Market Court voids procurement decision for procedural violations and orders new tender evaluation.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Alajärven kaupunki on pyytänyt 1.3.2005 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kunnallisten ilmoitusten ja kuulutusten julkaisemisesta ajalla 1.4.2005 - 31.3.2007. Tarjouksia on pyydetty viideltä eri sanomalehdeltä, joista jokainen on jättänyt tarjouksensa.

Alajärven kaupunginvaltuusto on päätöksellään 9.5.2005 § 50 valinnut julkaisijaksi Pohjanmaan Lähisanomat Oy:n julkaiseman Järviseutulehden.

Alajärven kaupungin ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton arvo on noin 40.000 euroa.

Alajärven kaupunki on 17.5.2005 toimittanut markkinaoikeudelle sitoumuksen, jonka mukaan se ei allekirjoita hankintasopimusta eikä pane hankintapäätöstä muutoinkaan täytäntöön, ennen kuin markkinaoikeus on ratkaissut asian.

HAKEMUS

Järvi-Pohjanmaan Viestintä Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Alajärven kaupungin päätöksen 9.5.2005 § 50, velvoittaa kaupungin korjaamaan virheellisen menettelynsä ja kieltää kaupunkia sakon uhalla jatkamasta virheellistä menettelyään oikeudenkäynnin aikana. Lisäksi hakija on vaatinut, että Alajärven kaupunki velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla korkoineen. Sen varalta, että hankintapäätös täytäntöönpantaisiin ennen markkinaoikeuden ratkaisua, hakija on ilmoittanut pidättävänsä oikeuden vaatia hankintayksiköltä korvausta kärsimästään haitasta ja vahingosta.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun virheellisesti.

Hakija on tarjonnut Torstai-lehdestään 0,38 eurolla yhden millimetrin korkuisen ja 44 millimetriä leveän palstatilan. Pohjanmaan Lähisanomat Oy on tarjonnut Järviseutu-lehdestään 0,35 eurolla yhden millimetrin korkuisen ja 40 millimetriä leveän palstatilan. Hankintamenettely ei ole turvannut hakijan tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, koska hankintayksikkö on päätöstä tehdessään jättänyt ottamatta huomioon tarjouksissa tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin ilmoitetut tiedot palstamillimetrin leveydestä. Hakijan tarjous on ollut palstamillimetrihinnaltaan edullisempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous, kun huomioon otetaan tarjotun mainostilan hyödynnettävissä oleva pinta-ala.

Hankintapäätös on lisäksi perustunut tarjouspyynnöstä ilmenemättömiin oletuksiin ilmoitusten leveyksistä ja ilmoituksiin tarvittavien palstojen lukumääristä. Tällainen olettamus ilmenee siitä, että hankintayksikkö on tiedustellut hakijalta ja voittaneelta tarjoajalta tarjousten jättämisen jälkeen määrättyjen kaksi- ja kolmipalstaisten ilmoitusten hintaa mutta jättänyt saadut vastaukset kuitenkin huomiotta käyttäen käsittelyn eri vaiheissa omia laskelmiaan. Useapalstaisiin ilmoituksiin viittaaminen osoittaa hankintayksikön etsineen keinoja halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Hakijan tarjous on toisaalta ollut voittanutta tarjousta edullisempi palstojen lukumäärästä riippumatta.

Ilmoitettuja arviointiperusteita ei ole muiltakaan osin sovellettu tasapuolisesti. Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut arviointiperusteiden painotuksia enempää tarjouspyynnössään kuin hankintapäätöksessään, eikä se ole käyttänyt tarjousten pisteytystä täsmällisen tarjousvertailun aikaansaamiseksi. Hankintapäätöksessä esitetyt perustelut olisivat virheettömässä menettelyssä puoltaneet nimenomaan hakijan tarjouksen valintaa.

Hankinnassa on korostettu hinnan ohella kaupunkilaisten mahdollisimman kattavaa ja tasapuolista tiedonsaantia. Torstai-lehden levikki

Alajärvellä on Järviseutu-lehden levikkiä suurempi, ja sitä on pidettävä

Järviseutu-lehteä tehokkaampana ja kattavampana ilmoitusvälineenä.

Torstai-lehti jaetaan Alajärvellä joka viikko 3.985 talouteen mukaan lukien yritykset ja yhteisöt. Järviseutu-lehden levikki 2.737 kappaletta

Alajärvellä kattaa vain 68,7 prosenttia Alajärven talouksista. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut virheellisesti, että Järviseutu-lehden suurjakelu kerran kuukaudessa kattaisi Alajärven kaikki taloudet, ja hankintayksikkö on käyttänyt Järviseutu-lehden lukijapeittona Alajärvellä harhaanjohtavasti 96,4 prosenttia.

Torstai-lehden levikki ja jakelu Alajärven ulkopuolella asuville on

28.343. Täsmällistä lukua lehden jakelusta Alajärveltä poismuuttaneille on vaikea antaa, mutta juuri mainitun levikin huomioon ottaen lehti tavoittaa suuremman joukon ulkoalajärveläisiäkin kuin Järviseutu-lehti.

VASTINE

Alajärven kaupunki on vaatinut, että hakemus hylätään, perustellen vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Kuntalain tarkoittama avoimuusperiaate edellyttää, että kunnan ilmoitukset saatetaan mahdollisimman tehokkaasti tiedoksi kunnan asukkaille ja muille tiedon tarvitsijoille. Hankintayksikkö on luottanut tarjoajien levikistään ilmoittamiin tietoihin ja käyttänyt niitä tarjousvertailussa. Alajärven kaupungissa on ollut 31.12.2004 tilastokeskuksen tietojen mukaan 3.313 asuntokuntaa. Järviseutu-lehden tilaajia on 24.1.2005 ollut 2.737. Lehden lukijapeitto eli lehteä lukevien osuus väestöstä on eri asia kuin lehden tilauskanta, ja lehden suurjakelunumerot jaetaan joka tapauksessa kaupungin jokaiseen talouteen. Myös

Alajärveltä kotoisin olevat tilaavat Järviseutu-lehteä varsin runsaasti.

Lehden arvion mukaan määrättyjen alueiden tilaajista noin 65 prosenttia on Alajärveltä muuttaneita.

Järviseutu-lehti on täyttänyt tarjouspyynnössä ilmoitetun arviointikriteerin paikkakunnan asioista tiedottamisesta muita huomattavasti paremmin.

Järviseutu-lehti on ilmoittanut palstojensa leveyden myös useapalstaisten ilmoitusten osalta. Torstai-lehti ei ole näitä tietoja ilmoittanut.

Kaupunki käyttää tiedotuksissaan yhden, kahden, kolmen ja useammankin palstan ilmoituksia. Päätöstä valmisteltaessa on tämän vuoksi laskettu esimerkkinä kahden ja kolmen palstan ilmoitusten hinnat.

Laskemalle on samasta syystä annettu merkitystä. Väite siitä, että leveämpi palsta on kapeampaa edullisempi, ei aina pidä paikkansa, sillä ilmoituksen korkeus määräytyy ilmoittajan tahdon ja toisaalta ilmoitukseen tulevan tekstin ja siinä käytettävien lauserakenteiden perusteella.

LAUSUNTO

Pohjanmaan Lähisanomat Oy on vaatinut, että hakemus hylätään.

Torstai-lehti on ilmoittanut ja ilmoittaa edelleen palstojensa leveyksiksi

"normaalit" kuusipalstaisen lehden palstaleveydet, jotka poikkeavat hakijan tarjouksessaan ilmoittamasta palstaleveydestä. Torstai-lehti on lisäksi ilmoittanut laskutusperusteensa olevan ilmoituksen korkeus kerrottuna palstojen lukumäärällä. Vaikka hakija on sinänsä 4.5.2005 alkaen leventänyt kunnallisten ilmoitusten palstansa vastaamaan tarjouksessa ilmoitettua leveyttä, toimenpide ei ole "madaltanut" kunnallisia ilmoituksia eikä siten tuonut hankintayksikölle hakemuksessa viitattua säästöä. Hakijan käyttämät palstaleveydet vaihtelevat joka tapauksessa sanotun perusteella tilaajittain.

Järviseutu-lehden tilattu ja maksettu levikki Alajärvellä kattaa 82,6 prosenttia kaupungin 3.313 asuntokunnasta. Huomioon on lisäksi otettava muut tilaukset, vapaakappaleet ja suurjakopäivinä tapahtuva lisäjakelu. On vielä huomattava, että Torstai-lehden tapaisia ilmaisjakelulehtiä ei saa jakaa talouksiin, jotka ovat kieltäneet mainosten jakamisen. Ilmaisjakelulehden luonteen vuoksi on epävarmaa, kuuluuko lehti ylipäänsä kaupunkilaisten lukemien lehtien joukkoon, minkä vuoksi kaupungin ilmoitukset voivat hyvin jäädä vaille huomiota.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hakijan tarjous on ollut voittanut tarjousta parempi kaikkien arviointiperusteiden osalta, ja se turvaa Järviseutu-lehteä paremmin muun ohella kuntalaisten kattavan ja tasapuolisen tiedonsaannin. Väite siitä, että Järviseutu-lehti välittää tietoa paikkakunnan asioista muita paremmin, on perusteeton.

Hankinnan kohteena on mainostila lehdessä. Ilmoituksen palstaleveys vaikuttaa aina tarvittavan mainostilan korkeuteen ja siten ilmoituksen hintaan.

Hankintayksikkö on painottanut vertailussaan tarjouspyynnön vastaisesti useamman palstan käsittävien ilmoitusten hintoja. Menettely on ollut perusteeton ja Torstai-lehteä syrjivä.

Hankintayksikkö on lisäksi käyttänyt päätöksensä perusteluna Järviseutu-lehden 1.600 kappaleen tilauskantaa Alajärven ulkopuolella, vaikka tällainen tieto poikkeaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamasta levikistä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalain) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Arviointiperusteet

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Tarjouksen valintaan vaikuttava seikat on tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousta valittaessa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Hankintalaki ei edellytä arviointiperusteiden painoarvojen ilmoittamista tarjouspyynnössä.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjoajia ilmoittamaan tarjoushinta palstamillimetrin hintana ilman arvonlisäveroa. Lisäksi tarjoajia on pyydetty ilmoittamaan palstamillimetrin leveys. Valintaperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteiksi on ilmoitettu

1) Ilmoituksen/kuulutuksen hinta palstamillimetrihintana.

2) Lehden levinneisyys alajärveläisille sekä Alajärveltä kotoisin oleville muualla asuville henkilöille.

3) Lehden tiedonvälitys paikkakunnan asioista.

4) Lehden ilmestymisen säännöllisyys. Ilmestyminen vähintään kerran viikossa.

Lisäksi tarjouspyynnössä on edellytetty ilmoitusten ja kuulutusten virheettömyyttä sekä sitä, että lehdellä on ilmoitusten ja tekstien laadunhallintajärjestelmä.

Markkinaoikeus katsoo edellä lausutun perusteella hakijan väitteet tältä osin hyläten, että hankintayksikkö on voinut ilmoittaa tarjousten kokonaistaloudellisen arviointiperusteeksi palstamillimetrien yksikköhinnan ja käyttää tätä seikkaa tarjouksia vertaillessaan ja tarjousta valitessaan.

Tarjousten vertaileminen ja hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 7 a §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Hankintapäätöksen asianmukainen perusteleminen ei välttämättä edellytä tarjousten pisteyttämistä eikä tarjousvertailun johtopäätösten esittämistä pisteinä, mutta hankintapäätöksessä on kaikissa tapauksessa perusteltava se, miten hankintayksikkö on vertaillut saamiensa tarjousten hintoja ja soveltanut muita mahdollisia kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö soveltaa etukäteen ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen on perustuttava kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin, ja hankintayksikkö saa toisaalta käyttää tarjouskilpailun ratkaisuperusteina ainoastaan niitä seikkoja, jotka se on ilmoittanut etukäteen tarjouspyynnössä ja joista tietoisina tarjoajat ovat siten voineet laatia tarjouksensa. Tarjousvertailun tulee lisäksi perustua lähtökohtaisesti vain määräajassa toimitetuista tarjouksista ilmeneviin tietoihin.

Hankintayksikkö on laatinut hankintapäätöksen liitteenä olevan yhteenvetotaulukon tarjouksissa yhteismitallisesti ilmoitetuista palstamillimetrihinnoista, levikistä ja lukijapeitosta Alajärvellä, ilmestymiskerroista viikossa sekä laadunvalvontajärjestelmän olemassaolosta. Hankintapäätöksessä, joka muodostuu perustelujensa osalta Alajärven kaupunginhallituksen kokouksessaan 2.5.2005 § 98 kirjaamista päätösesityksensä perusteluista sekä kaupunginvaltuuston kokouksessaan 9.5.2005 § 50 hyväksymistä lisäperusteluista, on todettu Järviseutu- ja

Torstai-lehtien tarjousten olevan taulukossa mainittujen seikkojen perusteella muita tarjouksia huomattavasti edullisempia.

Kaupunginhallituksen päätösesityksessä on tämän jälkeen todettu

Järviseutu- ja Torstai-lehtien hintojen lisäksi Järviseutu-lehden palstan leveydeksi 40 millimetriä ja kahden palstan leveydeksi 84 millimetriä.

Torstai-lehden osalta päätösesityksessä on todettu palstan leveydeksi 44

millimetriä. Päätösesityksessä on lisäksi mainittu, että "on mahdotonta arvioida tarkasti minkä levyisiä ilmoituksia loppuvuodesta 2005 ja vuonna 2006 käytetään" ja että "useimmat ilmoitukset lienevät kaksipalstaisia", sekä lueteltu sanottuja lehtiä koskevista tarjouksista ilmeneviä tietoja lehtien levinneisyyteen ja tiedonvälitykseen liittyen.

Kaupunginhallituksen päätösesityksessä on tehty viimeksi mainitusta kahden parhaimmaksi arvioidun tarjouksen erillisestä vertailusta vain yksi johtopäätös, jonka mukaan "palstamillimetrillä mitattuna Alajärven kaupungin asioita on Järviseutu-lehdessä enemmän". Hankintapäätöksestä ei kuitenkaan ilmene, millä tavoin tai minkä aineiston perusteella tähän johtopäätökseen on päädytty. Kaupunginhallitus on näin lausuttuaan päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle kunnallisten ilmoitusten ja kuulutusten julkaisemista Järviseutu-nimisessä paikallislehdessä ja hyväksynyt sanotun päätösesityksen kaupunginjohtajan esittämin täydennyksin, jonka mukaan "päätöksen perusteena on palstamillimetrin hinta".

Alajärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen edellä kuvatun päätösesityksen mutta kirjannut päätökseensä seuraavia lisäperusteluja: "Järviseutu-lehdellä on kokonaisvaltaisesti edullisempi tarjous, jossa tarjouksen pyyntiperusteluna on lehden levinneisyys alajärveläisille sekä Alajärveltä kotoisin oleville muualla asuville henkilöille, joille varmistetaan kunnallisten kuulutusten ja asioiden tiedottaminen. Tällä hetkellä Järviseutua menee 1 600 vuosikertaa Alajärven ulkopuolelle. Kyseinen paikallislehti on tilattavissa ja sen ulkopaikkakuntalaisten tiedon saatavuus on näin ollen saatavissa kaikille sitä haluaville. Lisäarvona lehti käsittelee kaupunginvaltuuston kokouksen kulun sekä kirjoittaa kokouksista ja tiedottaa samalla päätökset." Hankintapäätöksestä ei ilmene, mistä kaupunginvaltuusto on saanut mainitsemansa tiedon Järviseutu-lehden levikistä Alajärven ulkopuolella.

Asiakirjoista ilmenee, että hankintayksikkö on kirjannut hankintapäätöksensä liitteenä olevaan yhteenvetotaulukkoon tarjoajien palstamillimetrien yksikköhinnat. Tästä ja hankintapäätökseen kaupunginjohtajan esityksestä kirjatusta lisäperustelusta on pääteltävissä, että hankintayksikkö on sinänsä vertaillut tarjouksia hintojen osalta palstarivin yksikköhinnan perusteella, niin kuin sen on edellä arviointiperusteiden kohdalla lausutun mukaan tullutkin tehdä.

Hankintayksikkö on kuitenkin todennut hankintapäätöksensä perusteluissa palstamillimetrihintojen yhteydessä lisäksi Torstai-lehden ja

Järviseutu-lehden ilmoittamat palstojensa leveydet ja Järviseutu-lehden tarjouksessaan oma-aloitteisesti mainitseman kaksipalstaisenkin ilmoituksen leveyden sekä arvioinut vielä sitä, kuinka leveitä ja kuinka usean palstan kattavia ilmoituksia se mahdollisesti hankintakauden aikana julkaisee. Vaikka hankintapäätöksessä ei ole sinänsä esitetty näihin seikkoihin perustuvia johtopäätöksiä ja vaikka hankintapäätöksestä ei siten ilmene, mitä merkitystä hankintayksikkö on lopulta arvioinut näillä seikoilla olevan, markkinaoikeus katsoo hankintayksikön perustelleen päätöstään osaltaan myös palstojen leveyteen ja ilmoitusten useapalstaisuuteen liittyvillä seikoilla. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on käyttänyt tarjousvertailunsa ja hankintapäätöksensä perusteina seikkoja, joita se ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössään tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi.

Hankintayksikkö on käsitellyt tarjouspyynnössä ilmoittamiaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita 2 - 4 edellä ilmenevin tavoin niin, että se on kirjannut eräitä tarjouksista näihin arviointiperusteisiin liittyen ilmeneviä tietoja hankintapäätöksensä liitteenä olevaan yhteenvetotaulukkoon sekä maininnut päätöksensä perusteluissa lisäksi eräitä hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksista ilmeneviä tietoja. Tarjousten vertailu on näin ollen jäänyt lähes kokonaan tarjouksista ilmenneiden tietojen esittelemisen varaan. Hankintapäätöksestä ei sen sijaan käy ilmi, millä tavoin hankintayksikkö on soveltanut muita ilmoittamiaan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita kuin hintaa, eikä sitä, kuinka hankintayksikkö on arvioinut tarjousten keskinäistä paremmuutta näiden arviointiperusteiden kohdalla ja kuinka se mahdollisesti on tarjousta valitessaan painottanut ilmoittamiaan arviointiperusteita suhteessa toisiinsa.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen hankintayksikön menetelleen hankintalain 9 §:ssä tarkoitetuin tavoin hankintasäännösten vastaisesti laiminlyötyään vertailla tarjouksia ja perustella hankintapäätöstään niin, että hankintapäätösasiakirjoista olisi ilmennyt, miten tarjouspyynnössä mainittuja arviointiperusteita on sovellettu ja mihin tarjouksissa todettuihin eroihin tarjousten keskinäinen paremmuus ja sen mukaan määräytyvä tarjouskilpailun lopputulos ovat perustuneet.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti vielä siltäkin osin, kun se maininnut hankintapäätöksensä perusteluissa Järviseutu-lehden levikiksi Alajärven ulkopuolella 1.600 vuosikertaa, vaikka tällainen tieto ei ole ilmennyt voittaneen tarjoajan tarjouksesta. Siinäkin tapauksessa, että tieto olisi sinänsä oikea, hankintayksikkö on täydentänyt tarjouskilpailua ratkaistessaan huomioon ottamaansa aineistoa yksipuolisesti ja soveltamansa tiedon lähdettä ilmoittamatta. Menettely ei ole siten ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Johtopäätös ja seuraamus

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyillä perusteilla, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan tarjousten vertailemisen ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen määrättävä sanotussa lainkohdassa säädetty seuraamus.

Hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Hankintamenettelyn virheellisyys voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö tekee asiassa edellä mainitut seikat huomioon ottaen uuden tarjousvertailun ja uuden, asianmukaisesti perustellun hankintapäätöksen.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäynti on aiheutunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetuin tavoin hankintayksikön virheestä, ja asia ratkaistaan pääasian osalta hakijan vaatimuksen mukaisesti. Hankintayksikkö on näistä syistä velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Alajärven kaupunginvaltuuston hankintapäätöksen 9.5.2005 § 50, jolla kaupungin kunnallisten ilmoitusten ja kuulutusten julkaisijaksi on valittu Pohjanmaan Lähisanomat Oy:n julkaisema Järviseutu-lehti, ja kieltää Alajärven kaupunkia panemasta sanottua päätöstä täytäntöön nyt asetetun 10.000 euron sakon uhalla.

Mikäli Alajärven kaupunki aikoo edelleen toteuttaa puheena olevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouspyynnön perusteella, sen on tehtävä asiassa uusi tarjousvertailu ja hankintapäätös ottaen huomioon edellä tässä päätöksessä mainitut seikat.

Markkinaoikeus velvoittaa Alajärven kaupungin korvaamaan Järvi-

Pohjanmaan Viestintä Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lukien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Tommi Vuorialho.