Legislator Case Law & Legislation
MAO:175/05 AI generated

Market court voids procurement decision due to failure to justify comparative evaluation criteria in tender comparison.

Case Number MAO:175/05
Court / Authority
Jurisdiction Finland (FI)
Decision Date
Outcome Dismissed

Legislator summary

AI generated

The market court voided the procurement authority's decision to award a vocational training contract to a specific institution. The authority had selected the winner based on cost and resource criteria but failed to provide a detailed justification for how these criteria were applied in the comparative evaluation. Consequently, the court ruled that the procedure did not ensure equal and non-discriminatory treatment of bidders, mandating a new tender comparison with proper reasoning.

Legislator headnote

AI generated

Public Procurement Act s. 9; Public Procurement Act s. 12: A procurement decision must be based on a comparative evaluation where the application of criteria is clearly demonstrated to ensure equal treatment of bidders; failure to provide such reasoning renders the decision voidable.

Keywords

AI generated
public procurement law tender evaluation criteria comparative assessment failure equal treatment of bidders voidable procurement decision justification of award procurement procedure defect

Cited Legislation

AI generated
Public Procurement Act s. 9
Public Procurement Act s. 12
AI generated

Need to analyze how this precedent applies to your matter?

Cross-reference this judgment against statutes, commentaries, and subsequent citing case law inside Legislator AI.

Open in Legislator →

Full text

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen (Hämeen TE-keskus) työvoimaosasto on pyytänyt 7.6.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä (Dnro

65/632/04) nro 12/2005 tarjouksia työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta niin sanottuna non-stop -koulutuksena. Kysymyksessä on kone- ja metallialan koulutus, joka käsittää kone- ja metallialan perustutkinnon, koneistajan ammattitutkinnon ja levyseppähitsaajan ammattitutkinnon.

Koulutuksen suunniteltu ajankohta on 6.6.2005 - 31.12.2006. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Hämeen TE-keskuksen työvoimaosasto on 11.1.2005 tekemällään päätöksellä hyväksynyt edellä mainitun koulutuksen toteuttajaksi Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän Riihimäen ammattioppilaitoksen (ammattioppilaitos).

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan enintään noin 375.000 euroa.

Hankintayksikkö on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että se ei tee kysymyksessä olevan hankintapäätöksen mukaista hankintasopimusta eikä pane hankintaa muutoinkaan täytäntöön, ennen kuin asia on ratkaistu lainvoimaisesti.

HAKEMUS JA SEN TÄYDENNYS

Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön Hyvinkään-Riihimäen aikuiskoulutuskeskus (aikuiskoulutuskeskus) on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa edellä mainitun hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikön olisi tullut hylätä voittanut tarjous poikkeuksellisen edullisena. Asiaan on liittynyt ammattioppilaitoksen saaman julkisen subvention mahdollinen väärinkäyttö. Hakijan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti voittanutta tarjousta edullisempi. Voittanut tarjous on saattanut olla tarjouspyynnön vastainen.

VASTINE

Hämeen TE-keskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Hämeen TE-keskuksen työvoimaosaston vuoden 2004 kansallisella rahoituksella hankkiman työvoimakoulutuksen keskihinta opiskelijatyöpäivän hinnalla määriteltynä on ollut 30,65 euroa keskihintaa selkeästi nostava nosturialan työvoimakoulutus pois luettuna. Ammattioppilaitokselta aiemmin hankittu koulutus on ollut hintaluokaltaan ammattialakohtaisesti tarkasteltuna 30,65 euron keskihintaa halvempi. Ammattioppilaitoksen hinnat eivät ole poikenneet huomattavasti alakohtaisesta keskihinnasta vuoden 2003 alakohtaisen opiskelijatyöpäivän hintavertailun mukaan. Ammattioppilaitoksen kysymyksessä oleva metallialan koulutusta koskeva tarjous on vastannut hintarakenteeltaan oppilaitoksen tarjoaman koulutuksen yleistä hintatasoa. Ammattioppilaitoksen tarjous ei ole näin ollen ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.

Tutkiessaan tarjouksia hankintayksikkö on arvioinut, että ammattioppilaitos pystyy toteuttamaan tarjoamansa koulutuksen tarjoamaansa hintaan. Ammattioppilaitos on järjestänyt työvoimapoliittista aikuiskoulutusta vuodesta 2000 lukien. Se on toteuttanut työhallinnon hankintoina ammatillisen toisen asteen tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi työhön ja koulutukseen ohjaavia aikuiskoulutuksia. Hämeen TE-keskuksen työvoimaosaston ammattioppilaitokselta hankkimat koulutukset on toteutettu tarjousten ja niiden perusteella tehtyjen sopimusten mukaisesti.

Hämeen TE-keskus ei ota kantaa oppilaitosten mahdolliseen julkiseen subventioon. Hankintayksikkö on käyttänyt kysymyksessä olevassa hankinnassa avointa hankintamenettelyä, jossa tarjous on sisältänyt tarjouslomakkeen ja hintaerittelyn. Hintaerittelystä ovat ilmenneet hinnan muodostumiseen vaikuttavat osatekijät. Ammattioppilaitos ei ole ilmoittanut saavansa tähän koulutukseen muuta julkista tukea.

Ammattioppilaitoksen tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Ammattioppilaitoksen tarjouksesta on ilmennyt, että kyseessä on ammatillinen non-stop -koulutus. Ammattioppilaitos on käyttänyt tarjouksessaan koulutuksen aloitushetkellä voimassa ollutta tutkinnon nimeä ja hakija puolestaan tarjoushetkellä voimassa ollutta tutkinnon nimeä. Koulutuksen tuottajat joutuvat joka tapauksessa tarjoamaan koulutuksensa voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisesti, joten Hämeen TE-keskus on hyväksynyt vastaavissa tilanteissa sekä vanhalla että uudella nimellä tehdyt tarjoukset vertailuun, eikä niistä ole erikseen pyydetty täsmennystä.

LAUSUNTO

Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen kuntayhtymän Riihimäen ammattioppilaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen, ja perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouksen hinta on laskettu kesäkuussa 2004. Laskennan perusteena on käytetty parhaita sillä hetkellä käytössä olleita arvioita eri kustannusten tasosta. Hinta on laskettu käyttämällä perusteena yhteensä 24-30

opiskelijan ryhmää koko koulutuksen aikana sekä koulutuksen järjestämismuotoina lähiopetusta 1.220 tuntia, etäopetusta 54 tuntia ja työssä oppimista 833 tuntia eli yhteensä 2.107 tuntia. Hintaa laskettaessa on varauduttu opetuksen suunnittelukustannuksiin, henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien ja opiskelijoiden yksilöllisen ohjauksen kustannuksiin, työssä oppimisen valvontaan sekä näyttöjen kustannuksiin. Palkkakustannusten laskentaperuste on OVTES(+).

Muina välittöminä kustannuksina hinnan laskemisessa on otettu huomioon opetus- ja oppimateriaalista, raaka- ja tarveaineista, opiskelijoiden henkilökohtaisista suojavarusteista, opintomatkoista, opetushenkilöstön matkoista, opiskelijavakuutuksista sekä tavanomaisista toimistotehtävistä aiheutuvat kustannukset. Opetukseen liittyvien kustannusten laskeminen on perustunut koulutuksen ammattilaisten arvioon opetussuunnitelmaan perustuen. Muiden kustannusten laskenta on perustunut oppilaitoksen toteutuneeseen kustannustasoon kyseessä olevien kustannuserien kohdalla.

Julkisin varoin ylläpidetyn oppilaitoksen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa.

Toimitila-, kalusto- ja hallintokustannukset ovat tarjouksen hinnan laskennassa niitä kohtia, joiden perusteella työvoimapoliittista koulutusta voitaisiin väittää subventoitavan nuorisoasteen koulutuksen varoin.

Koulutukseen on kuitenkin kohdistettu täysimääräisinä paitsi välittömät kustannukset, myös sisäiset kustannukset ammattioppilaitoksen käytännön mukaisesti. Subventioväitteillä tarkoitetaan oletettavasti sitä, että nuorten ja aikuisten koulutus tapahtuu samoissa tiloissa ja samoilla välineillä. Nuorten ja aikuisten koulutuksen yhdistäminen on kuitenkin vallitseva käytäntö kaikissa nuorisoasteen oppilaitoksissa. Aikuiskoulutuksen järjestäminen tukee osaltaan oppilaitoksen opetusresurssien täysimääräistä hyödyntämistä.

Hankintayksikkö on todennut ammattioppilaitoksen tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Tarjousvertailun osoittama piste-ero tarjousten välillä on huomattava, eikä se ole syntynyt vain yhdestä tekijästä.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen, jossa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen useasta syystä.

Ammattioppilaitos on tehnyt tarjouksen 30 opiskelijalle eli käytännössä kahdelle ryhmälle, vaikka tarjouspyynnössä on pyydetty koulutusta 15

henkilölle.

Ammattioppilaitoksen tarjouksen liitteenä on ollut levytekniikan opetussuunnitelma, mutta ei pyydettyä levyseppähitsaajan ammattitutkinnon opetussuunnitelmaa.

Tarjouksessa ei ole ollut tarjouspyynnön mukaista tuntijakoa esimerkiksi fyysisen kunnon ylläpidon sekä henkilö- ja tuoteriskin hallinnan osalta. Tarjouksessa esitetty tuntijako on ollut kokonaisuudessaan osittain epäselvä. Sivulla 1 tuntimääräksi on ilmoitettu 2.681, kun taas sivulla 2

tuntimäärä on "Koulutuksen sisältö" -kohdassa 2.107.

Hitsauspuolen näytön vastaanottamisoikeudet eivät ole käyneet ilmi tarjouksesta. Tarjouksesta ei ole myöskään ilmennyt, miten näytöt toteutetaan. Siinä on ollut ainoastaan maininta näyttöjen toteuttamisesta työpaikoilla. Ammattioppilaitoksen lausunnossakaan ei ole mainintaa Suomen Hitsausteknillisen yhdistyksen suorittamasta arvioinnista. Hakijalla ei ole tietoa täsmennyspyynnön vastauksesta.

Ammattioppilaitos ei ole esittänyt opiskelun henkilökohtaistamisen toteuttamismallia.

Hakijalla ei ole tietoa ammattioppilaitoksen aikuiskoulutuksen kouluttajista eikä kouluttajien pätevyyksistä. Ammattioppilaitos ei ole liittänyt tarjoukseensa kouluttajien ansioluetteloa.

Voittaneessa tarjouksessa ei ole annettu tietoja koulutuksessa käytettävistä koneista, laitteista ja tiloista.

Hakijalla ei ole tietoa ammattioppilaitoksen koulutuksen työelämäkytkentäisyydestä eikä työssä oppimisen valvonnasta ja toteutuksesta.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset virheellisesti ja voittanutta tarjousta yliarvostaen sekä tehnyt ratkaisunsa pelkästään tarjousten hinnan perusteella.

Ammattioppilaitoksen tarjouksen alhainen hinta on johtunut pienemmistä kouluttajaresursseista (isommat ryhmät ja pienempi henkilökohtaistaminen) ja mahdollisuudesta käyttää muulla rahoituksella hankittu- ja koneita, laitteita ja tiloja. Hinnoittelussa on ilmeisesti lähdetty mahdollisuudesta sijoittaa opiskelijoita nuorten opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen ryhmiin, vaikka tarjouspyynnössä on pyydetty näyttöihin valmistavaa aikuiskoulutusta.

Ammattioppilaitos saa rahoituksensa valtionosuusjärjestelmästä, ja sen tarkoituksena näyttää olevan perustaa rinnakkainen aikuiskoulutusyksikkö omista lähtökohdistaan. On tärkeää selvittää, käyttävätkö ammatilliset oppilaitokset yleensä valtionosuusjärjestelmän rahoitusta kilpailukeinona kilpailtaessa työvoimakoulutuksesta. Jos ne käyttävät valtionosuuksia hyödyntämään myös työvoimakoulutuksia, oppilaitosmuodot eivät ole tasavertaisia tarjouskilpailuissa. Markkinaoikeuden ratkaisukäytännön mukaan subventio on lisättävä tarjouksen nimelliseen hintaan. Markkinaoikeuden tulisi velvoittaa ammattioppilaitos esittämään saamansa ja tähän koulutukseen kohdistamansa subventio ja ottaa se ratkaisussaan huomioon.

LISÄVASTINE

Hämeen TE-keskus on antamassaan lisävastineessa täsmentänyt hankinnan arvonlisäverottoman kokonaisarvon.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Koulutuksen opiskelijamäärä määräytyy tarjouspyynnön 7.6.2004 liitteenä olevan koulutusalakohtaisen hankintasuunnitelman mukaan opiskelijatyöpäivien puitteissa määrän ollessa keskimäärin 15 opiskelijaa.

Hakija on merkinnyt tarjouslomakkeeseensa koulutuksen opiskelijamääräksi 15. Ammattioppilaitos on kirjannut tarjouslomakkeensa vastaavaan kohtaan "Opisk.työp.puit" ja merkinnyt tarjoukseen liitetyssä hintaerittelyssä opiskelijamääräksi 17.36. Ammattioppilaitos on vielä ilmoittanut hintaerittelyn opiskelijamäärämuutosten vaikutuksia koskevassa kohdassa, että "kesäkuu 2005 laskutus 15 opiskelijan mukaan ja sen jälkeen toteutuneiden opiskelijatyöpäivien mukaan". Ammattioppilaitoksen tarjous ei ole tältä osin ollut tarjouspyynnön vastainen.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia muun muassa levyseppähitsaajan ammattitutkintoon kouluttamisesta. Hankintasuunnitelmassa on pyydetty esitys koulutuksen sisällöstä, jonka on tullut tältä osin noudattaa opetushallituksen hyväksymän levyseppähitsaajan ammattitutkinnon valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteita. Hakija on tarjonnut pyydettyä levyseppähitsaajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja esittänyt tähän liittyvän opetussuunnitelman. Ammattioppilaitos puolestaan on tarjonnut koulutusta uuteen levytekniikan ammattitutkintoon, joka on ollut hankintayksikön selvityksen mukaan kysymyksessä olevan ammattitutkinnon voimassa oleva nimi 1.10.2004 lukien. Ammattioppilaitoksen tarjouksen liitteinä ovat muun ohella levyseppähitsaajan ja ohutlevyosaajan ammattitutkinnon opintosuunnitelmat. Markkinaoikeus katsoo, ettei ammattioppilaitoksen tarjousta voida pitää tältä osin tarjouspyynnön vastaisena.

Ammattioppilaitos on esittänyt tarjouksensa liitteenä olevassa kone- ja metallialan koulutuksen yhteisten opintojen opetussuunnitelman tiivistelmässä muun ohella fyysisen kunnon ylläpitoon sekä henkilö- ja tuoteriskien hallintaan liittyvän opetuksen sisällön ja tuntijaon. Ammattioppilaitoksen tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen.

Hakija on katsonut vastaselityksessään, että ammattioppilaitos on esittänyt tarjouksessaan kaksi toisistaan poikkeavaa koulutuksen kokonaistuntimäärää, ja pitänyt ammattioppilaitoksen esittämää tuntijakoa tästä syystä kokonaisuudessaan epäselvänä. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole määritelty pyydetyn koulutuksen tarkkaa kestoa opetustunteina ilmaistuna, vaan koulutuksen pituus määräytyy hankintasuunnitelman mukaan yksilöllisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti. Ammattioppilaitoksen tarjousta ei voida tämän vuoksi pitää tarjouspyynnön vastaisena.

Ammattioppilaitos on ilmoittanut tarjouksessaan tutkintotavoitteista koulutusta kuvatessaan, kuinka näyttöjen vastaanottaminen on järjestetty, minkä lisäksi se on esittänyt tarjouksensa liitteissä selvityksen voimassa ja haettavana olleista tutkintojen järjestämissopimuksista. Hankintayksikkö on pyytänyt ammattioppilaitokselta 30.12.2004 täsmennystä tarjotun koulutuksen järjestämisluvista. Se on pyytänyt ammattioppilaitosta ilmoittamaan, onko oppilaitokselle myönnetty levytekniikan ammattitutkinnon osalta järjestämissopimus, sekä kielteisessä tapauksessa selvittämään, miten näytöt aiotaan tältä osin järjestää. Ammattioppilaitos on esittänyt vastauksessaan 5.1.2005 tarkemmat tiedot ammattitutkinnon järjestämisoikeuksista sekä selvityksen siitä, miten levytekniikan ammattitutkinnon näytöt järjestetään siihen asti, kunnes järjestämissopimus on myönnetty. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei ammattioppilaitoksen tarjous ole tältäkään osin ollut tarjouspyynnön vastainen.

Ammattioppilaitos on esittänyt tarjouksensa sivulla 3 henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien toteuttamissuunnitelmansa, eikä tarjous ole siten tarjouspyynnön vastainen.

Tiedot ammattioppilaitoksen opettajaresursseista ja opettajien pätevyyksistä ilmenevät ammattioppilaitoksen tarjouksesta. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty opettajien ansioluettelojen esittämistä tarjouksen liitteinä. Tarjous ei ole näiltäkään osin tarjouspyynnön vastainen.

Ammattioppilaitos on maininnut koulutuksensa työelämäläheisyyteen sekä työssä oppimisen valvontaan ja toteutukseen liittyvistä seikoista tarjouksensa sivuilla 2 ja 3. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että tarjoaja yksilöisi koulutuksessa käytettävät tilat sekä koneet ja laitteet esimerkiksi tarjoukseen liitettävässä luettelossa. Ammattioppilaitoksen tarjouksessa on ilmoitettu, että koulutus toteutetaan oppilaitoksen tiloissa ja että tilat, laitteet, välineet ja tietokoneohjelmat ovat tutkintojen edellyttämässä kunnossa. Ammattioppilaitoksen tarjous ei ole siten tältäkään osin tarjouspyynnön vastainen.

Ammattioppilaitoksen tarjousta ei voida edellä mainitut seikat huomioon ottaen pitää tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö ei ole näin ollen menetellyt virheellisesti, kun se on ottanut tarjouksen mukaan tarjousvertailuun.

Hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous

Tarjouskilpailun voittanut ammattioppilaitos on tarjonnut kone- ja metallialan koulutusta arvonlisäverottomaan kokonaishintaan 185.734 euroa ja hakija vastaavasti kokonaishintaan 269.309,25 euroa.

Hankintalaissa ei ole säännöksiä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista. Asiassa on kysymys kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) liitteessä B mainitusta toissijaisesta palvelusta, johon on sanotun asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan sovellettava kynnysarvon ylittyessäkin vain asetuksen jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevia säännöksiä. Esillä olevaan hankintamenettelyyn ei ole siten sovellettava hinnaltaan poikkeuksellisen alhaista tarjousta koskevaa hankinta-asetuksen 43 §:ää, jonka 1 momentin mukaan hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ennen hankintapäätöksen tekemistä ja pyydettävä kirjallisesti tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista, jos tarjoushinta vaikuttaa hankinnan laatuun nähden poikkeuksellisen alhaiselta ja hankintayksikkö sen vuoksi harkitsee tarjouksen hylkäämistä.

Hankintayksiköllä on joka tapauksessa juuri selostetun säännöksenkin mukaan harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen alhaisen hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle ja katsooko se tarjouksen hinnan sen vuoksi edellyttävän tarjouksen perusteiden tarkempaa selvittämistä.

Oikeuskäytännössä, kuten kilpailuneuvoston 2.3.2001 antamassa päätöksessä (Dnrot 14/690/2001, 16/690/2001 ja 19/690/2001), on katsottu, että alihinnoitteluun voidaan puuttua silloin, jos on todennäköistä, että tarjoaja ei tule suoriutumaan sopimuksen täyttämisestä tai jos kyse on subventiosta.

Oikeuskäytännössä on katsottu julkisten tukien osalta, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen edellyttää lähtökohtaisesti ainakin hankintayksiköltä itseltään tulleen tuen eli subvention ottamista huomioon tarjousten vertailussa siten, että subvention laskennallinen kustannusvaikutus lisätään kysymyksessä olevan tarjouksen nimelliseen hintaan. Alihinnoitteluun johtavana ja tarjousvertailussa huomioon otettavana subventiona ei ole kuitenkaan pidetty esimerkiksi toimintojen yhteensovittamisesta ja henkilöstön tai kaluston käytön tehostamisesta aiheutunutta synergiaetua, jos palkka- tms. kustannukset eivät ole sen johdosta lisääntyneet.

Korkein hallinto-oikeus on todennut vuosikirjaratkaisussaan KHO

2003:5, että julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä ei sellaisenaan kielletä sitä, että tarjoaja voi käyttää hyödykseen tarjoushintaa alentavana tekijänä saamansa julkisen tuen. Hankintayksikön tarjoajalle antama tuki voi kuitenkin merkitä, ettei tarjoushinta kuvaa hankintayksikölle aiheutuvaa tosiasiallista kustannusta. Tuen vaikutus on selvitettävä kussakin tapauksessa sen varmistamiseksi, että hankinta tehdään mahdollisimman edullisesti ja että tarjoajia kohdellaan tasapuolisesti.

Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 6 luvun 1 §:n 2 momentin mukaan työvoimaviranomainen hankkii työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen koulutuspalvelujen tuottajilta valtion talousarviossa työministeriön hallinnonalan pääluokassa koulutuksen hankkimista varten osoitetulla määrärahalla. Sanotun lain 6 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan hankittaessa koulutusta koulutuksen järjestäjältä, jolle myönnetään muun ohella valtionavustusta, koulutuksen hintaa määriteltäessä otetaan vähennyksenä huomioon avustusta tai korvausta vastaava osuus koulutuksen hankintakustannuksista.

Markkinaoikeus toteaa, että ammattioppilaitos ei ole tässä tapauksessa ilmoittanut tarjouksensa hintaerittely-lomakkeen kohdassa "Vähennykset" kohdistavansa tarjoamansa palvelun kustannuksiin mitään vähennyksiä. Se on ilmoittanut kohdistaneensa koulutukseen tarjouksen laskennassa täysimääräisinä sekä välittömät kustannukset että sisäiset kustannukset käytäntönsä mukaisesti, ja kustannusetu hakijaan nähden syntyy sen käsityksen mukaan nuorisoasteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen yhdistämisestä eli oppilaitoksen resurssien entistä tehokkaammasta ja täysimääräistä tavoittelevasta käytöstä.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että ammattioppilaitos ei ole saanut hankintayksiköltä tukea kyseistä koulutusta varten. Asiassa ei ole ilmennyt, että ammattioppilaitos olisi saanut muutakaan julkista tukea suoraan nyt kysymyksessä olevaa hankintayksikölle toteutettavaksi tarjottua koulutusta varten.

Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei ammattioppilaitos ole saanut toimintaansa sellaista julkista tukea, joka olisi tullut ottaa huomioon palvelun lisähintana tarjousvertailua tehtäessä.

Hankintayksikkö on todennut vastineessaan muun ohella, että ammattioppilaitoksen tarjous on vastannut hinnaltaan sen tarjoaman koulutuksen yleistä hintatasoa. Hankintayksikkö on arvioinut ammattioppilaitoksen pystyvän toteuttamaan tarjoamansa koulutuksen tarjottuun hintaan.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön käyttäneen tältä osin edellä selostettua hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittelyyn liittyvää harkintavaltaansa.

Markkinaoikeus katsoo edellä mainituista syistä, ettei hankintayksikkö ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt ammattioppilaitokselta selvitystä tarjouksen perusteista ja kun se on hyväksynyt ammattioppilaitoksen tarjouksen tarjousten vertailuun ja käyttänyt vertailussa ammattioppilaitoksen ilmoittamaa tarjoushintaa.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteerit ja niiden painoarvot ovat 1. koulutuksen hinta 15 prosenttia, 2.

koulutuksen toteuttamissuunnitelma 20 prosenttia, 3. työelämäläheisyys

20 prosenttia, 4. opettajaresurssit 15 prosenttia, 5. toimitusvarmuus 15 prosenttia sekä 6. vaikuttavuus ja kokemukset kouluttajasta 15 prosenttia. Nämä arviointikriteerit on edelleen jaettu alakohtiin, ja tarjouspyynnössä on mainittu myös alakohtien painoarvot.

Hankintayksikkö on vertaillut saamiaan tarjouksia ja niiden täsmennyksiä 29.12.2004 ja 7.1.2005 sekä laatinut vertailusta pöytäkirjan, jonka liitteenä olevasta vertailun pistelaskentaa koskevasta taulukosta ilmenevät tarjouksille arviointiperusteittain ja niiden alakohdittain painoarvojen mukaisessa suhteessa annetut pisteet. Vertailupöytäkirjassa ja hankintapäätöksessä 11.1.2005 on todettu yhdenmukaisina johtopäätöksinä, että "ammattioppilaitoksen tarjous täytti kaikki kokonaistaloudellisuuden kriteerit" ja että "ammattioppilaitoksen tarjous oli kokonaistaloudellisesti edullisin, koska se täytti tehdyssä vertailussa parhaiten seuraavat kokonaistaloudellisuuden kriteerit: koulutuksen hinta, koulutuksen toteuttamissuunnitelma ja opettajaresurssit".

Hankintapäätöksestä enempää kuin vertailupöytäkirjasta tai sen liitteenä olevasta taulukosta ei kuitenkaan ilmene, kuinka kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita on sovellettu ja millä perusteilla tarjouksia on pisteytetty taulukosta ilmenevin tavoin. Markkinaoikeus katsoo tästä syystä, että hankintayksikkö ei ole toteuttanut tarjousvertailua julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa edellytetyllä tavalla vertailemalla saatuja tarjouksia keskenään siten, että hankintapäätöksestä olisi ilmennyt, miten mainittuja arviointiperusteita on sovellettu ja mihin seikkoihin hankintapäätös on perustunut. Hankintayksikön menettely ei ole siten ollut omiaan turvaamaan hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Asiassa on näin ollen määrättävä hankintalain 9 §:ssä säädetty seuraamus.

Hämeen TE-keskus on ilmoittanut markkinaoikeudelle, että hankintasopimusta ei tehdä, ennen kuin asia on ratkaistu lainvoimaisesti. Hankintayksikön virhe voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö tekee tarjousvertailun perustelemisesta edellä lausutut seikat huomioon ottaen uuden tarjousvertailun sekä uuden asianmukaisesti perustellun hankintapäätöksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen 11.1.2005 tekemän päätöksen tarjouspyynnössä 12/2005 tarkoitetun työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnasta sekä kieltää hankintayksikköä panemasta sanottua päätöstä täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Mikäli Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskus aikoo edelleenkin toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen tulee viipymättä tehdä asiassa uusi tarjousvertailu ja uusi asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös, jossa otetaan huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Pertti Virtanen, Jussi Karttunen ja Tommi Vuorialho.