Market Court voids public procurement contract award due to procedural errors requiring a new tender. Dismissed

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Lakeuden Jätekeskus Oy on 16.5.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllään pyytänyt tarjouksia kunnallisen jätevesilietteen, teollisuuslietteen sekä biojätteen käsittelylaitoksesta. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Julkiset Hankinnat -lehden numerossa 27.2.2003/9.

Hankintailmoituksen johdosta hankintayksikkö on saanut kahdeksan osallistumishakemusta, joiden perusteella hankintayksikkö on hyväksynyt tarjouskilpailuun neljä tarjoajaa. Näistä neljästä tarjoajasta, joille hankintayksikkö on lähettänyt tarjouspyyntöasiakirjat, tarjouksen on määräaikaan mennessä jättänyt kolme tarjoajaa.

Lakeuden Jätekeskus Oy:n hallitus on 24.5.2004 pöytäkirjan nro 7/2004

kohdassa nro 1035 tekemällään päätöksellä valinnut biokaasulaitoksen urakoitsijaksi Seicon Oy:n.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 12.000.000 euroa.

Hankintayksikkö on 10.6.2004 toimittanut markkinaoikeudelle sitoumuksen, jossa se on ilmoittanut, että hankintayksikkö pidättäytyy hankintasopimuksen tekemisestä valitun urakoitsijan kanssa sinä aikana, kun asia on markkinaoikeuden käsiteltävänä.

Lakeuden Jätekeskus Oy:n toiminimi on sittemmin muutettu Lakeuden

Etappi Oy:ksi.

HAKEMUS

RMG Pointo Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi RMG Pointo Oy on vaatinut, että hankintayksikköä kielletään väliaikaisesti panemasta hankintapäätöstä täytäntöön. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 1.211.490 euroa korkoineen. RMG Pointo Oy on lisäksi vaatinut, että Lakeuden

Etappi Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäynti- ja selvityskulut 19.258,50 eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä, korkoineen.

Hakija on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on menetellyt asiassa virheellisesti, sillä tarjouskilpailuun osallistuneita yrityksiä on kohdeltu hankintamenettelyssä epätasapuolisesti. Tarjoajien epätasapuolinen kohtelu on ilmennyt arviointiperusteiden pintapuolisena tarkasteluna. Mikäli tarjousvertailu olisi tehty tasapuolisesti sekä riittävän kattavasti ja yksityiskohtaisesti, hakijan tarjous olisi tullut valituksi kokonaistaloudellisesti edullisimpana tarjouksena. Lisäksi on huomattava, että referenssejä koskevat tiedot on arvioitu voittaneen tarjoajan osalta virheellisesti.

VASTINE

Lakeuden Etappi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää RMG

Pointo Oy:n hakemuksen. Lisäksi Lakeuden Etappi Oy on vaatinut, että

RMG Pointo Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 37.949,80 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on laatinut saamistaan tarjouksista tarkan ja yksityiskohtaisen tarjousvertailun. Hakijan väite arviointiperusteiden pintapuolisesta tarkastelusta on siten perätön.

Referenssit eivät ole vaikuttaneet kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä tarjouskilpailun lopputulokseen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut halvempi kuin hakijan tarjous.

Voittaneen tarjoajan tarjous on lisäksi ollut ratkaisun teknisen tason osalta parempi kuin hakijan tarjous. Takuuarvojen, laadun, laatujärjestelmien, referenssien tai vakavaraisuuden osalta voittaneen tarjoajan ja hakijan tarjouksissa ei ole todettu sellaisia eroja, jotka olisivat vaikuttaneet tarjouskilpailun lopputuloksen. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten ollut hinnan ja ratkaisun teknisen tason ansiosta kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

LAUSUNTO

Seicon Oy on vaatinut, että RMG Pointo Oy velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 885 eurolla korkoineen.

Seicon Oy on lausunnossaan esittänyt muun ohella seuraavaa.

Hakemuksessa esitetty väite siitä, että tarjousten tarkastelun kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa on ollut merkittäviä puutteita, on täysin vailla asiaperusteita.

Myös väite siitä, että referenssejä olisi arvioitu väärin, on virheellinen.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyyntöasiakirjoja.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen puutteellisuudesta on lisäksi aiheutunut virheitä tarjousten kokonaiskustannusten vertailussa.

Tarkennetussa tarjouspyynnössä on edellytetty, että hankintayksikön erillisessä suunnitelmaluonnoksessa määriteltyä biojätteen esikäsittelytapaa on tullut tarjota ainakin optiona. Voittanut tarjoaja ei 22.1.2004 jättämässään tarjouksessa ole esittänyt tarjousta suunnitelmaluonnoksessa määritellyn biojätteen esikäsittelytavan osalta. Kyseinen puute on tehnyt tarjouksista vertailukelvottomia niiden teknisten ominaisuuksien lisäksi myös niiden hinnoittelun osalta. Voittaneen tarjoajan tarjous olisi siten tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena.

Tarkennetun tarjouspyynnön liitteenä olleessa teknisessä kuvauksessa on oletettu, että vastaanotosta ja biokaasulaitokselta syntyvä kaasu käsitellään pesurilla sekä biosuotimella, mikä menetelmä on asetettu edellytykseksi myös laitoksen ympäristöluvassa. Voittaneen tarjoajan tarjouksen mukaan biojätteen vastaanoton kaasut käsitellään otsonoinnilla eikä biosuotimella. Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten ole myöskään sanotulta osin vastannut tarjouspyyntöasiakirjoja.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman mukaan laitos on tullut suunnitella ja rakentaa täysin valmiiseen käyttökuntoon. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ovat rakennusta koskevien suunnitelmien osalta puuttuneet autopesuhallien seinät, kaiteet ja hoitotasot, biojätteen vastaanottohallin ilmastoinnin korjaus sekä palosuojausluokan korotus.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei mainittujen puutteiden vuoksi ole vastannut tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä vaatimuksia, sillä tarjous ei ole täyttänyt biokaasulaitokselle asetettuja viranomaisnormeja muun ohessa rakenteiden, paloturvallisuuden ja työturvallisuuden osalta.

Luettelo viimeksi mainituista puutteista ja niiden korjauskustannuksista on merkitty hankintayksikön laatimaan 12.5.2004 päivättyyn vertailuhintalaskelmaan. Laskelman perusteella on havaittavissa, että hankintayksikkö on sallinut voittaneen tarjoajan muuttaa ja täydentää tarjoustaan kyseiseltä osin, vaikka tarkennetun tarjouspyynnön mukaan tarjousten on tullut olla perillä täydellisinä.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole myöskään vastannut tarjouspyynnön rakennustapaselostusta autojen pesutilan rakennustavan osalta. Voittanut tarjoaja on tarjonnut autojen pesutilan rakennettavaksi sinkitetystä pellistä huopakatteella, vaikka katto on tarjouspyynnössä edellytetty rakennettavaksi ontelolaatoista.

Hakija on antanut tarjouksessaan laitoksen vuosittaisten käyttökustannusten takuuarvoksi 798.800 euroa. Hankintayksikkö ei tarjousvertailun yhteenvedossa ole kuitenkaan hyväksynyt mainittua takuuarvoa sellaisenaan, vaan hakijan käyttökustannuksina on otettu huomioon virheellisesti arvioitu käyttökustannus, joka on ylittänyt hakijan nimenomaisesti ilmoittaman niin sanotun KVR-periaatteen (kokonaisvastuurakentaminen) mukaisen takuuarvon. Mainitun johdosta tarjousten vertailu ei ole toteutunut tasapuolisesti. Siten myös hankintayksikön kokonaisedullisuutta koskevat laskelmat ovat olleet virheelliset hakijan käyttökustannusten osalta.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on esittänyt lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Voittanut tarjoaja on tarjonnut erillisessä suunnitelmaluonnoksessa kuvattua biojätteen esikäsittelymenetelmää lisähintaan 1.483.000 euroa.

Sen sijaan hakijan tarjous ei suunnitelmaluonnoksessa kuvatun biojätteen esikäsittelymenetelmän tarjoamisen osalta ole ollut tarjouspyynnön mukainen, sillä hakijan tarjousten jättämisen määräaikaan 22.1.2004 mennessä jätetystä tarjouksesta on puuttunut prosessointiselostus ja -kaavio sekä selostus kyseisen prosessiosan sovittamisesta muuhun prosessiin.

Hakija on lisäksi edellä mainitulta osin tarkistanut tarjousten jättämisen määräajan jälkeen tarjoushintaansa alentamalla sitä kahteen otteeseen, mitä voidaan pitää kiellettynä jälkitinkimisenä. Mainituista hinnanalennuksista huolimatta voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hakijan tarjousta edullisempi.

Teknisessä kuvauksessa ollut maininta hajukaasujen puhdistustekniikasta on ollut ohjeellinen, kunhan ohjearvot täyttyvät. Ympäristöluvassa on edellytetty niin sanottua BAT-ratkaisua (best available technology). Voittanut tarjoaja on vakuuttanut, että sen esittämä ratkaisu on parempi kuin mitä tarjousten jättämisen jälkeen myönnetyssä ympäristöluvassa on edellytetty.

KVR-periaatteen mukaan toimittaessa tarkempi suunnittelu kuuluu vasta urakan suorittamisvaiheeseen. Sanotun periaatteen mukaan toimittaessa tarjousvaiheessa ei edellytetä yksityiskohtaisia suunnitelmia.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei siten ole ollut hakijan esittämin tavoin tarjouspyynnön vastainen, kun se ei ole sisältänyt viimeisteltyä suunnitelmaa tarjouksen kohteesta. Myöskään hakija ei tarjouksessaan ole esittänyt yksityiskohtaisia suunnitelmia.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa tarkentamaan hintavaikutuksineen muutamia yhtiön tarjouksen tarjouspyynnöstä poikenneita kohtia. Nämä kohdat eivät kuitenkaan ole olleet oleellisia laitoksen toiminnalle. Myös hakijan tarjouksen osalta on suoritettu vastaavia korjauksia.

Käyttökustannusten takuuarvojen osalta hankintayksikkö on tehnyt tarjousvertailun kaksijakoisesti; kuten urakoitsija on tarjonnut sekä kuten tilaaja (hankintayksikkö) on arvioinut toiminnan tapahtuvan. Tarjousvertailussa hankintayksikkö on näin ottanut huomioon sekä tarjoajien tarjousten alkuperäiset kustannukset että hankintayksikön arvioimat kustannukset.

Hakijan tarjous ei ole ollut tarjousten toimittamisen määräpäivään 22.1.2004 mennessä täydellinen eikä lopullinen.

Urakkaohjelman mukaan tarjouskirjeen on tullut olla urakoitsijan laatima. Hakijan kohdalla on 20.1.2004 ollut epäselvää se, kuka on tarjouksen antaja. RMG-yhtiöt Oy on toimittanut hankintayksikölle 20.1.2004 päivätyn tarjouksen, minkä lisäksi myös RMG Pointo Oy on toimittanut hankintayksikölle 20.1.2004 päivätyn tarjouksen.

RMG-yhtiöt Oy:n toimittama 20.1.2004 päivätty tarjous on tehty vanhalle, 16.5.2003 päivättyyn alkuperäiseen tarjouspyyntöön kuuluneelle tarjouslomakkeelle. RMG Pointo Oy on toimittanut 20.1.2004 päiväämänsä tarjouksen 27.11.2003 päivättyyn tarkennettuun tarjouspyyntöön kuuluneella tarjouslomakkeella vasta myöhemmin tarjousten jättämisen määräajan jo päätyttyä.

Urakkaohjelman mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa tarjouksensa takuuarvot käyttämällä tekninen erittely -lomaketta. Takuuarvot on ilmoitettu hankintayksikölle tarjousten määräaikaan mennessä ainoastaan

RMG-yhtiöt Oy:n nimissä, mikä sekin on tapahtunut vanhalla,

16.5.2003 päivättyyn alkuperäiseen tarjouspyyntöön kuuluneella lomakkeella. RMG-yhtiöt Oy on ilmoittanut takuuarvot hankintayksikölle oikealla, 27.11.2003 päivättyyn tarkennettuun tarjouspyyntöön kuuluneella lomakkeella vasta 9.2.2004, muuttaen samalla takuuarvoista antamaansa tarjousta, lisäämällä omia ehtojaan hankintayksikön valmiiseen lomakkeeseen. RMG-yhtiöt Oy:n ilmoittamat takuuarvot ovat lisäksi poikenneet vaadituista takuuarvoista syöttösakeuden osalta.

RMG Pointo Oy ei ole ilmoittanut tietoja tarjouksensa takuuarvoista lainkaan tarjousten määräpäivään 22.1.2004 mennessä.

RMG Pointo Oy on tarjousten jättämisen määräajan jälkeen täydentänyt tarjoustaan mahdollisten oheislaitteiden piirustuksilla ja kuvilla. Lisäksi

RMG Pointo Oy:n tarjouksesta puuttuvat edelleen rakennustekniset periaatteelliset tyyppipiirustukset. Tarjouksen suunnitelmista ei ole käynyt selville edes periaatteita rakennusten seinistä, katosta ja lattiasta.

RMG Pointo Oy:n tarjouksessa käytetty mittaustapa on poikennut osittain tarjouspyyntöasiakirjoista.

Urakkaohjelman mukaan tarjouksessa on tullut nimetä sitovasti henkilö, joka toimii urakoitsijan osalta projektipäällikkönä. RMG-yhtiöt Oy on alkuperäisen tarjouksensa yhteydessä ilmoittanut, että projektipäällikkö valitaan yhtiön henkilöstöstä ja että henkilön nimi ilmoitetaan myöhemmin. RMG Pointo Oy ei ole koskaan ilmoittanut projektipäällikköä.

Edellä mainitun lisäksi tarjouksessa on urakkaohjelman mukaan tullut nimetä sitovasti henkilö, joka toimii urakoitsijan osalta laitoksen vastuullisena suunnittelijana. RMG-yhtiöt Oy on alkuperäisen tarjouksensa yhteydessä ilmoittanut, että laitoksen rakennussuunnittelu tullaan teettämään alan suunnittelutoimistolla, joka valitaan urakkasopimuksen teon jälkeen, ja että pääsuunnittelijaksi nimetään kyseisen suunnittelutoimiston suunnittelija. RMG Pointo Oy ei ole koskaan ilmoittanut pääsuunnittelijaa.

RMG Pointo Oy ei ole tarjousten jättämisen määräaikaan 22.1.2004 mennessä antanut lopullista kuvausta rakennusteknisten töiden toteuttajasta, vaikka kyseisten töiden osuus koko hankkeesta on suuruusluokaltaan noin 30 %. RMG Pointo Oy ei ole tarjousten jättämisen määräaikaan 22.1.2004 mennessä antanut myöskään vaadittuja tarjoajan talouteen liittyviä tietoja.

Lisäksi RMG Pointo Oy ei ole vielä 27.2.2004 mennessäkään ilmoittanut hankintayksikölle sitä, miten tarjouspyynnön mukaiset vakuudet tullaan hoitamaan.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on esittänyt lisävastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hakija ei ole hankintayksikön väitteen mukaisesti syyllistynyt jälkitinkimiseen, vaan on ainoastaan hankintayksikön tarjousten jättämisen määräajan jälkeen nimenomaisesti esittämän selvityspyynnön johdosta toimittanut sille pyydetyn laskelman.

Hankintayksiköllä ei enää tässä vaiheessa ole oikeutta vedota väitettyihin puutteisiin hakijan tarjouksessa, sillä asiaa koskevat huomautukset olisi tullut tehdä tarjousvertailun yhteydessä. Näin ollen hankintayksikön tekemät väitteet tulee kyseiseltä osin jättää tutkimatta.

Väitteet hakijan tarjouksen puutteellisuudesta ja tarjouspyynnön vastaisuudesta ovat joka tapauksessa perusteettomia.

Hankintayksikölle ei ole missään vaiheessa jäänyt epäselväksi, että tarjouskilpailuun osallistujana on ollut RMG Pointo Oy.

Virheellisen tarjouslomakkeen käyttö tarjoushintojen ilmoittamisen osalta on käsillä olevassa tapauksessa ollut rinnastettavissa kirjoitusvirheeseen, jolla ei ole merkitystä asian kannalta.

Virheellisen tarjouslomakkeen käyttö takuuarvojen ilmoittamisen osalta on käsillä olevassa tapauksessa ollut rinnastettavissa kirjoitusvirheeseen, jolla ei ole merkitystä asian kannalta. Tarjousten vertailua koskevassa yhteenvedossa on nimenomaisesti todettu, että RMG Pointo Oy:n takuuarvot täyttävät asetetut edellytykset.

Rakennustapaa koskevat tarkat rakennustapaselostukset on toimitettu tarjousten jättämisen määräaikaan mennessä.

Prosessointiselostus suunnitelmaluonnoksessa kuvatun biojätteen esikäsittelymenetelmän tarjoamisen osalta on tehty lähtökohtaisesti jo suunnitelmaluonnoksessa.

Tilavuusmittauksen korvaaminen korkeusmittaamisella on mahdollistanut luotettavammat mittaustulokset ja siten laitteiston paremman toimivuuden.

Hankintayksiköllä on ollut tiedossa, että projektin vastuuhenkilönä tulee toimimaan RMG Pointo Oy:n toimitusjohtaja. Kyseinen merkintä on jäänyt erehdyksen vuoksi tekemättä tarjousmateriaaliin, mutta asiasta on informoitu suullisesti hankintayksikön edustajia.

Pääsuunnittelijan ilmoittamatta jättämisellä ei voida katsoa olleen juurikaan relevanssia asiassa. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn yhteydessä sallinut hakijan menettelyn, joten hankintayksikön on katsottava hyväksyneen RMG Pointo Oy:n ilmoituksen riittäväksi.

Rakennusteknisten töiden suorittajasta ei ole missään vaiheessa ollut hankintayksikön väittämällä tavalla epäselvyyttä.

RMG Pointo Oy on hankintamenettelyn alkuvaiheessa hyväksytty tarjoajaksi, mikä on tarkoittanut sitä, että yhtiön talouteen liittyvät tiedot on kyseisessä yhteydessä tarkastettu.

LISÄKIRJELMÄT

Hankintayksikkö on hakijan lisävastaselitykseen antamassaan vastineessa esittänyt muun ohessa seuraavaa.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksikön on hyväksyttävää ottaa tarjousten käsittelyssä ja vertailussa huomioon ainoastaan kirjallisissa tarjouksissa esitetyt seikat.

Hakija, hankintayksikkö sekä Seicon Oy ovat lisäksi käyttäneet hyväkseen niille varatun tilaisuuden lausunnon antamiseen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain

(hankintalaki) lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä. Saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankinta-asetuksessa säädetyn kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan siten hankintalain säännösten lisäksi hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintayksikkö on julkaissut kysymyksessä olevasta, kunnallisen jätevesilietteen, teollisuuslietteen sekä biojätteen käsittelylaitosta koskevasta hankinnasta hankintailmoituksen Julkiset Hankinnat -lehden numerossa 27.2.2003/9. Hankintailmoituksen mukaan sopimuksen tekemisen perusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus seuraavien arviointiperusteiden mukaan arvioituna: hinta, laatu, referenssit, kokemus, vakavaraisuus, takuuarvot, laatujärjestelmät ja tekninen taso.

Hankintayksikkö on sittemmin 16.5.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia mainitusta käsittelylaitoksesta neljältä tarjoajalta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa 16.5.2003 päivätyssä urakkaohjelmassa on ilmoitettu, että tilaaja pyrkii valitsemaan kokonaistaloudellisesti edullisimman ratkaisun, vertailun päävalintakriteerien ollessa: kokonaistoimituksen hinta, käyttökustannukset, takuuarvot, ratkaisun tekninen taso, laatu, laatujärjestelmät, referenssit ja kokemus sekä vakavaraisuus.

Edellä mainitun jälkeen hankintayksikkö on 27.11.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjoajilta vielä tarkennettua tarjousta. Kyseisen tarjouspyynnön liitteenä on ollut edellä mainittu 16.5.2003 päivätty urakkaohjelma.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen. Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintamenettely on kaksijakoinen siten, että hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella tutkitaan tarjoajien kelpoisuus osallistua tarjouskilpailuun ja lain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin perusteella arvioidaan tarjousten paremmuus. Näin ollen ensi vaiheessa hankintayksikkö arvioi, onko tarjoajalla tekniset, taloudelliset tai muut edellytykset hankinnan toteuttamiseksi. Jos tällaisia edellytyksiä ei ole, hankintayksikkö voi sulkea tarjoajan pois tarjouskilpailusta. Tämän jälkeen suoritetaan tarjousten vertailu niiden tarjoajien kesken, joita ei ole suljettu pois tarjouskilpailusta.

Hankintailmoituksessa sekä 16.5.2003 ja 27.11.2003 päivätyn tarjouspyynnön liitteenä olleessa 16.5.2003 päivätyssä urakkaohjelmassa on yhtenä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena mainittu vakavaraisuus. Kyseisen arviointiperusteen on katsottava liittyneen lähinnä tarjoajien kelpoisuusvaatimusten arviointiin.

Tarjousten valintaa koskevan Lakeuden Jätekeskus Oy:n hallituksen päätöksen 24.5.2004 liitteenä olevassa tarjousvertailussa on voittaneen tarjoajan vakavaraisuutta arvioitu toteamalla, että urakoitsija on riittävän suuri yhtiö vastaamaan hankinnasta ottaen huomioon hankinnan investointiarvon sekä urakoitsijan pääomistajan taustan. Hakijan osalta on puolestaan vastaavalta osin todettu, että urakoitsija ja sen emoyhtiö ovat pieniä verrattuna hankinnan investointiarvoon. Sanotun perusteella on katsottava, että hankintayksikkö on myös käyttänyt tarjousten valinnan arviointiperusteena edellä mainittua tarjoajien kelpoisuuden tutkimiseen liittyvää perustetta.

Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön toimeenpanema hankintamenettely on ollut hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön osalta julkisista hankinnoista annetun lain vastainen sikäli, ettei niissä ole tehty riittävästi eroa hankintalain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarjoajan kelpoisuutta koskevan arvioinnin ja lain 7 §:n 1 momentissa ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentissa tarkoitetun tarjousten vertailun välillä.

Markkinaoikeus lisäksi toteaa tarjouspyynnössä suoritetun kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ilmoittamisen osalta, että molempien edellä mainittujen tarjouspyyntöjen liitteenä olleessa 16.5.2003 päivätyssä urakkaohjelmassa on yhtenä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena mainittu "käyttökustannukset".

Kyseistä arviointiperustetta ei ole kuitenkaan ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena hankintaa koskeneessa 27.2.2003 julkaistussa hankintailmoituksessa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu hankinta-asetuksen 20 §:n 2 momentista seuraavan, että tarjouksen valintaperusteen ja siis kysymyksessä olevassa tapauksessa kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden ilmoittamisen osalta ratkaisevana edellä mainitunkaltaisessa tilanteessa on pidettävä hankintailmoituksessa ilmoitettuja tietoja.

Tarjouspyynnössä on siten ollut virhe, kun siinä on ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena tekijä, jota ei ollut mainittu hankintaa koskeneessa hankintailmoituksessa. Tarjousten valintaa koskevan Lakeuden Jätekeskus Oy:n hallituksen päätöksen 24.5.2004 liitteenä olevasta tarjousvertailusta ilmenee, että hankintayksikkö on myös käyttänyt tarjousten valinnan arviointiperusteena

"käyttökustannuksia", vaikka kyseistä arviointiperustetta ei ole mainittu hankintailmoituksessa kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on käsillä olevassa tapauksessa menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti myös sikäli, kun se on maininnut tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena tekijän, jota ei ollut mainittu hankintailmoituksessa, ja kun se hankintapäätöstä tehtäessä on käyttänyt kyseisestä seikkaa kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena.

Koska hankintayksikkö on menetellyt edellä mainituin tavoin hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, asiassa tulee harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämisestä.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se tee hankintasopimusta sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa. Näin ollen kysymyksessä oleva hankintapäätös voidaan kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännössä (asia C-

448/01, EVN ja WIENSTROM, tuomio 4.12.2003) on katsottu, että hankintaviranomaisen on julkisia hankintoja koskevan yhteisön lainsäädännön mukaan peruutettava tarjouskilpailu, kun johonkin sen asettamaan sopimuksentekoperusteeseen liittyvä päätös julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin (89/665/ETY) 1 artiklassa säädetyssä muutoksenhakumenettelyssä osoittautuu lainvastaiseksi ja kun muutoksenhausta vastaava elin näin ollen kumoaa sen.

Edellä mainittuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön virhettä ei käsillä olevassa tapauksessa ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä asiassa kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Kun hankintayksikön virheellinen menettely on mahdollista korjata vain järjestämällä uusi tarjouskilpailu, asiassa ei ole tarpeen lausua hakemuksen kohteena olevasta hankintamenettelystä muilta osin.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Ottaen huomioon asiassa annettu ratkaisu sekä se, että asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut edellä esitetyllä tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Hakija on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan.

Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Seicon Oy on vaatinut, että RMG Pointo Oy velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen markkinaoikeus hylkää Seicon Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Lakeuden Jätekeskus Oy:n hallituksen 24.5.2004 pöytäkirjan nro 7/2004 kohdassa nro 1035 tekemän päätöksen biokaasulaitoksen urakoitsijan valinnasta.

Markkinaoikeus kieltää Lakeuden Etappi Oy:tä tekemästä hankintasopimusta nyt kumotun päätöksen perusteella tai panemasta sanottua päätöstä muutoin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.

Mikäli Lakeuden Etappi Oy aikoo edelleenkin toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, hankintayksikön tulee viipymättä järjestää tässä päätöksessä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa uusi tarjouskilpailu.

Markkinaoikeus velvoittaa Lakeuden Etappi Oy:n suorittamaan RMG

Pointo Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 10.000 euroa. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Jussi Karttunen.