Market Court dismisses compensation claim but orders reimbursement of litigation costs for public procurement errors.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Ulkoasiainministeriön kehityspoliittinen osasto on 23.3.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia kehitysyhteistyön 2-osaisen päätösrekisterin uudistamisesta selainpohjaiseksi. Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä 27.3.2004/S

62-053105. Tarjouksia on määräaikaan mennessä saatu 11.

Ulkoasiainministeriö on 7.5.2004 tekemällään hankintapäätöksellä päättänyt, että edellä mainittu päätösrekisterin uudistaminen hankitaan

Oikeat Oliot Oy:ltä.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 376.000 euroa.

Ulkoasiainministeriö ja Oikeat Oliot Oy ovat 18.5.2004 allekirjoittaneet edellä mainitun hankintapäätöksen perusteella hankintasopimuksen.

HAKEMUS

Netum Oy on vaatinut, että ulkoasiainministeriö velvoitetaan maksamaan sille hyvitysmaksuna 42.570 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.660 eurolla.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakija on 8.4.2004 pyytänyt hankintayksiköltä lisäselvitystä käytössä olevasta päätösrekisteristä. Hankintayksikkö on 16.4.2004 toimittanut lisäselvityksen, mutta hankinnan kohde on jäänyt siitä huolimatta epäselväksi.

Voittaneen tarjouksen liitteenä ollut alustava projektisuunnitelma on laadittu 23.2.2004. Tarjouspyyntö on julkaistu 22.3.2004 ja tarjousten viimeinen jättöpäivä on ollut 23.4.2004. Tarjouspyynnön mukaan työt on tullut aloittaa toukokuussa 2004. Voittanut tarjoaja on toiminut hankintayksikössä hankinnan määrittely- ja toteutustehtävissä, minkä vuoksi sillä on ollut muihin nähden etuasema. Ennakolta tehtyyn valintaan viittaa myös se, että hankintayksikkö on tarjouspyynnössä maininnut ilmoittavansa tarjouskilpailun voittajan tarjoajille vasta sitten kun sitova sopimus on tehty.

Hankintayksikön olisi pitänyt antaa hakijan pyytämät lisätiedot välittömästi ja kattavina, jotta muillakin kuin sovelluksen ja kehittämissuunnitelman entuudestaan tuntevilla toimittajilla olisi ollut yhdenvertaiset mahdollisuudet tarjousten tekemiseen. Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti.

Tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena ilmoitetut kuvatun teknisen ympäristön hallinta, hankkeeseen tarjottujen henkilöiden asiantuntemus ja kokemus sekä tarjoajan referenssit ovat tarjoajan kelpoisuuteen liittyviä seikkoja eikä niitä siten voida pitää kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu arviointiperusteiden painoarvoja.

Hankintayksikkö on tulkinnut virheellisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita.

VASTINE

Ulkoasiainministeriö on vaatinut, että hakemus hylätään.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on kohdellut kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnössä riittävän yksityiskohtaisesti. Kaikki ehdokkaat ovat pystyneet saamaan siitä oikeat ja riittävät tiedot tarjouksen laatimista varten. Kohdetta ei ole voitu kuvata tarjouspyynnössä tarkemmin, koska kohteen määrittely oli tarkoitus tehdä vasta projektissa. Tämän vuoksi kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteissa on keskitytty vaadittavan alueen hallintaa ja osaamista kuvaaviin tekijöihin. Sekä hankinnan kohde että arviointiperusteet ovat olleet selkeät ja ne ovat tuottaneet yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on 28.1.2004 tehnyt tarjouskilpailusta ennakkoilmoituksen, minkä vuoksi on mahdollista, että ehdokkaat ovat alkaneet toimia tarjouksen valmistelemiseksi mainitun ajankohdan jälkeen. Kenelläkään ehdokkaista ei kuitenkaan ole ennen tarjouspyynnön julkaisemista ollut täsmällistä tietoa siitä, mitä tarjouspyynnössä tullaan esittämään. Voittaneen tarjouksen projektisuunnitelman kansilehdessä on merkintä 23.4.2004. Samassa kansilehdessä oleva merkintä 23.2.2004 on ilmeisesti kirjoitusvirhe. Joka tapauksessa myös hakijan omassa projektisuunnitelmassa on käytetty päiväyksiä 20.2.2004 ja

16.2.2004.

Hakija on saanut samanaikaisesti hankinnan kohteesta samat lisätiedot kuin muutkin ehdokkaat. Hankintayksikkö ei ole sitoutunut etukäteen mihinkään toimittajaan. Voittaneen tarjouksen tehnyt yritys tai sen henkilöstö ei ole millään tavoin osallistunut tarjouspyyntöä varten tehtyyn esimäärittelyyn. Voittaneen tarjoajan projektipäälliköllä on kokemusta hankintayksikössä suoritetusta määrittely- ja toteutustyöstä, mutta tällä ei ole mitään tekemistä nyt tarjouskilpailussa olleen hankkeen kanssa.

Hankintayksikön tietohallintohankintojen käytäntönä on se, että päätöksestä ilmoitetaan tarjoajille vasta sen jälkeen, kun sitova sopimus on tehty.

Hankintayksikkö ei ole halunnut asettaa erikseen tehtäväalueen osaamista ja hallintaa kuvaavia kelpoisuusehtoja, koska se olisi ollut omiaan rajoittamaan tarjousten määrää. Muut kuin osaamiseen liittyvät kelpoisuusehdot on esitetty tarjouspyynnön kohdissa 3-6. Tarjous, joka ei ole täyttänyt näitä vaatimuksia, on hylätty ennen tarjousvertailua.

Tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt, että tarjoaja on aikaisemmin tehnyt sille toimituksia. Ehdokkaiden on ollut mahdollista esimerkiksi rekrytoida hanketta varten asiantuntijoita, joilla on sellaista kokemusta, jota arviointiperusteessa numero 2 on tarkoitettu. Hankittu kokemus on voinut olla arviointiperusteena eikä hankintayksikön käyttämä peruste ole ollut syrjivä. Myös osaamisalue, kysymysten hallinta ja referenssit aikaisemmista toteutuksista ovat olleet hyväksyttäviä arviointiperusteita.

Hinnan painoarvo on ollut 20 prosenttia. Hakijan kokonaishinta on ollut

125.400 euroa ja voittaneen tarjouksen 376.000 euroa. Hintojen vertailun lähtökohtana on ollut tarjousten kokonaishinnat. Hakijan arvioima työmäärä 209 päivää on epärealistinen ottaen huomioon se, että hankintayksikön ennakkoarvio on ollut 400-450 päivää ja se, että kilpailussa kahden parhaiten menestyneen tarjouksen työmäärä on ollut

380-473 päivää. Hankintayksikkö ei näin ollen ole asettanut hakijan omaa arviota lähtökohdaksi, koska hakijan kohdalla työpäivien määrä tulisi todennäköisesti olemaan suurempi kuin voittaneen. Hakijan epärealistinen työmääräarvio on lisäksi osoittanut puutteet tehtäväalueen hallinnasta tai tehtävän ymmärtämisessä. Hintavertailussa on otettu huomioon myös se, että hakijan voittanutta tarjoajaa heikompi kokemus ja asiantuntemus taloushallinnon alueella merkitsisi sitä, että hankintayksikön oman henkilöstön aikaa sitoutuisi enemmän palvelun toteutukseen kuin voittaneen ehdokkaan kohdalla. Tämä merkitsee korkeampia kokonaiskustannuksia.

Vaikka hakija olisikin saanut hinnan osalta parhaat pisteet eli 29 pistettä, se olisi siitä huolimatta sijoittunut kilpailussa kolmanneksi. Tarjousten merkittävimmät erot ovat olleet muissa arviointiperusteissa kuin hinnassa.

Tarjouspyynnössä ei tarvitse määrittää arviointiperusteiden painoarvoja.

Arviointiperusteet tulisi kuitenkin esittää tärkeysjärjestyksessä. Kysymyksessä olevassa tarjouspyynnössä arviointiperusteet on esitetty tärkeysjärjestyksessä muiden paitsi hinnan ja aikataulun osalta.

Hakijan ja toiseksi parhaan tarjouksen ero on ollut 25,5 pistettä. Hakijan tarjouksella ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole perustetta.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 on sovelluksen ja sen teknisen ympäristön kuvaus. Uudistuksen kohteena olevaa päätösrekisteriä ja sen kehittämissuunnitelmaa on kuvattu ainoastaan yleisellä tasolla. Kohde olisi tullut ja voitu kuvata tarjouspyynnössä huomattavasti laajemmin ja tarkemmin. Tämän vuoksi hakija on pyytänyt saada nykyisen käytössä olevan järjestelmän toiminnallisuuden kuvauksen tarjouksen jättämistä varten. Mainitun kuvauksen puuttuessa hakijan tarjouksen laatimista on ohjannut tarjouspyynnön liitteen 1 maininta "sisällöllisesti muutamia muutostarpeita lukuun ottamatta nykyinen rekisteri palvelee edelleen seurantavaatimuksia". Hanke on todettu teknisen ympäristön muutoksen edellyttämäksi tekniseksi uudistukseksi.

Hakija on esittänyt kaikki tarjouspyynnössä pyydetyt asiat suppeasti tarjouspyynnössä esitetyn vaatimuksen mukaisesti. Hakija on olettanut, että hankintayksikkö pyytää tarvittaessa lisätietoja tarjoajilta ja referenssien yhteyshenkilöiltä.

Kysymyksessä olevat kehittämistarpeet, tilamuuttuja ja historiatiedot ovat hyvin yksinkertaisesti toteutettavissa päätösrekisterissä käytettävän

Ingres-tietokannan vakio-ominaisuuksilla. Toiminnot ovat käytössä hakijan referenssinä olleessa ESRA-tietojärjestelmässä.

Hakijan arvioima työmäärä on perustunut tarjouspyynnön liitteen 1

kuvaukseen, jonka mukaan kysymys on olemassa olevan järjestelmän konvertoinnista osittain uudistettavaan tekniseen ympäristöön. Tarjoajista neljä on arvioinut työmäärän pienemmäksi kuin hakija. Olemassa olevan osaamisen ja aikaisemmin tehtyjen ohjelmisto-osien hyödyntäminen vaikuttavat uuden tehtävän ohjelmiston laskutettavaan työmäärään. Hankintayksiköstä saaduista lisätiedoista on voitu päätellä, että toteutettavaan järjestelmään syntyy eri osioissa uudelleen käytettävää koodia.

Tarjoukset ovat poikenneet toisistaan erittäin paljon työmäärän arvioinnin suhteen 87 päivästä 473 päivään. Erään tarjoajan tarjous oli hylätty, koska hinnoitteluna oli ollut vain määrittelyvaihe. Tarjoaja ei ollut kyennyt tekemään työmääräarviota toteutustyöstä tarjouspyynnön perusteella.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössään hinnan osalta ennakkoarviotaan, vaan se on pyytänyt tarjoajan parhaan näkemyksen mukaista kattohintaa. Hankintayksikön työmäärätarpeen arviointi on kyseenalaista ja se on luottanut eniten hyvin pienen toimittajan arvioon.

Hakijan toimituskyky on ollut kunnossa. Edullisimman yksikköhinnan ja kattohinnan vaikutus on ollut tarjouskilpailun päätösvaiheessa negatiivinen.

Tarjouspyynnöstä tai tarjousvertailusta ei ole käynyt ilmi hinnan pisteytyksen mahdollinen laskentakaava. Hankintayksikön asettamien kriteerien ja pisteytyskäytännön mukaan hinnalla ei tosiasiallisesti ole ollut merkitystä. Toimituksen kokonaishinta olisi joka tapauksessa ollut merkittävästi pienempi, jos hankintayksikkö olisi valinnut hakijan hankkeen toimittajaksi. Hakijan hinta oli laskettu todellisen työn laskutuksen pohjalta ottaen huomioon hakijan tuottavuus ja uudelleen käytettävät

Java-ohjelmakoodit ja muut hakijan käytössä olevat työtä helpottavat työkalut.

Tarjouspyynnön mukaan kysymyksessä on vain tietotekniikan infrastruktuurista johtuva muutos selainversioksi. Tämän vuoksi hankintayksikön vastineessa toteama seikka siitä, ettei sovellusta ole ollut syytä eikä mahdollista kuvata tarkemmin kuin tarjouspyynnössä oli tehty, koska sovelluksen määrittely tultaisiin tekemään vasta projektissa, ei voi pitää paikkansa. Käytössä olevan järjestelmän kuvaus, kuten tietokantakuvaukset olisi ollut helposti saatavilla Ingres tietokannasta.

Lisäksi käytössä olevan VisualBasic- ja Crystal Reports-koodit olisivat olleet toimitettavissa. Hakijan tarjouksesta on käynyt ilmi, että se tuntee mainitut tekniikat erittäin hyvin.

Tarjousvertailu on tehty virheellisesti. Hakija olisi voinut voittaa virheettömässä tarjouskilpailussa.

LISÄVASTINE

Hankintayksikkö on lausunut lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnössä kohteen kuvaus on ollut runsas. Hakija ei ole käyttänyt hyväkseen tarjouspyynnössä esitettyjä tietoja. Tarjouspyynnössä on kuvattu hanketta ja kohteena olevaa sovellusta riittävän tarkasti tuoden samalla esille sen riippuvuudet muuhun kehitykseen.

Tietokantakuvaus ei kerro toiminnallisuutta eikä anna mitään kuvaa kohteena olevasta sovelluksesta ja sen logiikasta tai monimutkaisuudesta. Tarjouspyynnössä on nimenomaan mainittu, että tietokantaosuus on hankkeessa ainoa taso, joka ei tule muuttumaan.

Tarjouspyynnössä on mainittu, että päätösrekisteri on osa operatiivista järjestelmää ja että menossa on useita siihen vaikuttavia uudistushankkeita sekä teknisen ympäristön että järjestelmän toiminnallisuuden kannalta. Tarjouspyynnössä on annettu tiedot rajauksen yli kohteena olevasta hankkeesta.

Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjousta pelkästään tietokantakonvertoinnista vaan uudistamistyöksi on kuvattu määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, tietojen konvertointi ja käyttöönotto. Lisäksi uudistamiseen on sisältynyt kaksi täysin uutta toimintoa, jotka ovat koko järjestelmään vaikuttavia toimintatapojen ja seurantatasojen muutoksia.

Hankinnan kohde on kuvattu siten, että tarjoajien luovalle ominaisuudelle jäisi väljyyttä tuottaa uusia ja innovatiivisia ratkaisuja.

Tarjouksen jättäneistä yrityksistä kuusi on laatinut vakuuttavamman aikataulun työlle kuin hakija.

Päätösrekisterillä ei ole ulkoisia asiakkaita, vaan se on osa operatiivista järjestelmää. Päätösrekisteri on kuvattu tarjouspyynnössä selkeästi osana operatiivista järjestelmää, joka on ulkoministeriön sisäiseen käyttöön tarkoitettu määrärahamyöntöjen ja valtuuskirjanpidon ylläpitoväline, jonka käyttö on rajoitettu. Tiedot ovat yhteisiä muiden järjestelmien kanssa ja niihin sisältyy huomattavasti enemmän logiikkaa ja tausta-ajoja kuin hakija on tuonut esille.

Työmääräarvioinnilla on ollut merkitystä. Työmäärän perusteella hankintayksikkö on yksikköhintaa käyttäen arvioinut tarjouksen kokonaishinnan. Hinnan painoarvo on ollut kokonaispisteissä pieni. Päätösrekisterin toimituksen myöhästyminen tai osaamaton tai muutoin huono suoritus olisi johdon informaatiojärjestelmän osana ja sen käytön vaikeuksina johtanut rahassa mitaten moninkertaisiin menetyksiin suhteessa siihen, mikä on nyt ostetun työn kokonaishinta.

Hakijan vastaselityksessä esittämille seikoille ei tule antaa merkitystä, koska ne olisi pitänyt esittää jo tarjouksessa. Hankintayksikkö on edellyttänyt, että tarjoukset on jätetty täydellisinä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Ulkoasiainministeriön 23.3.2004 päivätyn tarjouspyynnön kohdassa 3.1

on määritelty tarjouksen kohde ja rajaukset seuraavasti:

"Tarjouspyyntö sisältää seuraavan kohteen:

Kehitysyhteistyön 2-osaisen päätösrekisterin uudistaminen selainversioksi.

Tarjouspyynnön rajaukset eli tarjouspyyntöön eivät sisälly:

Laitehankinnat.

Työasema- ja palvelinvakion ja - ympäristön asennus.

Kohdassa 2.2 mainitut muut hankkeen tehtävät."

Tarjouspyynnön liitteessä 1 on kuvattu päätösrekisterin uusia piirteitä seuraavasti: "Päätösrekisterin toteutus noudattaa olemassa olevaa rakennetta ja sisältöä. Määrittelytyön perustana käytetään nykyistä rekisteriä.

Voimassa olevat päätökset konvertoidaan uusittuun rekisteriin ja yhteydet säilytetään eri järjestelmien välillä. Tarvittavia muutoksia on kaksi." Liitteestä ilmenee, että toinen muutos koskee tilakentän lisäämistä ja toinen historiatietojen keräämistä. Tarjouspyynnön liitteessä 2

on selitetty yksityiskohtaisesti päätösrekisterin sovellusarkkitehtuuri, toteutustekniikka ja käytettävät tuotteet.

Tarjouspyynnöstä on siten käynyt ilmi, että hankinnan kohteena on käytössä olevan järjestelmän uudistaminen teknisesti ja kahden uuden lisätoiminnon toteutus ja että kysymyksessä on ulkoasiainministeriössä käytössä olevaan tekniikkaan tehtävä sovelluksen tekninen konversio.

Tarjouspyynnössä on selitetty yksityiskohtaisesti sovelluksen tekninen ympäristö eli se, millä välineillä sovellus on toteutettava ja millaisessa teknisessä ympäristössä sen on toimittava. Sen sijaan tarjouspyynnöstä ei ilmene yksiselitteisesti olemassa olleen järjestelmän toiminnallisuus.

Hakija on 8.4.2004 pyytänyt hankintayksiköltä lisäselvitystä olemassa olleen järjestelmän toiminnallisuuden kuvauksesta. Hankintayksikkö on toimittanut kaikille tarjoajille 16.4.2004 päivätyn lisäselvityksen.

Tarjouspyynnön kohdan 5 mukaan tarjoukseen on tullut muun ohella sisällyttää alustava projektisuunnitelma aikatauluineen (määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus, tietojen konvertointi ja käyttöönotto) sekä testaussuunnitelma.

Hankintayksikkö on saanut 11 tarjousta. Hankintayksikkö on vastineessaan ilmoittanut arvioineensa hankkeen työmääräksi 400-450 työpäivää. Yksi tarjoaja on ilmoittanut tarjouspyynnön perusteella ainoastaan määrittelyvaiheen työmäärän ja antanut siten vain mainitulta osin hinnan, minkä vuoksi hankintayksikkö on hylännyt tarjouksen tarjouspyyntöä vastaamattomana. Tarjousten projektisuunnitelmista ilmenee, että tarjoajien arvioimat työmäärät ovat vaihdelleet esimerkiksi määrittelyn osalta 5 työpäivästä 69 työpäivään, suunnittelun osalta 5

työpäivästä 130 työpäivään ja toteutuksen osalta 40 työpäivästä 230

työpäivään sekä kokonaistyömäärät 87 työpäivästä voittaneen tarjoajan arvioimaan 473 työpäivään. Voittaneen tarjoajan lisäksi kaksi muuta tarjoajaa on arvioinut kokonaistyömäärän suuruusluokaltaan lähelle hankintayksikön vastineessaan ilmoittamaa arviota (443 ja 380 työpäivää). Hakijan kokonaistyömääräarviota pienemmän arvion on antanut neljä tarjoajaa. Tarjousten kokonaishinnat ovat vaihdelleet 55.000 eurosta (lisättynä matkakustannuksilla) 376.000 euroon. Tarjoukset ovat näin ollen poikenneet toisistaan merkittävästi työmäärien ja kokonaishintojen osalta. Tarjoajille ei siten hankintayksikön antaman lisäselvityksen jälkeenkään ole ollut yksiselitteisen selvää, mitä tarjouspyyntö on koskenut, vaan tarjoajat ovat käsittäneet hankinnan kohteen laajuuden olennaisesti eri tavoilla.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjouspyynnössä määritellyt hankinnan kohdetta sellaisella tarkkuudella, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu olisi tullut tarjouskilpailussa turvatuksi ja että tarjouspyyntö olisi ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti laatiessaan epäselvän tarjouspyynnön ja perustaessaan hankintapäätöksensä tosiasiallisesti vertailukelvottomien tarjousten arviointiin. Asiassa tulee näin ollen harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:n 1 momentissa mainittujen seuraamusten määräämisestä

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat 18.5.2004 allekirjoittaneet hankintasopimuksen. Ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997 vp) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Tarjoukset ovat edellä esitetyllä tavalla keskenään vertailukelvottomia.

Asiassa ei ole näin ollen mahdollista todeta, olisiko hakijalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole siten perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely on aiheutunut edellä esitetyllä tavalla hankintayksikön virheellisestä hankintamenettelystä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi ulkoasiainministeriö velvoitetaan korvaamaan Netum Oy:n oikeudenkäyntikulut.

Netum Oy on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hyvitysmaksua koskevan vaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa ulkoasiainministeriön korvaamaan Netum Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen.