Market Court dismisses bid protest where tender evaluation criteria were applied fairly despite minor scoring discrepancies.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court dismissed a bid protest filed by a construction firm against a church consortium's selection of a project management consultant. The plaintiff argued that the evaluation criteria disproportionately favored the winning bidder by assigning equal maximum points to education and experience, despite the latter being more critical for the role. The court found that the tendering authority applied the stated criteria consistently and fairly, noting that the minor imperfection in the scoring table did not affect the final outcome.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act 1994, s. 9; Public Procurement Act 1994, s. 12: A procurement decision is not voidable merely because the evaluation criteria were not perfectly balanced or because minor errors occurred in the scoring table, provided the authority acted fairly and the result was not affected.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä (jäljempänä seurakun-
tayhtymä) on julkaissut Julkiset hankinnat -lehdessä 1.9.2004/36 perus-
tettavien yhtiöiden lukuun hankintailmoituksen kortteli 69:n rakennutta-
mispalveluista. Seurakuntayhtymä on pyytänyt 29.10.2004 päivätyllä
tarjouspyynnöllä kahdeksalta yritykseltä tarjousta perustettavien yh-
tiöiden lukuun rakennettavan kortteli 69:n uudisrakennushankkeen
rakennuttamis- ja valvontatehtävistä. Tarjouksia on annettu seitsemän.
Oulun evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto on pää-
töksellään 20.12.2004 § 350 valinnut kortteli 69:n rakennuttajakon-
sultiksi Projektipalvelu Prodeco Oy:n.
Hankintailmoituksessa on hankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisar-
voksi ilmoitettu 14.000.000 euroa. Hankinnan arvonlisäveroton arvo
rakennuttamis- ja valvontatehtävien osalta on noin 190.000 euroa.
Seurakuntayhtymä on ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa kes-
keyttämään hankintapäätöksen toimeenpanon ja lykkäämään sopi-
muksen tekemisen siihen saakka, kunnes markkinaoikeus on antanut
ratkaisun asiassa. Seurakuntayhtymä on myös ilmoittanut, että hankin-
tailmoituksessa tarkoitettuja asunto-osakeyhtiöitä ei ole vielä perustettu.
HAKEMUS
Sato-Rakennuttajat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa seura-
kuntayhtymän kirkkoneuvoston päätöksen 20.12.2004 § 350, velvoittaa
seurakuntayhtymän sakon uhalla korjaamaan virheellisen menettelynsä,
kieltää seurakuntayhtymää panemasta päätöstä täytäntöön ja velvoittaa
seurakuntayhtymän korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 1.000
eurolla korkoineen.
Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.
Seurakuntayhtymä on ennen tarjousten avaamista tehnyt tarjousten pis-
teytysperusteita koskevan päätöksen. Pisteytysperusteissa on määritelty
projektin vetäjästä annettaviksi enimmäispisteiksi neljä jakautuen kou-
lutukseen (enintään 1,5), rakennuskokemukseen (enintään 1,5) sekä eri-
tyisosaamiseen, muihin hankkeisiin ja kestävään kehitykseen (enintään
1).
Tarjousten pisteytysperusteita koskeva päätös ei vastaa erityisesti pro-
jektin vetäjän osalta niitä kriteereitä, jotka on ilmoitettu valintape-
rusteiksi tarjouspyynnössä. Siinä on projektin vetäjän osalta laatu-
kriteereiksi ilmoitettu koulutus ja jatkokoulutus, rakennuttamiskoke-
mus, muu työkokemus (referenssit), erityisosaaminen, luovuus ja sovel-
tuvuus, johtamis- ja organisointitaito, muut käynnissä olevat hankkeet
ja sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin. Projektin vetäjän pai-
noarvo on pisteytystä suoritettaessa 25 prosenttia, ja tätä koskeva
pisteytys ratkaisee hinnan lisäksi käytännössä koko tarjouskilpailun.
Hankkeen vetäjän koulutuksesta ja kokemuksesta annetut enimmäis-
pisteet ovat olleet yhtä suuret. Ottaen huomioon, että hankkeen läpivie-
misessä hankkeen vetäjän kokemuksella on huomattavasti hänen perus-
koulutustaan suurempi merkitys, pisteytystä ei voida tältä osin pitää
oikeana. Rakennuttajakonsultin tehtäväluettelosta päätellen rakennutta-
mistehtävä on poikkeuksellisen vaativa ja edellyttää pitkää ja laajaa
rakennuttamiskokemusta eikä niinkään urakointi- tai muuta raken-
nuskokemusta. Kokemuspisteille olisi tullut antaa koulutuspisteitä huo-
mattavasti merkittävämpi painoarvo tarjouskilpailun ratkaisussa.
Suoritetussa pisteytyksessä projektin vetäjän jatkokoulutusta ei ole
otettu huomioon. Myös ns. muu työkokemus (= muu kuin rakennut-
tamiskokemus), luovuus ja soveltuvuus sekä johtamis- ja organisoin-
titaito on jätetty kokonaan huomiotta, vaikka ne on tarjouspyynnössä
ilmoitettu yhdenvertaisiksi valintakriteereiksi.
Hakija on saanut projektin vetäjän kokemuksesta liian vähän pisteitä.
Maksimipisteiden ollessa 1,5 hakija on saanut 1,37 pistettä, vaikka
projektin vetäjiksi nimetyistä eräällä henkilöllä on yli 20 vuoden ko-
kemus rakennuttajatehtävistä ja yhdeksän vuoden kokemus urakoitsijan
palveluksessa sekä eräällä toisella henkilöllä noin 7,5 vuoden kokemus
urakointi- ja muista rakennusalan tehtävistä ja kolmen vuoden kokemus
rakennuttajatehtävistä. Projektin vetäjän kokemuksesta annettava oikea
pistemäärä on hakijan osalta 1,5 pistettä. Kun lisäksi otetaan huomioon,
että hakijan olisi tullut projektin vetäjän erityisosaamisesta ja muista
hankkeista sekä kestävästä kehityksestä 0,4 pisteen sijasta vähintään 0,5
pistettä, hakija olisi voittanut tarjouskilpailun, mikäli pisteytys olisi
oikein suoritettu.
Tarjouskilpailun voittaneen projektin vetäjäksi ilmoittama henkilö on
valmistunut diplomi-insinööriksi 1994 ja ollut valmistumisensa jälkeen
urakoitsijan palveluksessa vuoteen 2001. Voittaneen yhtiön ensimmäi-
nen rakennuttamistehtävä on alkanut huhtikuussa 2002 eli varsinaista
rakennuttamiskokemusta kyseisellä henkilöllä on 2,5 vuotta. Hänen
kokemuksensa urakkakilpailujen järjestämisestä, tarjousvertailujen te-
kemisestä, urakkaneuvottelujen vetämisestä sekä yleensä tilaajana toi-
mimisesta on hakijan nimeämän henkilön kokemukseen verrattuna erit-
täin vähäinen valvojana toimimisesta puhumattakaan.
Voittaneella tarjoajalla on referenssiluettelonsa mukaan ollut vain kaksi
asuntorakennuttamiskohdetta, joista toista voidaan pitää kooltaan pie-
nehkönä. Projektin vetäjän referenssiluettelon mukainen pääasiallinen
asuntorakennuttamiskokemus ajoittuu vuosille 1997–2000 eli ajalle,
jolloin hankkeen vetäjä on ollut urakoitsijan palveluksessa. Urakoitsijan
palveluksessa hankittua, asuntokohteiden toteuttamista koskevaa koke-
musta ei ole pidettävä rakennuttamisena siinä mielessä, mitä tässä
tarjouskilpailussa tarkoitetaan.
Kun hankintayksikön hankkeessa tarvitaan erityisesti hyvää asunto-
rakennuttamiskokemusta, on suoritetun pisteytyksen katsottava tältä
osin tulleen virheellisesti suoritetuksi.
Seurakuntayhtymän päätöksestä tai siihen oheistetusta vertailutaulu-
kosta ei ole ilmennyt, miten ilmoitettuja arviointiperusteita on sovellettu
taikka millä perusteilla arviointipisteitä on annettu kullekin tarjoajalle.
Hakijalle toimitetussa otteessa on ollut tieto vain tarjouskilpailun voit-
taneen sekä hakijan saamista pisteistä. Hakija ei ole saanut päätöksen
yhteydessä tietoja käytetyistä valintaperusteista ja niiden sovelta-
misesta. Hakijalle ei ole myöskään annettu välttämättömiä tietoja siitä,
miten voittaneen tarjoajan valintaan on tosiasiassa päädytty.
VASTINE
Seurakuntayhtymä on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta, ja toissijaisesti, että hakemus hylätään. Seurakuntayhtymä on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 12.096,30 eurolla korkoineen.
Perustettavat asunto-osakeyhtiöt, joiden lukuun seurakuntayhtymä on
tarjouksia pyytänyt, eivät ole hankintalain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa
tarkoitettuja hankintayksikköjä, sillä niitä ei ole perustettu huolehtimaan
seurakunnalle kuuluvista tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa. Hake-
muksen tarkoittaman asian käsittely ei kuulu markkinaoikeuden toi-
mivaltaan, joten hakemus on jätettävä tutkimatta.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettu kaikki kokonaistaloudellisen edulli-
suuden arviointiperusteet. Ne on asetettu objektiivisesti, tasapuolisesti ja
ketään syrjimättä ja ne ovat olleet relevantteja hankinnan laatuun näh-
den. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu laatukriteerien ja hinnan
painoarvot sekä laatukriteerien osalta vielä eri laatutekijöiden pai-
notukset. Tarjouspyynnössä annetut tiedot ovat olleet riittävän yksityis-
kohtaisia ja täsmällisiä tarjousten antajien kannalta.
Seurakuntayhtymä on ennen tarjousten avaamista päättänyt tarjous-
pyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden tarkemmasta pisteytyksestä
ilmoitettujen painoarvojen puitteissa. Pisteytysperusteet on asetettu
objektiivisesti, tasapuolisesti ja ketään syrjimättä siten, että arvioinnin
lopputuloksena saavutettaisiin kokonaistaloudellisesti edullisin loppu-
tulos.
Koulutuksen ja kokemuksen keskinäinen painottaminen on ollut seura-
kuntayhtymän harkintavallassa. Hankintayksikkö on oikeutettu määrit-
telemään ja painottamaan ne kriteerit, joilla se katsoo olevan merkitystä
hankkeen onnistumisen kannalta. Seurakuntayhtymä on tehnyt painot-
tamisen täysin asiallisesti ja tasapuolisesti ketään tarjouksen antajaa
syrjimättä. Seurakuntayhtymä ei ole poikennut koulutuksen ja koke-
muksen pisteytyksessä mistään etukäteen ilmoittamastaan valintakri-
teeristä.
Pisteytysperusteissa laatukriteerien eri alatekijöitä on joiltakin osin
vähäisessä määrin yhdistetty pisteytyksen helpottamiseksi. Tarjous-
pyyntöasiakirjoissa on yhtenä projektin vetäjän laatukriteerinä ilmoitettu
rakennuttamiskokemus ja muu työkokemus (referenssit). Pisteytysperus-
teissa nämä kriteerit on yhdistetty rakennuskokemukseksi. Rakennutta-
miskokemus ja muu alan työkokemus sisältyvät rakennuskokemukseen,
joten pisteytysperusteissa on huomioitu myös rakennuttamiskokemus.
Valintakriteerit eivät siten tältäkään osin ole poikenneet tarjouspyyn-
nössä ilmoitetusta.
Luovuus ja soveltuvuus sekä johtamis- ja organisointitaito on ilmoitettu
tarjouspyyntöasiakirjoissa eräiksi projektin vetäjän arviointiperusteiksi.
Nämä kriteerit sisältyvät yleiskäsitteinä varsinaisiin laatukriteereihin
kuten koulutukseen, kokemukseen ja erityisosaamiseen, eikä niitä ole
sen vuoksi erikseen pisteytetty. Kaikkia tarjouksen antajia on tältä osin
kohdeltu tasapuolisesti eikä kukaan ole joutunut huonompaan asemaan
sen vuoksi, että näitä yleisiä tekijöitä ei ole arvioitu erikseen. Hakija ei
ole esittänyt mitään seikkoja, joiden perusteella tarjousvertailun edul-
lisuusjärjestys olisi muuttunut, mikäli edellä mainitut seikat olisi pistey-
tetty erikseen.
Kaikki tarjoukset on arvioitu tasapuolisesti. Mitään tarjouspyyntöasia-
kirjoissa mainittua laatukriteeriä ei ole hakijan osalta jätetty huo-
mioimatta siten, että sillä olisi ollut merkitystä pisteytysten kannalta.
Sillä, että korkeammasta koulutuksesta on annettu enemmän pisteitä
kuin alemmasta koulutuksesta, ei ole syrjitty ketään tarjouksen antajaa.
Hakija ei ole väittänyt, että sen ilmoittamilla projektin vetäjillä olisi ollut
jatkokoulutusta, joka olisi jätetty huomioimatta.
Hakija on tarjouksessaan ilmoittanut kaksi projektin vetäjää, joten hei-
dän saamiaan kokemuspisteitä ei ole voitu arvioida hakemuksessa
esitetyllä tavalla toisen vetäjän kokemusta korostaen, kun tämän
tuntimääräksi on ilmoitettu vain 1/3 toisen vetäjän tuntimäärästä. Tämän
vuoksi hakijan kokemuksesta saamat pisteet ovat hieman vähäisemmät
kuin voittaneen tarjoajan.
LAUSUNTO
Projektipalvelu Prodeco Oy on antamassaan lausunnossa esittänyt muun
ohella seuraavaa.
Hakijan tarjouksesta ilmenee, että kummallakaan projektin vetäjiksi
nimetyistä henkilöistä ei ole jatkokoulutusta. Sen sijaan Prodeco Oy:n
projektin vetäjällä on kolme diplomi-insinöörin koulutuksen jälkeistä
ammattitutkintoa sekä muuta täydentävää koulutusta. Näin ollen jatko-
koulutuksen huomioiminen pisteytysperusteista poikkeavasti ei olisi
tosiasiallisesti muuttanut tarjousvertailun edullisuusjärjestystä vaan pel-
kästään kasvattanut piste-eroa Prodeco Oy:n eduksi.
Prodeco Oy:n projektin vetäjän työkokemus alalta vuosina 1991–2005
on noin 13,5 vuotta, mikä on vähintään riittävä kyseiseen tehtävään.
Kokemuksesta noin 10 vuotta on hankittu perustajaurakointia har-
joittavan rakennusliikkeen palveluksessa ja noin 3,5 vuotta rakennutta-
mis-, valvonta- ja muita rakennusalan asiantuntijapalveluita harjoittavan
Prodeco Oy:n toimitusjohtajana ja osaomistajana.
VASTASELITYS
Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.
Rakennuskohteita ei tulla perustamaan pelkästään sijoitustarkoituksessa
yksinomaan kaupallista tarkoitusta varten. Asunto-osakeyhtiömuo-
toisena hankkeena oikeushenkilö on joka tapauksessa seurakuntayh-
tymän valvonnassa hankintalain 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tar-
koitetulla tavalla.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Hakemuksen tutkiminen
Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu julkisista hankinnoista annetun
lain (hankintalaki) 9 §:n nojalla ratkaista hakemuksesta, onko sanotussa
laissa tarkoitetussa hankinnassa menetelty tämän lain tai sen nojalla
annettujen säännösten taikka Euroopan yhteisön lainsäädännön tai
maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen
vastaisesti.
Hankintalain 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan evankelisluterilainen
kirkko ja sen seurakunnat ovat hankintalaissa tarkoitettuja hankinta-
yksiköitä. Myös Oulun evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä on
siten hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö.
Asunto-osakeyhtiöitä, joiden lukuun hankinta on tarkoitus suorittaa, ei
ole vielä perustettu, eikä niiden asemaan hankintalain soveltamisen
kannalta ole tässä asiassa tarpeen ottaa kantaa. Hankintalaissa mai-
nittuna hankintayksikkönä seurakuntayhtymä toimii esillä olevassa
asiassa hankinnan toteuttajana, ja se on vastuussa hankintamenettelynsä
oikeellisuudesta. Seurakuntayhtymään kohdistettu hakemus on näin
ollen tutkittava.
Sovellettavat säännökset
Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennus-
urakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mu-
kaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylit-
tävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen
säännöksiä.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää raken-
nusurakoiden osalta vuodelle 2004 säädetyn kynnysarvon 5.923.624
euroa. Hankintaan sovelletaan näin ollen hankintalain lisäksi hankinta-
asetuksen säännöksiä.
Hankintamenettely
Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon
hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tar-
jousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun
turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja
tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankinta-
menettelyn vaiheissa.
Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä
kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankinta-ase-
tuksen 41 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena
kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjous-
pyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita so-
velletaan tarjousta hyväksyttäessä.
Tarjouspyynnön liitteenä olevan projektiohjelman mukaan konsultin
valinnassa kiinnitetään huomiota tarjoushinnan lisäksi projektin vetäjän
sekä muiden asiantuntijoiden ja valvojien koulutukseen ja kokemukseen
sekä tarjoajan esittämän selvityksen perusteella konsulttitoimiston val-
miuksiin, kapasiteettiin, hankkeen organisointiin sekä hankkeen laa-
dunvarmistustoimenpiteisiin.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa vertailulomakkeessa on asetettu ar-
viointiperusteet ja niiden painoarvot. Projektin vetäjän osalta painoarvo
on ollut 25 prosenttia. Laatukriteerien yhteenlaskettu painoarvo on
ollut 65 prosenttia ja rakennuttajakonsultoinnin kokonaiskustannusten
painoarvo 35 prosenttia.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on projektin vetäjän osalta esitetty seuraavat
arviointikriteerit: koulutus, jatkokoulutus, rakennuttamiskokemus, muu
työkokemus (referenssit), erityisosaaminen, luovuus ja soveltuvuus,
johtamis- ja organisointitaito, muut käynnissä olevat hankkeet ja sitou-
tuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Hankintayksikkö on ennen tarjousten avaamista kirjannut erilliseen
asiakirjaan pisteytysperusteet, joiden mukaisesti tarjouksia on ver-
tailussa pisteytetty. Pisteytysperusteissa on kohdan "Projektin vetäjä"
osalta todettu, että jos useampi henkilö on ilmoitettu, pisteytys suo-
ritetaan tuntien mukaisin painotuksin. Koulutuksesta maksimipisteet
ovat olleet 1,5 siten, että rakennusmestarin tutkinnosta on saanut 0,5,
insinöörin tutkinnosta 1,0 ja diplomi-insinöörin tutkinnosta 1,5 pistettä.
Rakennuskokemuksesta on voinut saada enintään 1,5 pistettä.
Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijaa
syrjivästi, kun se on pisteytysperusteissa yhdistellyt tiettyjä tar-
jouspyynnössä mainittuja arviointikriteerejä ja käyttänyt niistä hieman
tarjouspyynnöstä poikkeavia nimityksiä. Kaikki projektin vetäjän osalta
tarjouspyynnössä esitetyt arviointiperusteet ovat tulleet vertailussa
huomioon otetuiksi.
Hankintayksikkö on harkintavaltansa nojalla voinut päättää, että pro-
jektin vetäjän arvioinnissa koulutuksella ja kokemuksella on sama pai-
noarvo. Markkinaoikeus katsoo myös, ettei hankintayksikkö ole me-
netellyt hakijaa syrjivästi, kun se on projektin vetäjän osalta pistey-
tysperusteissa ottanut huomioon tuntien mukaisen painotuksen ja kun se
on asettanut yksityiskohtaiset pisteytysperusteet koulutuksen osalta.
Projektin vetäjäksi ilmoitetun henkilön koulutuksesta hakija on saanut
yhden pisteen ja voittanut tarjoaja 1,5 pistettä sillä perusteella, että
voittaneen tarjoajan ilmoittamalla henkilöllä on korkeampi koulutus
kuin hakijan ilmoittamalla henkilöllä. Asiassa ei ole ilmennyt, että
pisteytyksessä olisi jätetty huomioimatta projektin vetäjiksi ilmoi-
tettujen henkilöiden jatkokoulutusta.
Projektin vetäjän kokemuksen osalta voittanut tarjoaja on saanut 1,5
pistettä ja hakija 1,37 pistettä. Tarjouksista voidaan havaita, että
voittaneen tarjoajan tuntieritelmä-lomakkeessa projektin vetäjän tunti-
määräksi on ilmoitettu huomattavasti suurempi tuntimäärä kuin hakijan
ilmoittaman kahden projektin vetäjän yhteinen tuntimäärä. Hakijan
tarjouksessa toiseksi projektin vetäjäksi ilmoitetun, enemmän koke-
musta omaavan henkilön tuntimääräksi on ilmoitettu vain noin 1/3
toiseksi projektin vetäjäksi ilmoitetun, vähemmän kokemusta omaavan
henkilön tuntimäärästä. Vaikka hakijan tarjouksessa projektin ensi-
sijaiseksi vetäjäksi ilmoitetulla henkilöllä on selvästi enemmän koke-
musta kuin voittaneen tarjoajan projektin vetäjäksi ilmoittamalla hen-
kilöllä, tarjousten pisteytystä ei tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetut
arviointiperusteet ja edellä mainitut pisteytysperusteet huomioon ottaen
voida pitää virheellisenä.
Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankinta-
yksikkö ole projektin vetäjiksi ilmoitettujen henkilöiden koulutusta ja
kokemusta arvioidessaan kohdellut hakijaa syrjivästi tai epätasa-
puolisesti. Hankintayksikön suorittama vertailu on muiltakin osin
suoritettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden ja han-
kintayksikön laatimien pisteytysperusteiden mukaisesti, eikä se ole ollut
miltään osin hakijaa syrjivää tai epätasapuolista.
Hankintapäätöksessä on todettu, että kortteli 69:n rakennuttajakon-
sultiksi valitaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehnyt
ja pisteytyksessä parhaimmat arvot saanut Projektipalvelu Prodeco Oy.
Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessään vertaillut tarjouksia tar-
jouspyynnössä esitettyjen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointi-
perusteiden osalta siten, että hankintapäätöksestä olisi ilmennyt, miten
mainittuja arviointiperusteita on sovellettu ja mihin seikkoihin han-
kintapäätös on perustunut. Hankintapäätös on tältä osin virheellinen.
Hankintayksikkö on kuitenkin laatinut edellä kerrotuin tavoin tarjousten
yksityiskohtaiset pisteytysperusteet ja tehnyt niiden perusteella tar-
jousten vertailun, josta on myös laadittu vertailutaulukko. Asiassa ei ole
ilmennyt, että hankintapäätöksen perusteluissa oleva puute olisi vai-
kuttanut tarjouskilpailun lopputulokseen.
Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintame-
nettely ole ollut siten virheellistä, että asiassa tulisi määrätä hankintalain
9 §:ssä säädetty seuraamus. Hakemus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon
ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa
omana vahinkonaan. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolain-
käyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perus-
teeton, joten myös hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on
hylättävä.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus hylkää Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhty-
män vaatimuksen hakemuksen tutkimatta jättämisestä.
Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Oulun evankelis-luterilaisen
seurakuntayhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hal-
linto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla
markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava,
jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli
Mäkinen, Pertti Virtanen ja Tommi Vuorialho.