Market Court dismissed bid protest for insufficient evidence that procedural errors affected the winner's selection.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Cetedev Oy Ab on Teknologian kehittämiskeskus Tekesin toimeksiannosta pyytänyt 13.9.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia

ELMO-teknologiaohjelman vision kokoamisesta. Tarjouksia on jätetty kaksi. Hankintayksikkö on 7.10.2004 tekemällään päätöksellä valinnut

Spinverse Consulting Oy:n tarjouksen. Hankinnan kokonaisarvo on noin 10.000 euroa.

Hankintasopimus voittaneen tarjoajan kanssa on tehty 15.10.2004.

Hakija on 11.11.2004 tehnyt hankintapäätöstä koskevan valituksen

Helsingin hallinto-oikeuteen, joka on hallintolainkäyttölain 30 §:n 2 momentin mukaisesti siirtänyt hakemuksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 16.11.2004.

HAKEMUS

Espoo Enterprises Oy on vaatinut, että Tekesin päätös, jolla on todettu

Spinverse Consulting Oy Tekesin ELMO teknologiaohjelman vision kokoamiseksi järjestetyn tarjouskilpailun voittajaksi, todetaan virheelliseksi ja että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 10.736 euroa.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjousten vertailuohjeen mukaan hintoja arvioidaan skaalalla 1-5.

Tarjouspyynnössä on todettu, että palveluun on käytettävissä enintään

10.000 euroa. Hakija on tarjonnut hankintaa 8.800 eurolla ja saanut siitä täydet viisi pistettä kuten pitääkin. Kilpailija sen sijaan on tarjonnut hanketta 10.000 eurolla eli hinnalla, joka oli etukäteen ilmoitettu korkeimmaksi mahdolliseksi hinnaksi. Tästä huolimatta sille on annettu hinnasta toiseksi paras mahdollinen eli neljä pistettä. Jos huonoimmalle mahdolliselle hinnalle annetaan neljä pistettä, vertailuskaalaksi tulisi de facto 1-2 eikä 1-5. Jos näin muodostuvan 1-2 skaalan käyttö sallitaan, se merkitsee sitä, että hinnan merkitys kokonaisvalintaperusteena putoaa vain reiluun 14 prosenttiin, mikä ei ole ollut tarjouspyynnön mukaista, koska siinä hinnan osuudeksi on todettu 30 prosenttia.

Hintavertailussa on ilmeisesti käytetty myös laadullisia tekijöitä. Jos hinnan arviointiin tuodaan mukaan laadullisia komponentteja, hinnan merkitys pienenee alle 15 prosentin, mikä ei voi olla tarjouskilpailun tavoitteiden mukaista. Jo hintapisteiden osalta tapahtuneen virheen huomioiminen pudottaa voittaneeksi valitun tarjoajan kokonaispistemäärän hakijan pistemäärän alapuolelle ja nostaa hakijan tarjouskilpailun voittajaksi.

Tarjouskilpailussa on käytetty aivan toisia kriteereitä kuin niitä, jotka tarjouspyynnössä on ilmoitettu. Tarjousten vertailutaulukosta käy ilmi, että kun on ollut tarkoitus arvioida kolmantena olevaa kriteeriä eli kokemusta ja näyttöä aikaisemmista vastaavista tehtävistä, onkin tarkasteltu seuraavia ominaisuuksia: työskentelytavat ja keinot, organisointi ja resursointi sekä suunnitelma kokonaisuudessaan. Uudet yllättäen mukaan otetut kriteerit on kylläkin vertailutaulukossa kirjoitettu alkuperäisten kriteerien alle, ikään kuin ne olisivat sen osa-alueita. Ne ovat kuitenkin tosiasiassa aivan eri kriteerejä. Esimerkiksi suunnitelman laatua ei olisi saanut käyttää arviointikriteerinä.

Jos tarjouksia arvioitaessa olisi käytetty tarjouspyynnössä alun perin ilmoitettuja kriteereitä, hakija olisi voittanut kohdan "kokemus ja näyttö" vastaavista aikaisemmista tehtävistä pistein 5-2. Jos arviointi olisi suoritettu asianmukaisesti, hakija olisi voittanut tarjouskilpailun painotetuilla pisteillä laskettuna pistein 14,45-7,56. Jo hintakomponentin arvioinnissa tehdyn virheen oikaiseminen riittää nostamaan hakijan tarjouskilpailun voittajaksi pistein 10,80-10,63.

VASTINE

Teknologian kehittämiskeskus Tekes on ensisijaisesti vaatinut, että hakemus jätetään myöhään saapuneena tutkimatta. Mikäli hakemus kuitenkin tutkitaan, hankintayksikkö on vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Perusteinaan hankintayksikkö on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Hakija on itsekin todennut, että se on saanut tiedon hankintapäätöksestä

12.10.2004. Näin ollen hakemus olisi tullut toimittaa markkinaoikeuteen viimeistään 26.10.2004.

Kahden tarjoajan ollessa kyseessä ei ole oikeudenmukaista skaalata tarjouksia siten, että kalleimmalle tarjoukselle annetaan yksi piste ja halvemmalle viisi pistettä. Muutenhan mitätönkin hintaero saa absurdit mittasuhteet. Tarjousten hinnat 8.800 euroa ja 10.000 euroa skaalautuvat pyöreästi suhteessa 9:10, eli voittaneen tarjouksen saadessa neljä pistettä ja hakijan viisi pistettä tilanne on ollut todellisuudessa jälkimmäistä suosiva.

Hintaa arvioitaessa ei ole otettu laatutekijöitä huomioon. Hakija on ilmoittanut pelkän kokonaishinnan erittelemättä, mikä on yksikköveloitushinta, montako henkilötyöpäivää sillä saa ja mitä muita kuluja toimeksiannon suorittaminen sisältää. Voittanut tarjous on sisältänyt yksityiskohtaisen kuluerittelyn, mistä on ilmennyt, että yksikköhinta on varsin edullinen ja sillä saa suuren työpanoksen.

Molemmilla tarjoajilla on ollut käytettävissään täsmälleen samat taustatiedot tarjouksen tekemiseksi. Valintakriteereitä ei ole mitenkään muutettu siitä, millaisiksi ne on tarjouspyynnössä esitetty, vaan asian ovat ratkaisseet alun perin ilmoitetut valintakriteerit.

VASTASELITYS

Hakija on antanut kaksi vastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintalain 9 b §:n esitöiden

(HE 101/2001 vp) mukaan hankintamenettelyyn osallistuneen ehdokkaan ja tarjoajan oikeusturva edellyttää, että ehdokas ja tarjoaja saavat riittävät tiedot asemaansa vaikuttaneista hankintayksikön ratkaisuista sekä ohjeet oikeussuojakeinojen käytöstä. Tällaisia tietoja ovat muun muassa ehdokkaiden valintaperusteet ja niiden soveltaminen valittaessa tarjoajaehdokkaita tarjouskilpailuun sekä tarjouskilpailun ratkaisussa käytetyt valintaperusteet ja niiden soveltaminen. Ehdokkaan ja tarjoajan on toisin sanoen saatava asemaansa vaikuttaneista ratkaisuista tiedot, joiden perusteella he kykenevät arvioimaan, vaatiiko heidän oikeuksiensa turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Hakija on saanut ilmoituksen Teknologian kehittämiskeskus Tekesin

ELMO-teknologiaohjelman vision kokoamista koskevan tarjouskilpailun ratkaisusta ja ilmoitukseen liitetyn hakemusosoituksen tiedoksi

12.10.2004. Ilmoituksessa on todettu seuraavaa: "Tarjoukset arvioitiin vertaamalla annettuihin kriteereihin (hinta, elektroniikka-alan ja

ELMO-ohjelman tuntemus, kokemus ja näyttö vastaavista aikaisemmista tehtävistä) ja pisteyttämällä. Eniten pisteitä saanut tarjous voitti tarjouskilpailun." Markkinaoikeus katsoo, että ilmoituksessa mainittujen tietojen perusteella tarjoajalla ei ole ollut mahdollisuutta arvioida, vaatiiko hänen oikeuksiensa turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuteen. Hankintayksikön ilmoitus ei siten täytä hankintalain 9 b §:n

2 momentista ilmenevää vaatimusta siitä, että tarjoajan tulee saada tieto tarjouskilpailun ratkaisun perusteista. Sen vuoksi määräaika asian saattamiseksi markkinaoikeuden käsiteltäväksi ei ole alkanut kulua.

Markkinaoikeuteen 16.11.2004 saapunut hakemus on näin ollen tutkittava.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjouspyynnössä on esitetty tarjouksen valintaperusteet seuraavasti:

"Hankintapäätös tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen pohjalta. Kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta arvioidaan painottaen kriteereitä seuraavasti:

Hinta: palveluun on käytettävissä enintään 10.000 euroa (30 %)

Elektroniikka-alan ja ELMO-ohjelman tuntemus (30 %)

Kokemus ja näyttö vastaavista aikaisemmista tehtävistä (40 %)".

Hankintapäätöksen liitteenä on tarjousten vertailutaulukko, jonka mukaan voittanut tarjoaja on saanut hinnasta 4 pistettä ja hakija 5 pistettä, elektroniikka-alan ja ELMO-ohjelman tuntemuksesta voittanut tarjoaja on saanut 3,9 pistettä ja hakija 2,8 pistettä sekä kohdasta kokemus ja näyttö vastaavista aikaisemmista tehtävistä voittanut tarjoaja on saanut

4,3 pistettä ja hakija 3 pistettä.

Tarjousten arviointipöytäkirjan liitteessä on selostettu ne perusteet, joiden mukaan arviointipisteitä on annettu. Hinnan osalta on todettu sen painoarvon olevan 30 prosenttia. Vertailuseikkaa "yksikkökustannus"

arvioidaan matemaattisesti siten, että yksikköhinnaltaan kallein tarjous saa arvosanan 1 ja edullisin 5, ja että muut asettuvat lineaarisesti näiden väliin. Lisäksi on todettu, että 5 pistettä merkitsee hinnan osalta, että

"hinnan määrittely vastaa erinomaisesti tehtävää/palvelukuvausta" ja 4

pistettä merkitsee, että "hinnan määrittely vastaa hyvin tehtävää/palvelukuvausta".

Hakija on saanut hinnasta 5 pistettä ja voittanut tarjous 4. Voittaneen tarjoajan hinta on ollut tarjouspyynnössä mainittu maksimihinta. Tarjousten suhteellisen pieni hintaero huomioon ottaen hakijan ja voittaneen tarjoajan saamat pisteet eivät ole olleet epäsuhteessa toisiinsa.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hakijaa syrjivästi, kun se on vertailussa antanut voittaneelle tarjoajalle hinnasta 4 pistettä.

Vertailutaulukon kohdassa "Elektroniikka-alan ja ELMO-ohjelman tuntemus" on hakijan tarjouksesta todettu: "Soveltuu kohtalaisesti tehtävään, paras osaaminen ei ole kuitenkaan elektroniikassa (taiteen tohtori). Pisteet: 2,8". Voittaneesta tarjouksesta on todettu: "Soveltuu hyvin tehtävään, koulutus ja kokemus elektroniikassa, lisäansiona kv.

verkottuminen. Pisteet: 3,9". Kohdassa "Kokemus ja näyttö vastaavista aikaisemmista tehtävistä" on hakijan tarjouksesta todettu: "Soveltuu kohtalaisesti tehtävään. Suunnitelma on varsin yleisellä tasolla. Pisteet:

3,0" ja voittaneesta tarjouksesta on todettu: "Soveltuu hyvin tehtävään, erittäin kattava suunnitelma käsittäen mm. visiodokumentin, roadmapin, SWOT-analyysin ja strategisen suunnitelman. Pisteet: 4,3".

Tarjousten vertailussa on kohdan "Elektroniikka-alan ja ELMO-ohjelman tuntemus" arvioinnissa mainittu, että siinä on tarkasteltu seuraavia ominaisuuksia: "asiantuntemus, verkostot, KV-taidot, näytöt".

Arviointiperusteen "Kokemus ja näyttö vastaavista aikaisemmista tehtävistä" osalta on mainittu, että vertailussa on tarkasteltu seuraavia ominaisuuksia: "työskentelytavat ja keinot, organisointi ja resursointi, suunnitelma kokonaisuudessaan". Mainituista arvioiduista ominaisuuksista ainakaan kohdan "suunnitelma kokonaisuudessaan" ei voida katsoa sisältyvän tarjouspyynnössä esitetyn arviointiperusteen "kokemus ja näyttö vastaavista aikaisemmista tehtävistä" alaan. Tarjousten vertailussa ei näin ollen ole kaikilta osin sovellettu tarjouspyynnössä esitettyjä arviointiperusteita. Hankintayksikön menettely on siten ollut tältä osin virheellistä.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa, joten hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan jonkin verran halvempi kuin voittanut tarjous, mutta tarjousten vertailu ei tältä osin ole ollut virheellistä. Toisen valintakriteerin osalta hakijan tarjous on vertailussa saanut vähemmän pisteitä kuin voittanut tarjous. Vaikka tarjousten vertailu on ollut kolmannen valintakriteerin osalta edellä mainituin tavoin osittain virheellistä, asiassa ei ole kuitenkaan pääteltävissä, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole siten edellytyksiä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Anne Ekblom-Wörlund.