Public procurement court dismisses claim for damages due to inability to prove hypothetical winning in flawed tender process.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Lapin metsäkeskus on pyytänyt 20.4.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Kemijärven, Kittilän, Pelkosenniemen, Posion, Sallan, Savukosken ja Sodankylän kuntien alueilla olevien kunnostusojitushankkeiden kaivutöistä. Tarjouksia on saatu sekä Kemijärven että Pelkosenniemen kuntien alueiden urakoiden osalta kolme.

Lapin metsäkeskus on 14.5.2004 päivätyllä kirjeellä ilmoittanut muun ohella, että sekä Kemijärven että Pelkosenniemen kuntien alueiden osalta metsäojien kaivutyöt on annettu X -nimiselle yksityiselle elinkeinonharjoittajalle.

Hankintasopimus hankintayksikön ja X:n välillä on tehty

Pelkosenniemen kunnan alueiden kaivutöiden osalta 6.5.2004 ja Kemijärven kunnan alueiden kaivutöiden osalta 10.5.2004.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 200.000 euroa.

HAKEMUS

Huhtala Ässät Ky on vaatinut, että Lapin metsäkeskuksen edellä mainittu hankintapäätös poistetaan siltä osin, kun Kemijärven ja Pelkosenniemen alueiden osalta metsätöiden kaivutyöt on annettu X:lle, ja että hankintayksikkö velvoitetaan korjaamaan virheellinen menettelynsä kyseiseltä osin. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintapäätöksen täytäntöönpano sanotuilta osin kielletään. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 60.000 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla korkoineen.

Hakija on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikön toteuttama hankintamenettely on ollut julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) vastainen.

Tarjouspyynnössä ei ole annettu tarjousvertailussa sovellettavista arviointiperusteista ja pisteytyksestä sellaista tietoa, että tarjous olisi voitu laatia hankintayksikön edellyttämällä tavalla.

Tarjousvertailussa sovelletut arviointiperusteet eivät ole vastanneet tarjouspyyntöä. Arviointiperusteita ei myöskään ole käytetty tasapuolisesti eikä syrjimättä.

Esitetyn selvityksen mukaan hinnan osuus kokonaispisteistä on voinut olla enintään 40 %. Hinnalle on siten annettu mielivaltaisen pieni merkitys kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa.

Ammattitaidon pisteytyksen osalta voittaneen tarjoajan tarjous on saanut perusteettomasti suuremman pistemäärän kuin hakijan tarjous.

Esitetyn selvityksen mukaan vesiensuojelukoulutuksesta on voinut saada 10 pistettä. Tämä ei ole vastannut tarjouspyynnössä annettua informaatiota. Tarjouspyynnön mukaan urakoitsija on tarjouksen jättäessään sitoutunut siihen, että mikäli hänen tarjouksensa hyväksytään, urakoitsija ja hänen konettaan kuljettavat henkilöt osallistuvat urakoitsijan kustannuksella luonnonhoitokoulutukseen. Kyseinen maininta on antanut ymmärtää, että arviointiperusteena mainittu vesiensuojelu-/luonnonhoitokoulutus on ollut korvattavissa tarjoukseen jättämiseen sisältyvällä sitoumuksella. Mikäli pisteiden antaminen vesiensuojelu-/luonnonhoitokoulutuksesta on ollut perusteltua, myös hakijan tarjoukselle olisi tullut antaa 10 pistettä, sillä hankintayksikön tiedossa on ollut hakijan suorittama vesiensuojelu-/luonnonhoitokoulutus.

Tarjouspyynnössä on yhtenä arviointiperusteena vielä ilmoitettu kaluston ikä. Kyseiseltä osin hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjouksille on annettu sama pistemäärä, vaikka hakijan kalusto on nuorempaa. Kaluston osalta on Pelkosenniemen alueiden kaivutöiden yhteydessä pisteytysperusteeksi ilmoitettu myös kantavuus. Kyseinen kriteeri ei kuitenkaan ole ilmennyt tarjouspyynnöstä niin, että sen merkitys olisi ollut ymmärrettävissä.

VASTINE

Lapin metsäkeskus on vaatinut, että Huhtala Ässät Ky:n hakemus hylätään.

Hankintayksikkö on esittänyt perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Pisteytyksestä ja arviointiperusteista on annettu täysin riittävä tieto tarjouspyynnössä. Hankintapäätös on perustunut tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiin tarjouspyynnössä mainittujen arviointikriteerien mukaisesti. Hankintayksikön menettely tarjousten pisteytyksessä ei ole ollut epätasapuolista tai hakijaa syrjivää.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tutkiminen

Hankintalain 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Pykälän 3 momentin mukaan tarjoajan katsotaan saaneen tiedot ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa niiden lähettämisestä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan hakija on toukokuussa 2004 saanut tiedon 14.5.2004 päivätystä tarjouskilpailun ratkaisua koskeneesta ilmoituksesta. Ilmoituksen oheen ei kuitenkaan ole ollut liitettynä hakemusosoitusta asian saattamiseksi markkinaoikeuteen, vaan hakija on saanut hakemusosoituksen tiedoksi vasta 11.6.2004.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että hakijan 24.6.2004 markkinaoikeuteen saapunut hakemus on saapunut määräajassa. Markkinaoikeuden tulee näin ollen tutkia hakemus.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tarjouspyynnössä on mainittu, että urakkakilpailu ratkaistaan kokonaistaloudellisin perustein, ratkaisuperusteiden ollessa urakka- ja tuntihinta, urakoitsijan ja hänen kuljettajansa ammattitaito, käyty vesiensuojelu- ja ympäristökoulutus sekä kaluston laatu ja ikä. Tarjoajat ovat siten voineet lähteä siitä, että tarjousten valintaperusteena tullaan käyttämään kokonaistaloudellista edullisuutta edellä lueteltujen, tarjouspyynnössä mainittujen seikkojen muodostaessa kokonaistaloudellisen edullisuuden valintaperusteet.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet ovat olleet hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla kyseessä olevan hankinnan kohteeseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella on voitu osaltaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin. Kysymyksessä olevan hankinnan kohde huomioon ottaen arviointiperusteet ovat myös olleet siinä määrin yksilöityjä, että niiden perusteella tarjoajat ovat tarjouksia laatiessaan tienneet, millä seikoilla mainittujen arviointiperusteiden osalta tulee olemaan vaikutusta asian ratkaisuun.

Kuten edellä on todettu, tarjouspyynnössä on yhtenä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena nimenomaisesti mainittu käyty vesiensuojelu- ja ympäristökoulutus. Tämän lisäksi tarjouspyynnössä on edellytetty, että urakkatarjouksen jättäessään urakoitsija sitoutuu siihen, että mikäli hänen tarjouksensa hyväksytään, urakoitsija ja hänen konettaan kuljettavat henkilöt osallistuvat urakoitsijan kustannuksella luonnonhoitokoulutukseen. Markkinaoikeus katsoo, ettei viimeksi mainittua edellytystä ole ollut perusteltua tulkita siten, että koulutukseen sitoutumisessa olisi ollut kysymys jonkinlaisesta vaihtoehdosta tarjousten vertailussa huomioon otettavalle jo suoritetulle koulutukselle.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Hankintayksikkö on 14.5.2004 päivätyllä kirjeellään ilmoittanut tarjoajille muun ohella, että sekä Kemijärven että Pelkosenniemen kuntien alueiden osalta metsäojien kaivutyöt on annettu X:lle.

Kyseisessä kirjeessä on todettu, että urakoitsijoiden valinnassa on yksikköhintojen lisäksi kiinnitetty huomiota ammattitaitoon, kaluston ikään, pintapaineeseen ja aiempiin kokemuksiin sekä vesiensuojelu- tai ympäristönsuojelukoulutukseen.

Tarjouspyynnössä ei ole mainittu erikseen itsenäisenä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena aikaisempia kokemuksia. Näin ollen se, että hankintayksikkö on urakoitsijan valinnassa kiinnittänyt omana arviointiperusteena huomiota sanottuun seikkaan, ei ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusta.

Edellä mainitussa hankintayksikön 14.5.2004 päivätystä kirjeestä on ilmennyt ainoastaan voittaneen tarjoajan valinta sekä luettelo urakoitsijoiden valinnassa käytetyistä arviointiperusteista. Kirjeen lähettämisen jälkeen hankintayksikön toimesta on lähetetty hakijalle 18.5.2004 päivätty kirje, joka on sisältänyt yhteenvedon voittaneen tarjoajan ja hakijan tarjouksista Kemijärven ja Pelkosenniemen alueiden osalta.

Kirjeessä ilmoitetun mukaan Kemijärven kunnan alueen kaivutöiden osalta voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaispistemäärä on ollut 75

pistettä ja hakijan tarjouksen kokonaispistemäärä 70 pistettä. Voittaneen tarjoajan saama pistemäärä on muodostunut hinnan osalta annetusta 30

pisteestä, ammattitaidon osalta annetusta 25 pisteestä, kaluston iän osalta annetusta 10 pisteestä ja vesiensuojelukoulutuksen osalta annetusta

10 pisteestä sekä hakijan tarjouksen saama pistemäärä puolestaan hinnan osalta annetusta 40 pisteestä, ammattitaidon osalta annetusta 20 pisteestä ja kaluston iän osalta annetusta 10 pisteestä.

Pelkosenniemen kunnan alueen kaivutöiden osalta voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaispistemäärä on taasen ollut 85 pistettä ja hakijan tarjouksen kokonaispistemäärä 70 pistettä. Voittaneen tarjoajan saama pistemäärä on muodostunut hinnan osalta annetusta 30 pisteestä, ammattitaidon osalta annetusta 25 pisteestä, kaluston iän osalta annetusta 10

pisteestä, vesiensuojelukoulutuksen osalta annetusta 10 pisteestä ja kantavuuden osalta annetusta 10 pisteestä sekä hakijan tarjouksen saama pistemäärä puolestaan hinnan osalta annetusta 40 pisteestä, ammattitaidon osalta annetusta 20 pisteestä ja kaluston iän osalta annetusta 10

pisteestä.

Hankintapäätöksessä tai muissa hankintayksikössä laadituissa asiakirjoissa ei ole kuitenkaan lainkaan perusteltu tarjousten pisteytystä edellä mainituilta osin.

Edellä mainitun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole tarjouspyynnössä mainittujen arviointiperusteiden osalta arviointiperusteiden osalta toteuttanut tarjousvertailua julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa edellytetyllä tavalla arvioimalla tarjouksia mainittujen arviointiperusteiden osalta ja vertailemalla tämän jälkeen tarjouksia keskenään siten, että hankintapäätöksestä olisi ilmennyt, miten mainittuja arviointiperusteita on sovellettu ja mihin seikkoihin hankintapäätös on perustunut. Hankintayksikön menettely ei siten ole myöskään tältä osin ollut omiaan turvaamaan hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Koska hankinnassa on menetelty edellä todetuin tavoin hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, asiassa tulee harkittavaksi kysymys hankintalain 9 §:ssä säädetyn seuraamuksen määräämisestä.

Seuraamukset

Hankintasopimus Pelkosenniemen kunnan alueiden urakoiden osalta on tehty 6.5.2004 ja Kemijärven kunnan alueiden urakoiden osalta

10.5.2004. Näin ollen hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön edellä todetusta virheellisestä menettelystä sekä Pelkosenniemen kunnan alueen että Kemijärven kunnan alueen urakoiden osalta voi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997 vp) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Hankintamenettelyssä on edellä todetuin tavoin ollut virheellisyyksiä tarjousvertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta. Kyseisten virheellisyyksien luonteen vuoksi on jo sellaisenaan näin jälkikäteen vaikeaa tarkkaan määrittää, minkälainen virheetön hankintamenettely olisi ollut. Kun lisäksi otetaan huomioon, että kirjallisissa tarjouksissa koneiden kuljettajista on mainittu ainoastaan kuljettajien nimet, markkinaoikeus katsoo, että näin jälkikäteen on mahdotonta määrittää, miten tarjousten keskinäistä paremmuutta olisi tullut arvioida urakoitsijan ja hänen kuljettajansa ammattitaitoa koskevan kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteen osalta. Sanottuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei jälkikäteen voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut edellä esitetyllä tavalla hankintayksikön virheellisestä menettelystä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Lapin metsäkeskus velvoitetaan korvaamaan Huhtala Ässät Ky:n oikeudenkäyntikulut 3.300 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 § 1 momentin tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Jussi Karttunen.