessa esitetty toimintamalli ja kohderyhmän määrittely eivät ole vastanneet kaikilta osin tarjouspyynnössä edellytettyä Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 §:n mukaista toimintaa. Ongelmallisena tässä suhteessa on pidetty sitä, että hakija on esittänyt tarjouksessaan huomattavan pitkää 75 vuorokauden avokuntoutusjaksoa 70 vuorokauden laitoskuntoutuksen jälkeen.

Hakemuksessakin todetun mukaan hakijan tarjous on sisältänyt virheitä.

Sille, onko hakijan tarjouksen sisältämä virhe aiheutunut tahattomuudesta tai tahallisuudesta, ei voida antaa merkitystä. Myös hakijan esittämää väitettä siitä, että Kela olisi rahoittanut kolmen edeltäneen vuoden ajan samaa toimintaa, on pidettävä merkityksettömänä. Kela ei ole rahoittanut nyt kilpailutettua toimintaa aikaisemmin, vaan kilpailutuksen tarkoituksena on nimenomaisesti ollut etsiä uusia toimintamalleja, mikä on selvästi näkynyt myös muuttuneissa valintakriteereissä. Hakija on myös katsonut, ettei sen tarjouksen sisältö ole voinut objektiivisesti arvioiden jäädä epäselväksi. Myös kyseinen väite on perusteeton. Hakijan tarjouksen sisältö on jäänyt Kelan näkökulmasta, ja myös objektiivisesti, arvioituna epäselväksi. Hakijan tarjous on ollut epälooginen ja ylimalkainen.

Vaikka hakijan tarjouksessa ei tarjouslomakkeen täyttämisen osalta olisi ollutkaan edellä mainittua virhettä, niin hakijan tarjoama sisällöllisesti raskas toimintamalli ja siitä seurannut hinnoittelu olisi korkean tasonsa vuoksi merkinnyt sitä, ettei hakijan tarjousta olisi voitu hyväksyä.

Hakijan tarjouksen mukaisen perhekohtaisen kuntoutuksen hinta niiden nuorien kohdalla, jotka osallistuisivat ensin laitosmuotoiseen ja sen jälkeen avomuotoiseen kuntoutukseen, olisi ollut yhteensä 28.835 euroa, kun hyväksyttyjen hankkeiden osalta kuntoutujaa kohden hinnat ovat vaihdelleet 4.724 eurosta 12.912 euroon.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Kysymyksessä oleva hankintamenettely on ollut samankaltainen kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2004 hakemuslomake on vastannut nyt kysymyksessä olevaa vuoden 2005 tarjouspyyntöä ja hakuohjeita.

Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetussa laissa ei ole säädetty Kelan rahoittamalle kuntoutukselle kestoa. Kysymyksessä olevasta tarjouspyynnöstä tai hankintapäätöksestä ei löydy selitystä sille, minkä vuoksi hakijan aikaisempien tarjousten on katsottu vastanneen tarjouspyyntöä, mutta nyt kysymyksessä olevan tarjouksen sen sijaan ei ole.

Tarjousasiakirjoista ilmenee, että Kela on pyytänyt tarkennuksia myös eräiden hyväksyttyjen tarjousten osalta. Sinänsä objektiivisesti arvioituna hakijan tarjous ei ole voinut jäädä Kelalle epäselväksi. Huomioon ottaen edellä mainittu seikka tarkennusten kysymisestä muilta tarjoajilta

Kelan joka tapauksessa olisi tullut varata tilaisuus tarkennuksen esittämiseen myös hakijalle.

Kelan vastineessa esitetty hintavertailu ei ole objektiivinen, koska siinä ei ole otettu huomioon hankkeen kestoa ja sitä kautta kuntoutuksesta saatavaa hyötyä. Hintaa koskeva tarjousten vertailu on voitu tehdä objektiivisesti vain vertaamalla vuorokausihintoja. Hakijan tarjoaman laitosjakson hinta on ollut 235 euroa vuorokaudessa, kun kahden hyväksytyn tarjouksen osalta laitosjakson hinta on ollut 255 ja vastaavasti 266 euroa vuorokaudessa.

LISÄVASTINE

Kela on lisävastineessaan esittänyt muun ohella seuraavaa.

Toisin kuin hakija väittää kysymys ei ole ollut saman toiminnan vuosittaisesta kilpailuttamisesta. Lisäksi on huomattava, ettei hanketta vuonna

2004 kilpailutettu lainkaan, vaan toimintaa jatkettiin lisähankintana aiemmin valittujen palveluntuottajien kanssa.

Kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä on aikaisemmasta poiketen edellytetty kuntoutuksen kaikkien vaiheiden kuvaamista tarjouksessa sanallisesti ja vuokaavion avulla sekä lisäksi kuntoutuksen eri vaiheiden kestojen ilmoittamista. Tarjotun kuntoutuksen kesto on vaikuttanut olennaisesti kuntoutujakohtaiseen hinta-laatu -suhteeseen sekä Kelan käytettävissä olevan rahamäärän riittävyyteen, mikä on käynyt ilmi myös tarjouspyynnössä esitetyistä valintaperusteista.

Hakijan on pitänyt kokeneena palveluntuottajana ymmärtää, että sen tarjoama malli on ollut erityisen pitkäkestoinen ja että sellaista palvelua voidaan toteuttaa sairaanhoidossa ja lastensuojelussa osana hoitoa tai lastensuojelua. Hakija on ottanut tietoisen riskin siitä, ettei sen tarjoamaa mallia ole tarkoituksenmukaista lähteä kehittämään Kelan kuntoutuksena ottaen huomioon siitä syntyvät kuntoutujakohtaiset kustannukset ja siitä lisäpanostuksella saatavissa oleva hyöty/vaikuttavuus.

Hakijan väite siitä, että muilta tarjoajilta olisi kysytty tarkennuksia tilanteessa, jossa heidän tarjouksensa ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, on perusteeton. Tältä osin kysymys on ollut ainoastaan tarkentavista lisäselvityksistä, kuten lastenpsykiatrin nimeämisestä ja erikoislääkärin toimenkuvasta, tarjoajille, joiden tarjoukset ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hintojen osalta Kela ei ole varannut yhdellekään tarjoajalle tilaisuutta lisäselvitysten esittämiseen, vaan hinnan osalta epäselvät tarjoukset on hylätty suoraan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia lasten ja nuorten psykiatrisen kuntoutuksen moniammatillisen perhekuntoutuksen kehittämishankkeiksi. Tarjouspyynnön mukaan hankkeet ovat perhekuntoutusta avo- ja laitosjaksoina sekä käyntikertoina. Hankkeiden sisältö on monimuotoinen, niiden sisältäessä muun ohessa toiminnallista kuntoutusta, terapioita, vertaisryhmiä sekä verkostotyöskentelyä lapsen/nuoren läheisverkoston kanssa. Kuntoutuksen käytännön toteutus voi olla lapselle tai nuorelle, ryhmälle tai perheelle suunnattua. Kuntoutujan perhe/läheiset otetaan aina mukaan kuntoutusprosessiin.

Tarjouspyynnössä on todettu, että hyväksyttävät hankkeet valitaan tarjousten perusteella. Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on kokonaistaloudellisuus. Tähän liittyen tarjouspyynnössä on todettu, että hankkeita valittaessa hakemuksia arvioidaan hinnan lisäksi seuraavien tärkeysjärjestyksessä lueteltujen arviointikriteerien perusteella:

miten toiminnan sisältö vastaa kohderyhmän lasten/nuorten sekä perheiden tarpeita;

palvelutuottajan pitkäaikainen kokemus lasten/nuorten psykiatrisesta kuntoutuksesta;

moniammatillisuus;

paikallinen verkosto ja yhteistyö paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa;

miten toiminnan sisältö vastaa alueellista tarvetta; sekä

hankkeiden jakautuminen valtakunnallisesti.

Tarjouspyynnön mukaan valintoihin vaikuttavat lisäksi moniammatillisen perhekuntoutuksen hankkeiden järjestämiseen osoitetut varat kokonaisuudessaan sekä tavoitteiden mahdollisimman hyvä saavuttaminen käytettävissä olevilla resursseilla.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että palveluntuottajat esittävät suunnitelman, joka sisältää kuvauksen kohderyhmästä, kuntoutusmallista ja kuntoutujakohtaisesti määritellyn käynti- tai vuorokausihinnan sekä kokonaisbudjetin.

Hakijan tarjouksessa on kuntoutusmallia koskevana suunnitelmana esitetty muun ohessa, että hankkeeseen voidaan ottaa sekä vuonna 2005 että vuonna 2006 kaikkiaan 16 kuntoutujaa sekä neljä kunkin kuntoutujan perheenjäsentä. Hanke toteutetaan vuoden aikana aina neljänä 70 vuorokauden kuntoutustutkimusjaksona. Tutkimusjaksot sisältävät kaksi perheviikonloppua, eli neljä omaisten kuntoutusvuorokautta/omainen. "Avokela"-jaksolle voidaan puolestaan ottaa 5 henkilöä/jakso, yhden jakson kestäessä aina kuusi kuukautta, eli kaikkiaan kaksi viiden henkilön ryhmää sekä vuonna 2005 että vuonna 2006. Kuntoutustapaamisia tulee tällöin 75 vuorokautta/kuntoutuja. Lisäksi perheille suunnattuja tapaamisia ja ryhmiä on kullakin kuuden kuukauden mittaisella jaksolla 5 - 6.

Hakijan tarjoukseen sisältyneen tarjouslomakkeen kohdassa 6 (hintatarjous) on ilmoitettu hintalajin laitosjakso/kuntoutuja osalta vuorokausihinnaksi kuntoutujaa kohti 235 euroa, vuorokausimääräksi kuntoutujaa kohti 70, kuntoutujien määräksi 32 ja kustannuksiksi yhteensä 526.400 euroa. Hintalajin avojakso/kuntoutuja osalta tarjouslomakkeessa on ilmoitettu vuorokausihinnaksi kuntoutujaa kohti 115 euroa, vuorokausimääräksi kuntoutujaa kohti 75, kuntoutujien määräksi 20 ja kustannuksiksi yhteensä 172.500 euroa. Näiden lisäksi tarjouslomakkeessa on ilmoitettu hintalajin avojakso/aikuinen osalta vuorokausihinnaksi henkilöä kohti 235 euroa, vuorokausimääräksi henkilöä kohti 4, henkilöiden määräksi 128 ja kustannuksiksi yhteensä 120.320 euroa aikuista kohti.

Kaikkien kustannusten yhteismääräksi tarjouslomakkeessa on ilmoitettu

819.220 euroa.

Kela on hakijalle toimittamassaan ilmoituksessa kysymyksessä olevan hankinta-asian ratkaisemisesta perustellut hakijan tarjouksen hyväksymättä jättämistään ensinnäkin sillä, että hakijan hintatarjous on ollut epäselvä. Kela on todennut, että hakijan tarjoamat hinnat kuntoutujan laitosjaksosta ja aikuisen avojaksosta ovat olleet samat. Avojaksoa koskevassa hakijan tarjouksessa henkilöiden määrä on ollut 128 eli neljä aikuista perhettä kohti. Hintatarjous ja toiminnan laajuuden kuvaus eivät ole kaikilta osin vastanneet toisiaan. Lisäksi tarjottu hinta hintalajissa avojakso/aikuinen on ollut kallis käytettävissä oleviin varoihin nähden ja suhteessa hyväksyttyihin tarjouksiin.

Hakijan tarjouksessa on ilmoitettu hintalajin avojakso/aikuinen kohdalla henkilöiden määrän olevan 128 henkilöä ja vuorokausihinnan henkilöä kohti 235 euroa. Hakijan mukaan kyseinen merkintä on ollut väärällä rivillä, ilmoituksen todellisuudessa tarkoittaessa aikuisten laitoskuntoutusvuorokausia, ei avojaksovuorokausia. Hakija on markkinaoikeudessa katsonut, että Kelan olisi kuitenkin tullut ymmärtää sanottu seikka tai ainakin joka tapauksessa kysyä hakijalta asiasta tarkemmin, mikäli tarjouksen oikea luonne perhevuorokausien osalta on jäänyt Kelalle epäselväksi.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun tarjouksensa sisällöstä.

Edellä selostettu hakijan tarjoukseen sisältynyt ilmoitus hinnoista (tarjouslomakkeen kohta 6; hintatarjous) on yksiselitteisesti koskenut hintalajia avojakso/aikuinen. Tähän nähden, ja kun otetaan huomioon edellä lausuttu tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt asiassa hakijaa kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti, kun se varaamatta hakijalle tilaisuutta täsmentää tarjoustaan tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen on tulkinnut hakijan tarjousta sanotulta osin hankintapäätöksessä suorittamansa mukaisesti.

Kela on hakijalle toimittamassaan ilmoituksessa lausunut hakijan tarjouksen hyväksymättä jättämisen osalta lisäksi muun ohessa, että pitkäkestoinen intensiivinen laitos- ja avomuotoinen kuntoutus on ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon vastuualueelle kuuluvaa ja että hakijan tarjoaman toimintamallin sisältö ei kaikilta osin vastaa tarjouspyynnössä edellytettyä Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 §:n mukaista toimintaa.

Kysymyksessä olevan tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintoihin on hinnan ja tarjouspyynnössä erikseen lueteltujen arviointikriteerien lisäksi vaikuttanut moniammatillisen perhekuntoutuksen hankkeiden järjestämiseen osoitetut varat kokonaisuudessaan sekä tavoitteiden mahdollisimman hyvä saavuttaminen käytettävissä olevilla resursseilla.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että vaikka hakijan tarjouksessa ei tarjouslomakkeen täyttämisen osalta olisi edes ollut virhettä, niin hakijan tarjoama sisällöllisesti raskas toimintamalli ja siitä seurannut hinnoittelu olisi korkean tasonsa vuoksi merkinnyt sitä, ettei hakijan tarjousta olisi voitu hyväksyä.

Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö hakijan tarjouksen arvioinnin osalta ole myöskään edellä mainitussa suhteessa menetellyt hakijaa kohtaan syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei Kela ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti jättäessään hakijan tarjouksen hyväksymättä. Hakemus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Ammatillinen Kuntoutuskoti OIVA Oy pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten ei ole kohtuutonta, että myös Kansaneläkelaitos pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Jussi Karttunen.