Market Court dismisses complaint against public procurement tender decision regarding software selection. The court finds no procedural error in the tender process. The court upholds the tender decision and rejects the claim for damages.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös kuntayhtymä) on julkaissut hankintailmoituksen leikkaushoidon tietojärjestelmän hankinnasta Julkiset Hankinnat -lehdessä 21.8.2003/34.

Hankintailmoituksen mukaan hankinta tehdään neuvottelumenettelyä käyttäen, osallistumishakemusten viimeisen vastaanottamispäivän ollessa 26.9.2003.

Kuntayhtymä on saanut osallistumishakemuksen seitsemältä ehdokkaalta, joille kaikille on lähetetty tarjouspyyntö 5.9.2003. Ehdokkaista viisi on jättänyt tarjouksen.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousjaosto on päätöksellään 4.10.2004 § 73 valinnut leikkaushoidon tietojärjestelmän toimittajaksi Instrumentarium Oyj:n.

Hankintapäätöksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo viiden vuoden käyttökustannukset huomioon ottaen on noin 1.584.000 euroa.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ilmoittanut markkinaoikeudelle sitoutuvansa siihen, että se ei solmi hankintasopimusta

Instrumentarium Oyj:n kanssa asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

Commit; Oy (jäljempänä Commit) on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa edellä mainitun Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapäätöksen ja velvoittaa kuntayhtymän korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä. Hakija on lisäksi vaatinut, että kuntayhtymää kielletään väliaikaisesti tekemästä hankintasopimusta Instrumentarium Oyj:n kanssa tai panemasta hankintapäätöstä muutoinkaan täytäntöön. Toissijaisesti Commit on vaatinut, että kuntayhtymä velvoitetaan korjaamaan virheellinen hankintamenettelynsä ja että kuntayhtymä lisäksi velvoitetaan suorittamaan sille hyvitysmaksuna

150.000 euroa korkoineen. Commit on vielä vaatinut, että kuntayhtymä velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 4.536,48 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintapäätöksessä neuvottelumenettelyä on ilmoitettu käytetyn hankittavan kokonaisuuden monimutkaisuuden vuoksi. Kyseinen seikka ei ole kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) mukainen peruste neuvottelumenettelyn käyttämiselle. Neuvottelumenettelyn käyttämiselle ei muutoinkaan ole ollut käsillä hankinta-asetuksen 12 - 14 §:ssä säädettyjä edellytyksiä. Hankintayksikkö on jo ennen neuvotteluja tarjouspyynnössään pystynyt määrittelemään hankinnan kohteen varsin yksityiskohtaisesti.

Hankintailmoitus on tehty 13.8.2003 ja tarjouspyyntö toimitettu

5.9.2003. Hankintayksikkö ei näin ollen ole noudattanut hankinta-asetuksen 26 §:ssä säädettyä 37 päivän vähimmäisaikaa osallistumishakemusten jättämiselle. Hankintamenettelyssä ei muutoinkaan ole noudatettu hankinta-asetuksen mukaista neuvottelumenettelyä. Hankintayksikkö on sinänsä neuvotellut tarjoajien kanssa eri yhteyksissä.

Tämä ei ole kuitenkaan tehnyt hankintamenettelystä neuvottelumenettelyä.

Kaikkien tarjouspyynnössä lueteltujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta ei ole täsmällisesti kerrottu, mitkä tekijät vaikuttavat tarjouksen arviointiin, eikä sitä, miten tarjoukset pisteytetään.

Hankintapäätöksestä ei ole täysin ilmennyt, miten arviointiperusteita on kunkin tarjoajan kohdalla sovellettu ja millä perusteilla pisteitä on annettu kullekin tarjoajalle. Lisäksi käytetyt arviointiperusteet eivät ole kaikilta osin vastanneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita.

Toimitusaikaa koskevan arviointiperusteen osalta hankintapäätöksessä on käytetty lisäarviointiperusteena ohjelmiston valmiutta, mitä ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä. Ohjelmiston valmiusastetta mittaava peruste on lisäksi sisältynyt jo tarjouspyynnössä mainittuun järjestelmän valmiusaste -arviointiperusteeseen.

Tarjouspyynnössä järjestelmän valmiusaste sekä aikaisemmat toimitukset on ilmoitettu yhdeksi arviointiperusteeksi. Hankintapäätöksessä kyseiset arviointiperusteet on kuitenkin arvioitu ja pisteytetty erikseen.

Hankintayksikkö on myös arvioinut tarjouksia toimitusaikaa, järjestelmän valmiusastetta sekä aikaisempia toimituksia koskevien arviointiperusteiden osalta virheellisesti. Lisäksi hankintayksikkö ei ole tarjousten vertailussa antanut hinnalle riittävää painoarvoa.

Hakijan tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

VASTINE

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen. Kuntayhtymä on lisäksi vaatinut, että Commit velvoitetaan korvaamaan sen asianosaiskulut 4.100 eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä, korkoineen.

Kuntayhtymä on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintamenettelyksi on valittu hankinta-asetuksen 13 §:n mukainen neuvottelumenettely, josta julkaistaan hankintailmoitus. Perusteena tälle on ollut se, että tarjouspyynnön vaatimuksia ei hankittavan tietojärjestelmän osalta ole ollut mahdollista laatia yksityiskohtaisesti siten, että ilman neuvotteluja olisi saatu sellaiset tarjoukset, joiden perusteella olisi voitu tehdä hankintapäätös. Kysymyksessä oleva hankinta edustaa hankinta-asetuksen 13 §:ssä tarkoitettua osaamispalvelua, jossa parasta tarjousta ei voida valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen.

Laajuudestaan huolimatta tarjouspyyntö on ollut monilta kohdin vain suuntaa antava. Tarjouspyynnön nimenomaisena tarkoituksena on ollutkin saada toimittajilta ensimmäiset tarjoukset neuvottelujen pohjaksi. Hankintayksikön tiedossa on ollut, ettei markkinoilla ole ollut sellaista kokonaan valmista leikkaushoidon tietojärjestelmätuotetta, että hankintapäätös olisi voitu tehdä ilman neuvotteluja.

Hankintailmoituksessa on varattu ilmoittautumisaikaa osallistumishakemuksen tekemiselle 26.9.2003 asti, joten hankinta-asetuksen mukaista määräaikaa on noudatettu. Kuntayhtymä on epähuomiossa lähettänyt tarjouspyynnöt jo 23 päivän kuluttua hankintailmoituksen julkaisemisesta. Tarjouspyynnöt on kuitenkin lähetetty kaikille osallistumishakemuksen jättäneille samanaikaisesti eikä tarjouspyyntöjen lähettämisen jälkeen ole tullut uusia osallistumishakemuksia. Näin ollen kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Kenellekään osallistumishakemuksen jättäneistä ei tosiasiassa ole jäänyt muita lyhyempää aikaa valmistautua hintaneuvotteluihin.

Hankintalainsäädäntö ei edellytä tarjouspyynnöltä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden tärkeysjärjestykseen asettamista, painoarvojen antamista niille eikä pistetystä.

Hankintapäätöksessä on käytetty kaikkia tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita ja myös niiden soveltaminen on hankintapäätöksessä kuvattu. Arviointiperusteita on sovellettu tarjousvertailussa samanarvoisina.

Toimitusaika-arviointiperusteen osalta on luonnollista, että tarjoukset asetetaan paremmuusjärjestykseen sen perusteella, millä tarjoajalla on lyhin toimitusaika. Järjestelmän valmiusasteessa ja aikaisemmissa toimituksissa on ollut kysymys kahdesta erillisestä arviointiperusteesta.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan kallein. Muilla arviointiperusteilla arvioituna erot tarjousten välillä ovat kuitenkin olleet niin merkittävät, että hinta yksin ei ole ollut ratkaiseva.

LAUSUNTO

Instrumentarium Oyj on antanut lausunnon.

VASTASELITYS

Commit on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Kysymyksessä olevassa leikkaushoidon tietojärjestelmähankinnassa ei ole ollut kyse hankinta-asetuksessa tarkoitetusta osaamispalvelun hankinnasta. Hankinta on kohdistunut lähtökohtaisesti leikkausjärjestelmän ohjelmistolisensseihin, käyttöönottoprojektiin, varusohjelmiin sekä asennus- ja ylläpitopalveluihin. Ohjelmistolisenssien, varusohjelmistojen sekä käyttöönottoon liittyvän konsultoinnin ja ylläpitopalvelujen osto ei ole osaamispalvelun ostamista. Ohjelmistolisenssissä ei ole kysymys palvelusta, vaan aineettomasta oikeudesta. Käyttöönottoprojektin (konsultoinnin) ostaminen on tietojärjestelmätoimittajien tarjoamaa normaalia tuotteittensa asennukseen tms. liittyvän palvelun ostamista, ei hankinta-asetuksessa tarkoitetun osaamispalvelun ostamista. Voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta ohjelmistolisenssien ja varusohjelmistojen osuus on ollut yli 50 % hankinnan kokonaishinnasta.

Tarjouspyynnössä tarjoajilta on edellytetty kattavia tarjouksia niin hinnoittelun kuin ohjelmistokokonaisuuden osalta. Tarjouspyynnön laajat kuvaukset liitteineen sekä tarjottaville ratkaisuille asetetut tarkat edellytykset ovat viitanneet siihen, ettei hankintayksikkö ole sallinut runkotarjousten tai ehdotelmien jättämistä, kuten neuvottelumenettelyssä on tapana tehdä, jotta hankintayksikkö pystyy täsmentämään varsinaisen hankinnan sisällön ja sen edellyttämät tekniset eritelmät sellaisiksi, että ehdokkailta voidaan pyytää vertailukelpoiset tarjoukset.

Tarjoajien on myös tullut liittää tarjoukseensa järjestelmiään koskeva yksityiskohtainen kuvaus toimintoluetteloineen. Lisäksi tarjouspyynnössä on mainittu, että ohjelmistosta on liitettävä tarjoukseen niin selkeät esitteet, että valinta voidaan suorittaa ilman lisäselvityksiä.

Hankintayksikkö ei ole tarjouksia koskevassa lisäselvityspyynnössä pyytänyt selvityksiä järjestelmän sisältöön liittyvistä seikoista. Tarjouksia on pyydetty täydentämään vain hintojen, aikataulun, henkilöresursoinnin ja raportointiominaisuuden osalta.

Hankinta-asetuksen 26 §:n mukainen määräaika hankintailmoitukselle on pakottava. Hankintamenettelyn määräaikoja koskevan menettelyvirheen ei voida katsoa korjaantuneen tai tulleen hyväksyttäväksi sen perusteella, että tarjousmenettelyyn liittyviä osallistumishakemuksia ei ole saapunut ilmoitetun määräajan jälkeen tai että tarjoajille on lähetetty samansisältöinen tarjouspyyntö.

Tarjousvertailussa käytetyt arviointiperusteet ovat olleet tulkinnanvaraisia. Lisäksi arviointiperusteiden käyttö on ollut osin läpinäkymätöntä. Voittanut tarjoaja on saanut hyväkseen liikaa "kärkisijoja/ykkössijoja", koska tarjouspyynnössä arviointiperusteet on kuvattu niin yleisesti, että hankintayksikölle on jäänyt erittäin suuri vapaus tulkita, millä perusteella paras tarjous kunkin kriteerin osalta valitaan.

Hankintayksikkö ei ole kaikkien arviointiperusteiden osalta ottanut yksiselitteistä kantaa hakijan sijoitukseen eikä myöskään hakijan loppusijoittumiseen.

Valmiusastevertailussa hakijan ja voittaneen tarjoajan järjestelmien keskinäisiä valmiusaste-eroja on kuvattu harhaanjohtavasti. Hakijan tarjoama järjestelmä on rakenteeltaan modulaarinen ja koostuu laajalti käytössä olevista rakenneosista. Käyttöönottoprojektissa näiden rakenneosien toiminnallisuus konfiguroidaan leikkaustoiminnan ohjauksen tarpeiden mukaan.

Hankintayksikön tulee neuvottelumenettelyssä toteuttaa kaikki keskustelut ja tietopyynnöt samansisältöisinä kaikkien hyväksyttyjen tarjoajien kanssa. Hankintayksikkö on käynyt voittaneen tarjoajan kanssa ainakin kolme sellaista neuvottelua/keskustelua, joita se ei ole käynyt hakijan kanssa.

Asiakirja-aineistosta ilmenee, että hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat käyneet keskenään tarkennettujen tarjousten jättämisen jälkeen ennen hankintapäätöksen tekemistä useita keskusteluja hinnan tarkistuksista, voittaneen tarjoajan tarjoamien alennusaikojen jatkamisesta sekä toimitussopimuksen sisällön yksityiskohdista. Voittanut tarjoaja on muun ohella siirtänyt yhden ohjelmistolisenssin optioksi ja alentanut käyttöönottoprojektin hintaa. Kysymys on ollut kielletystä tinkimisestä.

LISÄSELVITYS

Hankintayksikkö on toimittanut pyydetyn lisäselvityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Asiassa on kyse leikkaushoidon tietojärjestelmän hankinnasta hankintayksikön tarjouspyynnössään asettamien vaatimusten mukaisesti. Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on annettu kuvaus toimitettavan tietojärjestelmän toiminnallisista ja sisällöllisistä vaatimuksista. Hankinta on koostunut pääasiassa ohjelmistolisensseistä, varusohjelmistoista, käyttöönottoprojektista, sekä asennus- ja ylläpitopalveluista.

Hankinnan kohteena olevan tietojärjestelmän ohjelmistoa ei asiassa saadun selvityksen mukaan ole ollut saatavilla valmiina, vaan ohjelmisto on tullut toteuttaa hankintayksikön asettamien yksilöllisten vaatimusten perusteella. Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että kyse on ollut kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (hankinta-asetus) tarkoitetusta palveluhankinnasta.

Asiassa saadun selvityksen mukaan kysymyksessä olevan leikkaushoidon tietojärjestelmää koskevan palveluhankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankinta-asetuksessa säädetyn kynnysarvon. Kysymyksessä on hankinta-asetuksen liitteessä A

lueteltuihin niin sanottuihin ensisijaisiin palveluihin kuuluva palvelu, jonka hankintaan on sen lisäksi, mitä julkisista hankinnoista annetussa laissa (hankintalaki) on säädetty, sovellettava mainitun asetuksen säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Neuvottelumenettelyn käyttö

Hankinta-asetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain 12 - 14 §:ssä säädetyillä edellytyksillä. Hankinta-asetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan ilmoitus, voidaan käyttää palveluhankinnoissa myös, jos hankittavan palvelun luonne tai asiaan liittyvät riskit eivät poikkeuksellisesti salli etukäteistä kokonaishinnoittelua tai jos hankittavien palvelujen luonteen vuoksi, kuten erityisesti vakuutus-, pankki- tai sijoituspalvelujen taikka muiden henkisten palvelujen (osaamispalvelut)

osalta, sopimuserittelyjä ei voida laatia niin tarkasti, että paras tarjous voitaisiin valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen.

Kysymyksessä olevassa hankinnassa on käytetty neuvottelumenettelyä, josta on julkaistu ilmoitus Julkiset Hankinnat -lehdessä 21.8.2003/34.

Hankintailmoituksessa on hankinnan nimikkeeksi ilmoitettu "Leikkaushoidon tietojärjestelmä". Hankinnan kuvaus/tarkoitus -kohdassa on ilmoitettu seuraavaa: "Tietojärjestelmä, jolla hoidetaan leikkaussalien toiminnan suunnittelu, leikkaustietojen kirjaus, seuranta ja tilastointi.

Järjestelmä liitetään osaksi sairaanhoitopiirin potilastietojärjestelmäkokonaisuutta."

Leikkaushoidon tietojärjestelmää koskevassa 5.9.2003 päivätyssä tarjouspyynnössä on muun ohella mainittu, että järjestelmän avulla pitää voida hoitaa leikkaustoiminnan suunnittelu, leikkauksen aikainen tietojen kirjaus, leikkauksen etenemisen seuranta esimerkiksi vuodeosastolta käsin, leikkauksen, anestesian ja heräämön tietojen kirjaus.

Järjestelmän tulee kattaa myös tilastointi, raportointi ja tarvittavien tietojen välitys edelleen potilaskertomukseen, potilashallinnon järjestelmään, kuntalaskutukseen, suoritetietokantaan ja piirin SAS-tilastointijärjestelmään. Tarjouspyynnön mukaan erityistä painoa valinnassa asetetaan toimivalle suunnitteluosiolle, jonka tulee sisältää graafiset näytöt, joilla voidaan tehdä pidemmän aikavälin suunnitelma (kokonaiskapasiteetin mitoitus, alustava ajan varaus) ja tarkempi päiväkohtainen leikkausten suunnittelu salikohtaisesti. Leikkauksen vaiheiden etenemistä on myös voitava seurata graafisesti.

Tarjouspyynnössä 5.9.2003 on lisäksi ilmoitettu järjestelmän liittymiä koskevat ja muut vaatimukset. Tarjouspyynnön 5.9.2003 liitteissä on annettu jo käytettävissä olevien sekä suunnitteilla olevien liittymien kuvaukset.

Markkinaoikeus katsoo edellä olevan perusteella, että kyseessä oleva leikkaushoidon tietojärjestelmää koskeva hankinta on ollut luonteeltaan sellainen, jossa sopimuserittelyjä ei ole voitu laatia niin tarkasti, että paras tarjous olisi voitu valita avointa tai rajoitettua menettelyä käyttäen. Näin ollen siinä on voitu hankinta-asetuksen 13 §:n 1 momentin nojalla käyttää neuvottelumenettelyä, josta julkaistaan ilmoitus.

Hankinta-asetuksen 26 §:n 1 momentin mukaan muun ohella hankinta-asetuksen 13 §:ssä tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä halukkaille toimittajille on varattava vähintään 37 päivää osallistumishakemusten jättämistä varten.

Hankintailmoitus on lähetetty julkaistavaksi 13.8.2003. Hankintailmoituksessa osallistumishakemusten viimeiseksi vastaanottamispäiväksi on ilmoitettu 26.9.2003. Hankintailmoituksen julkaistavaksi lähettämisen ja osallistumishakemusten viimeisen vastaanottopäivän välillä on näin ollen ollut hankinta-asetuksen 26 §:n 1 momentissa edellytetty 37 päivän vähimmäisaika. Hankintayksikkö on siten noudattanut mainittua hankinta-asetuksessa säädettyä vähimmäisaikaa.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on lähettänyt kaikille siihen mennessä osallistumishakemuksen jättäneille kirjallisen tarjouspyynnön 5.9.2003, eli jo ennen osallistumishakemusten jättämiselle varatun ajan päättymistä. Asiassa ilmenneen mukaan hankintayksikkö ei ole tämän jälkeen saanut uusia osallistumishakemuksia.

Näin ollen se, että hankintayksikkö on lähettänyt tarjouspyynnöt ennen hankintailmoituksessa ilmoitetun osallistumishakemusten jättämiselle varatun ajan päättymistä, ei ole johtanut tarjoajien epätasapuoliseen tai syrjivään kohteluun.

Hankinta-asetuksen 13 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikön on muun muassa pykälän 1 momentissa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä neuvoteltava vähintään kolmen ehdokkaan kanssa, jos sopivia ehdokkaita on riittävästi.

Hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta. Yhtä tarjousta hankintayksikkö ei ole ottanut käsittelyyn siitä syystä, että se ei ole vastannut hankintailmoituksessa asetettua vaatimusta, että tarjousten tulee olla suomenkielisiä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on tarjoukset saatuaan neuvotellut tarjotuista järjestelmistä kyseisten neljän tarjoajan kanssa vähintään kerran ja tutustunut neuvottelujen yhteydessä tarjottuihin ohjelmistoihin siltä osin kuin tarjoajilla on ollut ohjelmistoa valmiina. Hankintayksikkö on lisäksi 29.3.2004 päivätyllä tarjouspyynnön tarkennuspyynnöllä pyytänyt kyseessä olevilta neljältä tarjoajalta samansisältöisiä tarjouksen hintaan ja käyttöönottoprosessiin liittyviä tarkennuksia. Kaikki tarjoajat ovat antaneet tarkennetun tarjouksen.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on täyttänyt hankinta-asetuksen 13 §:n 3 momentin mukaisen velvollisuutensa neuvottelemalla vähintään kolmen ehdokkaan kanssa.

Tarjousten vertailu

Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina voidaan käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnön mukaan sopimuksen tekemisen perusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavien arviointiperusteiden mukaan: hinta, toimitusaika, käyttökustannukset, laatu, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, tekninen tuki sekä muina perusteina järjestelmän valmiusaste ja aikaisemmat toimitukset. Tarjouspyynnössä ei ole ollut mainintaa arviointiperusteiden tärkeysjärjestyksestä.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut arviointiperusteet ovat olleet hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla kyseessä olevan hankinnan kohteeseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella on voitu osaltaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteet ovat olleet myös siinä määrin yksilöityjä, että niiden perusteella tarjoajat ovat tarjouksia laatiessaan tienneet, millä seikoilla mainittujen arviointiperusteiden osalta tulee olemaan vaikutusta asian ratkaisuun.

Hankintalainsäädäntö ei edellytä arviointiperusteiden tärkeysjärjestyksen tai niiden painoarvojen ilmoittamista jo tarjouspyynnössä.

Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi arviointiperusteita tai niiden painoarvoja asettaessaan menetellyt hakijaa syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen 4.10.2004 § 73 perusteluissa arvioinut tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden perusteella. Hankintapäätöksestä ilmenee kunkin arviointiperusteen osalta, miten tarjouksia on vertailtu toisiinsa. Tarjoukset on kunkin arviointiperusteen kohdalla asetettu keskinäiseen paremmuusjärjestykseen, mikäli tarjouksissa on kyseisen arviointiperusteen osalta ollut havaittavissa eroja.

Arviointiperusteita on tarjousten vertailussa käsitelty painoarvoltaan samantasoisina. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö näin menetellessään olisi menetellyt hakijaa syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti.

Hinnan osalta hankintapäätöksessä on muun ohella todettu, että kaikki kustannukset huomioiden halvin on Commit ja että voittanut tarjous on ollut kallein.

Voittanut tarjoaja on 19.4.2004 päivätyssä tarjouksensa täydennyksessä muun ohella korottanut hinnoista myönnettävää alennusta 20 prosentista 22 prosenttiin. Neuvottelumuistion 27.8.2004 mukaan mainitun alennuksen myöntämisaikaa on pidennetty vuoden 2007 loppuun tehtyihin toimituksiin. Kyseisestä neuvottelumuistiosta ilmenee edelleen, että materiaalinhallinta-moduuli on otettu optioksi, jonka asiakas voi halutessaan ottaa mukaan. Neuvottelumuistion liitteenä olevan voittaneen tarjoajan järjestelmähinnaston 1.10.2004 mukaan materiaalinhallinta-moduulin lisenssi on muutettu optioksi, jolloin tarjottujen lisenssien hinta on merkittävästi alentunut. Markkinaoikeus katsoo, että neuvottelujen käyminen vain voittaneen tarjoajan kanssa tarjoukseen sisältyneen osan siirtämisestä optioksi ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Hankintapäätökseen 4.10.2004 § 73 liitetyn hintavertailutaulukon mukaan hankintayksikkö on voittaneen tarjoajan osalta käyttänyt hintavertailussa tämän hankintayksikön kanssa käymiensä neuvottelujen tuloksena ilmoittamia hintoja, joiden laskemisessa on otettu huomioon tarjouksen tarkennuksessa ilmoitettu 22 prosentin alennus.

Hintavertailussa käytettyyn hintaan ei ole myöskään sisältynyt edellä mainittua materiaalinhallinta-moduulin lisenssiä. Kyseisillä seikoilla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta tarjousten väliseen järjestykseen hintojen osalta, koska voittanut tarjous on joka tapauksessa ollut kallein.

Hankintapäätöksen perustelujen mukaan toimitusaikaa arvioitaessa on otettu huomioon ohjelmiston valmius suhteessa tarjouspyynnössä asetettuun vaatimustasoon. Hakijan osalta on todettu, että se tarjoaa kehitysprojektia eikä sillä ole tarjota valmista, muualla jo käytettyä järjestelmää. Voittaneen tarjoajan osalta on todettu, että sen järjestelmä on valmisjärjestelmä ja että hankintayksikön siihen tarvitsemia liittymiä on jo alettu toteuttaa. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan toimitusajaksi "sopimuksen mukaan". Hakijan viitteellisen projektisuunnitelman toimitusaika puolestaan on ilmoitettu 7 - 8 kuukaudeksi.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on perustellusti voinut ottaa ohjelmiston valmiusasteen huomioon asettaessaan tarjouksia paremmuusjärjestykseen toimitusaikaa arvioidessaan. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin, vaikka järjestelmän valmiusaste on ilmoitettu omaksi arviointiperusteekseen. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hakijaa syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti arvioidessaan toimitusaikaa ohjelmiston valmiusasteeseen perustuen tai vertaillessaan tarjouksia muutoin sanotulta osin.

Tarjouspyynnössä on arviointiperusteeksi muiden ohella ilmoitettu

"muut perusteet: järjestelmän valmiusaste ja aikaisemmat toimitukset".

Kun otetaan huomioon hankintayksikön harkintavalta arviointiperusteiden ja niiden mahdollisen painoarvojen määrittämisessä, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan "järjestelmän valmiusaste" ja "aikaisemmat toimitukset" -arviointiperusteita erillisinä arviointiperusteina. Asiassa ei myöskään ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hakijaa syrjivästi tai epätasapuolisesti vertaillessaan tarjouksia muutoin sanotulta osin.

Johtopäätös hankintamenettelystä

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että hankintayksikön menettely ei ole ollut hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla siten virheellinen, että asiassa olisi määrättävä lainkohdassa säädetty seuraamus. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Jussi Karttunen.