Market court dismisses compensation claim for unfair tender selection but awards litigation costs to the aggrieved supplier.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS-Laboratoriot) on pyytänyt 21.11.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia laboratoriotutkimuksista. Hankintayksikkö on saanut 15 tarjousta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitoksen johtokunta on hankintapäätöksellään 2.2.2004 § 14 valinnut vuonna 2004 ulkopuolelta ostettavien tutkimusten toimittajiksi muun ohella Turun yliopiston mikrobiologian laitoksen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitoksen

(HUSLAB) sekä Medix Laboratoriot Oy:n.

Hankintapäätöksen mukaan kyseessä olevan hankinnan arvioitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on noin 2,5 miljoonaa euroa.

HAKEMUS

VITA-Terveyspalvelut Oy on rajannut hakemuksensa koskemaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankintapäätöstä vain niiden 13 tutkimuksen osalta, joissa hakijan tarjous on ollut voittanutta tarjousta halvempi.

Hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan maksamaan hakijalle hyvitysmaksuna 140.240,61 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 6.360,52 eurolla.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hakija on ollut 13 tarjoamansa tutkimusnimikkeen osalta halvin tarjoaja tulematta silti valituksi. Näiden 13 tutkimusnimikkeen osalta 11 tutkimuksen kohdalla tarjoajaksi on valittu Turun yliopiston mikrobiologian laitos, joka sijaitsee hankintayksikön välittömässä läheisyydessä. Monen tutkimuksen osalta perusteluina on käytetty valitun laboratorion sijaintia tai sitä, ettei näytettä tarvitse pakata ja syöttää erikseen tietojärjestelmään. Osassa tutkimuksia perusteluina on todettu, että tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa samasta näytteestä tehdään useampia tutkimuksia.

Hankintayksikkö on käyttänyt jo tarjouksen tekovaiheessa ratkaisevana kriteerinä tarjoajien vertailussa sähköisen tiedonsiirtoyhteyden olemassaoloa tutkivaan laboratorioon. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan suostunut tällaisen yhteyden rakentamiseen hakijan kanssa. Hakija on tarjonnut postikuljetuksen vaihtoehtona myös kustantamaansa ovelta ovelle -palvelua näytteiden kuljetukseen, mutta tätäkään mahdollisuutta hankintayksikkö ei ole ottanut huomioon.

Hankintayksikkö on myös väittänyt, että lähetettävän näytteen pakkaamisesta ja tulosten järjestelmään syöttämisestä aiheutuvat kustannukset ovat 2,5-3 euroa/näyte. Mitään laskelmaa väitteen tueksi ei ole esitetty. Kyseisen kustannuksen lisäämisestä Turun ulkopuolelta olevien tarjoajien tarjoushintoihin olisi tullut ilmoittaa jo tarjouspyynnössä, jotta tarjoajat olisivat voineet ottaa tämän huomioon tarjouksia tehdessään.

VASTINE

TYKS-Laboratoriot on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Turun yliopisto sijaitsee samassa rakennuskompleksissa kuin hankintayksikkö, joten näytteitä ei tarvitse pakata kuljetusta varten. Näytetulosten vienti käsin ATK-järjestelmään on työlästä ja siihen liittyy aina virhemahdollisuus. Näytteiden pakkaamisesta, seerumien erottamisesta ja tietojen viemisestä ATK-järjestelmään on laskettu aiheutuvan

2,5-3 euron ylimääräiset kustannukset jokaista näytettä kohden. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa on otettava lisäksi huomioon tutkimuspaikan vaihdosta aiheutuvat kertaluontoiset ylimääräiset kustannukset.

Laboratoriotoiminnassa pyritään mahdollisimman suureen jatkuvuuteen. Muutaman euron tutkimuskohtainen kustannusero ei riitä kattamaan tekopaikan vaihtamisesta aiheutuvia lisäkustannuksia eikä riitä perusteeksi muutoksesta aiheutuvalle kliinisen toiminnan vaikeutumiselle.

Sähköisen tiedonsiirtojärjestelmän luominen ja ylläpito merkitsee aina pysyviä kustannuksia kummallekin osapuolelle. Hankintayksikkö on kuluvana vuonna ostanut ensimmäistä kertaa tutkimuksia hakijalta, joten on selvää, ettei tällaisessa tilanteessa ole järkevää panostaa sähköisen yhteyden luomiseen. Hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välinen hinnanero on miltei joka tutkimuksen kohdalla ollut pienempi tai vähän suurempi kuin Turun ulkopuolelle lähettämisestä aiheutuvat kustannukset ilman, että tutkimuspaikan vaihdosta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia otetaan lainkaan huomioon. Yksi tutkimuksista on siirretty hankintayksikön omana työnä tehtäväksi.

LAUSUNTO

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän laboratorioliikelaitos on antanut lausunnon.

Turun yliopiston mikrobiologian laitos ja Medix Laboratoriot Oy eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössään edellyttänyt, että näytteet tutkitaan seerumimuodossa eikä sitä edeltävässä muodossa eli kokoverestä. Hankintayksikkö on kuitenkin hankintapäätöksessään käyttänyt perusteluna mainittua edeltävää vaihetta eli seerumin erottamista kokoverestä. Vertailuperusteena on siis käytetty tarjouspyyntöön sisältymätöntä kriteeriä, joka on lisäksi myös muita tarjoajia syrjivä, koska kyseisen kriteerin pystyy täyttämään vain samassa rakennuskompleksissa sijaitseva palveluntarjoaja.

Hankintayksikön olisi tullut ilmoittaa jo tarjouspyynnössä näytteiden pakkaamisesta aiheutuvat kulut. Koska näin ei ole tehty, hankintayksikkö ei voi enää tarjousvertailuvaiheessa lisätä hyväksyttävästi kyseisiä kuluja tarjouksiin. Hankintayksikkö ei voi myöskään käyttää

ATK-yhteyden puuttumisen sille mahdollisesti aikaansaamia kuluja tarjousvertailussa hakijan vahingoksi, mikäli se kieltäytyy avaamasta tällaista yhteyttä hakijan kanssa.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikön esittämä kustannuserolaskelma on virheellinen, sillä seerumin erottamista ja laboratoriotulosten ATK-järjestelmään syöttämistä ei voida ottaa mukaan tarjousvertailuun. Pelkästä näytteiden pakkaamisesta aiheutuvat kulut jäävät selvästi alle hintaeron. Täten hankintayksikön esittämä laskelma on virheellinen 11 tutkimuksen osalta.

Koska hankintayksikkö on päätynyt kilpailuttamaan hankinnan vain yhdeltä vuodelta, se ei ole oletettavasti pitänyt kertaluonteisia toimittajan vaihtumisesta aiheutuvia kuluja suuruudeltaan merkittävinä. Mikäli hankintakausi on niin lyhyt, että toimittajien vaihdoksen aiheuttamat kertaluonteiset kulut muodostavat esteen edullisimman tarjouksen valitsemiselle, muodostaa hankintakauden lyhyys sinänsä vanhaa toimittajaa suosivan ja muita tarjoajia syrjivän tilanteen. Hankintayksikkö ei ole myöskään voinut keskeyttää hankintaa ilman hyväksyttävää syytä ja ottaa tutkimuksia omana työnä tehtäväksi.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjouspyynnön mukaan tarjous valitaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, jota arvioidaan hankintakustannusten, laadun ja toimituskyvyn osalta.

Tarjouspyynnön mukaan hankintakustannuksina otetaan huomioon suorat ostokustannukset sekä hankintapäätöksestä aiheutuvat välilliset kustannustekijät. Välillisiä kustannustekijöitä voivat olla esimerkiksi hankintoja keskittämällä aikaansaatavat säästöt omana työnä tapahtuvan näytteiden jakamisen, pakkaamisen ja lähettämisen kustannusten vähentyessä, sekä toisaalta toimittajan vaihtamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. Näitä voi seurata esimerkiksi menetelmäeroista, jotka aiheuttavat tarpeen muuttaa hankintayksikön ja sen asiakkaiden tietojärjestelmien ja kirjallisen ohjemateriaalin sisältämiä menetelmätietoja tai viitearvoja tai jotka muutoin vaikuttavat potilaiden tutkimista tai hoitoa koskeviin ohjeisiin ja käytäntöihin.

Tarjouspyynnön mukaan laatua arvioitaessa kiinnitetään huomiota pätevyyteen, joka tulee osoittaa akkreditoinnilla standardin EN ISO

17025 tai vastaavan mukaisesti. Toimituskykyä arvioidaan muun ohella toimitusaikojen, näytteiden postitus-, kuljetus- ja vastaanottopalvelujen ja tiedonsiirtovalmiuksien perusteella. Toimituskykyä koskevaan arvioon vaikuttavat myös lisäarvopalvelut kuten tutkimuksia koskevien kliinisten konsultaatioiden saatavuus sekä näytteiden ja tutkimustulosten arkistointi.

Tarjousvertailusta ilmenee, että tarjousten vertailumenettely on toteutettu siten, että kunkin tutkimuksen osalta on ilmoitettu saadut hinnat ja tehdyt valinnat. Useimpien tutkimusten kohdalla on valittu halvin tarjous perustelematta valintaa tätä enempää. Tutkimukset, joiden osalta on valittu muu kuin halvin tarjous, on perusteltu tilanteesta riippuen käyttäen kuutta erilaista perustelua. Näissä perusteluissa on hankintakustannuksina otettu suorien ostokustannusten lisäksi huomioon myös hankintapäätöksestä aiheutuvat välilliset kustannustekijät. Laatua tai toimituskykyä ei ole itse tarjousvertailussa tai sen perusteluissa arvioitu lainkaan.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole toteuttanut tarjousvertailua julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa edellytetyllä tavalla arvioimalla tarjouksia kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta ja vertailemalla tämän jälkeen tarjouksia keskenään siten, että hankintapäätöksestä olisi ilmennyt, miten mainittuja arviointiperusteita on sovellettu ja mihin seikkoihin hankintapäätös on perustunut. Hankintayksikön menettely ei siten ole ollut tältä osin omiaan turvaamaan hankintamenettelyyn osallistuvien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Koska hankintayksikkö on menetellyt edellä mainituin tavoin hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, asiassa tulee harkittavaksi hankintalain 9 §:n

1 momentissa mainittujen seuraamusten määrääminen.

Hankinnassa on kysymys laboratoriotutkimusten hankkimisesta vuodelle 2004. Koska hankintakausi on miltei kokonaan kulunut, on hakija vaatinut asiassa hyvitysmaksun määräämistä.

Hyvitysmaksun edellytykset

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997 vp) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Koska hankintapäätöksestä tai siihen liitetystä tarjousten vertailutaulukosta ei ilmene, miten tarjouksia on laadun ja toimituskyvyn osalta arvioitu suhteessa toisiin tarjouksiin, on näin jälkikäteen vaikea tarkasti määrittää, minkälainen virheetön hankintamenettely olisi ollut ja miten tarjousten keskinäistä paremmuutta olisi tullut sanottujen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta arvioida. Edellä olevan nojalla markkinaoikeus katsoo, ettei jälkikäteen voida riittävällä varmuudella todeta, että hakijalla olisi ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole edellytyksiä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäynti-kulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvaus-velvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa on johtunut hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintayksikön virheestä, joten olisi kohtuutonta, että hakija joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän korvaamaan VITA-Terveyspalvelut Oy:n oikeudenkäyntikulut

6.360,52 eurolla.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Pasi Yli-Ikkelä.