MAO:7/04 · Markkinaoikeus

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Tampereen Vuokratalosäätiö on pyytänyt toukokuussa 2003 urakkatarjouksia kolmelta urakoitsijalta laajennetusta Koti Kuntoon -remontista koskien säätiön omistamia kohteita Runkokatu 3 ja Runkokatu 12. Molemmista kohteista on laadittu erilliset tarjouspyyntöasiakirjat. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Tampereen Vuokratalosäätiön hallitus on tehnyt päätökset 17.6.2003 § 65 ja 66, joilla Pirkanmaan Mestari-Rakentajat Oy on valittu molempien kohteiden urakoitsijaksi halvimman yhteistarjouksen tekijänä. Hakija on saattanut kyseiset hankintapäätökset markkinaoikeuden käsiteltäväksi 7.7.2003. Asian käsittely markkinaoikeudessa on kuitenkin rauennut 6.8.2003 hakijan tekemän hakemuksen peruutuksen johdosta. Tampereen Vuokratalosäätiön hallitus on tehnyt päätöksen 11.8.2003 § 75, jolla se on kumonnut edellä mainitut päätöksensä 17.6.2003 § 65 ja 66.

Tampereen Vuokratalosäätiön hallitus on tehnyt päätöksen 28.8.2003 § 87, jolla Runkokatu 3:n urakoitsijaksi on valittu Pirkanmaan Mestari-Rakentajat Oy.

Hankinnan molempia kohteita koskeva arvonlisäverollinen kokonaisarvo on noin 2,3 miljoonaa euroa.

Hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksessä 28.8.2003 § 87 tarkoitetun urakkasopimuksen 1.9.2003.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus keskeyttää kohdetta Runkokatu 3 koskevan hankintamenettelyn ja kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä menettelyä. Hakija on vaatinut toissijaisesti, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hakijalle hyvitysmaksua 161.330 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 8.601 eurolla korkoineen. Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakija on ilmoittanut hankintayksikölle 28.7.2003 päivätyllä kirjeellä, että hakija peruuttaa markkinaoikeudelle 7.7.2003 tekemänsä hakemuksen mikäli hankintayksikkö käsittelee tarjoukset uudelleen siten, että tarjoukset vertaillaan erillisinä ja kummankin kohteen osalta valitaan hinnaltaan halvin tarjous. Hakijan ja hankintayksikön välillä on pidetty samana päivänä 28.7.2003 urakkaneuvottelu, jota koskevan muistion kohdassa 5 on todettu, että "Reno-Rakennus Oy laatii aikatauluehdotuksensa 8.8.03 mennessä - työt alkaisivat aikaisintaan 1.9.03 ja kestävät 6,5 kk". Hakija on toimittanut mainitun aikatauluehdotuksen hankintayksikölle 1.8.2003.

Hankintayksikkö on tehnyt Runkokatu 3:n osalta uuden hankintapäätöksen 28.8.2003. Hankintapäätöksestä ei ilmene, että hakijan kanssa on käyty urakkaneuvottelut 28.7.2003 ja hakija on sittemmin toimittanut urakka-aikataulun hankintayksikölle. Mikäli hankintapäätöksessä olisi otettu huomioon hakijan sovitusti esittämä aikatauluehdotus, olisi hakijan Runkokatu 3:a koskenut tarjous ollut kokonaisuutena arvioituna halvin.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 6.923,50 eurolla korkoineen. Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tampereen Vuokratalosäätiö on perustettu huolehtimaan yleisen edun tarkoituksessa vähävaraisten vuokra-asumiseen liittyvistä tehtävistä ilman teollista tai kaupallista luonnetta. Säätiö on saanut peruspääomansa Tampereen kaupungilta ja säätiön hallitus koostuu Tampereen kaupunginvaltuuston valitsemista jäsenistä. Tampereen Vuokratalosäätiö on näin ollen julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu hankintayksikkö.

Kohdetta Runkokatu 3 koskeneen urakkaohjelman kohdassa 16 on edellytetty, että urakoitsija liittää tarjoukseensa lyhyen aikataulumuotoisen selvityksen. Lisäksi urakkaohjelmasta on ilmennyt, että aikatauluselvitys muodostaa kymmenen prosenttia tarjousten vertailuperusteista.

Hankintayksikkö on käsitellyt tarjoukset uudestaan 28.8.2003 alkuperäisen tarjouspyynnön ja alkuperäisten tarjousten pohjalta. Hakijan osalta ei täten ole otettu huomioon hankintayksikölle elokuussa 2003 toimitettua aikatauluehdotusta, koska se ei ole sisältynyt hakijan tarjousten jättämiselle varattuun määräaikaan 9.6.2003 mennessä toimittamaan alkuperäiseen tarjoukseen. Hakijalta on pyydetty myöhemmin aikatauluehdotus vain siksi, että hankintayksikkö saisi käsityksen hakijan aikataulunäkemyksestä siltä varalta, että hakija valittaisiin urakan toimittajaksi.

Hankintayksikkö olisi näin ollen voinut hylätä hakijan tarjouksen tarjouspyyntöä vastaamattomana. Hankintayksikkö ei kuitenkaan ole hylännyt hakijan tarjousta, koska se on katsonut, että aikataulu on vain osa tarjousta ja muodostaa valintakriteerien osalta vain 10 % osuuden tarjousvertailusta.

Hankintapäätöksen sisältö ei olisi muuttunut hakijan eduksi, vaikka myöhässä toimitettu aikatauluehdotus olisi otettu huomioon tarjousvertailussa. Hakijan aikatauluehdotuksessa ei ole selvitetty tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla, mikä vaikutus työsuorituksilla on asuntojen asuttavuuteen urakan eri vaiheissa. Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen aikataulua koskeneiden kysymysten osalta. Näin ollen voittanut tarjous on saanut tältä osin tarjousvertailussa yhden pisteen, kun hakija olisi saanut puutteellisesta aikatauluilmoituksestaan vain puoli pistettä. Näin korjatussa tarjousvertailussa voittanut tarjoaja olisi saanut 9,43 pistettä ja hakija 9,37 pistettä.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Urakkaohjelman kohdassa 16 ei ole mitenkään eritelty tarjousten pisteytystä aikatauluehdotusta koskeneiden edellytysten osalta, joten tarjoajilla ei ole voinut olla tietoa hankintayksikön vastineessaan esittämästä pisteytysperusteesta. Hakijan olisi tullut perustellusti saada aikataulun arvioimista koskeneilta osin 0,8 pistettä, kun voittanut tarjoaja on saanut yhden pisteen. Tarjousvertailussa ei ole arvioitu aikatauluehdotusten sisältöä ja tarjouspyynnön mukaisuutta. Voittanut tarjous on saanut aikataulusta täydet pisteet vain siksi, että sen tarjoukseen on liitetty tarjouspyynnössä edellytetty aikatauluehdotus.

Urakkaohjelman kohdassa 4.3 on esitetty varsin seikkaperäisesti, missä järjestyksessä työt etenevät ja miten huoneistojen tulee olla asukkaiden käytettävissä. Kyseisessä kohdassa on lisäksi edellytetty, että työstä asukkaille aiheutuva haitta on minimoitava. Urakkaohjelman kohdassa 4.2 on todettu, että pääurakoitsija laatii huoneistokohtaisen aikataulun rakennuttajalle ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Kyseisessä kohdassa on määritelty myös muita aikatauluihin liittyviä asioita. Hakijan toimittama aikatauluehdotus on sisällöltään kuvallinen esitys urakkaohjelman kohdassa 16 mainituista vaatimuksista ja edellytyksistä. Hakija on sitoutunut tarjouksessaan urakkaohjelmassa ilmoitetun aikataulun noudattamiseen.

Tarjouspyynnössä edellytettyjen erillishintojen osalta tarjouksia on vertailtu siten, että kustakin ilmoitetusta erillishinnasta on saanut yhden pisteen. Erillishintoja ei siten ole vertailtu sisällön, vaan pelkästään niiden lukumäärän osalta. Erillishinnat on tarjouspyynnön mukaan pyydetty siltä varalta, että suunnitelmia joudutaan kustannusten vuoksi karsimaan. Tarjouspyynnöstä olisi tullut ilmetä, että tarjousvertailussa ratkaisee tarjottujen erillishintojen lukumäärä eikä niiden sisältö.

Tarjouspyynnön ainoa tasapuolisesti ja luotettavasti sovellettava vertailuperuste on ollut tarjoushinta. Hankintapäätös olisi näin ollen tullut tehdä pelkän hintavertailun perusteella.

LISÄKIRJELMÄT

Hankintayksikkö on esittänyt lisävastineessaan muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on kumonnut 17.6.2003 tekemänsä hankintapäätöksen nimenomaan hakijan kyseiseen päätökseen kohdistaman arvostelun johdosta. Hankintayksikön tavoitteena on ollut ensimmäisessä hankintapäätöksessä mahdollisesti olleen virheen, eli hinnaltaan halvimman kahden urakan yhdistelmätarjouksen valitsemisen, poistaminen ja uuden tasapuolisen ja syrjimättömän hankintapäätöksen tekeminen. Uusi hankintapäätös on tehty alkuperäisten tarjousten ja urakkaohjelman perusteella.

Keskeistä asiassa on se, että hakija ei ole liittänyt alkuperäiseen tarjoukseensa tarjouspyynnössä nimenomaisesti edellytettyä aikatauluehdotusta, joka on muodostanut kymmenen prosentin osuuden tarjousten vertailuperusteista. Näin ollen hakijalle ei ole voitu antaa tarjousvertailussa pisteitä aikatauluehdotuksesta.

Aikatauluehdotus on ollut tilaajalle erittäin tärkeä seikka ja hakijan olisi tullut tämä ymmärtää. Aikataulut vaikuttavat kohteen asumiskelpoisuuteen ja hankintayksikkö olisi saattanut joutua jopa vahingonkorvausvelvolliseksi, mikäli lämmityslaitteiden korjaaminen olisi ajoittunut sellaiseen vuodenaikaan, että kohteessa asuminen olisi käynyt mahdottomaksi.

Tarjouspyynnössä pyydetyt erillishinnat on vertailtu kokonaisuutena ja niiden vaikutus on ollut enintään tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittu kymmenen prosenttia kokonaistarjousvertailusta. Hakija on lisäksi saanut tältä osin ylivoimaisesti parhaat pisteet, joten menettely ei ole ollut tältä osin ainakaan hakijaa syrjivää.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on nimenomaisesti mainittu, millä kriteereillä annetut tarjoukset tullaan arvioimaan ja vertailemaan. Näin ollen hakijan väite siitä, että ainoa sovellettava vertailuperuste olisi tullut olla tarjouspyyntöasiakirjoista poiketen pelkkä tarjoushinta, olisi johtanut muita urakoitsijoita syrjivään lopputulokseen.

Hankintayksikkö on esittänyt lisäselvityksessään muun ohella, että Tampereen Vuokratalosäätiö ei hoida lakisääteisiä kunnan velvollisuudeksi säädettyjä tehtäviä eikä se ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettu julkinen asianosainen. Säätiön tarkoituksena on sen sääntöjen mukaan hankkia asuntoja mahdollisimman halpaa vuokraa vastaan sosiaalisesti erityisessä asunnontarpeessa oleville henkilöille.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Pääasia

Asiassa saadun selvityksen perusteella Tampereen Vuokratalosäätiö on julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö.

Kohdetta Runkokatu 3 koskeva urakkasopimus on tehty 1.9.2003, joten hankintalain 9 §:n 2 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön väitetystä virheellisestä menettelystä voi tulla kyseeseen hyvitysmaksun määrääminen. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon hankintalain 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen. Menettely, jossa alun perin puutteellinen tai muutoin tarjouspyynnöstä ilmenevän vaatimustason alittava tarjous täydennetään tarjouspyynnön mukaiseksi tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen, ei ole omiaan turvaamaan hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Kyseessä oleviin tarjouspyyntöasiakirjoihin on sisältynyt 8.5.2003 päivätty urakkaohjelma, jonka kohdassa 16 on todettu lihavoidulla tekstillä muun ohella seuraavaa: "Urakoitsijan tulee liittää tarjoukseensa lyhyt aikataulumuotoinen selvitys siitä, miten seuraavat, normaaliin Koti Kuntoon -remonttiin kuulumattomat työt suoritetaan ja mitä vaikutusta niillä on asuntojen asuttavuuteen: - - TÄMÄ SELVITYS ON URAKKAHINNAN OHELLA VERTAILUPERUSTE URAKOITSIJAN VALINNALLE." Lisäksi urakkaohjelman kohdassa 16 on ilmoitettu seuraavat tarjousten arviointiperusteet:

"Kokonaisurakkahinta 80 %

Erillishinnat 10 %

Aikatauluselvitys edellisen mukaan 10 %".

Urakkaohjelman kohdassa 4.2 on todettu muun ohella, että pääurakoitsija laatii huoneistokohtaisen aikataulun rakennuttajalle ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Urakkaohjelman kohdassa 4.3 on todettu muun ohella, että asukkaat asuvat asunnoissa koko ajan ja työstä asukkaille aiheutuva haitta on minimoitava, sekä kuvattu tiettyjen työvaiheiden vuorokausimääräistä enimmäiskestoa.

Tarjouspyyntöasiakirjoista on näin ollen ilmennyt, että urakkaohjelman kohdassa 16 mainittu aikataulumuotoinen selvitys tulee liittää tarjoukseen ja että sillä on merkitystä myös tarjousvertailussa. Urakkaohjelman kohtiin 4.2 ja 4.3 ei ole sisältynyt sellaista aikatauluselvitystä, jonka vuoksi kohdassa 16 nimenomaisesti edellytetty selvitys voitaisiin katsoa käytännössä tarpeettomaksi.

Hakijan alkuperäiseen tarjoukseen ei ole sisältynyt edellä mainittua aikataulumuotoista selvitystä. Hankintayksikön olisi näin ollen tullut hylätä hakijan tarjous tarjouspyynnön edellytyksiä vastaamattomana.

Koska hakijan tarjousta ei olisi tullut hyväksyä tarjousvertailuun, hyvitysmaksun määräämiselle ei ole perusteita.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 5.6.2002 taltionumero 1405 katsonut, ettei pelkästään se seikka, että yksityisoikeudellinen yhdistys oli hankintalain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu hankintayksikkö, tehnyt yhdistyksestä hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitettua julkista asianosaista, kun yhdistykselle ei ollut annettu lainsäädännöllä sellaisia tehtäviä, että se olisi voitu rinnastaa viranomaiseen.

Kyseessä olevassa asiassa hankintayksikkönä oleva Tampereen Vuokratalosäätiö on oikeudelliselta muodoltaan yksityisoikeudellinen säätiö. Asiassa saadun selvityksen mukaan Tampereen Vuokratalosäätiölle ei ole annettu lainsäädännöllä sellaisia tehtäviä, että se voitaisiin rinnastaa viranomaiseen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Tampereen Vuokratalosäätiötä ole pidettävä hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitettuna julkisena asianosaisena.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Tampereen Vuokratalosäätiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija velvoitetaan korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Tampereen Vuokratalosäätiö on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Sen vuoksi vaadituista kuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Rakennustoimisto Reno-Rakennus Oy:n korvaamaan Tampereen Vuokratalosäätiön oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Maarit Lindroos, Pertti Virtanen ja Jussi Karttunen.