Market Court voids public procurement decision for self-supply without valid reason under Procurement Act.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on pyytänyt 10.11.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä drnro 116/490M tarjouksia vuoden 2004 laboratoriotutkimuksista tarjouspyyntöön oheistetun listan mukaisesti.

Laboratorio on ilmoitettu valittavan alihankittavien tutkimusten toimittajaksi tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan käyttämällä kriteereinä hankintakustannuksia, laatua ja toimituskykyä.

Hankintayksikön tulosaluejohtaja on hankintapäätöksellään 31.12.2003 nro 71/2003 valinnut palveluntuottajat.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus

1. ensisijaisesti kumoaa hankintayksikön päätöksen tehdä omana työnä ne kahdeksan, hakemuksen liitteessä 6 mainittua tutkimusta, joissa hakija on jättänyt halvimman tarjouksen;

2. kieltää hankintayksikköä panemasta täytäntöön päätöstään tehdä mainitut kahdeksan tutkimusta omana työnä;

3. velvoittaa hankintayksikön tekemään uuden tarjousvertailun ja hankintapäätöksen kyseisten kahdeksan tutkimuksen osalta;

4. velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 360 euroa/viikko siltä ajalta, jolta hankintayksikön menettelyä ei voida enää korjata;

5. toissijaisesti velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 18.750 euroa, jos hankintayksikön menettelyä ei voida enää korjata; sekä

6. velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 8.919 eurolla korkoineen.

Perusteluinaan hakija on lausunut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään maininnut pidättävänsä oikeuden tuottaa itse yksittäisiä tutkimuksia. Oikeuskäytännössä on katsottu, että hankinnan keskeyttäminen ja päätös siirtyä hankinnan toteuttamiseen omana työnä ei ole hankintayksikön harkittavissa, vaan että hankinnan keskeyttämiselle tulee olla perusteltu syy.

VASTINE

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on ensisijaisesti vaatinut, että hakemus jätetään myöhässä tehtynä tutkimatta. Toissijaisesti kuntayhtymä on vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Perusteluinaan kuntayhtymä on lausunut muun ohella seuraavaa.

Kuntayhtymä on tarjouspyynnössään pidättänyt oikeuden jakaa hankinta osiin eri toimittajien kesken tai päättää tuottaa itse yksittäisiä tutkimuksia. Tarjouspyynnössä on varauduttu selkeästi ja tarjoajia sitovasti palvelujen toteuttamiseen omana tuotantona.

Tarjouspyyntö sitoo sen kaikkien ehtojen osalta sekä hankintayksikköä että tarjoajaa, jos ehdot eivät ole lainvastaisia. Kysymyksessä ollut toimitusta koskenut ehto on ollut normaali, laillinen ehto. Hankintayksikkö voi aina valita oman tuotannon, vaikka kilpailutus on käynnistetty, jos tarjouspyynnössä ei ole etukäteen sitouduttu siihen, että omakin tuotanto kilpailutetaan ja kilpailu ratkaistaan lopulta kokonaisedullisuuden pohjalta. Omalta tuotantoyksiköltä ei ole kysymyksessä olevassa hankinnassa pyydetty tarjouksia. Tarjouspyynnössä on sitouduttu valitsemaan jompikumpi vaihtoehto, oma tuotanto tai ostopalvelu, tarjousten vertailusta riippumatta. Tämän vuoksi tässä tapauksessa ei voida puhua valinnan tekemisestä ennen kilpailutusta tai hankintamenettelyn keskeyttämisestä.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikön hakijalle 16.1.2004 postittamassa hankintapäätöksen tiedoksiannossa ei ole ilmoitettu mitään niistä hakijan tarjoamista tutkimuksista, jotka hankintayksikkö on päättänyt tehdä omana työnä. Määräaika hakemuksen tekemiselle on alkanut aikaisintaan 23.1.2004, jolloin hakija on saanut sähköpostitse tietoonsa hankintayksikön päätöksen tehdä osa tutkimuksista omana työnä.

Hankintayksikön menettely, jossa se varaa tarjouspyynnössä itselleen rajattoman vapauden siirtyä omana työnä tekemiseen, ei turvaa hankintalaissa edellytetyllä tavalla tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, vaan päinvastoin antaa hankintayksikölle rajattoman vapauden pyytää tarjouksia, selvittää niiden sisältö ja sen jälkeen päättää tarjoajasta muodostetun subjektiivisen kuvan perusteella tutkimusten teettämisestä ostopalveluna tai niiden tekemisestä omana työnä.

VÄLIAIKAISTA KIELTOA KOSKEVA PÄÄTÖS

Hakijan täytäntöönpanon kieltämistä koskevan vaatimuksen johdosta markkinaoikeus on 12.2.2004 antamallaan väliaikaista kieltoa koskevalla päätöksellä katsonut, ettei asiassa ole syytä väliaikaisesti kieltää hankintayksikköä panemasta täytäntöön päätöstään tehdä osa 10.11.2003 päivätyn tarjouspyynnön mukaisista kliinisen kemian laboratoriopalveluista omana työnä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus markkinaoikeudelle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Pykälän 3 momentin mukaan tarjoajan katsotaan saaneen tiedot ja hakemusosoituksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua niiden lähettämisestä.

Hankintalain 9 b §:n 2 momentin esitöiden mukaan tarjouskilpailun perusteiden ilmoittamisen tarkoituksena on se, että tarjoaja saa asemaansa vaikuttaneesta ratkaisusta sellaiset tiedot, joiden perusteella se kykenee arvioimaan, vaatiiko tarjoajan oikeuksien turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Tarjoajan tulee saada riittävät tiedot asemaansa vaikuttaneista hankintayksikön ratkaisuista. Tällaisia tietoja ovat muun muassa tarjouskilpailun ratkaisussa käytetyt valintaperusteet ja niiden soveltaminen (HE 101/2001).

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että siltä osin kuin hakemuksessa on vaadittu hankintapäätöksen kumoamista hakijan ei ole näytetty saaneen sellaisia hankintalain 9 b §:n 2 momentissa tarkoitettuja riittäviä tietoja tarjouskilpailun ratkaisusta, joiden perusteella hakija on kyennyt arvioimaan asemansa, ennen kuin vasta 23.1.2004, jolloin hakija on sähköpostitse vastannut hankintayksikön edellä mainittuun ilmoitukseen tutkimusten toteuttamisesta omana työnä ja jolloin hakijan voidaan katsoa saaneen tiedon edellä mainitusta hankintayksikön sähköpostiviestistä 22.1.2004. Markkinaoikeudelle 6.2.2004 toimitettu hakemus on näin ollen tutkittava.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Hankintalain 7 §:n mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti ja tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalaissa ei ole annettu nimenomaisia säännöksiä aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä. Oikeuskäytännössä on kuitenkin vakiintuneesti katsottu muun ohella hankintalain 7 §:n perusteella, että hankinnan keskeyttäminen ei ole hankintayksikön harkinnassa, vaan keskeyttämiselle tulee olla perusteltu syy. Hankintayksikkö ei näin ollen voi tarjouskilpailun käynnistettyään vapaasti päättää tarjousten hylkäämisestä ja palvelun tuottamisesta omana työnä.

Hankintayksikkö on perustellut menettelyään sillä, että se on jo tarjouspyynnössä pidättänyt oikeuden tuottaa itse yksittäisiä tutkimuksia, minkä vuoksi se on voinut omaa tuotantoaan kilpailuttamatta valita kysymyksessä olevien laboratoriotutkimusten tuottamisen omana työnä.

Hankintayksikkö voi valita, toteuttaako se hankittavan palvelun omana työnä vai ostaako se palvelut ulkopuoliselta tarjoajalta. Hankintayksikön on kuitenkin kaikissa tapauksissa lähtökohtaisesti tehtävä valinta omana työnä teettämisen ja kilpailuttamisen välillä jo ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Sen jälkeen, kun hankintayksikkö on aloittanut tarjouskilpailun, hankintayksikkö voi ainoastaan todennettavalla ja hyväksyttävällä perusteella palata siihen vaihtoehtoon, että se toteuttaakin palvelun omana työnä. Hyväksyttävän syyn olemassaolo arvioidaan tapauskohtaisesti.

Yksinomaan sitä perustetta, että hankintayksikkö on jo tarjouspyynnössä pidättänyt oikeuden tuottaa itse yksittäisiä tutkimuksia, ei voida pitää edellä tarkoitettuna hyväksyttävänä perusteena hankinnan keskeyttämiselle. Hankintamenettely on näin ollen ollut kyseiseltä osin virheellinen.

Hankinnassa on edellä esitetyillä perusteilla menetelty hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa tulee siten määrätä hankintalain 9 §:ssä säädetty seuraamus.

Koska kysymyksessä oleva hakemus kohdistuu ainoastaan hankintayksikön omana työnä tekemiin tutkimuksiin, hankintayksikön virhe voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö tekee kyseisten tutkimusten osalta uuden, asianmukaisesti perustellun hankintapäätöksen. Näin ollen hyvitysmaksun tuomitseminen hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaisena toissijaisena seuraamuksena ei tule kysymykseen asiassa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava huomioon se, onko oikeudenkäynti aiheutunut sen virheestä.

Asian käsittely on aiheutunut edellä esitetyllä tavalla hankintayksikön virheellisestä hankintamenettelystä. Hankintayksikkö tulee siten velvoittaa korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Hakija on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa tämän päätöksen liitteenä olevasta hakemuksen liitteestä 6 tarkemmin ilmeneviltä osin Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapäätöksen 31.12.2003 nro 71/2003 ja kieltää hankintayksikköä panemasta sanottua päätöstä mainitulta osin täytäntöön nyt asetetun 5.000 euron sakon uhalla.

Mikäli Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä aikoo edelleenkin toteuttaa kyseessä olevan hankinnan mainituilta osin julkisena hankintana, hankintayksikön tulee tehdä tältä osin asiassa uusi asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös, joka perustuu tarjouspyynnössä tarkoitettuun tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuun.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan VITA-Terveyspalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää muut asiassa esitetyt vaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Jussi Karttunen ja Satu Heikkilä.