Market Court dismisses public procurement appeal where flawed scoring did not cause wrong outcome.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy on 23.2.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia ammattikorkeakoulun pääkampuksen ravintolapalveluiden tuottamisesta neljältä yritykseltä, jotka kaikki ovat antaneet tarjouksen. Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja on 17.5.2004 tekemällään päätöksellä nro 185/2004 valinnut ravintolapalveluiden tuottajaksi Amica Ravintolat Oy:n.

Hankintayksikkö on ilmoittanut pidättäytyvänsä allekirjoittamasta sopimusta valitun tarjoajan kanssa ennen kuin markkinaoikeus on antanut ratkaisun asiassa.

HAKEMUS

Sodexho Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n päätöksen, kieltää väliaikaisesti päätöksen täytäntöönpanon ja kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on lisäksi vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 80.000 euroa korkoineen.

Hakija on vielä vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 3.660 eurolla ja että

Amica Ravintolat Oy velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 610 eurolla.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnössä on kuvattu hankinnan kohde ja palveluntarjoajien valintakriteerit hyvin pelkistetysti. Kirjeessä, jolla hankintayksikkö on tiedottanut valinnastaan, on ollut mukana yhden sivun käsittävä "Valintakriteerit ja pisteytys" -otsikolla varustettu taulukko. Taulukossa on valintakriteerit jaettu kuuteen eri kohtaan, eri painoarvopisteytyksin. Taulukon kohdassa 1. on arvioitu kriteeriä "taloudellisuus". Valintakriteerinä, josta on voinut saada maksimissaan 70 pistettä, on ollut "vuokraesitys". Vuokraesityksestä voittanut tarjoaja on saanut 70 pistettä ja hakija

67 pistettä. Tämä valintakriteerien kohta "vuokraesitys" ei ole kuitenkaan ollut niiden seikkojen joukossa, jotka tarjouspyynnössä on määritelty niiksi tekijöiksi, joihin tullaan kiinnittämään huomiota valintaa tehtäessä.

Mikäli valintakriteereissä ja pisteytyksessä olisi käytetty hankintamenettelyn primäärin tarkoituksen mukaista pisteytystä, olisi hakija voittanut tarjouskilpailun. Mikäli opiskelijoista 1.350 ruokailee päivittäin koko opiskeluvuoden eli 185 päivän ajan, olisi hakijan tarjous tullut opiskelijoille 49.950 euroa halvemmaksi kuin voittanut tarjous. Hankintayksikön henkilökuntaan kuuluvan 225 työntekijän kotilounaan osalta hakijan tarjous olisi tullut henkilökunnalle vuodessa 23.625 euroa halvemmaksi kuin voittanut tarjous. Näiden kahden tahon ruokailun yhteinen säästö olisi näin laskien ollut 73.575 euroa vuodessa. Viidessä vuodessa säästö olisi tullut noin 367.875 euroa.

Valintakriteereistä keskeisin on kuitenkin ollut palveluntarjoajan esittämä vuokra opiskelijaruokailun ulkopuolisesta liikevaihdosta. Hakija on tarjonnut hankintayksikölle vuokraa 11,5 prosenttia ja voittanut tarjoaja

12 prosenttia. Hakija on tarjouksessaan arvioinut tämän vuokran maksun perustaksi 471.700 euron vuotuisen liikevaihdon. Voittaneen tarjoajan arvio ei ole voinut poiketa olennaisesti hakijan arvioista. Hakijan arvion mukaan voittaneen tarjouksen vuokratarjous olisi ollut vuodessa

2.359 euroa hakijan tarjousta edullisempi hankintayksikölle. Viidessä vuodessa voittanut tarjoaja olisi maksanut hankintayksikölle 11.795 euroa enemmän.

Hankintapäätöksestä ei myöskään ilmene, mitkä ovat olleet ne yksilöidyt tarjouspyynnön mukaiset osaamis- ja laatutekijät, joiden perusteella voittaneen tarjouksen on katsottu olleen kokonaistaloudellisesti edullisin.

Kun valintakriteerit on tarjousmenettelyssä asetettu hankintamenettelyn primäärisen tavoitteen vastaisesti, maksavat opiskelijat ja henkilökunta viiden vuoden tarkastelujaksolla 367.875 euroa enemmän ruokailustaan ja hankintayksikkö saa itselleen vuokratuloja 11.795 euroa enemmän.

Nettoero on yli 350.000 euroa sopimuskauden aikana.

VASTINE

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla lisättynä arvonlisäveron määrällä korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnössä on selostettu pääkampuksen peruskorjaus- ja laajennushanketta, siihen liittyvien uusien ravintolatilojen valmistumista, ravintolapalvelujen tarvetta ottaen huomioon pääkampuksella työskentelevien opiskelijoiden ja henkilökunnan määrät sekä niihin perustuvien ravintolapalvelujen tarpeet. Tärkeänä seikkana on mainittu vuokraperusteet, joilla on tarkoitettu muusta kuin opiskelijaruokailusta koostuvasta liikevaihdosta maksettavaa vuokraa.

Tarjouspyynnössä mainitussa vuokraesityksessä ei ole ollut kyse varsinaisesta tilavuokrasta, vaan rakennukseen kiinteästi liitettävien kalusteiden, koneiden ja laitteiden investointikulujen korvaamisesta vuokran muodossa siltä osin, kuin ne ovat ravintolapalvelun tuottajan käytössä opiskelijaruokailun ulkopuolella. Tällä on varmistettu palvelun tuottajalle toiminnallisesti tehokas, ajanmukainen ja turvallinen toimintaympäristö, josta hyötyy myös opiskelijaruokailu. Kun mainitut kalusteet, koneet ja laitteet luovutetaan ravintolapalvelun tuottajalle käytettäväksi myös muihin kuin opiskeluruokailun tarpeisiin, on oikein ja perusteltua periä niiden käytöstä tältä osin vuokraa. Vastaava käytäntö on yleinen ja hyvin myös hakijan tiedossa.

Hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti suurin merkitys on ollut opiskelijaruokailun "ulkopuolisella myynnillä". Sen vuoksi se on pisteytetty luvulla 70. Hakijan vuokraesitys on ollut 11,5 prosenttia ja voittaneen tarjouksen 12 prosenttia. Hakija on saanut pisteluvun 67 ja voittanut tarjoaja 70. Ammattikorkeakoulu ei kustanna opiskelijoiden ruokailua. Opiskelijoiden ruokailusta maksettavan ateriatuenkin Kela maksaa suoraan ravintolanpitäjälle. Tämän vuoksi opiskelijalounaan hinta ei ole saanut valintakriteereiden pisteytyksessä suurta osaa. Vertailussa hakijan tältä osin opiskelijoille edullisempi tarjous on tuottanut neljä pistettä ja voittaneen tarjoajan kolme pistettä. Tarjouksia arvioitaessa on otettu huomioon myös se, että voittaneen tarjoajan lounaskokonaisuuteen on kuulunut salaattipöytä ja hakijalla vain salaatti. Lounaan hinta on ollut hakijalla halvempi, mutta sen sisältö myös pelkistetympi.

Tarjouskilpailu on taannut siihen osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Kriteerit on pisteytetty ja vertailu kahden parhaan tarjouksen välillä on suoritettu asianmukaisesti.

LAUSUNTO

Amica Ravintolat Oy on antamassaan lausunnossa vaatinut, että siihen kohdistettu oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään ja että hakija velvoitetaan korvaamaan Amica Ravintolat Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla korkoineen.

Amica Ravintolat Oy on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Oppilaitos on nostanut erääksi arviointikriteeriksi sopimuksen taloudellisuuden omalta kannaltaan. Myös hakijan on täytynyt ymmärtää, että taloudellisuus hankintayksikön kannalta tarkoittaa nimenomaan vuokran muodossa tulevaa tuloa. Tarjouspyynnössä on lisäksi pyydetty ilmoittamaan opiskelijaruokailun ulkopuoliseen liikevaihtoon sidottu vuokraprosentti. Hankintayksikkö on käyttänyt sille kuuluvaa oikeutta valita vertailuperusteiden painotukset. Vaikka koko "Taloudellisuus"-

osio jätettäisiin vertailussa huomiotta, ja Amica Ravintolat Oy menettäisi kolmen pisteen etumatkan, hakija ei siinäkään tapauksessa olisi päässyt pisteissä Amica Ravintolat Oy:n ohi, vaan ainoastaan tasapisteisiin.

VASTASELITYS

Hakija on antanut kaksi vastaselitystä.

LISÄSELVITYKSET

Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy on antanut kaksi lisäselvitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 4 §:n 1 kohdan mukaan hankinnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.

Markkinaoikeuden ratkaisussa 24/2002 on ollut kysymys vastaavankaltaisia ravintolapalveluja koskevasta hankinnasta. Mainitussa markkinaoikeuden ratkaisussa on muun ohella todettu, että julkiseksi hankinnaksi luokiteltavaa kokous- ja tilaustarjoilun järjestämistä ei voida järkevästi erottaa opiskelija- ja henkilökuntaruokailun järjestämisestä, vaan että kyse on samanlaisten palvelujen tuottamisesta samoissa tiloissa. Markkinaoikeus on todennut, että kysymyksessä olevaa hankintaa oli kokonaisuudessaan pidettävä julkisena hankintana.

Nyt kyseessä olevan järjestelyn ensisijainen tarkoitus ja taloudellinen painopiste on ollut opiskelijaruokailun järjestämisessä. Opiskelijaruokailu on valtion tukemaa toimintaa. Valtioneuvoston asetuksessa korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista (564/2003) säädetään tuen myöntämisen edellytyksistä, kuten muun ohella avustukseen oikeuttavan aterian enimmäishinnasta sekä ruoan ravitsemuksellisista ja terveydellisistä vaatimuksista. Avustuksen myöntämiselle asetettujen edellytysten täyttymisen arvioi ja tuen myöntää Kansaneläkelaitos ravintolanpitäjän hakemuksesta. Kyseessä olevalle järjestelylle ateriatuen muodossa myönnetty julkinen tuki on hankintayksikön ilmoituksen mukaan noin 132.300 euroa vuodessa.

Julkiseksi hankinnaksi luokiteltavien kokoustarjoilujen ja ateriatuen yhteisarvo on hankintayksikön arvion mukaan noin 177.300 euroa vuodessa eli 886.500 euroa viiden vuoden sopimusaikana, mitä on pidettävä merkittävänä määränä. Mainittujen erien arvo on huomattava myös kysymyksessä olevien ravintolapalveluiden arvioituun vuotuiseen kokonaisarvoon eli 601.300 euroon nähden.

Markkinaoikeus katsoo, että nyt kysymyksessä olevaa järjestelyä on kokonaisuudessaan pidettävä julkisena hankintana.

Sovellettavat säännökset

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, kuinka pitkäksi ajaksi sopimus on ollut tarkoitus tehdä, mutta asiakirjoista on käynyt ilmi, että tarkoitus on ollut tehdä sopimus viideksi vuodeksi. Sopimuskauden ollessa viisi vuotta sopimuksen ennakoitu kokonaisarvo on noin 3.006.500 euroa, joka ylittää palveluhankinnalle asetetun kynnysarvon. Ravintolapalvelut kuuluvat kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) liitteen B mukaisiin toissijaisiin palveluihin, joten käsiteltävänä olevaan hankintaan sovelletaan hankintalain lisäksi hankinta-asetuksen 3 §:n 2 momentin nojalla ainoastaan asetuksen teknisiä eritelmiä ja jälki-ilmoitusta koskevia säännöksiä.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyynnössä on pyydetty tarjouksia ravintolapalveluiden tuottamisesta Jyväskylän ammattikorkeakoulun pääkampuksella. Tarjouksessa on pyydetty esittämään muun ohella yrityksen toiminta-ajatus, ravintola- ja kahvilapalvelujen järjestämisen periaatteet sekä arvio kokonaisliikevaihdosta ja vuokran prosenttiosuuden suuruus liikevaihdosta, johon lasketaan kahvilapalvelu, henkilökunnan ja mahdollisten ulkopuolisten ruokailijoiden lounastarjoilu sekä edustustarjoilu, ja esimerkkihintatietoja.

Tarjousten valintaperusteiksi tarjouspyynnössä on esitetty seuraavaa:

"Päätöksessämme kiinnitämme huomion kannaltamme kokonaisvaltaiseen taloudellisuuteen, toiminnalliseen ja tulokselliseen laatuun, laatujärjestelmiin/-ohjelmiin, ympäristöasioiden huomioimiseen, henkilöstöjärjestelyihin, yrityksen arvoihin ja valmiuteen kehittää ravintolapalveluita joustavasti monipuoliset tarpeemme huomioon ottaen sekä sitoutumismahdollisuutta suunnittelutyöhön heti ravintoloitsijavalinnan jälkeen."

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että hankintayksikön tarkoituksena on ollut pyytää kokonaistarjousta oppilaitoksen pääkampuksen ravintolapalveluiden tuottamisesta. Vuokran nimellä maksettava korvaus on kuulunut osana tarjouspyynnössä mainittuun kokonaistarjoukseen, ja tarjouspyynnöstä on ilmennyt, mitä sillä on tarkoitettu. Myös tarjousten valintaperuste ja sen arviointiperusteet ovat ilmenneet tarjouspyynnöstä.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat on kuvattu tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on voinut tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hankintayksikkö on katsonut parhaiksi tarjouksiksi hakijan tarjouksen ja Amica Ravintolat Oy:n tarjouksen ja suorittanut näiden tarjousten välillä tarjousvertailun.

Hankintapäätöksen perusteena olleessa vertailutaulukossa on vertailtu hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksia seuraavien vertailuperusteiden osalta: 1. taloudellisuus, jossa on mainittu alakohtana vuokraesitys, 2.

toiminnallinen ja tuloksellinen laatu; luotettavuus, tehokkuus, valikoima/tarjonta, aukioloajat, lisäarvot, laatu/palautejärjestelmät, tuoteturvallisuus, lähitoimittajat, toiminnan joustavuus ja tasalaatu, 3. ympäristönäkökohdat, jossa on mainittu alakohtina ohjelmat, hankinnat, jätehuolto ja kuljetukset, 4. henkilöstö, jossa alakohtina on mainittu organisaatio, työnjako, koulutus, johto ja ammattitaito, 5. asiakasnäkökulma, jossa alakohtina on mainittu hinnoittelu, yhteistyö opiskelijayhdistyksen kanssa ja asiakastoimikunta sekä 6. kehittämisote ja yhteistyö, jossa alakohtina on mainittu innovatiivisuus, harjoitteluyhteistyö, asiakkaan huomioiminen ja kansainvälisyys.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijaa syrjivästi, kun se on käyttänyt taloudellisuuden arvioinnissa edellä mainittua vuokran nimellä kuvattua korvausta, koska sanotulla korvauksella on ollut taloudellista merkitystä hankintayksikön kannalta.

Hankintapäätöksessä on todettu, että pääkampuksen ravintolapalvelujen tuottajaksi valitaan Amica Ravintolat Oy. Päätöksessä ei ole perusteltu ravintolapalvelujen tuottajan valintaa. Päätökseen on liitetty edellä mainittu vertailutaulukko.

Sanotun vertailutaulukon mukaan kohdasta "taloudellisuus", joka on käsittänyt "vuokraesityksen", on voinut saada enintään 70 pistettä, kohdasta "toiminnallinen ja tuloksellinen laatu" enintään 15 pistettä, kohdasta "ympäristönäkökohdat" enintään 2 pistettä, kohdasta "henkilöstö"

enintään 3 pistettä, sekä kohdista "asiakasnäkökulma" ja "kehittämisote, yhteistyö" kummastakin enintään 5 pistettä.

Voittanut tarjoaja on saanut vertailun kohdasta "taloudellisuus", joka on käsittänyt "vuokraesityksen", 70 pistettä ja hakija 67 pistettä. Voittanut tarjoaja on tarjonnut korvaukseksi 12 prosenttia ja hakija 11,5 prosenttia tarjouspyynnössä mainitulla tavalla lasketusta liikevaihdosta.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden painotuksen määrittämisessä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijaa syrjivästi, kun se antanut kohdalle "taloudellisuus" painoarvoksi 70 ja antanut voittaneelle tarjoukselle tältä osin 70 pistettä ja hakijalle 67, koska sanotulla arviointiperusteella on taloudellista merkitystä hankintayksikölle ja kun mainittu pieni piste-ero on perustunut tarjouksissa olevaan niin ikään pieneen eroon tarjotuissa korvauksissa.

Hakija on saanut vertailun kohdasta "asiakasnäkökulma", jossa on arvioitu muun ohella hinnoittelua, yhden pisteen enemmän kuin voittanut tarjoaja. Tarjouksista on havaittavissa, että hakijan tarjouksessa lounastarjoilun hinta on ollut halvempi kuin voittaneen tarjoajan. Hakija on saanut myös kohdasta "kehittämisote, yhteistyö" yhden pisteen enemmän kuin voittanut tarjoaja. Voittanut tarjoaja on saanut vertailun kohdasta "toiminnallinen ja tuloksellinen laatu", jossa on arvioitu muun ohella valikoimaa ja tarjontaa, kaksi pistettä enemmän kuin hakija. Tarjouksista on havaittavissa, että voittaneen tarjoajan tarjoama lounas on laadullisesti monipuolisempi kuin hakijan tarjoama lounas. Muilta osin hakija ja voittanut tarjoaja ovat saaneet vertailussa saman verran pisteitä.

Mainitussa vertailussa on käytetty osittain sellaisia arviointiperusteita, jotka eivät ole käyneet ilmi tarjouspyynnöstä. Hankintayksikkö ei ole myöskään vertaillut tarjouksia julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa edellytetyllä tavalla arvioimalla tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta ja vertailemalla tämän jälkeen tarjouksia keskenään siten, että hankintapäätöksestä olisi ilmennyt, miten mainittuja arviointiperusteita on sovellettu ja mihin seikkoihin hankintapäätös on perustunut.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely on ollut edellä mainitun tavoin virheellistä tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta. Asiassa ei kuitenkaan ole ilmennyt, että hankintamenettely olisi johtanut virheelliseen lopputulokseen, kun tarjousvertailusta ilmenevät piste-erot ovat perustuneet tarjouksissa oleviin eroihin.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön menettely ei ole ollut siten virheellistä, että asiassa tulisi määrätä hankintalain 9 §:ssä säädetty seuraamus. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Asian näin päättyessä hakijan oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten myös hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä.

Amica Ravintolat Oy on antanut asiassa lausunnon hakemuksesta.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, että yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija velvoitetaan korvaamaan Amica Ravintolat Oy:n oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Sodexho Oy velvoitetaan korvaamaan Amica Ravintolat Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Anne Ekblom-Wörlund ja Tommi Vuorialho.