Market Court orders compensation for public procurement error but rejects damages and joint liability claims.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Äetsän kunnanhallitus on 24.11.2003 § 389 päättänyt jatkaa kunnassa edellisvuonna aloitettua palveluliikenteen ostosopimuskokeilua järjestämällä tarjouskilpailun kunnan palveluliikenteestä tarjouspyynnössä tarkoitetuilla reiteillä, mukaan lukien Kiikan ja Pehulan reitit. Tarjouspyyntö on julkaistu Alueviesti -nimisessä julkaisussa 27.11.2003.

Äetsän kunnanhallitus on 15.12.2003 § 428 päättänyt hyväksyä X:n tarjouksen palveluliikenteen järjestämisestä Kiikan ja Pehulan reittien osalta hinnaltaan edullisimpana.

Y on jättänyt 29.12.2003 oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä 15.12.2003 § 428. Äetsän kunnanhallitus on hyväksynyt oikaisuvaatimuksen päätöksellään 16.2.2004 § 52 ja valinnut ostopalvelun toimittajaksi Kiikan ja Pehulan reittien osalta vuoden 2004

loppuun Y:n.

X on tehnyt Äetsän kunnanhallituksen päätöksestä 16.2.2004 § 52

valituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on päätöksellään 28.4.2004 (Dnro 00563/04/2200) jättänyt X:n valituksen tutkimatta ja siirtänyt asian hallintolainkäyttölain 30 § 2 momentin nojalla markkinaoikeudelle hakemusasiana käsiteltäväksi.

Äetsän kunta on ilmoittanut, ettei se tee palveluliikenteestä kirjallista sopimusta ennen markkinaoikeuden päätöstä.

HAKEMUS

X on vaatinut, että Äetsän kunnanhallituksen päätös 16.2.2004 § 52

kumotaan ja kunnanhallituksen päätös 15.12.2003 § 428 pysytetään voimassa. X on lisäksi vaatinut, että Äetsän kunta velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvauksena 18.000 euroa ja hyvitysmaksuna 2.000 euroa, molemmat määrät korkoineen. X on vielä vaatinut, että Äetsän kunta ja Y velvoitetaan korvaamaan yhteisvastuullisesti hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen

2.013 eurolla korkoineen.

X on myös pyytänyt asiassa suullisen käsittelyn järjestämistä X:n ja todistajien kuulemista varten.

X on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti. X:n tarjous on ollut halvempi kuin Y:n tarjous. Nyt kyseessä olevassa palveluliikennekokeilua koskevassa asiassa X on ilmoittanut kykenevänsä suorittamaan kaikki palveluliikenteen vaatimat ajot ja hänellä on tätä tarkoitusta varten vaadittava kalusto. X:llä ei ole ollut aikomustakaan järjestää tämän tarjouskilpailun kohteena olevia ajoja alihankintana.

Y:n oikaisuvaatimus on koskenut näitä palveluliikenteen ajoja eikä koulukuljetuksia. Kunnanhallituksessa on sotkettu kaksi eri asiaa eli koulukuljetukset ja palveluliikennekuljetukset.

VASTINE

Äetsän kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakijan vaatimukset.

Äetsän kunta on todennut perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

X hoitaa aiemmin kunnan kanssa tehdyn sopimuksen nojalla kunnan koululaiskuljetuksia, jotka menevät säännönmukaisesti osin ajallisesti päällekkäin palveluliikenteen kuljetusten kanssa. Tämän seurauksena X

joutuisi käytännössä järjestämään osan kuljetuksista alihankintana.

Koska tarjouspyynnössä ei ollut hyväksytty kuljetusten osittaista järjestämistä alihankintana, X:n tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

LAUSUNTO

Y on antanut lausunnon ja vaatinut, että X velvoitetaan korvaamaan Y:n oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 854 eurolla korkoineen.

VASTASELITYS

X on todennut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Halvin tarjous on tullut tarjouspyynnön mukaan hyväksyä, ja X:n tarjous on ollut hinnaltaan edullisin. Aiemmin kunnan kanssa sovitut koulukuljetukset eivät ole olleet nyt tarkasteltavana olevan tarjouspyynnön ja sitä seuranneen muutoksenhakumenettelyn kohteena.

LISÄVASTINE

Äetsän kunta on antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Kyseisen pykälän 3 momentin mukaan tarjoajan katsotaan saaneen tiedot ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Hankintayksikkö ei ole liittänyt hankintapäätökseensä 16.2.2004 § 52

hakemusosoitusta asian saattamiseksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi, vaan pelkästään valitusosoituksen asian saattamisesta hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Markkinaoikeudelle 4.5.2004 saapunut Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta siirretty asia on näin ollen tutkittava.

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijalle aiheutuneen vahingon yhteensä 18.000 eurolla korkoineen. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu, kun otetaan huomioon hankintalain 9 §, vahingonkorvausvaatimusten tutkiminen. Sanottu vaatimus on siten jätettävä tutkimatta.

Suullisen käsittelyn toimittaminen

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Hakijan ja hänen nimeämien todistajien kuulemisella ei ole mahdollista saada sellaista selvitystä, jolla olisi merkitystä asian ratkaisemiselle.

Sen vuoksi ja ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin säännös markkinaoikeus hylkää hakijan suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen ilmeisen tarpeettomana.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Äetsän kunnanhallitus on oikaisupäätöksessä 16.2.2004 § 52 katsonut, että "X:n olisi tullut ilmoittaa päällekkäisistä koulukuljetusajoista ja alihankkijan suostumus tarjouksessaan 10.12.2003. Taksiyrittäjien tasapuolisen ja syrjimättömyyden perusteella lupa alihankkijan käyttämiseen olisi pitänyt selvittää etukäteen ennen tarjouksen tekemistä."

Hakija on ilmoittanut käyttävänsä 27.11.2004 julkaistulla tarjouspyynnöllä aloitetun tarjouskilpailun kohteena oleviin kuljetuksiin tarjouksessa osoittamaansa kalustoa ja kuljettajia. Tarjouksessa ei ole ollut mitään ehtoja tältä osin eikä hakija ole ilmoittanut suorittavansa näitä ajoja alihankintana. Markkinaoikeus katsoo, että tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti hylätessään hakijan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hylännyt hakijan tarjouksen.

Asiassa tulee näin ollen määrätä hankintalain 9 §:ssä säädetty seuraamus.

Seuraamukset

Tarjouskilpailun kohteena olleiden hankintojen hankintakausi on päättynyt 31.12.2004. Hankintalain 9:n § 1 momentin 1 - 3 kohtien mukaiset seuraamukset eivät näin ollen tule enää kyseeseen. Ainoa mahdollinen seuraamus on hankintalain 9:n § 1 momentin 4 kohdan mukainen hyvitysmaksuseuraamus.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Tarjouspyynnön mukaan "tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisin vaihtoehto ja siihen vaikuttavat myös kaluston ja kuljettajan ominaisuudet."

Hankintayksikkö on valinnut voittaneen tarjouksen pelkästään hinnan perusteella ja hankintayksikön menettely on myös tältä osin ollut virheellistä. Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin. Kaluston ja kuljettajien osalta annetuissa tarjouksissa ei ole havaittavissa sellaisia eroja, etteikö hakijan tarjousta voitaisi pitää myös kokonaistaloudellisesti edullisimpana tarjouksena. Sen vuoksi markkinaoikeus katsoo, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Asiassa tulee näin ollen määrätä hyvitysmaksu.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Mainitut seikat huomioon ottaen vaadittua määrää 2.000 euroa on pidettävä kohtuullisena.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 16.10.2003 taltionumero

2509 katsonut, että hyvitysmaksua on pidettävä korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla perusteeltaan julkisoikeudellisena. Kun korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei näin ollen voitu soveltaa hyvitysmaksuun eikä hyvitysmaksun maksamisen viivästymisestä myöskään ollut annettu erityissäännöstä, korkein hallinto-oikeus katsoi vaatimuksen koron maksamisesta hyvitysmaksulle lakiin perustumattomaksi. Hakijan vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

Hakija on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan.

Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Asian käsittely markkinaoikeudessa ei ole johtunut Y:n toimenpiteistä, vaan edellä todetuin tavoin hankintayksikön virheestä. Hakijan vaatimus siitä, että Y olisi yhteisvastuullisesti hankintayksikön kanssa velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut on siten hylättävä.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Y saa pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää tutkimatta X:n esittämän vahingonkorvausvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Äetsän kunnan suorittamaan X:lle hyvitysmaksuna 2.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Äetsän kunnan korvaamaan X:n oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Muut asiassa esitetyt vaatimukset hylätään.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen.