Market court dismisses public procurement bid protest, awarding only court costs to the aggrieved bidder.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Indepro Oy on pyytänyt Kansaneläkelaitoksen (jäljempänä myös Kela)

toimeksiannosta 22.9.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kelan

Pitäjänmäen-toimitalon muutostöitä koskevasta rakennusurakasta. Urakasta on saatu kuusi tarjousta.

Kansaneläkelaitoksen palveluosaston kiinteistöpalvelujen johtaja on hyväksynyt 22.10.2004 tekemällään päätöksellä (Dnro 16/451/2004) kiinteistöpäällikön esityksen MM-Yritysrakentaja Oy:n valitsemiseksi Pitäjänmäen-toimitalon korjausurakan suorittajaksi.

Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan 880.910 euroa.

Urakkasopimus Kelan ja MM-Yritysrakentaja Oy:n välillä on allekirjoitettu 27.10.2004.

HAKEMUS

Rakennusliike Mandia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä väliaikaisesti panemasta edellä mainittua hankintapäätöstä markkinaoikeuden käsittelyn aikana täytäntöön, poistaa sanotun hankintapäätöksen sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan tarjousten arvioinnissa käyttämänsä virheellisen menettelyn ja valitsemaan urakoitsijan urakkaohjelman 15.2 kohdan mukaisesti. Hakija on vaatinut vaihtoehtoisesti, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 106.607,14 euroa korkoineen. Hakija on vaatinut lisäksi, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.898,64 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin, mikä on todettu myös hankintapäätöksen perusteena olleessa hankintapäällikön lausunnossa.

Tarjouksen hylkäämisen perusteiksi esitetyillä seikoilla ei ole merkitystä tarjousten vertailun ja urakkaohjelmassa viitatun tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin kannalta. Hankintamenettely on tosiasiassa ollut hakijaa syrjivää.

Tarjouksen kokonaishinnan tarjouslomakkeen mukaisella erittelyllä ei ensinnäkään ole merkitystä tilaajalle kokonaishintaisen urakan kysymyksessä ollen eikä edes tilaajan sisäisen laskennan kannalta. Muuta kuin halvimman kokonaistarjouksen tehnyttä urakoitsijaa ei ole voitu valita, vaikka toinen tarjous olisikin ollut joltakin osin halvin. Hankintayksikkö ei ole liioin pidättänyt itselleen oikeutta vähentää kokonaisurakasta erittelyn mukaisia osasuorituksia.

Siltä osin, kuin tarjouslomakkeessa oli täydennyksen jälkeen pyydetty erillishintaa asbestipitoisen lattiapinnoitteen poistamisesta, toimenpiteen hintataso on riippunut olennaisesti siitä, onko asbesti ollut itse pinnoitteessa vaiko sen alla olevassa liimassa. Tästä seikasta ei ole kuitenkaan ollut tietoa ennen asbestikartoituksen suorittamista.

Rakentamista koskevissa tarjouksissa ei yleensä nimetä vakuuden antajaa, eikä sanotun tahon nimeämisellä ole ollut merkitystä hankintayksikölle. Tarjouspyyntöön liitetyssä urakkaohjelmassa ei ole edes yksilöity, minkälainen ja kenen antama vakuuden olisi tullut olla. Hakijan tarjous on merkinnyt urakkaohjelman edellyttämän vakuuden antamista.

Hakija olisi urakan saatuaan saattanut kilpailuttaa vakuuden antajat, eikä tällainen toimenpide ole ollut tarkoituksenmukainen vielä tarjousta annettaessa.

Tarjouslomakkeessa tiedusteltu lisätöiden yleiskuluprosentti on sellaisenaan aivan yleisesti 12 prosenttia. Kysymys on alan käytännöstä, jota hankintayksikkö ei ole voinut olla tuntematta. Lisä- ja muutostöiden käyttö- ja yhteiskustannuksia ei toisaalta voida ilmoittaa prosenttilukuna tietämättä edes sitä, mitä töitä urakkaan tulee kuulumaan määrällisesti ja laadullisesti.

Hankintayksikön käyttämä konsultti on pyytänyt hakijalta tarjousten jättämisen jälkeen lisätietoja yhtiön liikevaihdosta ja toiminnan laajuudesta. Konsultin kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa ei ole viitattu hakijan tarjouksen sittemmin yksilöityihin puutteisiin.

VASTINE

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että hakemus hylätään ja hakija velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 10.250,90 eurolla korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Kaikki väitteet hakijan syrjimisestä hankintamenettelyssä ovat perättömiä. Hankintayksikkö ei ole esimerkiksi ollut missään tekemisissä voittaneen tarjoajan kanssa ennen kysymyksessä olevaa tarjouskilpailua.

Hakijan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, niin kuin hankintapäätöksessä on todettu, ja se on tullut sellaisena hylätä. Tarjousajan päätyttyä esitetyt tiedustelut hakijan rahoituksellisesta ja taloudellisesta tilanteesta ja teknisestä suorituskyvystä eivät osoita, että hankintayksikkö olisi vielä tuossa vaiheessa ottanut kantaa hakijan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuteen.

Hakija ei ole sinänsä ollut tarjouspyynnössä käytetyistä ilmaisuista huolimatta velvollinen tekemään tarjoustaan tarjouspyyntöön liitetylle lomakkeelle, mutta hakijan olisi tullut esittää tarjouksessaan kaikki lomakkeessa yksiselitteisesti pyydetyt tiedot. Hankintayksiköllä on ollut yksinoikeus arvioida, millä seikoilla on merkitystä tarjouksia arvioitaessa ja urakoitsijaa valittaessa, ja päättää tarjouspyyntönsä sisällöstä. Hakijan väitteet ja mielipiteet pyydettyjen tietojen merkityksettömyydestä ovat virheellisiä ja vailla merkitystä.

Tarjouksen kokonaishintaa koskevat erittelyt ovat olleet tarpeen muun ohella tarjouksen oikeellisuuden arvioimisen ja maksuerätaulukon laatimisen kannalta. Erittelyllä on merkitystä myös lisä- ja muutostöiden hinnoittelemisen kannalta.

Kattoikkunoiden kunnostusta ja kuudennen kerroksen lattiapinnoitteen poistamista koskevilla erillishinnoilla ei ole sinänsä ollut niin olennaista merkitystä, että tarjouksia olisi tullut hylätä niiden puuttumisen perusteella. Hakijankaan tarjousta ei ole hylätty tällä perusteella.

Rakennusurakan yleiset sopimusehdot (YSE 1998) edellyttävät, että muutostöissä noudatettavista hinnoista sovitaan ensisijaisesti sopimusasiakirjoissa. Tarjouspyynnössä on tämän vuoksi edellytetty lisä- ja muutostöiden yksikköhintatietojen ilmoittamista. Kun hakija ei ollut ilmoittanut lisä- ja muutostöiden yleiskuluprosenttia, tarjouksen hyväksyminen ei olisi merkinnyt sitovan sopimuksen syntymistä. Hakija ei ole yksilöinyt kysymyksessä olevaa prosenttilukua vielä hakemuksessaankaan, eikä hakemuksessa väitettyä yleistä prosenttilukua ole olemassa.

Tällä puutteella on ollut suuri merkitys, sillä urakkaan on tiedetty tulevan korjausrakennushankkeille tyypillisin tavoin varsin paljon lisä- ja muutostöitä.

Vakuuden antajan ilmoittamatta jättäminen on antanut kuvan siitä, että tarjoajan vakuudet eivät ole kunnossa. Hakijan kohdalla johtopäätös on ollut oikea, koska kuten hakemuksesta ilmenee, hakijan tarkoituksena on ollut kilpailuttaa vakuuden antajat vasta tarjouksen jättämisen jälkeen. Hakija ei ole yksilöinyt tarjouksessaan edes sitä, minkälaisen vakuuden se oli ajatellut antavansa. Vakuuden antajan tiedusteleminen on vastoin hakemuksessa väitettyä alan tapojen mukaista.

Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole edellä mainituista syistä perusteita. Vaatimus on myös määrältään perusteeton.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Muissa tarjouksissa on ollut vastaavia hankintayksikön tarjouspyynnön vastaisuudeksi väittämiä puutteita kuin hakijan tarjouksessa. Jos hankintayksikön näkemykset hyväksytään, kaikki tarjoukset ovat itse asiassa olleet tarjouspyynnön vastaisia.

Hankintayksikkö on menetellyt epätasapuolisesti, kun se ei ole hylännyt voittanutta tarjousta kattoikkunoiden kunnostusta ja kuudennen kerroksen lattiapinnoitteen poistamista koskevien erillishintojen puuttumisen vuoksi vastineessa mainitun puutteen "vähäisyyden" perusteella. Jos mainittu hintatieto olisi ollut aidosti vähämerkityksellinen, sellaista olisi tuskin ollut syytä tiedustella tarjouspyynnössä. Kun voittanut tarjouskaan ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, hankintayksikön olisi joka tapauksessa tullut varata hakijallekin mahdollisuus täydentää tarjoustaan.

Hankintayksikkö on käynyt tarjousten avaamisen jälkeen kahden urakoitsijan kanssa urakkaneuvotteluja, jotka eivät ole merkinneet ainoastaan "tarkentavia" neuvotteluja vaan joissa urakkaan on lisätty suoritusosia, joita tarjouspyynnössä ei ollut lainkaan kilpailutettu.

LISÄVASTINE

Kela on lausunut lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole syrjinyt hakijaa jättäessään tämän tarjouksen valitsematta, vaikka kaikkien tarjousten katsottaisiinkin olleen tarjouspyynnön vastaisia, sillä hakijan tarjous on joka tapauksessa tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena.

Urakkaneuvotteluiden sisällöstä esitetyt väitteet ovat perättömiä. Rakennusurakoissa osapuolet käyvät säännönmukaisesti neuvotteluja ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettava säännökset

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä.

Kysymyksessä olevan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan 880.910 euroa. Hankinnan ennakoidunkin arvonlisäverottoman arvon on siten katsottava jääneen alle hankinta-asetuksen 1 §:ssä tarkoitetun kynnysarvon, jonka kauppa- ja teollisuusministeriö on vahvistanut olleen vuoden 2004 alusta lukien rakennusurakoiden kohdalla 5.923.624 euroa. Hankintaan ei ole näin ollen sovellettava hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus

Yksisivuisessa tarjouslomakkeessa on ollut kolme osiota. Kohtaan A on tullut täyttää kiinteä kokonaishinta arvonlisäverottomana ja -verollisena veron osuus eritellen. Mainittuun kohtaan on lisäksi tullut eritellä verollisen kokonaishinnan jakautuminen kahdeksaan kohtaan, joita ovat olleet alue-, runko- ja vaipparakenteet, väliseinät, ovet, alakatot, maalaus, kalusteet ja varusteet, muut rakennustyöt sekä työmaapalvelut, aputyöt ja kate. Kohdassa B on tullut ilmoittaa "kokonaishintaan sisältyvät erillishinnat, jotka rakennuttaja tarvitsee tiliöintiään varten ja voi poistaa urakasta po. hinnalla". Tällaisia erillishintoja on pyydetty ilmoittamaan kohdissa 1. Kattoikkunoiden kunnostus ja 2. Muuta. Tarjouspyyntöä ja tarjouslomaketta on täydennetty 4.10.2004 tältä osin siten, että B

kohdassa on tullut ilmoittaa "kokonaishintaan sisältyvät / sisältymättömät erillishinnat, joilla rakennuttaja voi poistaa / lisätä työsuoritukset urakasta". Erillishintoja on tarkistetussa lomakkeessa pyydetty ilmoittamaan seuraavasti: "1. Kattoikkunoiden kunnostus / sisältyy ___ € ja 2.

Mahdollisen asbestipitoisen 6. krs:n lattiapinnoitteen / liiman poisto, ei sis. ___ €".

Tarjouslomakkeessa on edellä kuvatun lisäksi pyydetty ilmoittamaan kohdassa C "yksikköhinnat lisätöissä (alv 0%)". Tällaisia yksikköhinto- ja on tullut ilmoittaa seuraavasti: "1. Rakennusammattimies __ €/h, 2.

Rakennusmies __ €/h ja 3. Yleiskuluprosentti __% - sisältää 8-9-litteran työt ja katteen".

Tarjouslomakkeen lopussa on ollut vielä omat kohtansa tarjoajan yhteyshenkilön ja vakuuden antajan ilmoittamista varten. Tarjoukset on tullut jättää hankintayksikölle 11.10.2004 mennessä.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus vaan että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Hakija ei ole sinänsä muista tarjoajista poiketen laatinut tarjoustaan tarjouspyynnön liitteenä olleelle tarjouslomakkeelle. Markkinaoikeus katsoo kuitenkin hankintayksikön tavoin, ettei hakijan tarjousta ole yksin tästä syystä pidettävä sillä tavoin tarjouspyynnön vastaisena, että se olisi tullut heti hylätä.

Hakija ei ole kuitenkaan eritellyt tarjouksessaan kokonaishintansa jakautumista edellä mainittuihin tarjouslomakkeessa yksilöityihin alakohtiin eikä liioin esittänyt tarjouksessaan tarjouslomakkeen B kohdassa pyydettyjä erillishintoja eikä C kohdassa tarkoitettua lisätöiden yleiskuluprosenttia. Hakijan tarjouksesta on lisäksi puuttunut tarjouslomakkeessa pyydetty tieto vakuuden antajasta. Hakijan tarjous ei ole siten näiltä osin vastannut tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimuksia.

Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön mukainen. Hakijan tarjous ei ole edellä todetuilta osin ollut tarjouspyyntöasiakirjojen yksiselitteisinä pidettävien vaatimusten mukainen.

Kysymys on ollut tarjousten sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavista seikoista. Hankintayksikkö on siten sinänsä voinut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hylätä hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Muutkin hankintayksikön saamat tarjoukset ovat kuitenkin olleet vastaavilta tai muilta osin puutteellisia tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyyn nähden. Voittaneesta tarjouksesta ja kolmesta muusta tarjouksesta ovat ensinnäkin puuttuneet tarjouslomakkeen B kohdassa pyydetyt erillishinnat. Mainituista kolmesta muusta tarjouksesta on lisäksi puuttunut tarjouslomakkeen A kohdassa pyydetty erittely kokonaishinnan jakautumisesta alakohtiin 1 - 8, minkä lisäksi näistä tarjouksista kahdesta ovat puuttuneet myös tarjouslomakkeen C kohdassa pyydetyt tiedot. Kuudennesta tarjouksesta on sinänsä puuttunut ainoastaan tarjouslomakkeen

A kohdassa pyydetty erittely kokonaishinnan jakautumisesta alakohtiin

1 - 8, mutta senkään ei muiden juuri mainittujen tarjousten tavoin voida katsoa vastanneen tarjouspyyntöasiakirjojen yksiselitteisiä ja pyydettyjen erittelyjen osalta nimenomaisia vaatimuksia ottaen muun ohella huomioon, mitä urakkaohjelman edellä selostetussa 10.4 kohdassa on lausuttu tilaajan oikeudesta suunnitelman muutoksiin.

Markkinaoikeus toteaa yhteenvetonaan edellä lausutusta, että kaikki hankintayksikön saamat tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia.

Hankintayksikön olisi näin ollen tullut oikein toteutetussa hankintamenettelyssä lähtökohtaisesti hylätä kaikki tarjoukset tarjouspyyntöä vastaamattomina.

Hankintalaissa, toisin kuin hankinta-asetuksessa, ei ole säännöksiä hankintayksikön oikeudesta siirtyä neuvottelumenettelyyn esimerkiksi tilanteessa, jossa kaikki saadut tarjoukset ovat osoittautuneet tarjouspyynnön vastaisiksi. Siinäkin tapauksessa, että hankintayksikkö arvioi tällaisessa tilanteessa voivansa neuvotella tarjoajien kanssa tai ainakin varata tarjoajille mahdollisuuden täydentää tarjouksiaan puutteellisilta osiltaan tarjousten saattamiseksi tarjouspyynnön mukaisiksi ja keskenään vertailukelpoisiksi, tällainen tilaisuus on varattava kaikille tarjoajille tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi.

Urakkaa koskevat neuvottelut

Hankintapäätöksestä ja siinä viitatusta hankintapäällikön muistiosta 20.10.2004 ilmenee, että hankintayksikkö on pitänyt voittaneen tarjoajan laatimaa ja alkuperäiseltä kokonaishinnaltaan hakijan jälkeen toiseksi halvinta tarjousta sellaisenaan tarjouspyynnön mukaisena. Hankintayksikkö on edelleen ilmoittanut käyneensä kahden tarjoajan kanssa tarjousten saapumisen jälkeen neuvotteluja mutta väittänyt tällaisten neuvottelujen merkinneen yksinomaan rakennusurakoissa säännönmukaisesti käytäviä neuvotteluja tavanomaisista asioista kuten urakka-asiakirjoissa mahdollisesti olevista epäselvyyksistä ja ristiriitaisuuksista.

Hankintayksikkö on esittänyt lisävastineensa liitteenä 25.10.2004 päivätyn pöytäkirjan voittaneen tarjoajan kanssa 13.10.2004 käymästään rakennusurakan tarjousneuvottelusta. Pöytäkirjan kohdassa 5 "Urakkaa koskevia muutoksia ja tarkistuksia" on todettu muun ohella, että urakoitsijalta on neuvottelussa pyydetty "erillishinta 6. kerroksen säilytettäväksi tarkoitetun muovilaattalattian uusimisesta linoksi". Pöytäkirjan kohdassa 9 on mainittu, että urakoitsija oli antanut sovitussa aikataulussa 15.10.2004 tekemässään lisätarjouksessa pyydetyt erillishinnat muun muassa juuri mainitusta lattiapinnoitteen uusimisesta.

Johtopäätös

Markkinaoikeus katsoo kaiken edellä lausutun perusteella hankintayksikön menetelleen hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on jatkanut hankintamenettelyään varaten vain joillekin tarjoajista mahdollisuuden neuvotteluihin ja tarjouksensa täydentämiseen ja valinnut tämän jälkeen tarjouskilpailun voittajaksi tarjouksensa alunperin tarjouspyynnön vastaisena jättäneen urakoitsijan tilanteessa, jossa kaikki saadut tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia.

Seuraamukset

Hankintasopimus on jo tehty. Hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjouksen valintaperusteita koskevassa urakkaohjelman 15.2 kohdassa on mainittu, että "Rakennuttaja pidättää oikeuden valita urakoitsijan sen mukaan, minkä tarjouksen katsoo olevan itselleen kokonaisedullisimman". Kun tarjouspyyntöasiakirjoissa ei kuitenkaan ole ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita, valintaperusteena on ollut käytettävä yksin hintaa, niin kuin hankintayksikkö on tehnytkin.

Oikeudenkäyntikulut

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi pääasian lopputuloksesta huolimatta säännöksen 1 momentissa tarkoitetuin tavoin kohtuutonta, jos hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on tämän vuoksi velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, ja hankintayksikkö saa vastaavasti pitää omat oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hakija on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen, joten sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Korvattaviksi vaadituista kuluista on sen vuoksi ensinnäkin vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Markkinaoikeus katsoo asian laatuun ja laajuuteen sekä hakijan edun valvomiseksi tarpeelliseen työmäärään nähden kohtuullisen arvonlisäverottoman korvauksen määräksi 3.000 euroa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Kansaneläkelaitos velvoitetaan korvaamaan Rakennusliike Mandia Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Tommi Vuorialho.