Market Court voids public procurement decision for Canon due to flawed tender process and lack of transparency.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Maanmittauslaitos on 1.10.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia sekä värillisestä että mustavalkoisesta digitaalisesta monitoimitulostimesta, mustavalkoisesta verkkolaserista, mustesuihkupiirturista ja oheistulostimeksi tarkoitetusta henkilökohtaisesta laserista sopimuskaudelle 1.3.2005 - 28.2.2006.

Hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus Julkiset hankinnat -lehden numerossa 6.5.2004/19 ja hankintailmoitus numerossa 7.10.2004/41.

Maanmittauslaitos on 29.11.2004 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella valinnut Canon Oy:n monitoimilaitteiden toimittajaksi.

Ennakkoilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 900.000 euroa.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle 12.1.2005 sitoumuksen, jossa se on ilmoittanut pidättäytyvänsä hankintasopimuksen tekemisestä ja hankinnan täytäntöönpanosta sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.

HAKEMUS

Toshiba TEC Nordic AB (Toshiba) on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun hankintapäätöksen siltä osin kuin maanmittauslaitos on valinnut monitoimilaitteiden toimittajaksi Canon Oy:n ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä. Hakija on myös vaatinut, että hankintayksikköä kielletään väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta valitun palveluntoimittajan kanssa tai muullakaan tavalla jatkamasta hankintamenettelyä sinä aikana, jona asia on markkinaoikeuden käsiteltävänä. Toshiba on vaatinut toissijaisesti, että maanmittauslaitos velvoitetaan suorittamaan sille arvonlisäverottomana hyvitysmaksuna 58.794 euroa. Toshiba on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 19.497,03 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö ei ole toimittanut hakijalle tietoa sellaisesta tarjousten vertailusta, josta ilmenisi eri tarjoajien tarjousten mahdollinen pisteytys ja sijoittuminen tarjouskilpailussa. Hakija ei ole saanut hankintayksiköltä tietoa siitä, kuinka hankintayksikkö on soveltanut ilmoittamiaan tarjousten arviointiperusteita eri tarjouksiin ja mihin tekijöihin tarjouksissa tarjoajien mahdollisesti saamien pisteiden erot perustuvat.

Hankintayksikkö ei siten ole toimittanut hakijalle tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista tietoa hankintalain 9 b §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Hakijan hankintayksiköltä saaman tiedon mukaan hakijan tarjous on ollut valitun tavarantoimittajan tarjousta halvempi. Hankintayksikön ilmoittamien hankittavien laitteiden kappalemäärien ja sopimuskauden perusteella laskettuna hakijan tarjous on ollut kaiken kaikkiaan 54.506 euroa halvempi kuin valitun yrityksen tarjous. Koska hakijan tarjoamien laitteiden laatu täyttää kaikki hankintayksikön tarjouspyynnössä ilmoittamat vaatimukset, hakijan olisi pitänyt menestyä tarjouskilpailussa näiden tekijöiden osalta vähintään yhtä hyvin kuin valitun tavarantoimittajan. Hankintayksikön olisi siten oikein suoritetussa hankintamenettelyssä tullut valita hakijan tarjous, koska hakijan ja voittaneen tarjouksen välillä on ollut merkittävä ja todennettavissa oleva ero.

VASTINE

Maanmittauslaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on noudattanut hankintamenettelyssä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta. Tarjouskilpailussa käytetyt arviointiperusteet ja niiden painoarvot ovat olleet objektiivisesti määriteltyjä ja hankinnan kohteeseen liittyviä seikkoja. Tarjousten vertailu on tehty asianmukaisesti ja huolellisesti. Hakija ei ole voittanut tarjouskilpailua monitoimilaitteiden osalta, koska sen tarjous ei ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Hakijan tarjous ei ole myöskään ollut monitoimitulostinten osalta halvin. Hakijan hakemus tulee siten hylätä, koska hakija ei ole esittänyt näyttöä siitä, että sen tarjous olisi ollut monitoimilaitteiden osalta valitun toimittajan tarjousta parempi. Kyseessä olevan hankintamenettelyn on siten katsottava olleen hankintalain mukainen.

LAUSUNTO

Canon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa Toshiban korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 7.609,37 eurolla korkoineen.

Canon Oy on esittänyt lausunnossaan muun ohella seuraavaa.

Kyseessä olevan hankinnan arviointikriteereistä on valtaosa ollut laadullisia. Tarjouspyynnöstä ilmenee myös muilta osin se, ettei hankintayksikkö ole hakenut hinnaltaan halvinta tarjousta. Monitoimitulostimien osalta valitun toimittajan tarjous on tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa käytettyjen laadullisten kriteerien osalta ollut selkeästi hakijan tarjousta parempi. Tältä osin on huomattava, että hakijan tarjouksessaan ilmoittamat referenssitoimitukset antavat liioitellun kuvan hakijan monitoimilaitetoimituksista. Vaikka tarjouskilpailun voittaneen yrityksen tarjous on ollut hieman hakijan tarjousta korkeampi, selittyy sen valinta tarjottujen laitteiden paremmalla laatutasolla sekä ylläpitopalvelun kattavuudella ja toimivuudella. Valitun toimittajan tarjous on kuitenkin ollut hakijan tarjousta halvempi, mikäli hintavertailuun otetaan mukaan erikseen hinnoitellut lisälaitteet.

Hankintapäätös on tehty tarjouspyynnössä ilmoitettujen valinta- ja arviointiperusteiden mukaisesti tehdyn tarjousvertailun perusteella. Hankintapäätös on lisäksi sisältänyt riittävät, hankintalaissa edellytetyt ratkaisun perustelut. Hankintayksikön hakijalle toimittamat asiakirjat ovat sisältäneet hakijan pyytämät lisätiedot. Hankintayksikkö on siten toiminut kyseessä olevassa asiassa tasapuolisesti ja syrjimättä.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Kyseessä olevan hankinnan valintakriteerit ovat suurelta osin olleet sellaisia, ettei muilla tarjouskilpailuun osallistuneilla tarjoajilla ole ollut mahdollisuutta saada samaa pistemäärää kuin Canon Oy:llä. Tällaisia valintakriteerejä ovat selvimmin olleet käyttöönoton vaatiman koulutuksen käsittämät alakohdat "uusien ohjeiden tekeminen (asennusohjeet, käyttöohjeet)", "kouluttautuminen (tuen koulutus)", "logistiikka",

"käyttöönottokoulutus" sekä "työaikapanos, käyttäjiltä". Näiden valintakriteerien osalta hankintayksikkö on antanut Canon Oy:lle kahdesta neljään pistettä muita tarjoajia enemmän ja tarjousvertailun sanallisissa perusteluissa todennut pisteytyksestä ainoastaan, että muiden kuin valitun toimittajan laitteiden käyttöönotosta aiheutuisi hankintayksikölle ylimääräisiä toimenpiteitä. Hankintayksikön suorittama tarjousvertailu on siten suosinut selvästi aikaisempaa toimittajaa eli Canon Oy:tä ja näin ollen asettanut muut tarjoajat syrjivään ja epätasapuoliseen asemaan.

Hankintayksikkö on vertaillut tarjouksia huoltoverkon kattavuuden osalta, vaikka kyseinen ominaisuus on määritelty kelpoisuusvaatimukseksi. Tarjouspyynnössä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi ilmoitetut tekijät ovat lisäksi olleet kyseisessä hankinnassa yleisiä ja yksilöimättömiä, eivätkä tarjoukset ole siten olleet keskenään vertailukelpoisia.

Hankintayksikön mukaan tarjousten vertailussa on hyödynnetty myös muita kuin tarjouksesta saatuja tietoja. Voittanut tarjous on saanut huomattavan määrän pisteitä sellaisten tietojen perusteella, joista yhtiö ei ole antanut selvitystä tarjouksessaan. Julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden nojalla tarjousvertailussa ei ole hyväksyttävää ottaa huomioon mitään muita tietoja kuin tarjoajien tämän tarjouskilpailun tarjouksissaan esittämät tiedot. Tarjouskilpailussa annettujen tarjousten pisteytys on näin ollen ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista siltä osin kuin tarjousvertailussa on käytetty muita kuin tarjoajien kirjallisissa tarjouksissa esittämiä seikkoja. Hankintayksikkö on lisäksi arvioinut tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta sellaisilla seikoilla, joita ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä.

Hakija on ilmoittanut referenssinsä asianmukaisesti tarjouksessaan.

Hankintayksikkö on perustellut referenssien osalta Canon Oy:lle antamiaan pisteitä muun muassa sillä, että valitulla toimittajalla on laajempi asiakaskunta pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hankintayksikkö on siten toiminut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti käyttäessään referenssien lukumäärää tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena.

Suoritettu tarjousvertailu on ollut puutteellinen ja muita tarjoajia kuin

Canon Oy:tä syrjivä. Lisäksi valittu toimittaja on saanut tukipalvelun perusteella suurimman pistemäärän siitä huolimatta, että suurin osa heidän henkilöstöstään on jälleenmyyjien palveluksessa. Tältä osin on huomattava, että hankintayksikkö on usean vertailukriteerin perusteluissa pitänyt hakijan osalta jälleenmyyjien käyttöä negatiivisena asiana.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt tarjousten vertailua asianmukaisesti ja dokumentoinut sitä riittävästi hankintapäätöstä tehdessään. Hankintayksikkö on toiminut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on esittänyt sanallisia perusteluita tarjousten pisteytykselle vasta sen jälkeen, kun hakija on saattanut asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Kyseessä olevat, jälkikäteen laaditut perustelut ovat olleet puutteelliset, virheelliset ja Canon Oy:tä suosivat.

LISÄLAUSUNTO

Canon Oy on esittänyt lisälausunnossaan muun ohella seuraavaa.

Kyseessä olevassa hankinnassa tarjousten vertailussa käytetyt arviointikriteerit ovat kaikki olleet hankinnan kohteeseen liittyviä ja luonteeltaan syrjimättömiä, eikä niiden voi katsoa suosineen aikaisempaa toimittajaa eli Canon Oy:tä. Arviointiperusteet ovat lisäksi olleet riittävän yksilöityjä ja ne ovat mahdollistaneet vertailukelpoisten tarjousten tekemisen. Kriteerien valossa voidaan arvioida nimenomaan sitä, mikä tarjous soveltuu parhaiten hankintayksikön tarpeisiin. Hankintayksikön soveltama arviointikriteerien painotus, jossa hintatekijät ovat saaneet 40 prosentin painotuksen, on suosinut hinnaltaan halvemman tarjouksen tehnyttä hakijaa. Valitun toimittajan tarjous on kuitenkin ollut laadullisten tekijöiden osalta selvästi hakijan tarjousta parempi.

LISÄVASTASELITYS

Hakija lausunut lisävastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä millään tavoilla yksilöinyt, mitä se on tarkoittanut kokonaistaloudellisen edullisuuden valintakriteerinä ilmoitetulla laadulla. Tarjousvertailussa hankintayksikkö ei ole käsitellyt laatua lainkaan itsenäisenä arviointiperusteena, vaan on yhdistänyt sen arviointiperusteen "tekniset ansiot" kanssa. Tämän uuden valintaperusteen "laatu ja tekniset ansiot" alakohtina hankintayksikkö on ottanut tarjousvertailussa huomioon muun ohella laitteen fyysiset ominaisuudet, koon, muotoilun, värin tai kokoonpanon yleisilmeen sekä värioption, laitteiston elinkaaren ja laitteiston tuettavuuden, joita ei ole kuitenkaan mainittu tarjouspyynnössä.

Hankintayksikkö on lisäksi käyttänyt tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa yhtenä kriteerinä tekijää "yhteensopivuus

MML:n ohjelmistoihin (mm. Jako)", vaikka tarjouspyynnössä on hankittavien laitteiden kelpoisuusvaatimukseksi ilmoitettu se, että laitteet tukevat verkossa tapahtuvaa tulostamista yleisistä sovellutuksista ja hankintayksikön Jako-tietojärjestelmästä. Hakijalle ei ole annettu tarjouskilpailun voittanutta yritystä vastaavia pisteitä mainitulta osin, vaikka hakijan tarjous on täyttänyt hankittavien laitteiden kelpoisuusvaatimukset.

Hankintayksikkö on tarjousvertailussaan mekaanisesti hyvittänyt valittua toimittajaa sillä perusteella, että yrityksellä olisi enemmän ns. omia toimipisteitä verrattuna jälleenmyyjinä toimiviin toimipisteisiin. Voittanut yritys on yksinomaan tällä perusteella saanut merkittävästi enemmän pisteitä kuin muut tarjoajat. Hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä siitä, millaista lisäarvoa tietyn tarjoajan omat toimipisteet verrattuna asiantunteviin ja vuosien kokemuksen omaaviin jälleenmyyjiin toisivat hankintayksikölle kysymyksessä olevassa hankinnassa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Kysymyksessä olevaa Maanmittauslaitoksen hankintapäätöstä 29.11.2004 tiedoksi annettaessa voimassa olleen hankintalain 9 b §:n 3 momentin (1009/2001) mukaan 2 momentissa tarkoitetut tiedot ja hakemusosoitus voidaan antaa tiedoksi kirjeitse ja ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen tiedot ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Hankintayksikön antaman selvityksen mukaan se on 29.11.2004 postitse lähettänyt hakijalle tiedon tehdystä hankintapäätöksestä. Päätös ei kuitenkaan ole sisältänyt hakemusosoitusta eikä tarjousten vertailusta tehtyä asiakirjaa. Hakijan 17.12.2004 esittämän lisäselvityspyynnön johdosta hankintayksikkö on 20.12.2004 toimittanut hakijalle tiedon tarjousten vertailuasiakirjasta laaditusta yhteenvetotaulukosta. Hankintayksikkö on lisäksi 21.12.2004 lähettänyt hakijalle hakemusosoituksen saatteella, jossa on ollut maininta kyseessä olevasta hankintapäätöksestä.

Hakijan 10.1.2005 markkinaoikeuteen saapunut hakemus on näin ollen tutkittava.

Sovellettavat säännökset

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan ennakoidulta arvonlisäverottomalta arvoltaan kynnysarvon ylittävään hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi kyseisen asetuksen säännöksiä. Kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo ylittää saadun selvityksen mukaan tavarahankintojen osalta vuodelle 2004 säädetyn kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan näin ollen hankintalain lisäksi hankinta-asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouksista tulee hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.

Hankintayksikkö on julkaissut kysymyksessä olevasta tulostinlaitteita koskevasta hankinnasta hankintailmoituksen Julkiset Hankinnat -

lehden numerossa 7.10.2004/41. Hankintailmoituksen mukaan sopimuksen tekemisen perusteena on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenevien perusteiden mukaan.

Tarjouspyynnön mukaan valintaperusteena tulostinlaitteiden valinnassa on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka arviointiperusteina ovat olleet "hinta, laatu, tekniset ansiot, toimittajan tuki- ja huoltopalvelut, käyttöönoton vaatima koulutus ja työaikapanos." Arviointiperusteet eivät ole olleet tärkeysjärjestyksessä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina voidaan käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnössä ei ole lainkaan määritelty sitä, mitä laatu-nimisellä arviointiperusteella on tarkoitettu ja miten sitä tullaan arvioimaan.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseinen arviointiperuste on ollut siinä määrin yksilöimätön, että sillä on voitu tarkoittaa sattumanvaraisesti mitä tahansa laadullisia ominaisuuksia. Tarjoajat eivät tarjouksia laatiessaan ole voineet tietää, millä seikoilla mainitun arviointiperusteen osalta tulee olemaan vaikutusta asian ratkaisuun. Mainittu arviointiperuste ei siten ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tarjousvertailussa. Kyseinen arviointiperuste on myös ollut omiaan antamaan hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden tarjousvertailun toteuttamisessa.

Hankintayksikkö on laatinut tarjousvertailusta muun ohella taulukkomuotoisen asiakirjan, jossa annetut tarjoukset on pisteytetty edellä mainittujen kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperusteiden osalta. Tarjousten vertailuasiakirjassa on perusteltu lyhyesti annettuja pisteitä. Perusteluiden alussa on mainittu, että "Tiedot perustuvat tarjoukseen ja yleisesti saatavaan tietoon." Hankintayksikkö on lisäksi laatinut 23.1.2005 päivätyn "Tulostinlaitteiden v. 2005 vertailun selvitys" - nimisen asiakirjan, jossa on sanallisesti selvitetty tulostinlaitteiden vertailua. Tässä asiakirjassa on muun ohella todettu seuraavaa: "Vertailun perustuessa vain tarjouksen tietoihin, sitä on arvostettu luvulla 6 tai 5. Silloin kun ollut käytettävissä muita yleisesti internetistä ja esitteistä tms. saatavia tekijöitä, on arvostus voinut poiketa siitä."

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksesta seuraa, että tarjouksen valinta on tehtävä niillä perusteilla, jotka on tarjouspyynnössä ilmoitettu ja jotka huomioon ottaen tarjoukset on tehty. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti ottaessaan tarjousten vertailussa huomioon seikkoja, joita ei ole mainittu kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa annetuissa tarjouksissa.

Hankintayksikkö on tarjousvertailussa arvioinut käyttöönoton vaatimaa koulutusta alakohdilla uusien ohjeiden tekeminen, kouluttautuminen, logistiikka, käyttöönottokoulutus sekä työaikapanos. Valittu toimittaja on saanut mainittujen alakohtien osalta kahdesta neljään pistettä muita tarjoajia enemmän. Kaikki muut tarjoajat ovat saaneet jokaisen alakohdan osalta keskenään samat pisteet. Kyseessä olevia piste-eroja on esimerkiksi uusien ohjeiden tekemisen osalta perusteltu seuraavasti.

"Peruspiste 5. Muiden toimittajien asennus ja käyttöohjeet tehtävä.

Tällä perusteella Canon saanut 8 ja muut 5." Logistiikan osalta pisteytystä on perusteltu seuraavasti. "Peruspiste 5. Muille paitsi Canonille pitäisi rakentaa täysin uusi huolto- ja tilausjärjestelmälogistiikka. Näillä perusteilla muut saa 5 ja Canon 9."

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainituista seikoista on pääteltävissä, ettei kysymyksessä olevassa hankinnassa ole edellä mainituilta osin tapahtunut aitoa tarjousvertailua. Hankintayksikön tarjousvertailu ei näin ollen ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, kun hankintayksikkö on antanut aikaisemmalle toimittajalle muita paremmat pisteet vain sillä perusteella, että toimittajan vaihtumisesta aiheutuu hankintayksikön toiminnalle muutoksia.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt kyseessä olevassa hankinnassa hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole kuvannut tarjousten valintaan vaikuttaneita seikkoja tarjouspyynnössä riittäväksi katsottavalla tarkkuudella, ja kun se on perustanut tarjousvertailun sellaisiin seikkoihin, jotka eivät ole ilmenneet annetuista tarjouksista ja kun se ei ole tehnyt tarjousvertailua tasapuolisesti ja syrjimättä.

Hankintayksikkö ei ole tehnyt hankintasopimusta kysymyksessä olevien laitteiden toimittamisesta. Hankintapäätös voidaan näin ollen kumota ja sen täytäntöönpano kieltää. Koska hankintamenettelyn virheellisyys on johtunut ensisijaisesti virheellisestä tarjouspyynnöstä, virhettä ei ole mahdollista korjata muulla tavalla kuin järjestämällä asiassa kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Koska asiassa on edellä mainitulla perusteella järjestettävä uusi tarjouskilpailu, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä väitteistä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan kohtuulliset asianosais- ja oikeudenkäyntikulut. Markkinaoikeus katsoo sanottujen kulujen kohtuulliseksi määräksi 8.500 euroa.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon

Canon Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Maanmittauslaitoksen 29.11.2004 tekemän päätöksen Canon Oy:n valinnasta monitoimilaitteiden toimittajaksi.

Maanmittauslaitosta kielletään tekemästä hankintasopimusta nyt kumotun päätöksen perusteella tai panemasta sanottua päätöstä muutoinkaan täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Mikäli Maanmittauslaitos aikoo edelleenkin toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, hankintayksikön tulee järjestää tässä päätöksessä mainitut seikat huomioon ottaen asiassa uusi tarjouskilpailu.

Markkinaoikeus velvoittaa Maanmittauslaitoksen korvaamaan Toshiba

TEC Nordic AB:n asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 8.500 eurolla.

Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Markkinaoikeus hylkää muut asiassa esitetyt vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Anne Ekblom-Wörlund ja Pertti Virtanen.