Market Court dismisses procurement complaint but orders partial reimbursement of legal costs due to administrative errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Merenkulkulaitoksen Saaristomeren merenkulkupiiri on pyytänyt 18.1.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Ahvenanmaan poijuhuollosta vuosille 2005 - 2006. Tarjouksia on saatu neljä.

Merenkulkulaitoksen Saaristomeren merenkulkupiirin johtaja on 2.3.2005 tekemällään päätöksellä (43/621/2005) valinnut edellä mainitun poijuhuollon toimittajaksi Y Ky:n.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan noin 570.000 euroa.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä järjestämällä hankinnasta uuden tarjouskilpailun tai tekemällä asiassa uuden tarjousvertailun ja kieltää sakon uhalla väliaikaisesti 2.3.2005 tehdyn hankintapäätöksen täytäntöönpanon markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Hakija on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan sille hyvitysmaksuna 197.100 euroa. Hakija on vaatinut lisäksi, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 10.464,28 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintamenettely on ollut virheellinen, koska hankintayksikkö on toteuttanut hankinnan rajoitettuna menettelynä hankintailmoitusta julkaisematta. Hankintayksikkö on kutsunut hankintaa tarjouspyynnössään urakaksi, mutta kysymyksessä ei kuitenkaan ole (rakennus)urakka hankintalainsäädännön merkityksessä vaan kiinteähintainen palveluhankinta. Hankinnan kohteena ovat poijuhuolto- ja korjauspalvelut, jotka kuuluvat hankinta-asetuksen liitteen A palveluihin. Halvimman tarjouksen arvo on ollut 570.800 euroa eli selvästi yli kynnysarvon. Tarjouskilpailu on näistä syistä järjestettävä uudelleen.

Hankintayksikön esittämien tietojen perusteella on mahdotonta arvioida, onko vertailu ollut tasapuolinen. Hankintamenettelyssä on siten laiminlyöty tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, minkä vuoksi hankinta on palautettava ainakin uuteen tarjousvertailuun.

Hakijalla olisi ollut mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Vaikka tämän todistaminen on mahdotonta hankintayksikön "läpinäkymättömästi" suorittaman tarjousvertailun perusteella, on selvää, että voittanut tarjoaja on saanut erittäin alhaiset laatupisteet jopa hankintayksikön toteuttamassa vertailussa.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen perusteettomana ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen asianosaiskulut

2.150 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on pyrkinyt aikaansaamaan hankintalain edellyttämää kilpailua toimittamalla tiedon kilpailuttamisesta suoraan kymmenelle kiinnostuksensa väylänhoitotöihin osoittaneelle yritykselle. Hankintayksikkö on lähettänyt tarjouspyynnön kaikille kahdeksalle sitä pyytäneelle yritykselle. Yhtään hankintayksikön tiedossa ollutta potentiaalista toimittajaa ei ole suljettu tarjouskilpailusta. Kysymyksessä on pilottihanke, jonka nimenomaisena tarkoituksena on kerätä kokemuksia tarjoajista mahdollisimman laajasti, joten hankintayksikön intressissä on ollut erityisesti kilpailun aikaansaaminen.

Väylänhoitotöitä on käsitelty hankinta-asiakirjoissa urakkana, koska kysymys on pääosin määräajassa, kiinteää vastiketta vastaan ja rajatulla alueella suoritettavasta työkokonaisuudesta. Hankintayksikkökään ei ole sitä vastoin pitänyt väylänhoitotöitä hankintasäännösten tarkoittamana rakennusurakkana.

Siinäkään tapauksessa, että hankinnasta olisi edellä lausutusta huolimatta tullut julkaista hankintailmoitus, hankintaa ei ole määrättävä keskeytettäväksi eikä uutta tarjouskilpailua järjestettäväksi, koska hankintailmoituksen julkaisematta jättäminen ei ole aiheuttanut hakijalle mitään vahinkoa eikä hakijalla siten ole uuden tarjouskilpailun järjestämistä koskevaa oikeussuojan tarvetta. Uusi tarjouskierros antaisi päinvastoin tilaisuuden hankintasäännösten tarkoituksen vastaiseen tarjousten hintojen tinkimiseen.

Tarjousten vertailussa on saattanut olla joitakin puutteita, koska tarjouspyyntöön on epähuomiossa jäänyt laatukriteerien painoarvoja koskeva, hakemuksessakin viitattu virhe. Vertailussa esiintyneet puutteet eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet tarjousvertailun lopputulokseen, koska kuten hankintayksikön nyt laatimasta oikaistusta tarjousvertailusta ilmenee, tarjoajien keskinäinen järjestys on pysynyt oikaisun jälkeenkin samana. Hankintayksikkö ei ole näin ollen laiminlyönyt tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjousten vertailun on suorittanut kolmen henkilön työryhmä, joka on antanut laatupisteitä tarjousten sisällön sekä oman kokemuksensa perusteella. Tällainen menettely ei ole hankinta-asioissa kiellettyä, mikäli sitä sovelletaan tasapuolisesti. Työryhmä on käyttänyt vertailussa "aputaulukkoa" varsinaisen vertailun helpottamiseksi. Aputaulukon pisteistä ei kuitenkaan voi eikä ole ollut tarkoituskaan johtaa varsinaisten laatukriteerien pisteitä. Kysymys on ollut pikemminkin varsinaisten kriteerien jäsentämisestä, eivätkä kaikki aputaulukossa käsitellyt seikat ole ylipäänsä olleet painoarvoltaan yhtä tärkeitä. Aputaulukosta ilmenee joka tapauksessa se, kuinka tarjousten laatua on käytännössä arvioitu, eikä tarjousvertailua ole tarpeen suorittaa uudelleen.

Tarjouksen valinnassa merkittävin painoarvo on ollut kustannuksilla.

Hakijan tarjous on ollut noin 31 prosenttia voittanutta tarjousta kalliimpi. Hinnan ja laadun painoarvot huomioon ottaen voittaneen tarjouksen olisi pitänyt olla laadullisesti yli puolet heikompi kuin hakijan tarjous, jotta hakija olisi voinut voittaa tarjouskilpailun. Voittanut tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin vaikkakin laadullisesti hakijaa jonkin verran heikompi.

LAUSUNTO

Y Ky ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on otsikoinut hankintansa Ahvenanmaan poijuhuolloksi. Se on kuvannut hanketta vastineessaan kelluvien turvalaitteiden ylläpidoksi. Ensisijaiset palvelut on lueteltu hankinta-asetuksen liitteessä A. Näitä ovat muiden ohella CPC-viitenumerolla 886 yksilöidyt huolto- ja korjauspalvelut, joihin puolestaan kuuluvat muiden ohella

"vesiliikenteeseen liittyvät korjaus- ja huoltopalvelut ja muut palvelut"

sekä sen alaluokissa "poijujen kunnossapito" ja "kelluvien rakenteiden korjaus ja huolto", joista esillä olevassa hankinnassa nimenomaan on kysymys. Väite hankinnan kohteena olevien palvelujen kuulumisesta toissijaisten palvelujen pääluokkaan 20 on siten virheellinen, eikä hankinnan kohde ole vapauttanut hankintayksikköä velvollisuudesta julkaista hankinnasta hankintailmoitusta.

Vastineessa esitetty väite, jonka mukaan hankintayksikkö olisi arvioinut hankinnan arvon jäävän noin 200.000 euroon ja siten alle kynnysarvon, on epäuskottava ottaen huomioon, että halvimmankin tarjouksen arvo on ollut 570.800 euroa eli lähes 2,9-kertainen väitettyyn arvioon nähden. Hankintayksikkö ei ole voinut päätyä sanottuun rahamäärään arvioituaan hankinnan arvoa riittävän huolellisesti ja kaikki yksikköhinnalla tehtävät työt huomioon ottaen. Hangon poijuhuoltourakalla ei ole merkitystä vertailukohtana, koska se on saattanut olla merkittävästi alihinnoiteltu. Palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on tullut käyttää sopimuksen suurinta mahdollista kokonaisarvoa.

Markkinaoikeuden on vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan otettava hankintailmoituksen puuttuminen tai virheellisyys huomioon viran puolesta, koska hankintailmoituksen julkaisemisen laiminlyöminen on jo sellaisenaan vakava hankintalainsäädännön rikkomus. Laiminlyönti korjautuu vain järjestämällä uusi tarjouskilpailu, josta hankintailmoitus julkaistaan.

Asiassa on vielä vastineen ja siinä viitatun tarjousten uuden pisteytyksenkin jälkeen epäselvää, mikä merkitys hankintayksikön laatimalla aputaulukolla on ollut ja mihin lopullinen laatupisteytys tarjousten välisine piste-eroineen on perustunut. Uusi pisteytys ei ole siten korjannut hankintapäätöksen perustelujen puutteellisuutta. Kun uusi pisteytys on lisäksi toteutettu alkuperäisestä poikkeavalla logiikalla eli kohottamalla laatupisteytyksen tasoa kaikilta osin, jolloin heikkolaatuisetkin tarjoukset on saatu näyttämään paremmilta kuin alkuperäisessä vertailussa, sen merkitys jää muutenkin kyseenalaiseksi.

Aputaulukossa on toisaalta käsitelty sellaisiakin seikkoja, joista tarjoajilta ei ole pyydetty selvitystä. Epäselvää on näin ollen, millä perusteilla hankintayksikkö on valinnut aputaulukossa vertaillut tekijät ja mistä lähteistä niitä koskevat tiedot on kerätty, vaikka tarjousvertailu saa perustua vain tarjouspyynnössä ilmoitettuihin seikkoihin ja tarjouksista ilmeneviin tietoihin.

Voittaneen tarjoajan kalusto ei ole riittävä hankinnan ympärivuotiseksi toteuttamiseksi. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan nimeämän hinaajan nostoteho ei ole riittävä jääpoijujen ja niiden painojen käsittelemiseksi, eivätkä aluksen kansitilat mahdollista suurikokoisten poijujen käsittelyä ja kuljettamista. Tarjouksessa ei ole esitetty selvitystä siinä mainitusta

"isommasta nosturista tilauksessa". Hankintayksikön olisi tullut katsoa tarjous tarjouspyynnön vastaiseksi tai vaihtoehtoisesti pitää tarjoajaa tarjoajille asetettujen kelpoisuusehtojen vastaisena. Tarjousvertailun edellä yksilöidyt ongelmat ja puutteet ovat joka tapauksessa korostuneet nimenomaan kaluston pisteytyksen kohdalla ottaen huomioon, että voittanut tarjous on saanut kalustosta viisi ja hakija kahdeksan pistettä.

LISÄVASTINE JA SEN TÄYDENNYS

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeuden kehotuksesta lisävastineessaan ja sen täydennyksessä selvityksen siitä, kuinka se oli tarjouspyyntöä laatiessaan arvioinut urakkaohjelmassa 15.1.2005 määriteltyjen hankinnan kohteena olevien tehtävien luonnetta, määriä ja arvoja, lausuen seuraavaa.

Kaikkien väylänhoitoalueella olevien poijujen (141 kpl) sijainti tarkastetaan kerran vuodessa kannettavan satelliittipaikantimen ja kiinteiden maastomerkkien avulla. Paikaltaan poikenneet poijut siirretään ja asennetaan paikalleen hankintayksikön ohjeen mukaisesti. Tarkastukset ja asennukset vaativat hankintakautena yhteensä noin kahden viikon työn, jos toimenpiteet tehdään muista hankinnan kattamista tehtävistä erillään. Poijujen sijaintitarkastukset ja asennukset kuuluvat toissijaisten palvelujen pääluokkaan 20 sekä siirrot pääluokkaan 19.

Poijujen siirtotöillä tarkoitetaan poijujen nostamista ja toimittamista tilaajan laiturille maakuljetusta varten. Maalaukseen tai huoltoon toimitetun poijun tilalle asennetaan aina uusi poiju tai väliaikainen viitta. Hankintaan on tarjouspyyntöasiakirjoissa nimetty kuuluvan 20 poijun siirto- ja asennustehtävät, jotka kuuluvat siirtojen osalta toissijaisten palvelujen pääluokkaan 19 ja asennusten osalta pääluokkaan 20 ja jotka ovat erikseen toteutettuina vaatineet noin kahden viikon työn.

Poijukettingin tarkastuksessa tutkitaan poijun ankkurointikiinnikkeiden kuluminen joko sukeltamalla tai poijua nostamalla. Hankintayksikön ohjeessa määritelty kuluminen johtaa kettingin tai sen osan korvaamiseen uudella. Hankinta on kattanut noin 70 kettingin tarkastuksen ja arviolta 28 kettingin vaihtamisen. Tehtävät, jotka kuuluvat toissijaisten palvelujen pääluokkaan 20, ovat erikseen toteutettuina vaatineet noin kymmenen viikon työn.

Hankinnan painopiste on hankintayksikön kannalta ollut poijujen tarkastamisessa. Toimittajan kannalta suurin työmäärä, hankintayksikön arvion mukaan vähintään 60 - 70 prosenttia kaikesta työmäärästä, kohdistuu miehistön siirtämiseen ja ankkuroitumiseen poijuille. Kokonaistyömäärän voidaan arvioida muodostuvan 30-prosenttisesti poijujen sijainti-, siirto- ja asennustehtävistä, 20-prosenttisesti valolaitteiden tarkastuksista ja vaihdoista sekä 50-prosenttisesti poijukettinkien tarkastuksista ja vaihdoista. Kokonaistyömäärä on tosiasiassa huomattavasti pienempi kuin edellä erikseen arvioidut työmäärät yhteensä, sillä eri töitä tehdään käytännössä samoilla matkoilla aikaa vaativan siirtymisen välttämiseksi.

Hankintaan kuuluvilla yksikköhinnalla tehtävillä lisätöillä on tarkoitettu äkillisten vikatilanteiden kuten laivojen päälleajojen seurauksena tarpeellisia poijujen sijaintitarkastuksia, siirto- ja asennustöitä sekä valolaitteiden huoltoja ja vaihtoja. Tällaisia poijujen siirtotöitä on kokemuksen mukaan arvioitu olevan hankintakaudella 20 ja muita mainittuja tehtäviä 32. Lisätöissäkin lähes koko työmäärä liittyy alukseen siirtämiseen poijulle ja sieltä pois. Lisätöiden on arvioitu vastaavan noin viidennestä koko hankinnan työmäärästä ja arvosta.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on lausunut lisävastaselityksessään seuraavaa.

Hankintayksikkö on lukenut kaikki hankinnan kohteeseen kuuluvat tehtävät virheellisen kategorisesti toissijaisiin palveluihin. Tarkastelu on jäänyt yläkäsitteiden tasolle, eikä hankintayksikkö ole osoittanut tehneensä hankintaa kilpailuttaessaan asianmukaista arviota hankinnan jakautumisesta A- ja B-liitteiden mukaisiin palveluihin.

Toissijaisten palveluiden luettelo merkitsee poikkeusta hankintasäännösten osoittamasta ilmoitusvelvollisuudesta, minkä vuoksi luetteloa on tulkittava suppeasti. Siltä osin, kuin yksittäisen toimenpiteen luonne jää epäselväksi, toimenpide on luokiteltava ensisijaiseksi palveluksi.

Ensisijaisiin palveluihin kuuluvien tehtävien arvo ylittää tässä tapauksessa selvästi toissijaisiin palveluihin mahdollisesti kuuluvien tehtävien arvon, eikä hankintayksikkö ainakaan ole näyttänyt toteen päinvastaista.

Poijujen tarkastaminen, huoltaminen ja korjaaminen ovat tavanomaista huolto- ja korjauspalvelua. Toissijaisiksi voidaan katsoa lähinnä poijujen kiinnityspalveluina pidettäviä, määriltään vähäisiä tehtäviä, joita ovat ajelehtimaan päässeiden taikka maalattavina ja huollettavina olleiden tai niitä tilapäisesti korvanneiden poijujen asentaminen paikoilleen sekä samalla suoritettava kettingin korjaaminen. Poijujen kiinnityksetkin saattavat toisaalta liittyä olennaisena osana laajempaan huolto- tai korjaustoimenpiteeseen, jolloin toimenpidekokonaisuus painottuu ensisijaisiin palveluihin. Hakija on arvioinut oman tarjouksensa kokonaishinnasta 85 - 90 prosentin kohdistuvan ensisijaisiin palveluihin.

LISÄKIRJELMÄT

Hakija ja hankintayksikkö ovat lausuneet kirjallisesti siitä, missä määrin hakija on tuottanut hankintayksikölle hankinnan kohteena olevia palveluja oikeudenkäynnin aikana tilapäisin järjestelyin.

Hakija on yksilöinyt lisälausumassaan hyvitysmaksuvaatimuksensa määrän ja perusteet. Toissijaisesti vaaditun hyvitysmaksun määrääminen oli muodostunut varteenotettavaksi seuraamusvaihtoehdoksi, koska asian käsittely markkinaoikeudessa oli kestänyt merkittävän osan hankintakaudesta.

Hankintayksikkö on lausunut kirjallisesti hakijan viimeksi mainitusta lausumasta. Hankintayksikkö on katsonut ensisijaisten oikeuskeinojen olevan edelleen käytettävissä ja pitänyt muun ohella sen vuoksi toissijaista hyvitysmaksuvaatimusta perusteettomana sekä joka tapauksessa määrältään kohtuuttoman suurena ja vakiintuneen oikeuskäytännön vastaisena. Hankintayksikkö on vielä kiistänyt hakijan oikeudenkäyntikuluja koskevan korvausvaatimuksen arvonlisäveron osuudelta perusteettomana ja paljoksunut arvonlisäverottomien kulujen määrää 3.000 euroa ylittäviltä osin.

HANKINTAPÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VÄLIAIKAINEN KIELTO

Merenkulkulaitoksen Saaristomeren merenkulkupiiri on antanut markkinaoikeudelle 21.3.2005 sitoumuksen, jonka mukaan hankintasopimusta Ahvenanmaan poijuhuollosta 2005 - 2006 ei tehdä, ennen kuin markkinaoikeus on käsitellyt hakemuksen. Se on kuitenkin vaatinut vastineessaan 29.4.2005 markkinaoikeutta hylkäämään hakemuksessa esitetyn vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.

Markkinaoikeus on kieltänyt Merenkulkulaitosta 12.5.2005 antamassaan päätöksessä väliaikaisesti 50.000 euron sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta hankintapäätöksen mukaisesta Ahvenanmaan poijuhuollosta vuosille 2005 - 2006 taikka panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Kielto on määrätty olemaan voimassa siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on ratkaissut asian taikka asiassa toisin määrätään.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on kilpailun aikaansaaminen sekä tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankinnassa on hankintalain 5 §:n mukaan käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Sovellettavat säännökset

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan hankintaan on hankintalain lisäksi sovellettava hankinta-asetusta, jos hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää kynnysarvon. Hankinta-asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan tavara- tai palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut hankinta-asetuksen 1 §:n

4 momentin nojalla tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvoksi 1.1.2004 alkaen muiden valtion viranomaisten kuin keskushallintoviranomaisten, alue- ja paikallishallinnon viranomaisten sekä muiden julkishallintoon kuuluvien yksiköiden osalta 236.945 euroa. Mainittua arvoa on sovellettu hankinta-asioissa 31.12.2005 saakka.

Hankintapäätöksestä 2.3.2005 ilmenee, että hankintayksikkö on laskenut päätöstä tehdessään hankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi yksikköhinnoin tehtävät lisätyöt huomioon ottaen noin 570.000 euroa, mikä määrä ylittää selvästi edellä mainitun asiaan sovellettavan kynnysarvon. Hankintayksikön laatimista tarjousvertailuasiakirjoista ilmenee lisäksi, että hankintayksikkö on laskenut muiden saamiensa tarjousten vastaaviksi kokonaishinnoiksi noin 750.000 - 1.060.000 euroa.

Hankintasopimuksen arvon määritysperusteena on hankinta-asetuksen 6 §:n 3 momentista ilmenevän periaatteen mukaan käytettävä sopimuksen suurinta mahdollista kokonaisarvoa optio- ja pidennysehdot mukaan luettuina. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei Merenkulkulaitoksella ole ollut tarjouskilpailua valmistellessaan kokemukseensa ja asiantuntemukseensa nähden perusteltua aihetta ennakoida hankinnan arvonlisäverottoman kokonaisarvon jäävän alle kysymyksessä olevan kynnysarvon 236.945 euroa. Hankintaan on näistä syistä sovellettava sekä hankintalakia että hankinta-asetusta.

Hankintailmoitus

Hankinta-asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan hankittaessa yksinomaan asetuksen liitteessä B lueteltuja toissijaisia palveluja tai hankittaessa niitä yhdessä asetuksen liitteessä A lueteltujen ensisijaisten palvelujen kanssa siten, että liitteessä B lueteltujen palvelujen arvo ylittää liitteen

A mukaisten palvelujen arvon, hankintamenettelyyn sovelletaan vain hankinta-asetuksen jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevia säännöksiä.

Hankinta-asetuksen liitteessä A lueteltuihin ensisijaisiin palveluihin kuuluvat muiden ohella pääluokassa 1 mainitut huolto- ja korjauspalvelut. Hankinta-asetuksen liitteessä B lueteltuihin toissijaisiin palveluihin kuuluvat toisaalta muiden ohella pääluokassa 19 mainitut vesiliikenteen palvelut sekä pääluokassa 20 mainitut liikenteeseen liittyvät ja sitä avustavat palvelut. Asiassa on edellä lausuttuun nähden ratkaistavana hankintailmoituksen julkaisemisvelvollisuuteen liittyvä kysymys siitä, kummassa liitteessä tarkoitettuihin palveluihin hankinnan kohteena olevien palveluiden on katsottava ainakin suurimmaksi osaksi kuuluvan.

Hankinta-asetuksen soveltamisalan rajaus sekä palvelujen jaottelua koskevat liitteet A ja B perustuvat julkisista palveluhankinnoista annettuun direktiiviin 92/50/ETY. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on todennut 24.9.1998 antamassaan sairaankuljetuspalveluja koskevassa tuomiossa

(Walter Tögel v. Niederösterreichische Gebietskrankenkasse, asia C-

76/97) muun ohella, että mainitun direktiivin liitteissä I A ja I B oleva viittaus Yhdistyneiden Kansakuntien yhteisen tavaraluokituksen CPC-

nimikkeistöön oli luonteeltaan sitova ja että hankinnan kohteena oleva palvelu saattoi kuulua samalla kertaa sekä ensisijaisia palveluja koskevaan pääluokkaan että toissijaisia palveluja koskevaan pääluokkaan.

Luokitusta harkittaessa ratkaisevana on pidettävä palvelun tosiasiallista sisältöä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet 5.11.2002 yhteisestä hankintasanastosta asetuksen 2195/2002/EY, jota on muutettu 16.12.2003 annetulla ja 20.12.2003 voimaan tulleella komission asetuksella 2151/2003/EY. Mainitussa asetuksessa on vahvistettu julkisiin hankintoihin sovellettava yhtäläinen luokittelujärjestelmä ja yhteinen hankintasanasto (Common Procurement Vocabulary, CPV), jonka teksti on asetuksen liitteessä I. Asetuksen liitteenä III on lisäksi CPV:n sekä niin direktiivin 92/50/ETY kuin hankinta-asetuksenkin ensi- ja toissijaisia palveluja koskevissa liitteissä viitatun Yhdistyneiden Kansakuntien yhteisen tavaraluokituksen (CPC) suuntaa-antava vastaavuustaulukko.

CPV-hankintasanastossa on lueteltu muiden ohella vesiliikenteeseen liittyviä korjaus- ja huoltopalveluja ja muita palveluja (CPV-koodi

50240000), joiden alaluokkana olevaan satamalaitteiden kunnossapitoon (50246000) kuuluvat muiden ohella poijujen kunnossapito

(50246200) ja kelluvien rakenteiden korjaus ja huolto (50246300). Asetuksen 2195/2002/EY liitteestä III ilmenee, että kaikkien juuri mainittujen palveluiden on asetusta annettaessa katsottu vastaavan niitä hankinta-asetuksen liitteen A pääluokassa 1 tarkoitettuja huolto- ja korjauspalveluja, joita on CPC-nimikkeistössä kuvattu numerolla 88680.

CPV-hankintasanastossa on lueteltu myös vesiliikenteen tukipalveluja

(CPV-koodi 63300000), joiden alaluokkana oleviin navigointipalveluihin (63340000) kuuluvat muiden ohella poijujen kiinnityspalvelut

(63343000) ja niiden alaluokkana mainitut poijutuspalvelut (63343100).

Asetuksen 2195/2002/EY liitteestä III ilmenee, että kaikkien juuri mainittujen palveluiden on asetusta annettaessa katsottu vastaavan niitä hankinta-asetuksen liitteen B pääluokassa 20 tarkoitettuja liikenteeseen liittyviä ja sitä avustavia palveluja, joita on CPC-nimikkeistössä kuvattu numerolla 74530. Vesiliikenteen tukipalvelut (CPV 63300000) on vielä asetusta 2195/2002/EY annettaessa mainittu asetuksen puheena olevassa vastaavuustaulukossa myös toissijaisten palveluiden pääluokassa 19

tarkoitettujen vesiliikenteen palvelujen yhteydessä, mutta tämä vastaavuusmerkintä on kumottu asetusta 16.12.2003 muutettaessa.

Merenkulkulaitos on ilmoittanut alalla toimiville yrityksille 11.1.2005 päivätyssä kirjeessään T-011 (43/621/2005) valmistelevansa "urakkatarjouspyyntöä Ahvenanmaan väylähoitoalueen raskaitten kelluvien turvalaitteiden kokonaisvaltaisesta, ympärivuotisesta huollosta. Sopimus sisältää n. 141 poijun huollon ja sijaintitarkastukset 1.4.2005 -

31.12.2006." Tarjouspyyntöön ovat sanotun asiakirjan mukaan sisältyneet muun ohella 57 poijun valolaitteiden huolto (sis. paristonvaihdot), noin kymmenen poijun vaihto ja maalauttaminen vuodessa, noin 70

poijun kettinkien tarkastus ja noin 15 poijun kettinkien vaihto sekä kaikkien poijujen sijaintitarkastukset. Hankintayksikkö on tiedustellut yritysten kiinnostusta kyseiseen urakkaan ja ilmoittanut lähettävänsä tarjousasiakirjat myöntävän vastauksen antaneille yrityksille.

Hankintayksikkö on otsikoinut 18.1.2005 päivätyn tarjouspyyntönsä

"Urakan nimi: Ahvenanmaan poijuhuolto 2005-2006" ja pyytänyt tarjouksia "asiakohdassa mainitusta urakasta".

Hankinnan kohde on määritelty yksityiskohtaisesti tarjouspyynnön liitteenä olleessa 15.1.2005 päivätyssä urakkaohjelmassa, jonka kohdan

1.1 mukaan "urakkakohde käsittää Ahvenanmaan väylänhoitoalueen

Merenkulkulaitoksen ylläpitämillä kauppa- ja muilla väylillä olevat raskaat kelluvat turvalaitteet (poijut) ja niiden ylläpidon". Yleisnimityksellä poiju on urakkaohjelmassa tarkoitettu raskasta, kelluvaa turvalaitetta eli jääpoijua, poijuviittaa tai suurviittaa. Urakkaohjelman kohdassa 3.4

on vielä mainittu urakkarajoja koskevana selvennyksenä, että kiinteiden turvalaitteiden rakennus- ja korjaustyöt eivät kuulu urakkaan.

Hankinnan kohteena olevat väylänhoitotyöt on urakkaohjelman kohdan

2.2 mukaan ollut suoritettava kokonaishintaurakkana, mutta urakkaan on sisältynyt myös yksikköhinnalla tehtäviä erikoistöitä.

Urakka ja sen sisältö on määritelty urakkaohjelman kohdassa 3. Kokonaishinnalla tehtäviin töihin ovat kuuluneet urakkaohjelman kohdan 3.1

mukaan urakka-alueella yleisten kulkuväylien ylläpito-ohjeen mukaiset raskaisiin kelluviin turvalaitteisiin liittyvät turvalaitetyöt sekä vikailmoitusten perusteella tehtävät erilliset toimeksiannot: poijujen sijaintitarkastukset, poijujen valolaitteiden (hehkulamppu + paristot) huolto ja vaihdot, tilaajan osoittamien poijujen (10 kpl/vuosi) toimittaminen maalaukseen ja asentaminen takaisin tilaajan osoittamaan paikkaan, maalaukseen tai huoltoon vietyjen poijujen korvaaminen tilapäisesti tilaajan toimittamilla viitoilla sekä asiasta ilmoittaminen tilaajalle merivaroituksen antoa varten, heijastimien kunnossapito ja uusiminen sekä poijukettinkien tarkastus ja kettingin vaihto urakkaohjelman liitteenä olleen poijujen huoltosuunnitelman 27.12.2004 osoittamassa määrin.

Yksikköhinnalla tehtäviin töihin ovat urakkaohjelman kohdan 3.2 mukaan kuuluneet viankorjauskäynnit, joita ei tehdä huolto- ja tarkastuskäyntien yhteydessä, siirtyneiden ja irronneiden poijujen asennustyöt, uuden poijun asennus tai vanhan poijun poisto, mikäli sitä ei ole mainittu huoltosuunnitelmassa, uuden vilkkulaitteen asentaminen sekä vanhan vilkkulaitteen sammuttaminen ja poistaminen.

Markkinaoikeus toteaa Merenkulkulaitoksen esittäneen lisävastineessaan urakkaohjelmaa yksityiskohtaisemman selostuksen hankittaviin palveluihin kuuluvista tehtävistä. Markkinaoikeus hyväksyy sinänsä sen

Merenkulkulaitoksen näkemyksen, jonka mukaan poijujen sijaintitarkastusten tai ainakin poijujen niiden perusteella tarpeellisten paikalleen asentamisten, huoltoon tai maalattavaksi toimittamisten ja takaisin asentamisten sekä tilapäisten poijujen tai viittojen asentamisten voi olla perusteltua tulkita kuuluvan poijujen kiinnityspalveluihin (CPV

63343000) tai muihin sellaisiin vesiliikenteen tukipalveluihin (CPV

63300000), jotka kuuluvat edellä kerrotuilla perusteilla hankinta-asetuksen liitteen B pääluokassa 20 tarkoitettuihin toissijaisiin palveluihin.

Markkinaoikeus katsoo kuitenkin, että hankittaviin palveluihin kuuluvien poijujen valolaitteiden ja kettinkien tarkastusten sekä lisävastineessa kuvattujen huolto- ja vaihtotoimenpiteiden on sitä vastoin ainakin katsottava kuuluvan niihin poijujen kunnossapitoa (CPV 50246200) tai kelluvien rakenteiden korjausta ja huoltoa (CPV 50246300) koskeviin palveluihin, jotka edellä kerrotuilla perusteilla sisältyvät hankinta-asetuksen liitteen A pääluokassa 1 tarkoitettuihin ensisijaisiin huolto- ja korjauspalveluihin. Johtopäätöstä tukevat ennen kaikkea mainittujen tehtävien tosiasiallisesta luonteesta saatu selvitys sekä se, että muita niihin rinnastettavia pääluokkaan 1 kuuluvia huolto- ja korjauspalveluita ovat esimerkiksi rautateiden ja niihin liittyvien laitteiden korjaus, huolto ja muut palvelut (CPV 50220000) sekä teiden ja niihin liittyvien laitteiden korjaus, kunnossapito ja muut palvelut (CPV 50230000).

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella, että Merenkulkulaitos on pyrkinyt hankkimaan hankinta-asetuksen liitteessä A lueteltuja ensisijaisia palveluja yhdessä asetuksen liitteessä B lueteltujen toissijaisten palvelujen kanssa siten, että liitteessä B lueteltujen palvelujen arvo ei ole kuitenkaan asiassa esitetyn selvityksen perusteella ylittänyt liitteen A mukaisten palvelujen arvoa hankinta-asetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Hankintamenettelyyn on siten sovellettava hankinta-asetusta kokonaisuudessaan.

Hankintayksikön, joka aikoo hankkia liitteessä A lueteltuja palveluja avointa tai rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä käyttäen, on hankinta-asetuksen 22 §:n 1 momentin mukaan ilmoitettava tarjouskilpailusta julkaisemalla hankintailmoitus, jollei neuvottelumenettelystä muuta johdu. Hankintailmoitus on laadittava hankinta-asetuksen 20 §:n

2 momentissa mainitulla tavalla.

Asiassa on riidatonta, että Merenkulkulaitos ei ole julkaissut kysymyksessä olevasta hankinnasta hankinta-asetuksessa edellytettyä ilmoitusta.

Merenkulkulaitos on siten menetellyt hankintaa kilpailuttaessaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Tarjoajan kelpoisuus

Hakija on esittänyt vastaselityksessään väitteitä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan nimeämän kaluston riittämättömyydestä hankinnan kohteena olevien tehtävien suorittamiseen. Markkinaoikeus katsoo asiassa olevan tältä osin kysymys voittaneen tarjoajan kelpoisuudesta.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee (sijoittautumismaa). Säännös liittyy esitöidensä (HE 69/1997)

mukaan ehdokkaan ja tarjoajan ominaisuuksien etukäteen tapahtuvaan arviointiin eikä varsinaisten tarjousten vertailuun. Hankintamenettely onkin kaksivaiheinen menettely, jossa hankintayksikön on ennen parhaan tarjouksen valintaa selvitettävä, täyttyvät tarjoajien tarjouspyynnön mukaisen hankinnan suorittamiseen liittyvät kelpoisuusehdot.

Säännös antaa hankintayksikölle oikeuden mutta ei aseta velvollisuutta sulkea tarjoajaa pois tarjouskilpailusta säännöksessä mainituilla perusteilla. Hankintayksikön on kuitenkin meneteltävä tältäkin osin tasapuolisesti ja yhtäkään tarjoajaa syrjimättä.

Tarjoajien valintaa kuten ehdokkaiden ja tarjoajien kelpoisuuden arviointia on säännelty yksityiskohtaisemmin hankinta-asetuksen 6 luvussa. Hankinta-asetuksen 39 - 40 §:ssä on tarkemmat säännökset siitä, mitä tietoja hankintayksikkö voi pyytää toimittajilta näiden teknisen suorituskyvyn tai kokemuksen osoitukseksi.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella hakijan väitteet tältä osin hyläten, ettei Merenkulkulaitos ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hyväksynyt voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan suorittamaansa tarjousvertailuun.

Tarjousten vertaileminen ja hankintapäätöksen perusteleminen

Tarjouksista tulee hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintayksikön on hankintalain 7 a §:n mukaan tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintapäätöksessä on kaikissa tapauksessa perusteltava se, miten hankintayksikkö on vertaillut saamiensa tarjousten hintoja sekä soveltanut muita mahdollisia kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen on perustuttava kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin, ja hankintayksikkö saa toisaalta käyttää tarjouskilpailun ratkaisuperusteina ainoastaan niitä seikkoja, jotka se on ilmoittanut etukäteen tarjouspyynnössä ja joista tietoisina tarjoajat ovat siten voineet laatia tarjouksensa. Tarjousvertailun tulee lisäksi perustua lähtökohtaisesti vain määräajassa toimitetuista tarjouksista ilmeneviin tietoihin.

Merenkulkulaitos on ilmoittanut tarjouspyyntönsä 18.1.2005 valintaperusteita koskevassa kohdassa 4, että "tarjouksista hyväksytään se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin seuraavien arviointiperusteiden mukaan:

hinta 60 %

laatu 40 %".

Tarjouspyynnön mainitusta kohdasta on lisäksi käynyt ilmi, että hintavertailun on ollut määrä perustua tarjousten kokonaishintoihin sekä eräiden tarjouspyynnössä yksilöityjen tehtävien ja tarjousten yksikköhintatietojen perusteella laskettaviin lisätyöhintoihin. Tarjouspyynnössä on edelleen ilmoitettu, että "laadun arvostelukohteet, kukin %:n painoarvollaan, ovat:

urakassa käytettävä kalusto 30 %

henkilöstöresurssit 20 %

laatusuunnitelma 15 %

työsuunnitelma 10 %

tarjoajan referenssit 10 %

".

Tarjouspyynnön kohdassa 7.2 on kerrottu käsittelyvaiheen I tarkoittavan tarjousten laadun vertailua. Siinä on ilmoitettu, että tarjousten sisältö arvostellaan edellä esitettyjen arvostelukohteiden mukaisesti ja arvioidaan arvostelukohteittain pisteillä nollasta kymmeneen tarjouksen liitteistä ilmenevien tietojen sekä tilaajan omien kokemusten perusteella. Kohdassa 7.3 on vielä ilmoitettu, että käsittelyvaiheessa II avataan hintatarjoukset ja tehdään kokonaisvertailu hintojen ja laatupisteiden avulla. Sanotussa kohdassa on esitetty kaava, jonka mukaisesti Merenkulkulaitos on ilmoittanut laskevansa tarjousten hintojen ja tarjouksille annettujen laatupisteiden perusteella tarjousten lopulliset vertailuhinnat.

Alimman vertailuhinnan saaneen tarjouksen on ollut määrä voittaa tarjouskilpailu. Kaavasta käy ilmi, että sanottu vertailuhinta on muodostunut sitä pienemmäksi, mitä lähempänä tarjouksen laatupisteet ovat olleet laadusta annettavia maksimipisteitä.

Merenkulkulaitos on ilmoittanut hankintapäätöksessään tarjousvertailun ilmenevän päätöksen liitteenä olevista asiakirjoista. Näihin sisältyy ensinnäkin laatupisteytysmuistioksi 16.2.2005 nimetty asiakirja, jossa on mainittu tarjouksille laatuvertailun lopputuloksena annetut pisteet ja todettu, että kun arvostelukohteista ei kertynyt niille ilmoitetuilla painoarvoilla yhteensä 100 prosenttia, pisteytyksen maksimina on käytetty kahdeksaa pistettä. Kysymys on muistion lisäksi nelisivuisesta tarjousten laatupisteytystä taulukkomuodossa esittelevästä asiakirjakokonaisuudesta sekä yksisivuisesta taulukoiksi rakennetusta yhteenvedosta, josta ilmenee tarjousten kokonaishinnat, hankintayksikön tarjouksille laskemat lisätyöhinnat ja niille antamat laatupisteet sekä tarjouksille lopulta lasketut vertailuhinnat.

Asiassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka antaisivat aiheen epäillä Merenkulkulaitoksen tarjousten hinnoista sekä lopullisista vertailuhinnoista tekemien laskelmien oikeellisuutta. Asiassa on sitä vastoin hakijan väitteiden johdosta kysymys Merenkulkulaitoksen suorittaman tarjousten laatuvertailun oikeellisuudesta. Markkinaoikeus toteaa siltä osin seuraavan.

Merenkulkulaitos on asiakirjoista ilmenevin tavoin havainnut tarjouksia vertaillessaan, ettei sen tarjouspyynnössä ilmoittamista laatuvertailun arviointikohteiden painoarvoista ole kertynyt yhteensä 100 prosenttia.

Se on sinänsä pyrkinyt korjaamaan tilannetta alentamalla laatuvertailusta saatavia enimmäispisteitä. Menettely, jossa laatuvertailun enimmäispisteinä on pidetty saatavilla olleiden 8,5 pisteen asemesta kahdeksaa pistettä ja jossa tarjouksille laatuvertailun lopputuloksena annetut pisteet on toisaalta pyöristetty lähimpään kokonaislukuun, ei ole kuitenkaan ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua ottaen huomioon sen, mikä välitön merkitys laadusta annetuilla pisteillä ja niiden murto-osillakin on edellä esitetyn matemaattisen kaavan vuoksi ollut tarjousten lopullisten vertailuhintojen ja tarjouskilpailun ratkaisun määräytymisen kannalta.

Asiakirjoista ilmenee edelleen, että Merenkulkulaitos on esittänyt kolmisivuisissa aputaulukoissa plus- ja miinuspisteinä havaintojaan tarjousten laadusta henkilöstön, työsuunnitelman, laatusuunnitelman ja kaluston osalta. Sen lisäksi, että mainitut aputaulukot eivät sisällä havaintoja tai johtopäätöksiä arviointikohteisiin kuuluvista tarjoajien referensseistä, taulukoissa ilman sanallisia selityksiä esitetyistä numeraaleista ei ole tehtävissä objektiivisesti ottaen riittävän luotettavia johtopäätöksiä

Merenkulkulaitoksen suorittaman vertailun oikeellisuudesta. Merenkulkulaitos on sinänsä vastineessaan tuonut esille sen, ettei mainituista aputaulukoista ole ylipäänsä ollut tarkoituskaan johtaa suoraan varsinaisten laadun arviointikohteiden pisteitä, jotka se on esittänyt taulukkomuodossa ja niin ikään ilman sanallisia perusteluja laatuvertailuasiakirjojen neljännellä sivulla.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että Merenkulkulaitos ei ole toteuttanut tarjousvertailua tarjouksen valintaan 40 prosentin painoarvolla vaikuttavan laadun osalta julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa edellytetyllä tavalla vertailemalla tarjouksia keskenään niin, että hankintapäätöksestä tai siinä viitatuista tarjousvertailuasiakirjoista olisi ilmennyt, miten tarjouspyynnössä laatuarviointiin vaikuttaviksi mainittuja arviointiperusteita on kaikkien tarjousten osalta sovellettu ja mihin tarjouksissa todettuihin eroihin tarjousvertailussa kunkin laatukriteerin osalta annetut pisteet ovat perustuneet. Merenkulkulaitoksen oikeudenkäynnin aikana esittämät, "oikaistua" laatuvertailua koskevat laskelmat eivät ole tuoneet asiaan tältä osin mitään lisäselvitystä eivätkä siten korjanneet tarjousten laatuvertailun ja hankintapäätöksen perustelujen juuri todettua puutetta.

Merenkulkulaitos on näin ollen menetellyt myös tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätökset ja seuraamukset hankintamenettelystä

Merenkulkulaitoksen on edellä todettu menetelleen puheena olevassa hankinnassa hankintasäännösten vastaisesti hankintaa kilpailuttaessaan sekä tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan.

Asiassa on sen vuoksi harkittava hankintalain 9 §:ssä säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Markkinaoikeus on kieltänyt hankintayksikköä väliaikaisesti tekemästä hankintapäätöksen mukaista hankintasopimusta tai panemasta päätöstä muutoinkaan täytäntöön. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3 kohdissa tarkoitetut, hyvitysmaksuvelvollisuuteen nähden ensisijaisiksi säädetyt ja hakijan asiassa ensisijaisesti vaatimat seuraamukset eli hankintapäätöksen poistaminen, virheellisen menettelyn noudattamisen kieltäminen ja virheellisen menettelyn korjaamiseen velvoittaminen olisivat siihen nähden lähtökohtaisesti vielä määrättävissä. Hankintapäätös 2.3.2005 voitaisiin siten sinänsä kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Mikäli

Merenkulkulaitos aikoisi vielä hankkia kysymyksessä olevat palvelut jäljellä olevaksi hankintakaudeksi julkisena hankintana, sen tulisi arvioida hankinnan arvoa ja kynnysarvon ylittymistä suhteessa hankintailmoituksen julkaisemista koskevaan velvollisuuteensa sekä tehdä asiassa vähintään uusi tarjousvertailu ja asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös.

Kysymyksessä olevan hankinnan tarjouspyynnössä ilmoitettu hankintakausi on kuitenkin kalenterivuodet 2005 - 2006. Kun hankintakaudesta on nyt kulunut jo valtaosa, markkinaoikeus katsoo edellä lausutusta huolimatta, etteivät edellä mainitut hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 - 3

kohtien mukaiset seuraamukset voi tulla asiassa enää kysymykseen, koska ne saattaisivat aiheuttaa hankintalain 9 §:n 2 momentissa ja 10 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla Merenkulkulaitokselle, muiden oikeuksille tai yleisen edun kannalta suurempaa haittaa, kuin mitä näiden seuraamusten edut olisivat. Ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi näin ollen tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Hyvitysmaksunkaan määräämiselle ei asiassa ole edellä mainituista syistä edellytyksiä, minkä vuoksi hakemus on pääasian osalta hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla Merenkulkulaitoksen virheistä, joten olisi pääasian lopputuloksesta huolimatta säännöksen 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, jos Varustamoliikelaitos joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kaikilta osin vahinkonaan. Merenkulkulaitos on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan kohtuullisena pidettävä osa Varustamoliikelaitoksen oikeudenkäyntikuluista, ja Merenkulkulaitos saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Varustamoliikelaitos on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen, joten sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Korvattaviksi vaadituista kuluista on sen vuoksi ensinnäkin vähennettävä niihin sisältyvä arvonlisävero.

Markkinaoikeus on edellä lausutuilla perusteilla hyväksynyt Varustamoliikelaitoksen asiassa esittämät väitteet hankintailmoituksen julkaisemiseen sekä tarjousten vertailemiseen ja hankintapäätöksen perustelemiseen liittyviltä osin. Väitteet on sen sijaan hylätty voittaneen tarjoajan kelpoisuuteen liittyviltä osin, vaikka näitäkään väitteitä ei ole voitu pitää ilmeisen perusteettomina. Markkinaoikeus katsoo näistä syistä sekä

Varustamoliikelaitoksen edun valvomiseksi tarpeelliseen työmäärään nähden kohtuullisen arvonlisäverottoman korvauksen määräksi 7.500 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus velvoittaa Merenkulkulaitoksen korvaamaan Varustamoliikelaitoksen oikeudenkäyntikulut 7.500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää muut asiassa esitetyt vaatimukset.

Asian näin päättyessä markkinaoikeuden 12.5.2005 määräämä hankintapäätöksen täytäntöönpanoa koskeva väliaikainen kielto raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Anne Ekblom-Wörlund ja Tommi Vuorialho.