Market court dismisses abuse of dominance claims but remands software update refusal case for re-examination.

ASIAN KÄSITTELY KILPAILUVIRASTOSSA

Toimenpidepyynnöt

Automaatti-Hoikkala Oy on 11.6.2001 tehnyt Kilpailuvirastolle toi-

menpidepyynnön, jossa se on pyytänyt Kilpailuvirastoa ryhtymään toi-

menpiteisiin Pelika net Oy:n (jäljempänä myös Pelika) mahdollisen

määräävän markkina-aseman väärinkäytön toteamiseksi ja poistami-

seksi. Toimenpidepyynnön mukaan Pelika on kieltäytynyt myymästä

Automaatti-Hoikkala Oy:lle päivityksiä Pelikalta ostettuihin Photo Play

Smart -nimisiin laitteisiin. Lisäksi Pelika on Automaatti-Hoikkala Oy:n

mukaan kieltäytynyt myymästä Internet-yhteyden mahdollistavia Photo

Play Smart ja Photo Play Spirit -laitteita ja verkkopalveluita sekä

tarjoamasta Photo Play -laitteisiin Internetin välityksellä toimivia Photo

Play Net -verkkopalveluita.

Suomen Viihdelaitteet Oy on 16.7.2001 Kilpailuvirastolle tekemällään

toimenpidepyynnöllä pyytänyt selvittämään, onko Pelika käyttänyt

määräävää markkina-asemaansa väärin. Toimenpidepyynnön mukaan

Pelika ei toimita maahantuomiaan Photo Play Net -verkkopalveluita

muille. Lisäksi Pelika on Suomen Viihdelaitteet Oy:n mukaan kieltäy-

tynyt myymästä suomenkielisiä ohjelmapäivityksiä Euroopan unionin

alueelta ostettuihin Photo Play -laitteisiin.

X Ky on 15.8.2001 ja 14.9.2001 Kilpailuvirastolle tekemillään

toimenpidepyynnöillä pyytänyt tutkimaan, onko Pelika käyttänyt

määräävää markkina-asemaansa väärin. Toimenpidepyyntöjen mukaan

Pelika on kieltäytynyt myymästä Photo Play -laitteita ja

verkkopalveluja sekä suomenkielisiä ohjelmapäivityksiä Photo Play

Smart -laitteisiin.

Y on 8.11.2001 Kilpailuvirastolle tekemällään toimenpidepyynnöllä

pyytänyt selvittämään, onko Pelika käyttänyt määräävää markkina-

asemaansa väärin. Toimenpidepyynnön mukaan Pelika on ilmoittanut

myyvänsä ohjelmapäivityksiä ainoastaan niihin Photo Play -laitteisiin,

jotka on ostettu siltä.

Kilpailuviraston valituksenalainen päätös

Ratkaisu

Kilpailuvirasto on katsonut, että relevantit hyödykemarkkinat ovat

viihdelaitelaissa tarkoitettujen viihdelaitteiden vähintäänkin Euroopan

unionin laajuiset viihdelaitteiden hankintamarkkinat. Kilpailuviraston

mukaan toimenpidepyynnön kohteena olevat Photo Play -laitteet eivät

ole siinä määrin muista kosketusnäyttöpeleistä poikkeavia, että niiden

olisi perusteltua katsoa kuuluvan erillisille markkinoille.

Kilpailuvirasto on katsonut, että Pelika ei ole määräävässä asemassa

viihdelaitteiden eikä edes kapeammin määritellyillä kosketusnäyttöpe-

lien vähintäänkin Euroopan unionin laajuisilla hankintamarkkinoilla.

Näin ollen Pelikan toimintaa ei voida arvioida kilpailunrajoituksista

annetun lain (kilpailunrajoituslaki) 7 §:n 1 kohdassa (480/1992) tar-

koitettuna määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.

Arvioidessaan Pelikan menettelytapoja kilpailunrajoituslain 9 §:n

(303/1998) perusteella Kilpailuvirasto on katsonut, ettei Pelikan väliai-

kainen toimituksista kieltäytyminen ole voinut olennaisesti vaikeuttaa

toimenpidepyyntöjen tekijöiden elinkeinonharjoittamista. Lisäksi toimi-

tuksista kieltäytymisen syynä on ollut viihdelaitteen valmistajan toi-

mitusvaikeudet. Pelikaa ei alan kauppatavasta johtuen voida myöskään

velvoittaa myymään suomenkielisiä ohjelmistoja erikseen ulkomailta

tuotuihin Photo Play -laitteisiin, mihin se ei ilmoittamansa mukaan edes

teknisesti pysty. Kilpailuvirasto on siten katsonut, ettei Pelikan toi-

minnalla ole ollut kilpailunrajoituslain 9 §:ssä (303/1998) mainittuja

vahingollisia vaikutuksia.

Kilpailuvirasto on poistanut Pelikan epäiltyjä kilpailunrajoituksia kos-

keneet toimenpidepyynnöt käsittelystä.

Perustelut

Relevantit hyödykemarkkinat

Kilpailuvirasto on todennut, että Pelikan väitetyn määräävän markkina-

aseman ja kilpailukäyttäytymisen arvioimiseksi on ensin määriteltävä

relevantit markkinat. Kilpailuviraston mukaan relevantteihin markki-

noihin kuuluvat kulloinkin kaikki sellaiset hyödykkeet, joita kuluttaja

pitää keskenään vaihdettavissa olevina taikka korvaavina niiden omi-

naisuuksien, hinnan ja käyttötarkoituksen vuoksi. Lisäksi huomiota voi-

daan kiinnittää myös kulutustottumuksiin, kysynnän ristijoustoon ja

markkinoiden erityispiirteisiin.

Kilpailuvirasto on katsonut, että relevanttien hyödykemarkkinoiden

määrittelyssä tärkein kriteeri on hyödykkeiden, eli kysymyksessä ole-

vassa tapauksessa Photo Play -merkkisten kosketusnäyttöpelien, kor-

vattavuus kuluttajien kannalta. Kilpailuviraston mukaan se, minkälaiset

viihdelaitteet ovat viihdelaiteoperoijan näkökulmasta samanarvoisia, on

riippuvainen siitä, minkä tyyppisiä laitteita kuluttajat pitävät saman-

arvoisina. Arvioitaessa viihdelaitteiden myyjien aikaansaamia kilpailun-

rajoituksia painotetaan ostajien mahdollisuuksia käyttää korvaavia hyö-

dykkeitä.

Kilpailuvirasto on saamaansa selvitykseen viitaten katsonut, että asiak-

kaiden kulutustottumukset viihdelaitteiden käytön suhteen vaihtuvat

nopeasti, jolloin aikaisemmin menestystä saavuttanut laite voi olla

hyvinkin pian epäsuosiossa. Tämä merkitsee Kilpailuviraston mukaan

sitä, että laitteita ja peliohjelmistoja joudutaan vaihtamaan uusiin, jotta

asiakkaat eivät kyllästy niihin. Tuotteiden uudistaminen vastaamaan

paremmin asiakkaiden kysyntää kuuluu normaaliin kilpailuprosessiin.

Kilpailuviraston mukaan edellä mainittu antaa viitteitä siitä, että viih-

delaitteet ovat toisiaan korvaavia, jolloin ne kuuluvat samoille viih-

delaitemarkkinoille. Kilpailuvirasto on lisäksi todennut, että myös viih-

delaitteiden hinnoittelun yhtenevyys antaa viitteitä siitä, että kaikki

viihdelaitteet kuuluvat samoille markkinoille.

Saamaansa selvitykseen viitaten Kilpailuvirasto on edelleen katsonut,

että Photo Play -laitteissa ja muissa kosketusnäyttöpeleissä on hyvin

samankaltaisia pelejä/sisältöjä. Niiden voidaan siten katsoa kuuluvan

ominaisuuksiensa perusteella samoille kosketusnäyttöpelien markki-

noille. Photo Play -laitteissa oleva Trivial Pursuit -peli ei Kilpailu-

viraston mukaan tee Photo Play -laitteita siinä määrin muista koske-

tusnäyttöpeleistä poikkeavaksi, että olisi perusteltua katsoa Photo Play -laitteiden kuuluvan eri hyödykemarkkinoille.

Kilpailuvirasto on katsonut, että relevantteina hyödykemarkkinoina

ovat viihdelaitelaissa tarkoitettujen viihdelaitteiden markkinat. Näin

ollen jukeboxit, flipperit, videopelit, biljardit ja erilaiset lastenkeinu-

laitteet kuuluvat samoille viihdelaitteiden markkinoille kuin kosketus-

näyttöpelit.

Maantieteelliset markkinat

Kilpailuvirasto on todennut, että toimenpidepyynnöissä tarkoitettu

Pelikan menettely on kohdistunut kilpaileviin operoijiin. Kilpailuvi-

raston mukaan suurin osa viihdelaitealan yrittäjistä tuo itse maahan

viihdelaitteita omaan operointikäyttöönsä. Osa pienemmistä yrittäjistä

ostaa Pelikan tai muiden maahantuomia laitteita joko uusina tai

käytettyinä. Suurimpien viihdelaitealan operoijien näkökulmasta mark-

kinat ovat siten laajemmat kuin kansalliset. Kysymys on näin ollen

vähintäänkin Euroopan unionin laajuisista viihdelaitelaissa tarkoi-

tettujen viihdelaitteiden hankintamarkkinoista, joilta operoijat hankkivat

ja maahantuovat operoinnissaan käyttämiään viihdelaitteita.

Viihdelaitteiden sijoituspaikka-asiakkaiden näkökulmasta markkinat

ovat Kilpailuviraston mukaan kansalliset, sillä ravintolat ja muut

viihdelaitteiden sijoituspaikka-asiakkaat eivät tavallisesti itse hanki

laitteita ulkomailta. Kilpailuvirasto on todennut, että sinänsä viihde-

laitteiden maahantuonnille ja ulkomaisten viihdelaiteoperoijien alalle

tulolle ei ole lainsäädännöllisiä esteitä, joten suuret kansainväliset yri-

tykset voisivat valita viihdelaitteiden operoijaksi myös ulkomaisen

viihdelaiteoperoijan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Viihdelaitteiden

operoinnin maantieteelliset markkinat ovat siten kansalliset.

Pelikan asema markkinoilla

Kilpailuvirasto on todennut, että alalla vallitsevan käytännön mukaan

lähes jokainen viihdelaiteoperoija tuo maahan operoinnissaan käyttä-

mänsä viihdelaitteet. Koska maahantuonti on vapaata ja tarjolla on

useita viihdelaitteita niin Suomen kuin vähintään Euroopan unionin

laajuisilla viihdelaitteiden hankintamarkkinoilla, jokainen operoija voi

vapaasti päättää, mistä hankkii viihdelaitteensa. Myös kosketusnäyt-

töpelien osalta on olemassa Photo Play -laitteille korvaavia vaihto-

ehtoja.

Kilpailuviraston mukaan Pelikalla alan suurimpana toimijana on to-

dennäköisesti parhaimmat resurssit tuoda maahan suuriakin määriä

viihdelaitteita edulliseen hintaan. Tällä on erityisesti merkitystä, jos

viihdelaitteiden valmistajat edellyttävät suuria ostomääriä. Lisäksi

pieniä määriä maahantuotaessa kuljetuskustannusten osuus kokonais-

kustannuksista saattaa olla merkittävä. Pienimmät viihdelaiteoperoijat

eivät siten välttämättä kykene itse tuomaan maahan operoinnissaan

tarvitsemia laitteita, vaan joutuvat hankkimaan viihdelaitteet Pelikalta

tai joltakin muulta maahantuojalta. Koska korvaavia hankintalähteitä on

kuitenkin useita, eivät pienetkään operoijat ole Pelikasta riippuvaisessa

asemassa.

Kilpailuvirasto on katsonut, ettei Pelikalla ole sellaista asemaa, että se

voisi merkittävästi vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin vähintäänkin Euroo-

pan unionin laajuisilla viihdelaitelaissa tarkoitettujen viihdelaitteiden

hankintamarkkinoilla. Kilpailuviraston mukaan Pelika ei siten ole mää-

räävässä markkina-asemassa viihdelaitteiden eikä myöskään kapeam-

min määritellyillä kosketusnäyttöpelien hankintamarkkinoilla.

Pelikan toiminnan arviointi

Kilpailuvirasto on todennut, että koska Pelikalla ei ole kilpailun-

rajoituslain 3 §:n 2 momentin (480/1992) mukaista määräävää markki-

na-asemaa edellä selostetuilla relevanteilla viihdelaitteiden hankinta-

markkinoilla, Pelikan toimintaa ei voida arvioida kilpailunrajoituslain 7

§:ssä (480/1992) tarkoitettuna väärinkäyttönä.

Arvioidessaan Pelikan toimintaa kilpailunrajoituslain 9 §:n (303/1998)

perusteella Kilpailuvirasto on todennut, että toimenpidepyyntöjen teki-

jöillä on ollut tarjolla useita vaihtoehtoisia viihdelaitteita ja kosketus-

näyttöpelejä niin Suomen kuin vähintäänkin Euroopan unionin laa-

juisilla viihdelaitelaissa tarkoitettujen viihdelaitteiden hankintamarkki-

noilla. Pelikan väliaikainen toimituksista kieltäytyminen ei siten ole

voinut olennaisesti vaikeuttaa toimenpidepyyntöjen tekijöiden elinkei-

nonharjoittamista. Lisäksi Pelika on ilmoittanut väliaikaisen Photo Play -laitteiden ja -ohjelmistopäivitysten toimitusesteen syyksi valmistajan

toimitusvaikeudet, jotka ovat haitanneet myös Pelikan omaa toimintaa.

Kilpailuvirasto on todennut, että vaikka Pelika olisi määräävässä ase-

massa, kapasiteettiongelmat ovat määräävässä asemassa olevalle yri-

tykselle hyväksyttävä peruste kieltäytyä liikesuhteesta.

Kilpailuvirasto on todennut, että Pelika ei ole myynyt ulkomailta rin-

nakkaistuotuihin laitteisiin suomenkielisiä ohjelmistoja. Pelika on pe-

rustellut tätä sillä, että ohjelmistoja ja laitteita ei sen mielestä voida

teknisesti erottaa toisistaan. Kilpailuviraston mukaan alan kauppatapaan

kuuluu, että ohjelmistot ja laitteet myydään yhdessä. Kilpailuvirasto on

siten katsonut, ettei Pelikaa alan kauppatavasta poiketen voida vel-

voittaa myymään suomenkielisiä ohjelmistoja erikseen ulkomailta tuo-

tuihin Photo Play -laitteisiin, mihin se ei ilmoittamansa mukaan edes

teknisesti pysty.

Kilpailuvirasto on siten katsonut, että kysymys on ollut toiminnasta,

jolla ei ole ollut kilpailunrajoituslain 9 §:ssä (303/1998) tarkoitettuja

vahingollisia vaikutuksia.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Automaatti-Hoikkala Oy, X Ky, Y ja Suomen Viihdelaitteet Oy ovat

vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa kilpailuviraston päätöksen

25.9.2002 (Dnrot 572/61/01, 701/61/01, 862/61/01 ja 1057/61/01) sekä

vahvistaa että Pelikalla on määräävä markkina-asema Photo Play -

laitteiden tai ainakin kosketusnäyttöpelien hankintamarkkinoilla, Photo

Play -laitteiden ohjelmistopalveluiden hankintamarkkinoilla ja Photo

Play -laitteiden verkkopalveluiden hankintamarkkinoilla. Lisäksi

valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus vahvistaa Pelikan

käyttäneen määräävää markkina-asemaansa kilpailunrajoituslain 7 §:ssä

(480/1992) tarkoitetulla tavalla väärin. Toissijaisesti valittajat ovat

vaatineet, että markkinaoikeus vahvistaa Pelikan toimineen

kilpailunrajoituslain 9 §:n (303/1998) vastaisesti. Suomen Viihdelaitteet

Oy ja Automaatti-Hoikkala Oy ovat lisäksi vaatineet, että Pelika net Oy

ja Kilpailuvirasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan niiden

yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.472,50 eurolla

korkoineen. X Ky on puolestaan lisäksi vaatinut, että Pelika net Oy ja

Kilpailuvirasto velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sen

arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.263,41 eurolla korkoineen.

Valittajat ovat vielä pyytäneet, että markkinaoikeus toimittaa asiassa

suullisen käsittelyn.

Valittajat ovat esittäneet perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Photo Play -laitteet muodostavat omat markkinansa, koska ne sisältävät

yksinoikeudella pelejä, jotka ovat markkinoilla ratkaisevia. Photo Play -laitteissa on yksinoikeudella Onnenpyörä ja Trivial Pursuit -nimiset

pelit, joiden puuttuminen tekee muista peleistä lähes tuottamattomia.

Pelikan yksinoikeus tuoda maahan Photo Play -laitteita on erityisen

merkittävä siksi, että Pelikalla on yksinoikeus Photo Play -laitteiden

suomenkielisiin ohjelmiin, joita ilman laitteilla ei ole käyttöarvoa

Suomessa.

Pelikan väliaikainen toimituksista kieltäytyminen on tuottanut suuria

vaikeuksia Pelikan kilpailijoille. Väliaikainen toimituksista kieltäyty-

minen ei ole voinut johtua valmistajan toimitusvaikeuksista, koska

Pelikan maahantuontiosasto on toimittanut mainittuna aikana kyseisiä

laitteita Pelikan operointiosastolle.

Alan kauppatapana on myydä päivitysohjelmia riippumatta siitä,

keneltä laite on hankittu. Ulkomailta hankittu Photo Play -laite on mah-

dollista päivittää suomenkielisellä ohjelmapäivityksellä.

Kilpailuviraston lausunto

Kilpailuvirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajien

vaatimukset.

Kilpailuvirasto on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Pelikan aseman ja kilpailukäyttäytymisen arvioinnin kannalta relevantit

hyödykemarkkinat ovat viihdelaitelaissa tarkoitettujen viihdelaitteiden

vähintäänkin Euroopan unionin laajuiset hankintamarkkinat. Photo Play -laitteet eivät ole siinä määrin muista kosketusnäyttöpeleistä poik-

keavia, että niiden olisi perusteltua katsoa kuuluvan erillisille mark-

kinoille. Pelika ei ole määräävässä markkina-asemassa viihdelaitteiden

eikä edes kapeammin määritellyillä kosketusnäyttöpelien hankinta-

markkinoilla, koska maahantuonti on vapaata ja tarjolla on useita

ominaisuuksiltaan ja käyttömaksuiltaan vastaavia kosketusnäyttöpelejä

sekä muita viihdelaitteita.

Relevanttien markkinoiden ja Pelikan aseman tarkka määrittäminen ei

kuitenkaan ole edes tarpeen, sillä Photo Play -laitteiden ja -ohjel-

mistojen väliaikaisille toimitusesteille on ollut hyväksyttävä syy.

Kun otetaan huomioon Photo Play -laitteiden ja niihin sisältyvien pelien

yhteenkuuluvuus sekä se, että kysymys on laitteiden itävaltalaisen

valmistajan Pelikalle antamasta yksinoikeudesta edustaa Suomessa

kyseisiä pelejä, tarvittaisiin erityisen vahvat perustelut sille, että Pelika

olisi pakotettu myymään laitteita sekä laatimiaan suomenkielisiä ohjel-

mia ja verkkopalveluita päivityksineen kilpailijoilleen. Niitä ei tässä

tapauksessa ole ollut, koska kilpailijoilla on ollut mahdollisuus hankkia

muita vastaavia pelilaitteita ja myös Photo Play -laitteita muualta han-

kintamarkkinoilta sekä huolehtia itse niiden ohjelmistopäivityksistä ja

verkkopalveluista.

Pelika net Oy:n lausunto

Pelika net Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valittajien

vaatimukset. Lisäksi Pelika net Oy on vaatinut, että Automaatti-

Hoikkala Oy, X Ky, Y ja Suomen Viihdelaitteet Oy velvoitetaan

suorittamaan sille yhteisvastuullisesti arvonlisäverottomien

oikeudenkäyntikulujen korvauksena 40.936 euroa ja asianosaiskulujen

korvauksena 1.105,43 euroa, korkoineen.

Pelika net Oy on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Photo Play -laitteissa ja muissa Suomeen tuotavissa kosketusnäyt-

töpeleissä on hyvin samankaltaisia pelejä/sisältöjä, joten niiden voidaan

katsoa kuuluvan ominaisuuksien perusteella samoille kosketusnäyt-

töpelien markkinoille. Trivial Pursuit -peli ei tee Photo Play -laitteita

siinä määrin muista kosketusnäyttöpeleistä poikkeaviksi, että Photo

Play -laitteiden olisi perusteltua katsoa kuuluvan eri hyödykemark-

kinoille. Valittajien väite siitä, että Onnenpyörä ja Trivial Pursuit -pelien puuttuminen tekee muista peleistä lähes tuottamattomia on

perusteeton ja irrelevantti arvioitaessa relevantteja markkinoita.

Kilpailuvirasto ei ole myöskään katsonut, että kosketusnäyttöpelit muo-

dostaisivat viihdelaitelain tarkoittamien viihdelaitteiden markkinoista

erilliset markkinat, vaan relevantit hyödykemarkkinat ovat vähintäänkin

Euroopan unionin laajuiset viihdelaitelaissa tarkoitettujen viihdelait-

teiden markkinat.

Kilpailuvirasto on päätöksessään katsonut, ettei Pelikalla ole sellaista

asemaa, että se voisi merkittävästi vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin vähin-

täänkin Euroopan unionin laajuisilla viihdelaitelaissa tarkoitettujen

viihdelaitteiden eikä myöskään kosketusnäyttöpelien hankintamark-

kinoilla. Pelika ei siten ole määräävässä markkina-asemassa kyseisillä

markkinoilla. Näin ollen Pelika ei ole voinut syyllistyä määräävän

markkina-aseman väärinkäyttöön.

Vaikka Pelikan katsottaisiinkin olevan määräävässä markkina-ase-

massa, Pelika ei ole syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärin-

käyttöön. Pelika ei ole myöskään toiminut kilpailunrajoituslain 9 §:n

(303/1998) vastaisesti.

Pelikan väliaikainen toimituksista kieltäytyminen on johtunut ulkomaa-

laisen päämiehen toimitusvaikeuksista kevätkesällä 2001. Tätä ennen ja

tämän jälkeen toimitukset ovat tapahtuneet täysin normaalisti. Kyseiset

toimitusvaikeudet ovat haitanneet myös Pelikan omaa toimintaa. Li-

säksi on huomattava, että valittajilla on ollut tarjolla useita vaihto-

ehtoisia viihdelaitteita ja kosketusnäyttöpelejä niin Suomen kuin

Euroopan unionin laajuisilla hankintamarkkinoilla. Pelikan väliaikainen

toimituksista kieltäytyminen ei siten ole voinut olennaisesti vaikeuttaa

valittajien elinkeinonharjoittamista eikä vähentää elinkeinoelämän te-

hokkuutta.

Suomenkieliset peliohjelmat päivityksineen ovat kiinteä ja välttämätön

osa pelilaitetta. Peliohjelmat eivät muodosta erillisiä markkinoita.

Pelika myy Photo Play -laitteita, joihin kiinteänä osana kuuluvat

suomenkieliset peliohjelmat. Pelikan päämiehen kauppatapaan kuuluu,

että laitteet ja pelit myydään yhdessä. Pelikalta suomenkielisiä pelejä

sisältävän Photo Play -laitteen ostaneelle Pelika myy myös Pelikan

päämiehen tekemiä päivityksiä. Pelika on Photo Play -laitteiden ja

niihin integroitujen pelien maahantuoja ja myyjä. Photo Play -laitteet

tuodaan maahan valmiiksi suomenkielisillä peleillä. Pelikan päämies ei

ole myynyt, lisensioinut tai muuten auktorisoinut Pelikaa myymään

suomenkielisiä peliohjelmia Photo Play -laitteista erillään. Pelikalla ei

siten ole ollut edes mahdollisuuksia päättää suomenkielisten ohjelmisto-

jen myymisestä kolmansille.

Määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kieltäytymistä tar-

joamasta palveluitaan liitännäismarkkinoilla toimiville kilpailijoille

voidaan pitää Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön

valossa pääsääntöisesti sallittuna. Määräävän markkina-aseman väärin-

käytöstä voidaan poikkeustapauksessa katsoa olevan kuitenkin kysy-

mys, kun yritys, joka on määräävässä markkina-asemassa sellaisen

toimintaedellytyksen tarjonnassa, joka on välttämätön tuotteiden tai

palveluiden tarjonnalle toisilla markkinoilla, kieltäytyy antamasta ky-

seistä olennaista toimintaedellytystä muiden käyttöön ilman objektii-

visia perusteita.

Suomenkielisissä Photo Play -peliohjelmissa ei voida katsoa olevan

kysymys olennaisesta toimintaedellytyksestä. Photo Play -pelilaitteita

peleineen on kaikkien saatavilla. Lisäksi on saatavilla korvaavia peli-

laitteita. Pelika ei ole myöskään asettanut estettä omien suomenkielisten

pelien kehittämiselle Photo Play -laitteisiin.

Vastaselitys

Automaatti-Hoikkala Oy, X Ky, Y ja Suomen Viihdelaitteet Oy ovat

vastaselityksessään lausuneet muun ohella seuraavaa.

Kilpailuviraston suorittama relevanttien markkinoiden määrittely on

perustunut puutteelliseen analyysiin. Kilpailuvirasto ei ole edes pyr-

kinyt selvittämään asiaa riittävästi. Hinnoittelun yhteneväisyydestä ei

voida vetää johtopäätöstä joidenkin tuotteiden kuulumisesta samoille

hyödykemarkkinoille. Toisaalta Kilpailuvirasto on itsekin todennut, että

kysynnän näkökulmasta erityyppisillä viihdelaitteilla saattaa olla eri-

lainen asiakaskunta.

Viihdelaitelaissa tarkoitetut viihdelaitteet voidaan jakaa ominai-

suuksiltaan ja käyttötarkoituksiltaan toisistaan poikkeaviin hyödyke-

markkinoihin. Erillisiä tuotteita ovat ainakin musiikkiautomaatit eli

jukeboxit, flipperit, videopelit ja biljardipelit. Videopelit voidaan puo-

lestaan jaotella tarkemmin ajopeleihin eli simulaattoreihin, ampuma-

peleihin, toimintapeleihin ja kosketusnäyttöpeleihin.

Jukeboksit, flipperit, videopelit ja biljardipelit eivät voi kuulua samoille

relevanteille hyödykemarkkinoille, sillä kyseisten laitteiden sisällöt

eroavat täysin toisistaan. On myös selvää, että esimerkiksi eri ikäiset

henkilöt käyttävät edellä mainittuja laitteita eri laajuudessa. Relevantit

hyödykemarkkinat eivät siten voi muodostua laajimmallakaan määrit-

telyllä kosketusnäyttöpelien, tai ainakaan videopelien, markkinoita

laajemmiksi.

Varsinaiset viihdelaitteet eivät kuulu samoille hyödykemarkkinoille

kuin niissä käytettävät ohjelmat. Lisäksi niin kutsutut verkkopalvelut,

kuten esimerkiksi PP NET, muodostavat omat hyödykemarkkinansa.

Eri viihdelaitteiden maahantuonti ja myynti kuuluvat eri markkinoille

kuin kyseisten laitteiden vuokraaminen tai pitäminen yleisön käy-

tettävissä eli operointi. Näin ollen Photo Play -laitteiden tai muiden

kosketusnäyttöpelien hankinta- eli tukkumarkkinat ja vähittäismark-

kinat eroavat toisistaan asiakaskuntansa ja erilaisten toimintojensa

vuoksi.

Kilpailuviraston päätöksessä ei ole otettu huomioon kielen vaikutusta.

Photo Play -laitteiden samoin kuin muiden kosketusnäyttöpelien osalta

suomen kieli muodostaa välttämättömän edellytyksen pelien kysynnälle

käyttäjien näkökulmasta. Merkityksellisiksi maantieteellisiksi markki-

noiksi on siten katsottava Suomen alue.

Pelikalla on katsottava olevan Suomessa määräävä markkina-asema

sekä viihdelaitteiden maahantuojana ja myyjänä että niiden operaat-

torina. Sanottu koskee kaikkia viihdelaitteita riippumatta siitä, miten ne

ryhmitellään erillisiksi tuotemarkkinoiksi. Määräävä markkina-asema

on olemassa sekä viihdelaitteiden että niissä käytettävien ohjelmien ja

verkkopalvelujen osalta.

Pelikalla on Photo Play -laitteiden yksinomainen edustus Suomessa.

Suomenkielisten laitteiden ja ohjelmistojen osalta Pelika on välttämätön

kauppakumppani muille operaattoreille. Photo Play -laitteiden suuri

suosio ja Pelikan yksinomainen edustusoikeus lisäävät Pelikan

markkinavoimaa yleisestikin kosketusnäyttöpelien ja vielä viihdelait-

teidenkin hankintamarkkinoilla. Pelikan toimiminen operaattorina kor-

reloi yhtiön toimintaan viihdelaitteiden maahantuojana ja myyjänä.

Koska Pelika operoi ylivoimaisesti suurimmalla määrällä erilaisia viih-

delaitteita, sillä on vastaavalla tavalla markkinavoimaa myös kyseisten

laitteiden maahantuojana ja myyjänä.

Pelikan kieltäytyminen toimittamasta Photo Play -laitteita on alkanut

huomattavasti aikaisemmin kuin kieltäytymisen syyksi ilmoitetut ka-

pasiteettiongelmat. Pelika toimii sekä laitteiden maahantuojana että

operaattorina. Oikeuskäytännössä on suhtauduttu hyvin kriittisesti

siihen, että yritys suosii omaa liiketoimintayksikköään yrityksen ulko-

puolisten asiakkaiden kustannuksella.

Pelikan menettelyssä on ollut kysymys määräävän markkina-aseman

väärinkäytöstä. Laitteiden maahantuonti ja myynti hankintamark-

kinoiden tasolla on itsenäistä, operaattorina toimimisesta erillistä liike-

toimintaa. Kun Pelika on halunnut harjoittaa myös laitteiden maahan-

tuontia ja myyntiä, yhtiö on samalla sitoutunut kohtelemaan kilpailu-

oikeudellisessa tarkastelussa tasapuolisesti ja syrjimättä omaa operaat-

torina toimivaa osastoaan ja ulkopuolisia asiakkaita. Pelika ei ole

kuitenkaan menetellyt näin. Kilpailuoikeudellisesti on erityisen moitit-

tavaa, että Pelika Photo Play -laitteiden yksinomaisena edustajana

Suomessa on suosinut omaa operointitoimintaansa muiden operaat-

torien vahingoksi.

Pelika on kieltäytynyt toimittamasta PP NET -verkkopalvelua. Pelika

on kuitenkin myöhemmin alkanut toimittaa kyseistä palvelua. Pelikan

oma menettely osoittaa, ettei Pelikalla ole ollut kilpailuoikeudellisesti

hyväksyttäviä liiketaloudellisia syitä kieltäytyessään alun perin palvelun

toimittamisesta.

Kilpailuvirasto on katsonut, että Pelikaa ei ole voitu alan kauppatavasta

johtuen velvoittaa myymään suomenkielisiä ohjelmistoja erikseen ulko-

mailta tuotuihin Photo Play -laitteisiin, mihin Pelika ei ilmoittamansa

mukaan ole teknisesti edes pystynyt. Pelika ei ole esittänyt alalla

vallitsevasta kauppatavasta ainakaan valittajien tietoon muuta kuin

omat väitteensä. Esitetyt väitteet alalla vallitsevasta kauppatavasta eivät

pidä yleisesti paikkaansa. Valittajien käsityksen mukaan kauppatapa

muilla alan toimijoilla kuin Pelikalla on yhtenevä, eli päivityksiä

myydään myös muualta tuotuihin laitteisiin. Pelikan kieltäytyminen

toimittamasta suomenkielisiä päivityksiä muista Euroopan unionin

maista ostettuihin Photo Play -laitteisiin on estänyt Photo Play -lait-

teiden rinnakkaistuonnin. Rinnakkaistuonnin estäminen on itsessään

kielletty kilpailunrajoitus.

Lisälausunnot

Kilpailuvirasto on esittänyt lisälausunnossaan muun ohella seuraavaa.

Niin Photo Play -laitteiden kuin muidenkin viihdelaitteiden maahan-

tuonti tapahtuu pääosin siten, että kukin operoija tuo laitteita maahan

ensisijaisesti omaa operointiaan varten, vaikkakin operoija saattaa

myydä laitteita myös muille operoijille. Viihdelaitteiden markkinoilla ei

siten ole erotettavissa erillistä tukkuporrasta, vaan pelejä kuluttajille

tarjoava vähittäismyyntiporras hankkii yleensä laitteet suoraan val-

mistajilta. Koska korvaavia hankintalähteitä on useita, eivät pienetkään,

itsenäiseen maahantuontiin kykenemättömät operoijat ole riippuvaisia

Pelikasta.

Pelikan laite- ja ohjelmistotoimituksissa ollut katkos on selvitysten

mukaan ollut hyvin lyhytaikainen ja johtunut laitteiden valmistajan

toimitusvaikeuksista uutta laite- ja ohjelmistoteknologiaa käyttöön-

otettaessa. Kapasiteettiongelmien poistuttua Pelika on syksystä 2001

lähtien myynyt Photo Play -laitteita ja -ohjelmistopäivityksiä kil-

pailijoilleen sekä sallinut myös näiden pääsyn Photo Play -verkko-

palveluun.

Koska toimituskatkokselle on ollut olemassa asiallinen syy ja koska

valittajille on senkin aikana ollut tarjolla useita muita vaihtoehtoisia

viihdelaitteita, Pelikan menettelyä ei voida pitää kiellettynä eikä

vahingollisena kilpailunrajoituksena.

Pelika ei ole Kilpailuvirastolle toimittamiensa selvitysten mukaan

pystynyt myymään suomenkielisiä peliohjelmia Photo Play -laitteista

erillään, koska yhtiö ei ole saanut siihen laitevalmistajalta lisenssiä tai

auktorisointia. Pelikan ei siten voida katsoa rajoittaneen Photo Play -laitteiden rinnakkaistuontia.

Pelika net Oy on esittänyt lisälausunnossaan muun ohella seuraavaa.

Viihdelaitteiden markkinoilla ei ole selkeää tukkuporrasta. Viihdelait-

teiden maahantuojia on Suomessa noin kymmenen. Maahantuojat

harjoittavat viihdelaitteiden operointia, myyntiä ja vuokrausta. Pääsään-

töisesti kukin viihdelaiteoperoija hankkii itse vähintäänkin Euroopan

unionin laajuisilta hankintamarkkinoilta operoimansa viihdelaitteet.

Pelikan käsityksen mukaan myös valittajat hankkivat Photo Play -laitteiden

kanssa kilpailevat kosketusnäyttöpelit kansainvälisiltä han-

kintamarkkinoilta. Kosketusnäyttöpelejä on saatavissa suoraan laiteval-

mistajilta suomalaisin tekstityksin. Kaikissa merkittävissä kosketus-

näyttöpeleissä on saatavilla myös suomenkielisiä pelejä. Suomen kieli

ei siten ole Photo Play -laitteisiin liittyvä erikoisominaisuus.

Sijoituspaikka-asiakkaan näkökulmasta tarkastellen relevantteja teki-

jöitä viihdelaitteita valittaessa ovat muun ohessa käytettävissä oleva tila

sekä tyypillisen asiakaskunnan jakautuminen eri kohderyhmiin ja ku-

luttajien mieltymykset. Jo viihdelaitteille varatusta rajallisesta tilasta

johtuen erilaiset viihdelaitteet kilpailevat keskenään. Vaikka yksittäisen

kuluttajan näkökulmasta esimerkiksi kosketusnäyttöpeli voi olla eri-

lainen tuote kuin muu videopeli, kilpailevat laitteet sijoituspaikka-

asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna selvästi toistensa kanssa. Samasta

syystä jopa lasten keinuautomaatit ja kosketusnäyttöpelit kuuluvat

samoille markkinoille.

Kielikysymys ei rajaa maantieteellisiä markkinoita. Kansainvälisiltä

laitetoimittajilta on saatavilla kosketusnäyttöpelejä, joissa on suomen-

kieliset pelit. Lisäksi on huomattava, että valtaosassa kosketus-

näyttöpelien kanssa kilpailevista peleistä kieli ei näyttele mitään roolia.

Myöskään merkittävä osa Photo Play -laitteiden peleistä ja kilpailevista

kosketusnäyttöpeleistä ei ole kielisidonnaisia. Kielisidonnaisia ovat

vain kyselypelit.

Lisävastaselitykset

Automaatti-Hoikkala Oy on antanut lisävastaselityksen.

Automaatti-Hoikkala Oy, X Ky, Y ja Suomen Viihdelaitteet Oy ovat

lisäksi antaneet erillisen yhteisen lisävastaselityksen. Lisäksi valittajat

ovat toimittaneet lisäkirjelmän liitteineen.

Lisälausunnot

Kilpailuvirasto on antanut lisälausunnon.

Pelika net Oy on antanut lisälausunnon.

Suullisen käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeus on varannut asianosaisille tilaisuuden lausua kirjal-

lisesti ennen suullisen käsittelyn toimittamista kysymyksestä liittyen

Pelika net Oy:n kieltäytymiseen toimittaa suomenkielisiä ohjelmis-

topäivityksiä sellaisiin laitteisiin, joita ei ole hankittu Pelika net Oy:ltä.

Pelika net Oy on toimittanut edellä mainittua koskevan kirjelmän.

Markkinaoikeus on 8.11.2005 toimittanut asiassa suullisen käsittelyn,

josta on laadittu erillinen pöytäkirja.

Loppulausunnot

X Ky on antanut loppulausunnon.

Automaatti-Hoikkala Oy ja Suomen Viihdelaitteet Oy ovat antaneet

yhteisen loppulausunnon.

Kilpailuvirasto on antanut loppulausunnon.

Pelika net Oy on antanut loppulausunnon.

Valituksen peruuttaminen

Y on 14.2.2006 markkinaoikeuteen saapuneessa kirjelmässään

ilmoittanut peruuttavansa valituksensa.

Lisälausunto

Automaatti-Hoikkala Oy ja Suomen Viihdelaitteet Oy ovat vielä an-

taneet yhteisen lisälausunnon.

Kilpailuvirasto on antanut lausunnon Automaatti-Hoikkala Oy:n, X

Ky:n ja Suomen Viihdelaitteet Oy:n esittämien

oikeudenkäyntikuluvaatimusten osalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Valituksen peruuttaminen

Y on 14.2.2006 markkinaoikeuteen saapuneessa kirjelmässään

ilmoittanut peruuttavansa valituksensa. Tämän vuoksi lausunnon anta-

minen valituksesta Y:n osalta raukeaa.

Kysymyksenasettelu

Pelika on kieltäytynyt toimittamasta valittajille (1) päivityksiä siltä

ostettuihin Photo Play -laitteisiin, (2) Internet-yhteyden mahdollistavia

Photo Play -laitteita, (3) Photo Play Net -verkkopalveluja sekä (4)

suomenkielisiä ohjelmapäivityksiä Suomen ulkopuolelta Euroopan

unionin alueelta ostettuihin Photo Play -laitteisiin. Kohtien 1–3 osalta

Pelikan toimituksista kieltäytyminen on ollut väliaikaista sijoittuen

vuoteen 2001, kun taas kohdan 4 osalta Pelikan toimituksista kiel-

täytyminen jatkuu edelleenkin.

Ensisijaisesti asiassa on kysymys siitä, onko Pelika edellä mainitulla

menettelyllään syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyt-

töön. Mikäli asiassa ei katsota olleen kysymys kilpailunrajoituslain 7

§:ssä (480/1992) tarkoitetusta kielletystä kilpailunrajoituksesta, asiassa

toissijaisesti on kysymys siitä, onko Pelikan menettelyssä ollut kysy-

mys kilpailunrajoituslain 9 §:ssä (303/1998) tarkoitetusta vahingol-

lisesta kilpailunrajoituksesta.

Kestoltaan väliaikaiset toimituksista kieltäytymiset (kohdat 1-3)

Kuten edellä on todettu, Pelika on kieltäytynyt toimittamasta valittajille

päivityksiä siltä ostettuihin Photo Play -laitteisiin, Internet-yhteyden

mahdollistavia Photo Play -laitteita sekä Photo Play Net -verkko-

palveluja. Kyseinen Pelikan toimituksista kieltäytyminen on ollut väli-

aikaista, sijoittuen vuoteen 2001.

Valittajat ovat ensisijaisesti katsoneet, että Pelika on edellä mainitulla

menettelyllään syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyt-

töön. Toissijaisesti valittajat ovat katsoneet, että Pelikan menettelyssä

on ollut kysymys kilpailunrajoituslain 9 §:ssä (303/1998) tarkoitetusta

vahingollisesta kilpailunrajoituksesta.

Pelika on kiistänyt, että se olisi menetellyt kilpailunrajoituslain vas-

taisesti. Pelikan mukaan toimituksista kieltäytymiset johtuivat Pelikasta

riippumattomista toimitusvaikeuksista. Toimituksista kieltäytymiset oli-

vat väliaikaisia ja toimitukset valittajille aloitettiin heti toimitus-

vaikeuksien ja niiden aiheuttamien kapasiteettiongelmien päätyttyä.

Kilpailunrajoituslain 7 §:n (480/1992) mukaan elinkeinonharjoittajan

tai näiden yhteenliittymän määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on

kielletty. Kyseisenä väärinkäyttönä pidetään muun ohella mainitun

säännöksen 1 kohdan (480/1992) mukaan liikesuhteesta pidättäytymistä

ilman asiallista syytä. Kilpailunrajoituslain 9 §:n (303/1998) mukaan

puolestaan kilpailunrajoituksella, joka ei ole lain 4–7 §:n perusteella

kielletty, katsotaan olevan vahingollisia vaikutuksia, jos se terveen ja

toimivan taloudellisen kilpailun kannalta sopimattomalla tavalla vä-

hentää tai on omiaan vähentämään tehokkuutta elinkeinoelämän piirissä

tai estää tai vaikeuttaa toisen elinkeinon harjoittamista.

Kilpailunrajoituslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä

laiksi kilpailunrajoituksista on lain 7 §:n (480/1992) säännökseen liit-

tyen todettu, että säännös vastaa, lukuun ottamatta uudeksi väärinkäytön

muodoksi ehdotettua yksinmyynti- ja yksinostosopimusten käyttämistä,

tuolloin voimassa ollutta sääntelyä (HE 162/1992 vp, s. 13). Mainitun

hallituksen esityksen antamisen aikaan voimassa olleessa kilpailun-

rajoituksista annetun lain (709/1988) 7 §:n 2 momentissa säädettiinkin,

että määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä on muun ohella pidet-

tävä liikesuhteesta pidättäytymistä ilman asiallista syytä. Viimeksi

mainittua säännöstä koskevissa lainvalmisteluasiakirjoissa on puoles-

taan todettu, että liikesuhteesta pidättäytymistä on määräävässä mark-

kina-asemassa olevan yrityksen osalta pidettävä sopimattomana, mikäli

menettelylle ei ole asiallista syytä. Asiallisena syynä voidaan pitää

esimerkiksi asiakkaan maksukyvyttömyyttä, kapasiteettiongelmia tai

muita vastaavia perusteluja (HE 148/1987 vp, s. 23).

Markkinaoikeuden suullisessa käsittelyssä todistajana kuullun Photo

Play -laitteiden valmistajayhtiön Funworld AG:n toimitusjohtaja J.Ö.:n

kertomuksen perusteella markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että

Funworld AG:lla on ollut teknisiä ongelmia alkuvuonna 2001. Tämän

johdosta Photo Play -tuotteiden toimitukset eri maihin, muun ohessa

Suomeen Pelikalle, ovat olleet myöhässä. Lisäksi Funworld AG:n

toimittamissa Photo Play -tuotteissa on ollut vikoja, minkä johdosta

maahantuojat ovat joutuneet palauttamaan tuotteita takaisin Funworld

AG:lle. Tämä puolestaan on aiheuttanut Photo Play -tuotteiden

toimitusten myöhästymisiä entisestään. J.Ö.:n mukaan vasta kesän 2001

aikana Funworld AG on saanut Photo Play -tuotteiden

toimitusaikataulun kiinni.

Suullisessa käsittelyssä asianosaisena todistelutarkoituksessa kuultu

Pelika net Oy:n toimitusjohtaja J.V. on kertonut, että myös Pelika oli

joutunut palauttamaan Photo Play -tuotteita takaisin Funworld AG:lle

tuotteissa olleiden vikojen vuoksi. J.V. on edelleen kertonut, että Pelika

oli kevään 2001 aikana saanut sen omilta sijoituspaikka-asiakkailtaan

Photo Play -tuotteiden toimittamisia koskevia tilauksia. Mainittujen

Funworld AG:n toimitusvaikeuksien johdosta tilauksia ei kuitenkaan

voitu täyttää sitä mukaa kuin niitä saapui, vaan Pelika joutui laittamaan

tilauksia jonoon. Funworld AG:lta saapuneita Photo Play -tuotteita

Pelika toimitti sitten edelleen siinä järjestyksessä kuin tilaukset olivat

saapuneet. Siinä vaiheessa, kun valittajat tiedustelivat Pelikalta Photo

Play -tuotteita, Pelikalla oli edelleen varastossa aikaisemmin jätettyjä

tilauksia.

PP Net -verkkopalvelun osalta Pelika on esittänyt, että kyseinen palvelu

oli ollut kehitteillä marraskuusta 2000 alkaen. Keväällä ja kesällä 2001

palvelu oli ollut vielä kokeiluasteella, eikä palvelu ollut siten vielä riit-

tävän luotettava toimituksiin ulkopuolisille asiakkaille. Asiassa ei ole

ilmennyt seikkoja, joiden perusteella sanottua olisi aihetta epäillä. Näin

ollen siinä vaiheessa kun valittajat ovat tiedustelleet Pelikalta PP Net -verkkopalvelua, palvelun kehittämisen on katsottava olleen osaksi

vielä kesken.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Pelikalla

on ollut kilpailunrajoituslain 7 §:n 1 kohdassa (480/1992) tarkoitettu

asiallinen syy kysymyksessä oleville kestoltaan väliaikaisille toimi-

tuksista kieltäytymisille valittajille. Pelikan menettelyä tältä osin ei

siten voida pitää kilpailunrajoituslain 7 §:n 1 kohdassa (480/1992)

tarkoitettuna kiellettynä liikesuhteesta pidättäytymisenä. Näin ollen

asiassa tältä osin ei ole tarvetta arvioida, onko Pelikalla ollut määräävää

markkina-asemaa relevanteilla markkinoilla vai ei.

Huomioon ottaen, että Pelikalla on ollut kilpailunrajoituslain 7 §:n 1

kohdassa (480/1992) tarkoitettu asiallinen syy kysymyksessä oleville

kestoltaan väliaikaisille toimituksista kieltäytymisilleen valittajille,

Pelikan menettelyssä ei myöskään voida katsoa olleen kysymys kil-

pailunrajoituslain 9 §:ssä (303/1998) tarkoitetusta vahingollisesta kil-

pailunrajoituksesta

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus hylkää valituksen kysy-

myksessä olevilta osin.

Toimituksista kieltäytyminen suomenkielisten ohjelmapäivitysten osalta (kohta 4)

Kuten edellä on todettu, Pelika on kieltäytynyt toimittamasta valittajille

suomenkielisiä ohjelmapäivityksiä Suomen ulkopuolelta Euroopan

unionin alueelta ostettuihin Photo Play -laitteisiin. Mainituilta osin

Pelikan toimituksista kieltäytyminen jatkuu edelleenkin.

Valittajat ovat ensisijaisesti katsoneet, että Pelika on edellä mainitulla

menettelyllään syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyt-

töön. Toissijaisesti valittajat ovat katsoneet, että Pelikan menettelyssä

on ollut kysymys kilpailunrajoituslain 9 §:ssä (303/1998) tarkoitetusta

vahingollisesta kilpailunrajoituksesta.

Pelika on kiistänyt, että se myöskään kysymyksessä olevalta osin olisi

menetellyt asiassa kilpailunrajoituslain vastaisesti. Pelika on ensinnäkin

katsonut, ettei se ole ollut määräävässä markkina-asemassa asiassa

relevanteilla markkinoilla. Toiseksi Pelika on kiistänyt, että sen pu-

heena oleva toimituksista kieltäytyminen olisi ollut sen paremmin

kilpailunrajoituslain 7 §:n (480/1992) kuin 9 §:nkään (303/1998)

vastaista.

Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin (480/1992) mukaan määräävä

markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkei-

nonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella

on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödy-

kemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai

toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpai-

luolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.

Kilpailunrajoituslain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä

laiksi kilpailunrajoituksista on lain 3 §:n 2 (480/1992) säännökseen

liittyen todettu, että säännös sisältää määräävän markkina-aseman

määritelmän ja että säännös on sama kuin tuolloin voimassa olleessa

laissa (HE 162/1991 vp, s. 9). Mainitun hallituksen esityksen antamisen

aikaan voimassa olleen kilpailunrajoituksista annetun lain (709/1988)

lainvalmisteluasiakirjoissa on puolestaan todettu, että tietyn hyödyke-

markkinan määrittely on taloudellinen tosiasiakysymys, joka on sel-

vitettävä markkina- tai vastaavalla tutkimuksella ja jonka selvittäminen

on markkinaosuuksien määrittelyn edellytys. Olennainen kriteeri on

asiakkaiden näkökulma. Hyödykemarkkinan asiallisessa määrittelyssä

on selvitettävä, mitkä tavarat tai palvelukset ovat asiakkaiden näkö-

kulmasta ominaisuuksiensa osalta siinä määrin samanarvoisia, että niitä

voidaan pitää toisiaan korvaavina hyödykkeinä. Pääsäännön mukaan

voidaan lähinnä nojautua samanlaiseen käyttötarkoitukseen ja vertailu-

kelpoiseen laatutasoon (HE 148/1987 vp, s. 18).

Kilpailuvirasto on valituksenalaisessa päätöksessään todennut, että

relevanttien hyödykemarkkinoiden määrittelyssä tärkein kriteeri on

hyödykkeiden, eli käsillä olevassa tapauksessa Photo Play -merkkisen

kosketusnäyttöpelin, korvattavuus kuluttajien kannalta. Kilpailuvirasto

on tekemäänsä selvitykseen viitaten katsonut, että relevantteina

hyödykemarkkinoina ovat viihdelaitelaissa tarkoitettujen viihdelait-

teiden markkinat. Näin ollen jukeboxit, flipperit, videopelit, biljardit ja

erilaiset lastenkeinulaitteet kuuluvat Kilpailuviraston mukaan samoille

viihdelaitteiden markkinoille kuin kosketusnäyttöpelit.

Kilpailuvirastossa valittajien tekemien toimenpidepyyntöjen käsittelyn

yhteydessä kertyneestä aineistosta ei ilmene, että Kilpailuvirasto olisi

kuluttajatutkimuksilla tai muulla vastaavilla keinoilla pyrkinyt selvit-

tämään sitä, miten kuluttajat ovat kokeneet Photo Play -merkkisten

kosketusnäyttöpelien korvattavuuden. Kun lisäksi otetaan huomioon,

että Kilpailuviraston päätöksessäkin on todettu, että nostettaessa

kosketusnäyttöpelin hintaa tai jos kosketusnäyttöpeliä ei ole lainkaan

sijaintipaikassa, kaikki asiakkaat eivät todennäköisesti siirry pelaamaan

esimerkiksi ajosimulaattoripeliä tai flipperiä, ja että samoin voidaan

todeta lapsille suunnattujen keinulaitteiden osalta, markkinaoikeus

katsoo, ettei Kilpailuvirasto ole riittävällä tavalla selvittänyt sitä, millä

perusteella relevantteina hyödykemarkkinoina asiassa olisi pidettävä

viihdelaitelaissa tarkoitettujen viihdelaitteiden markkinoita. Lisäksi siltä

osin kuin valittajien toimenpidepyynnöt ovat koskeneet puheena olevaa

suomenkielisten ohjelmapäivitysten toimituksista kieltäytymistä Suo-

men ulkopuolelta Euroopan unionin alueelta ostettuihin Photo Play -laitteisiin Kilpailuvirasto ei ole ottanut kantaa siihen, voisiko tältä osin

asiassa olla kysymys erillisistä hyödykemarkkinoista.

Maantieteellisiä markkinoita ja Pelikan asemaa markkinoilla tar-

kastellessaan Kilpailuvirasto on valituksenalaisessa päätöksessään pää-

tynyt toteamaan, että Pelika ei ole määräävässä markkina-asemassa

vähintäänkin Euroopan unionin laajuisilla viihdelaitelaissa tarkoitet-

tujen viihdelaitteiden hankintamarkkinoilla. Kilpailuviraston päätökses-

säkin on toisaalta käsitelty myös viihdelaitteiden operoinnin maantie-

teellisiä markkinoita. Kilpailuviraston päätöksestä ei kuitenkaan ilmene,

onko Kilpailuviraston näkemyksen mukaan hankintamarkkinoita ja

operointimarkkinoita pidettävä erillisinä markkinoina vai onko niiden

katsottava muodostavan yhdet yhteiset markkinat. Lisäksi Kilpailu-

virasto ei päätöksessään ole ottanut lainkaan kantaa kielen merkitykseen

maantieteellisten markkinoiden määrittelyn kannalta.

Koska Kilpailuviraston suorittama Pelikan määräävää markkina-asemaa

koskevan kysymyksen tarkastelu on edellä esitetty huomioon ottaen

perustunut osaksi puutteelliseen selvitykseen, markkinaoikeus katsoo,

ettei sen ole tässä vaiheessa mahdollista arvioida, onko Pelikalla ollut

määräävä markkina-asema vai ei.

Kilpailuvirasto on tarkastellessaan Pelikan toimintaa kilpailunrajoitus-

lain 9 §:n (303/1998) valossa katsonut, että koska Pelikaa ei alan

kauppatavasta poiketen voida velvoittaa myymään suomenkielisiä oh-

jelmistoja erikseen ulkomailta tuotuihin Photo Play -laitteisiin, mihin

Pelika ei ilmoittamansa mukaan edes teknisesti pysty, kysymys on

toiminnasta, jolla ei ole kilpailunrajoituslain 9 §:ssä (303/1998) tar-

koitettuja vahingollisia vaikutuksia.

Suullisessa käsittelyssä todistajina kuultujen niin Funworld AG:n

toimitusjohtaja J.Ö.:n kuin J.U:nkin kertomusten perusteella

markkinaoikeus katsoo näytetyksi, että suomenkielisen ohjelma-

päivityksen asentaminen Suomen ulkopuolelta Euroopan unionin

alueelta ostettuihin Photo Play -laitteisiin on sinänsä teknisesti mah-

dollista. Alan kauppatavasta asiassa puolestaan on esitetty lähinnä

todistajana kuullun Funworld AG:n toimitusjohtaja J.Ö.:n kertomus.

Markkinaoikeus katsoo, ettei kyseistä kertomusta yksin, valittajien

kiistettyä kauppatavan vallitsemisen alalla, voida pitää riittävänä

selvityksenä kauppatavan olemassaolosta.

Näin olleen ainakaan viimeksi mainittujen seikkojen perusteella ei

asiassa esitetyn perusteella voida lähteä siitä, ettei Pelikan menettelyssä

mainitulta osin voisi olla kysymys kilpailunrajoituslain 7 §:n 1

kohdassa (480/1992) tarkoitetusta kielletystä liikesuhteesta pidättäyty-

misestä.

Edellä mainitun perusteella asia on kysymyksessä olevalta osin

palautettava Kilpailuvirastoon Pelikan määräävää markkina-asemaa

koskevan kysymyksen ja Pelikan toiminnan kilpailunrajoituslain mu-

kaisuuden uudelleen arvioimiseksi.

Koska asia puheena olevalta osin palautetaan Kilpailuvirastoon Pelikan

väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevan kysy-

myksen arvioimiseksi, asiassa ei ole tältä osin tarpeen lausua vali-

tuksessa esitetystä kilpailunrajoituslain 9 §:ään (303/1998) liittyvästä

vaatimuksesta.

Oikeudenkäyntikulut

Kilpailunrajoituslain mukaisissa asioissa oikeudenkäyntikulujen kor-

vausvelvollisuuteen markkinaoikeudessa sovelletaan kilpailunrajoitus-

lain 15 a §:n 2 momentin perusteella hallintolainkäyttölain säännöksiä.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on

velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut koko-

naan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen

on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa

vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta

on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko

oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hallintolainkäyttölain 75 §:ssä säädetään puolestaan muun ohessa, että

oikeudenkäyntikuluista on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäy-

miskaaren 21 luvun 7–16 §:ssä säädetään.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan, jos

alemman tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, velvollisuus

korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on mää-

rättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut

ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun. Pykälän 2

momentin mukaan, jos asia palautetaan, kysymys kuluista ylemmässä

tuomioistuimessa on tutkittava alemmassa oikeudessa palautetun asian

yhteydessä.

Kilpailunrajoituslaissa ei ole säännöstä siitä, että Kilpailuvirasto voisi

kilpailunrajoituksia ja niiden vaikutuksia selvittäessään ratkaista oikeu-

denkäyntikulujen korvausvelvollisuutta koskevia kysymyksiä. Huo-

mioon ottaen korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2000:19,

markkinaoikeus katsoo, että Kilpailuvirasto ei voi antaa lausuntoa

oikeudenkäyntikuluista myöskään sille palautetun asian yhteydessä.

Tämän vuoksi oikeudenkäyntikulukysymyksen ratkaisuun palautet-

taessa asia markkinaoikeudesta Kilpailuvirastoon ei voida soveltaa

oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 2 momenttia, vaan mark-

kinaoikeuden tulee itse lausua oikeudenkäyntikulujen korvausvelvol-

lisuudesta.

Pelikan kestoltaan väliaikaisten toimituksista kieltäytymisten osalta

(edellä mainitut kohdat 1-3) markkinaoikeus on ratkaissut pääasian.

Tältä osin kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta on

siten mahdollista ratkaista edellä mainittujen hallintolainkäyttölain

oikeudenkäyntikulusäännösten perusteella. Huomioon ottaen asian laatu

ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti markkinaoikeus katsoo, ettei

ole kohtuutonta, että asianosaiset pitävät oikeudenkäyntikulunsa omana

vahinkonaan.

Sen sijaan suomenkielisiin ohjelmapäivityksiin liittyvän toimituksista

kieltäytymisen osalta (edellä mainittu kohta 4) asia palautetaan Kil-

pailuvirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Markkinaoikeus ei siten en-

simmäisenä oikeusasteena ole tältä osin vielä ratkaissut pääasiaa.

Asiassa ei näin ollen ole annettu vielä sellaista ratkaisua, jonka

perusteella Kilpailuvirastoa tai Pelika net Oy:tä voitaisiin ainakaan tässä

vaiheessa velvoittaa korvaamaan Automaatti-Hoikkala Oy:n, X Ky:n ja

Suomen Viihdelaitteet Oy:n oikeudenkäyntikuluja markkinaoikeudessa

kysymyksessä olevalta osin. Vastaavasti asiassa ei ole annettu vielä

sellaista ratkaisua, jonka perusteella Automaatti-Hoikkala Oy, X Ky, Y

ja Suomen Viihdelaitteet Oy voitaisiin ainakaan tässä vaiheessa

velvoittaa korvaamaan Pelika net Oy:n oikeudenkäyntikuluja

markkinaoikeudessa ohjelmistojen mainitulta osin. Mikäli asia

myöhemmin tulee markkinaoikeuden käsiteltäväksi, markkinaoikeus

voi harkitessaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta ottaa

huomioon myös nyt kysymyksessä olevat kulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Lausunnon antaminen valituksesta raukeaa Y:n osalta.

Markkinaoikeus kumoaa Kilpailuviraston päätöksen 25.9.2002 (Dnrot

572/61/01, 701/61/01, 862/61/01 ja 1057/61/01) siltä osin kuin se

koskee Pelikan kieltäytymistä toimittaa valittajille suomenkielisiä ohjel-

mapäivityksiä Suomen ulkopuolelta Euroopan unionin alueelta ostet-

tuihin Photo Play -laitteisiin (kohta 4). Sanotulta osin markkinaoikeus

palauttaa asian Kilpailuvirastolle uudelleen käsiteltäväksi.

Asiassa esitetyt Automaatti-Hoikkala Oy:n, X Ky:n ja Suomen

Viihdelaitteet Oy:n Kilpailuvirastoon ja Pelika net Oy:öön kohdistama

vaatimus sekä Pelika net Oy:n Automaatti-Hoikkala Oy:öön, X Ky:öön,

Y:hyn ja Suomen Viihdelaitteet Oy:öön kohdistama vaatimus

oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta markkinaoikeudessa hylätään

suomenkielisiin ohjelmapäivityksiin liittyvän toimituksista

kieltäytymisen osalta ennenaikaisina.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hal-

linto-oikeuteen. Kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n 2 momentin

nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta nouda-

tettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli

Mäkinen, Pertti Virtanen ja Jussi Karttunen sekä asiantuntijajäsenet

Juha Kurkinen ja Eero Lehto.

HUOM.

Markkinaoikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Katso korkeimman hallinto-oikeuden päätös 4.12.2007 taltionumero 313.