Market Court dismisses procurement challenge; tenderer failed to prove discrimination or violation of public procurement rules.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAMENETTELY

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (kuntayhtymä) on pyytänyt 12.3.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kuntayhtymän alueen laboratoriotoimen laboratoriotutkimuksista kaudelle 1.6.2004-31.5.2006 yhden lisävuoden (1.6.2006-30.5.2007) optiolla. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut luettelo alihankittavista laboratoriotutkimuksista ja arvio niiden määristä. Osatarjoukset on ilmoitettu otettavan huomioon.

Päätöksenteon perusteeksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta arvioidaan käyttämällä kriteereinä hankintakustannuksia, laatua ja toimituskykyä.

Tarjoukset on tullut jättää 5.4.2004 mennessä. Hankintayksikkö on ilmoittanut 26.3.2004 kirjallisesti markkinaoikeudelle, että hankintamenettely keskeytetään ja ettei tarjouksia tulla avaamaan asian ollessa markkinaoikeuden käsittelyssä.

HAKEMUS

Hakija on 25.3.2004 markkinaoikeudelle saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että markkinaoikeus

1. kieltää kuntayhtymää jatkamasta 12.3.2004 päivätyllä tarjouspyynnöllä aloittamaansa ulkoisten laboratoriotutkimusten hankintamenettelyä;

2. velvoittaa kuntayhtymän korjaamaan virheellisen hankintamenettelynsä siten, että hankintamenettely aloitetaan uudelleen siten, että kuntayhtymä ilmoittaa ja yksilöi etukäteen tarjouspyynnössään ne kokonaisuudet, joita kuntayhtymä aikoo muodostaa tarjouspyynnössä olevan seuraavan kohdan perusteella: "Tarjouksia arvioitaessa yksittäisistä tutkimuksista muodostetaan mahdollisuuksien mukaan kliinisesti tai menetelmäteknisesti relevantteja kokonaisuuksia (esim. hormonikemian tutkimukset, virologiset tutkimukset, genetiikan tutkimukset, lääke- ja huumausainetutkimukset jne.), joita verrataan toisiinsa em. kriteerien suhteen. Hankinta ratkaistaan mahdollisuuksien mukaan laajempina hankintakokonaisuuksina kunkin kokonaisuuden osalta edullisimmaksi arvioidun tarjouksen perusteella.";

3. vaihtoehtoisesti edellä olevan vaatimuskohdan 2 kanssa velvoittaa kuntayhtymän aloittamaan ulkoisten laboratoriotutkimusten hankintamenettelyn uudelleen siten, että kuntayhtymän ei ole hyväksyttävää sisällyttää edellä vaatimuskohdassa 2 yksilöityä ehtoa tai asiasisällöltään muuta sitä vastaavaa ehtoa uuden hankintamenettelyn tarjouspyyntöön tai muihin hankintamenettelyyn kuuluviin asiakirjoihin; ja

4. velvoittaa kuntayhtymän korvaamaan täysimääräisesti hakijalle asian markkinaoikeuskäsittelystä aiheutuvat asianosais- ja oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 6.856 eurolla korkoineen.

Perusteluinaan hakija on lausunut muun ohella seuraavaa.

Kilpailumahdollisuuksien tehokas hyväksikäyttäminen ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttävät, että hankintayksikkö laatii tarjouspyynnön huolellisesti. Hankintayksikön tulee tarjouspyynnössä selkeästi ja yksityiskohtaisesti kuvailla hankinnan sisältö, jotta tarjoajat voivat laskea tarjouksensa mahdollisimman tarkasti ja jotta tarjoajat voivat pyrkiä tarjoamaan mahdollisimman laadukasta suoritetta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tarjouspyynnön sisällöllä on olennainen merkitys koko hankintamenettelyn onnistumiselle.

Hankintamenettelyn kohteena on erittäin paljon erilaisia tutkimuksia. Tarjouspyyntöasiakirjoissa tutkimusten luetteleminen nimiketasolla on edellyttänyt 17 sivun laajuista taulukkoa. Koska kuntayhtymä ei ole etukäteen ilmoittanut tarjouspyynnössä mahdollisia hankintakokonaisuuksia, tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumista hankintamenettelyssä on mahdotonta varmistaa. Tutkimusten suuri määrä antaa kuntayhtymälle rajattoman mahdollisuuden yhdistellä tutkimuksia siten, että muodostettavat kokonaisuudet voivat suosia tai syrjiä joitakin tarjoajia. Hankintayksiköillä on julkisissa hankinnoissa ehdoton velvoite ilmoittaa kaikki tarjousten arviointiperusteet jo tarjouspyynnössä. Vastaavalla tavalla hankintayksikön tulee ilmoittaa tarjouspyynnössä mahdolliset arvioinnin ja päätöksenteon kohteena olevat hankintakokonaisuudet.

Kuntayhtymän olisi tullut ilmoittaa mahdolliset hankintakokonaisuudet etukäteen tarjouspyynnössä myös käytettäväksi ilmoitettujen tarjousten arviointiperusteiden luonteen vuoksi. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintakustannuksina otetaan huomioon myös välillisiä kustannustekijöitä, joita voivat olla esimerkiksi hankintoja keskittämällä aikaansaatavat säästöt. Edelleen kuntayhtymä on ilmoittanut tarjouspyynnössä, että toimituskykyä arvioidaan muun muassa toimitusaikojen, näytteiden postitus-, kuljetus- ja vastaanottopalvelujen perusteella. Jotta tarjoajien olisi mahdollista esittää tarjouksessaan keskittämisellä aikaansaatavia säästövaihtoehtoja, tarjoajien tulisi tietää mahdolliset keskitetyt hankintakokonaisuudet tarjousta antaessaan. Kilpailun kohteena olevat hankintakokonaisuudet tulisi olla tarjoajien tiedossa myös sen takia, että tarjoajille olisi mahdollista tehdä mahdollisimman tasokkaita tarjouksia toimitusaikojen sekä näytteiden postitus-, kuljetus- ja vastaanottopalvelujen osalta.

VASTINE

Kuntayhtymä on vaatinut, että hakijan vaatimukset hylätään perusteettomina ja että hakija velvoitetaan korvaamaan kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 4.553 eurolla korkoineen.

Perusteluinaan kuntayhtymä on lausunut muun muassa seuraavaa.

Hakijalla ei ole hankintamenettelyn tässä vaiheessa tosiasiallista oikeussuojan tarvetta, ja sen vaatimus hankintamenettelyn keskeyttämisestä on perusteeton.

Kaikkia tarjouskilpailuun osallistuvia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Valintakriteerien ja mahdollisesti muodostettavien kokonaisuuksien tarkoituksena on ollut se, että kysymyksessä olevat palvelut voidaan hankkia sekä välittömien että välillisten kustannusten osalta mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Hakijan täsmennettäväksi tai poistettavaksi vaatima tarjouspyynnön lause sisältää mahdollisuuden muodostaa sekä kliinisesti että menetelmäteknisesti relevantteja kokonaisuuksia.

Kliinisesti merkittävistä kokonaisuuksista on annettu tarjouspyynnössä esimerkkejä. Kun kysymyksessä on kliininen eli lääketieteellinen ryhmittely, ei vaatimusta koko lääketieteellisen diagnostisen tietämyksen luettelonomaisesta esittämisestä tai ryhmittelystä tarjouspyynnössä "relevantteina kokonaisuuksina" voida pitää perusteltuna tai edes mahdollisena. Sitovia ryhmittelyjä ei ole mahdollista muodostaa ennen tietoa siitä, mitä tarjotaan ja saadaanko kaikkien tutkimusten osalta edes tarjouksia.

Tarjoajien on tullut esittää jokaisesta tarjoamastaan tutkimuksesta yksikköhinnat, jotka toimivat hintavertailun perustana. Vasta tämän jälkeen käydään läpi mahdollisuudet muodostaa yksittäisistä tutkimuksista kliinisesti tai menetelmäteknisesti relevantteja kokonaisuuksia.

LAUSUNNOT

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Medix Laboratoriot Oy, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Yhtyneet Laboratoriot Oy ovat antaneet asiassa lausunnot.

HYKS-Instituutti Oy, Kansanterveyslaitos, Mehiläinen Oyj, Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Suomen Punainen Risti, Tampereen yliopisto, Turun Y-LAB, Turun yliopisto, Työterveyslaitos ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet asiassa lausuntoa.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö voisi käyttää hankinnan osien ryhmittelyyn kahta toisistaan riippumatonta ulottuvuutta, kliinistä ja menetelmäteknistä, ilmoittamatta etukäteen, kumpaa ryhmittelyperiaatetta se kulloinkin tulee käyttämään.

Hankintayksikkö ei ilmoittamansa mukaan kykene muodostamaan etukäteen kliinisten kokonaisuuksien ryhmittelyä. Väite, että tässä yhteydessä koko lääketieteellisen diagnostisen tietämyksen luettelonomainen esittäminen olisi tarpeellista, ei voi olla paikkansapitävä. Hankintayksiköllä lienee käytettävissään samantasoinen laboratoriolääketieteellinen asiantuntemus niin tarjouspyynnön suunnitteluvaiheen kuin saatujen tarjousten arviointivaiheen aikana, joten tutkimusnimikkeiden relevantti kliininen ryhmittely onnistuu molemmissa vaiheissa samalla lailla. Tarjousten valinnan oleellisena perusteena käytettävä kliinisten kokonaisuuksien ryhmittely tulee kaikkien tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja hankintaprosessin läpinäkyvyyden vaatimuksen takia käydä ilmi yksiselitteisesti jo tarjouspyynnöstä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 §:ssä on säädetty markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista. Markkinaoikeus voi tämän pykälän nojalla määrätä seuraamuksen, jos hankinnassa on menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Säätämällä hankintalain 9 §:ssä markkinaoikeuden toimivallasta on toimeenpantu muun ohella neuvoston direktiivi julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (89/665/ETY).

Kun otetaan huomioon hankintalain 9 §:n mainitusta direktiivistä johtuva tarkoitus, markkinaoikeus voi puuttua hankintayksikköjen menettelyihin hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa. Hakemus tulee näin ollen tutkia.

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hakijan mukaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun toteutumista hankintamenettelyssä on mahdotonta varmistaa, koska hankintayksikkö ei ole ilmoittanut tarjouspyynnössä mahdollisia hankintakokonaisuuksia. Hankinnan kohteena olevien tutkimusten suuri määrä antaa hakijan mukaan kuntayhtymälle rajattoman mahdollisuuden yhdistellä tutkimuksia siten, että muodostettavat kokonaisuudet voivat suosia tai syrjiä joitakin tarjoajia. Lisäksi myös kuntayhtymän ilmoittamat tarjousten arviointiperusteet ovat hakijan mukaan olleet luonteeltaan sellaisia, että kuntayhtymän olisi tullut ilmoittaa mahdolliset hankintakokonaisuudet etukäteen tarjouspyynnössä.

Kuntayhtymä on kyseisessä hankinnassa ilmoittanut tutkimusnimikekohtaisesti hankinnan kohteena olevat laboratoriotutkimukset ja sanottujen tutkimusten arvioidun määrän hankintakaudella. Lisäksi tarjouspyynnössä on muun muassa ilmoitettu, että myös osatarjoukset otetaan huomioon. Erilaisten tutkimuskokonaisuuksien muodostaminen on näin ollen ollut tarjoajille mahdollista suoraan tarjouspyynnön perusteella. Kaikki tarjoukset on tullut kuitenkin perustaa tutkimuskohtaisiin tietoihin. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut jättää tarjouksensa tutkimuskohtaisesti ilmoittamalla hinta, vastausviive työpäivinä sekä menetelmä.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole osoitettu hankintayksikön menettelyn syrjineen ketään tarjoajaa tai että hankintayksikkö olisi menetellyt muutoinkaan asiassa hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti ilmoittamalla tarjoajille jo tarjouspyynnössä esimerkkejä kliinisesti tai menetelmäteknisesti muodostettavista hankintakokonaisuuksista. Hakemus tulee näin ollen hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava huomioon se, onko oikeudenkäynti aiheutunut sen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Satu Heikkilä.