Market Court dismisses appeal as plaintiff failed to prove dominant market position under competition law.

ASIAN KÄSITTELY KILPAILUVIRASTOSSA

Toimenpidepyyntö

X on pyytänyt Kilpailuvirastoa tutkimaan, onko Turun Seudun Invataksit ry käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa jakamalla markkinoita ja rajoittamalla muiden kuin yhdistykseen kuuluvien autoilijoiden toimintavapautta päätettyään lakkauttaa vammaiskuljetusten maksuvälityspalvelun myynnin yhdistyksen ulkopuolisille autoilijoille.

X on Turun Invataksit Oy:tä koskevan kaupparekisteriotteen mukaan yhtiön hallituksen varsinainen jäsen ja hänellä on yksinään toiminimen kirjoittamisoikeus. Turun Invataksit Oy:n toiminimi on ollut 25.5.2003 asti Taxiline Turku Oy.

Kilpailuviraston valituksenalainen ratkaisu

Ratkaisu

Kilpailuvirasto on poistanut asian käsittelystä.

Perustelut

Länsi-Suomen lääninhallitus on kilpailuviraston pyynnöstä selvittänyt taksien ja invataksien tilaus- ja maksuvälityspalvelumarkkinoita Turun seudulla.

Turun Seudun Invataksit ry:n tarkoituksena on Turussa ja sen ympäristökunnissa toimivien vammaiskuljetuksia hoitavien autoilijoiden yhdistäminen valvomaan yleisiä ja yhteisiä etuja sekä alueen vammaiskuljetuspalveluiden kehittäminen. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole ollut voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen jäsenilleen, eikä sen toiminta ole saanut muodostua pääasiassa taloudelliseksi.

Turun Seudun Invataksit ry on helmikuussa 1999 päättänyt ottaa hoitaakseen myös joukkoliikenneluvalla toimivien autojen maksuvälityspalvelun. Palveluun on kuulunut kaikkien pankki- ja luottokorttien sekä Turun kaupungin sosiaaliviraston vammaispalveluasiakkaiden käyttämän vapaa-ajan matkakortin maksuvälitys.

Tämän jälkeen liikenneministeriö on antanut joukkoliikennelupaehtoja koskevan suosituksen lääninhallituksille. Suosituksesta Linja-autoliitto r.y:lle 1.7.1999 antamassaan tulkinnassa liikenneministeriö on täsmentänyt joukkoliikenteen uusia lupaehtoja. Ministeriö on todennut, että Linja-autoliitto r.y:n tulkinta, jonka mukaan taksamittarin käyttö olisi sallittu kaikissa yhteiskunnan korvaamissa kuljetuksissa, on selkeästi lupaehtojen vastainen. Turun Seudun Invataksit ry on erityisviranomaisen ohjeistukseen perustuen katsonut, että joukkoliikenneluvalla ajavilla autoilla ei voi ajaa taksamittariajoja, kun tilaajana on yksityinen henkilö. Turun Seudun Invataksit ry ei ole katsonut voivansa välittää linja-autoille näiden kuljetusten mittarinpurkupalveluja. Lisäksi yhdistys on katsonut, että sopimus Turun kaupungin sosiaalitoimiston kanssa oli tehty vain invatakseja koskevaksi.

Turun kaupungin sosiaalikeskuksen toimittaman selvityksen mukaan vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja ovat Turussa hoitaneet Lounais-Suomen Taksidata Oy:n ja Turun Seudun Invataksit ry:n maksujärjestelmien piiriin kuuluvat autoilijat. Maksujärjestelmä on ollut suurimmalta osin Turun sosiaalikeskuksen kehittämä. Asiakas on tilannut auton jommankumman tilauskeskuksen kautta tai suoraan autoilijalta. Laskutus on tapahtunut konekielisenä disketeillä ja sosiaalikeskus on maksanut summan kokonaisuudessaan välityskeskukselle, joka on jakanut ajojen mukaiset summat autoilijoille.

Edellä mainitun selvityksen mukaan Turun vammaiskuljetukset on tehty liikenne- ja viestintäministeriön vahvistamilla taksoilla. Asiakkaiden ja ajettujen matkojen määrä on ollut niin suuri, ettei mikään yksittäinen ryhmä ole pystynyt niitä tarjoamaan. Kaupunki on edellyttänyt vain käytettyyn maksujärjestelmään kuulumista ja ministeriön vahvistamien taksojen noudattamista. Joukkoliikenneluvalla toimivat invavarustetut autot ovat käyttäneet laskuissaan taksiliikenteen taksoja.

Sosiaalikeskukselta saadun tiedon mukaan Turun kaupungilta vammaispalvelulain nojalla kuljetuspalveluja saavia asiakkaita oli Lounais-Suomen Taksidata Oy:llä 1595 ja Turun Seudun Invataksit ry:llä 816 vuonna 2000. Näiden kuljetusten rahallinen arvo ilman arvonlisäveroa oli 11.758.035 markkaa. Tästä Lounais-Suomen Taksidata Oy:n välityspalveluissa olevien osuus oli 6.370.988 markkaa ja Turun Seudun Invataksit ry:n välityksessä olevien 5.387.047 markkaa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Turun Invataksit Oy on vaatinut, että

1. Turun Seudun Invataksit ry:n todetaan olevan määräävässä markkina-asemassa vammaispalvelulain mukaisten invataksikuljetusten maksuvälityspalvelujen osalta,

2. Turun Seudun Invataksit ry:n harjoittama, kilpailua rajoittava menettely kielletään, ja

3. Kilpailuvirasto velvoitetaan korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 634 eurolla.

Perusteluinaan valittaja on todennut muun ohella seuraavaa.

Joukkoliikenneluvan lupaehdot eivät rajoita palveluliikenteen tai kutsujoukkoliikenteen harjoittamista eikä kuljetusten yhdistelemistä. Mainituissa kuljetuksissa asiakas saattaa maksaa vammaispalvelulain mukaisella invataksin kuljetuspalvelukortilla. Rajoitetut lupaehdot koskevat vain enintään 16 matkustajapaikkaista linja-autoa, suurempia linja-autoja ne eivät koske. Kuljetuksen ollessa sallittua tulisi maksun välityksen olla mahdollista. Turun Seudun Invataksit ry on kuitenkin kieltänyt kaikkien linja-autojen maksuvälityspalvelun Turun sosiaalikeskuksen osalta.

Turun Seudun Invataksit ry on rajoittanut vain Turun kaupungin sosiaalikeskuksen maksuvälitystä. Yhdistys on välittänyt muun muassa Tampereen sosiaalikeskuksen maksuja ilman rajoituksia. Menettelyllä yhdistys on pyrkinyt keinotekoiseen markkinoiden jakamiseen jäsentensä hyväksi. Maksuvälityspalvelua Turun sosiaalikeskuksen maksamien invataksimatkojen osalta ei voi ostaa mistään muualta.

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten laskutuspalveluja ovat Turussa hoitaneet vain Lounais-Suomen Taksidata Oy ja Turun Seudun Invataksit ry. Lounais-Suomen Taksidata Oy on hoitanut vain tavallisten taksien laskutuspalveluja ja yhdistys vain invataksien laskutuspalveluja. Järjestelmät ovat toisistaan erilliset ja koskevat joko tavallisten taksien tai invataksien maksuvälitystä. Ristikkäinen maksuvälitys ei ole mahdollista. Kummallakin yhtiöllä on määräävä markkina-asema alallaan, joko tavallisten taksien tai invataksien maksuvälityspalveluissa. Lounais-Suomen Taksidata Oy:n järjestelmässä ei ole mahdollista välittää invataksien maksuja eikä yhdistyksen järjestelmässä tavallisten taksien maksuja.

Invataksien ja tavallisten taksien toiminta ja hinnoittelu poikkeavat selvästi toisistaan. Erot ovat olleet niin selkeitä, että invataksit ja tavalliset taksit eivät kilpaile samoista markkinoista. Näin ollen Lounais-Suomen Taksidata Oy ei ole kilpaillut maksuvälityspalvelullaan yhdistyksen maksuvälityspalvelun kanssa, ja Turun Seudun Invataksit ry:llä on määräävä markkina-asema alallaan.

Kilpailuviraston lausunto

Kilpailuvirasto on vaatinut, että valitus hylätään.

Länsi-Suomen lääninhallitus on selvittänyt X:n toimenpidepyynnön perusteella Turun seudun taksien ja invataksien maksuvälityspalvelua. Palvelua ovat hoitaneet sekä Lounais-Suomen Taksidata Oy että Turun Seudun Invataksit ry. Turun kaupungin sosiaalitoimella on ollut sopimus kummankin kanssa. Lounais-Suomen Taksidata Oy:llä on ollut selkeästi enemmän välityspalvelun ostajia kuin yhdistyksellä, joten yhdistyksellä ei ole voitu todeta olevan kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin tarkoittamaa määräävää markkina-asemaa, vaikka markkinat määriteltäisiin niinkin kapeiksi kuin vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten välitys- ja laskutuspalveluiksi Turun seudulla.

Turun Seudun Invataksit ry:n antaman lisäselvityksen mukaisesti autoilija on voinut olla mukana kummassakin järjestelmässä, joskin tavallisen taksin on auton varustelun takia vaikeaa päästä invataksin järjestelmään. Esteitä kumpaankaan järjestelmään pääsyyn ei ole ollut. Invataksijärjestelmässä mukana oleva on voinut olla mukana myös Lounais-Suomen Taksidata Oy:n järjestelmässä ns. isojen autojen kutsukanavan välityksellä, vaikka ei omistaisi Lounais-Suomen Taksidata Oy:n laitteistoa. Valittajan väite siitä, että Lounais-Suomen Taksidata Oy olisi hoitanut vain tavallisten taksien laskutuspalveluja ja Turun Seudun Invataksit ry vain invataksien laskutuspalveluja, ei siten pidä paikkaansa.

Turun Seudun Invataksit ry:n vastine

Turun Seudun Invataksit ry ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta antaa asiassa vastine.

Vastaselitys

Valittaja on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Invataksiasiakkaat maksavat matkansa invataksikortilla invatakseihin ja tavallisen taksin asiakkaat ns. ulataksikortilla tavallisiin takseihin. Turun kaupungin maksamien vammaispalvelulain mukaisten invataksimatkojen maksuvälityspalvelua ei voi ostaa muualta kuin Turun Seudun Invataksit ry:ltä. Tilausvälityspalvelun voi ostaa invataksien osalta myös Lounais-Suomen Taksidata Oy:ltä, mutta vammaispalvelulain mukaisen invataksimatkan maksuvälitys on tällöinkin hoidettava Turun Seudun Invataksit Oy:n järjestelmässä.

Muu kirjeenvaihto

Kilpailuvirasto on lisälausunnossaan muun ohella todennut, että ajoneuvolakia on 1.1.2003 alkaen muutettu siten, ettei taksamittarin käyttö enää ole mahdollista minkään kokoisissa linja-autoissa lukuun ottamatta ennen 1.1.2003 asennettuja taksamittareita, joita saa saman lain 103 §:n siirtymäsäännöksen perusteella käyttää vuoden 2004 loppuun asti. Vammaispalvelun mukaisissa vapaa-ajan kuljetuksissa on kysymys yksilöllisestä kuljetuksesta eli kyydissä on kuljetuksen tilaaja ja mahdollisesti hänen saattajansa.

Kilpailuvirasto on lisäksi todennut, että sekä invataksiyrityksille että erityisesti linja-autoyrityksille on Turun kaupungin ja sen lähikuntien asukasmäärä huomioon ottaen tarjolla runsaasti muitakin kuin vammaispalvelulain mukaisia kuljetuksia. Yritykset eivät siten ole sillä tavoin riippuvaisia kyseisistä invataksiajoista, että näiden ajojen maksuvälityspalvelua hoitavan Turun Seudun Invataksit ry:n voitaisiin katsoa olevan määräävässä markkina-asemassa. Mikäli relevantit markkinat kuitenkin määritellään niin kapeasti, että yhdistyksen todettaisiin olevan määräävässä markkina-asemassa, yhdistys ei kuitenkaan ole tässä asemassa suhteessa autoilija X:ään ja muihin samankaltaisiin invataksiajoja linja-autolla suorittaviin autoilijoihin nähden. Linja-autoja voidaan käyttää niin moniin muihin ajoihin, ettei X:n ja muiden samankaltaisten elinkeinonharjoittajien voida katsoa olevan riippuvaisia kyseisistä ajoista ja niiden maksuvälitystä hoitavasta Turun Seudun Invataksit ry:stä.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen ja pyynnöstä selvityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Määräävä markkina-asema

Valittaja on markkinaoikeudelle jättämässään valituksessa katsonut, että Turun Seudun Invataksit ry on määräävässä markkina-asemassa ja että yhdistys on rajoittanut kilpailua.

Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.

Kilpailuvirasto on päätöksessään katsonut, että Turun kaupungilla on sopimus vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten tilaus- ja maksujärjestelmästä sekä Lounais-Suomen Taksidata Oy:n että Turun Seudun Invataksit ry:n kanssa, joista Lounais-Suomen Taksidata Oy:llä on suurempi osa kuljetuspalveluja saavista asiakkaista. Lounais-Suomen Taksidata Oy:n välityspalvelussa olevien osuus on ollut 6.370.988 mk ja Turun Seudun Invataksit ry:n välityspalvelussa olevien osuus on ollut 5.387.047 mk vuonna 2000.

Kilpailuviraston ratkaisussa on katsottu, että vaikka markkinat määriteltäisiin kapeimmalla mahdollisella tavalla eli vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten välitys- ja laskutuspalveluiksi Turun seudulla, Turun Seudun Invataksit ry:llä ei ole ollut kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräävää markkina-asemaa.

Kilpailuvirasto on lausunnossaan todennut, että erityisesti linja-autoyrityksille on Turun kaupungin ja sen lähikuntien asukasmäärä huomioon ottaen tarjolla runsaasti muita kuin invataksiajoja. Turun Seudun Invataksit ry ei siten ainakaan ole määräävässä markkina-asemassa valittajaan ja muihin vastaaviin linja-autoyrittäjiin nähden.

Kun otetaan huomioon maksuvälityspalveluja tarjoavien kyseessä olevien elinkeinonharjoittajien markkinaosuudet ja linja-autoyritysten pääasiallinen toiminta muilla kuin invataksipalvelujen markkinoilla, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole esitetty seikkoja, joiden mukaan Turun Seudun Invataksit ry:n markkina-asemaa tulisi arvioida Kilpailuviraston päätöksestä poikkeavalla tavalla.

Koska Turun Seudun Invataksit ry:n ei ole todettu olevan määräävässä markkina-asemassa relevanteilla markkinoilla, Turun Seudun Invataksit ry:tä ei myöskään koske kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitettu määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n 2 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen sekä asiantuntijajäsenet Risto Airikkala, Olavi Sulkunen ja Pekka Valkama.

---

[SV]

Dnr 47/02/KR

Givet 6.4.2004

Besvär över konkurrensverkets beslut 11.4.2002 dnr 435/61/2001 om X faktureringstjänst.

I ärendet var det fråga om huruvida X hade en dominerande marknadsställning på den relevanta marknaden. Konkurrensverket hade ansett att föreningen inte hade en dominerande ställning på marknaden enligt 3 ' 2 mom. i lagen om konkurrensbegränsningar, även om marknaden hade definierats så snävt som möjligt, dvs. som förmedlings- och faktureringstjänster i fråga om transporter i Åboregionen enligt lagen om handikappservice. Konkurrensverket hade avskrivit ärendet.

Med beaktande av marknadsandelarna för de i frågavarande näringsidkare som erbjöd tjänster för betalningsförmedling och bussbolagens huvudsakliga verksamhet på andra marknader för invataxitjänster beaktades, ansåg marknadsdomstolen att sådana omständigheter inte hade lagts fram i ärendet enligt vilka X marknadsställning borde ha bedömts på ett sätt som avvek från konkurrensverkets beslut.

Lagen om konkurrensbegränsningar 3 ' 2 mom.