Market court dismisses bid protest where procurement agency followed ministerial guidelines for scoring and selection.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Lapin TE-keskuksen työvoimaosasto on 13.8.2003 pyytänyt tarjouksia venäjän kielen jatkokurssista. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta. Hankintayksikkö on päätöksellään 7.11.2003 Dnro

172/632/2003 valinnut Oulun Kielikymppi Ky:n tarjouksen. Valitun tarjouksen hinta on ollut 17.767 euroa.

Lapin TE-keskus on sitoutunut olemaan solmimatta hankintasopimusta ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiasta päätöksen.

HAKEMUS

Arktikon Oy Ltd. on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Lapin TE-

keskuksen päätöksen kokonaisuudessaan tai velvoittaa hankintayksikön suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 4.000 euroa korkoineen. Hakija on myös vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.750 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnössä on viitattu Työministeriön ohjeisiin työvoimapoliittisista koulutushankinnoista. Niiden mukaan tarjouspyynnöt on tullut laatia sellaisiksi, että saatuja tarjouksia on helppo verrata luotettavasti.

Lisäksi ohjeissa on määritelty, miten pisteytykset on laskettava tarjoajien saamista OPAL-palautteista.

Hankintapäätöksestä on ilmennyt, että Oulun Kielikymppi Ky:n tarjous on saanut 460 vertailupistettä ja hakijan tarjous on saanut 440 vertailupistettä. Tärkeimmästä arviointiperusteesta eli hinnasta hakija on saanut viisi pistettä, sillä hakijan hinta on ollut liki 2.000 euroa halvempi kuin valitun tarjoajan hinta. Muut tarjoajat ovat saaneet hinnasta neljä pistettä.

Ratkaiseva 20 pisteen ero on muodostunut arviointiperusteesta "koulutuksen vaikuttavuus/ammatillinen kehittyminen". Tämä arviointiperuste on katsottu tarjouspyynnössä vähäpätöisimmäksi, koska se on ollut viimeisenä. Pisteytys on laskettu OPAL-palautteen kohdasta 31, missä oppilas on vastannut kysymykseen "Miten koulutus on selkeyttänyt urasuunnitteluani ja elämäntilannettani". Kyseinen kysymys ei ole ollut sopiva kielikoulutuksen arvioinnille. Kielikoulutus edesauttaa työnhakua, mutta on todella harvoin merkitsevä tekijä suoraan työllistymiselle.

Hintaeron olisi pitänyt olla tärkeämpi peruste hankinnalle kuin OPAL-

palautteesta tehty "koulutuksen vaikuttavuus" -kriteeri.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakijan hakemuksen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Tarjouspyynnöstä on ilmennyt kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteet ja niiden painoarvot. Näitä samoja painoarvollisia kriteerejä on käytetty myös tarjousten vertailussa.

Tarjousten arviointi ja vertailu on suoritettu Työministeriön ohjeen

O/16/2003 TM (ohje tarjouspyyntömenettelystä ja tarjousten arvioinnista työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa) mukaisesti.

"Koulutuksen vaikuttavuus" -arviointiperusteen pisteytys on suoritettu

Työministeriön ohjeen mukaisesti, jossa on sanottu, että valmentavan koulutuksen arvioinnissa on otettava huomioon seuraavat asiat: Koulutuspalvelujen tuottajan viimeisimmistä valmentavista koulutuksista saama OPAL-palaute seuraavaan kysymykseen: 1. Koulutus on selkeyttänyt urasuunnitteluani ja elämäntilannettani. Tässä vertailussa

OPAL-palautteet on otettu viimeisimmäksi päättyneistä kielikoulutuksista.

Vertailun tuloksena on todettu, että Oulun Kielikymppi Ky:n tarjous on saanut korkeimman pistemäärän 460 ja se on näin ollen ollut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Työministeriön ohjeen mukaan tarjouksista on hyväksytty eniten pisteitä saanut tarjous. Ohjeessa on sanottu myös, että jos yksi tai useampi tarjous on saanut saman pistemäärän, valitaan kouluttajaksi hinnaltaan edullisimman tarjouksen tehnyt. Koska vertailussa ei ole päädytty tasapisteisiin, ei hakijan vetoama 2.000 euroa halvempi hinta ole ohjetta noudattaen voinut olla kouluttajan valinnan perusteena.

LAUSUNTO

Oulun Kielikymppi Ky on antanut lausunnon.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö on käyttänyt hankintapäätöksessään Työministeriön ohjetta O/16/2003. Kyseinen ohje on sisältänyt tarjouspyynnössä mainitut arviointiperusteet, mutta ei perusteiden välisiä painoarvoja. Arviointiperusteiden keskinäinen painotus on siis ollut hankintayksikön itsensä asettama.

Tarjousten vertailussa käytettyjen kriteerien painotus ja soveltaminen ovat olleet vastoin hankintalakia. Käytetyt kriteerit eivät hintaa lukuun ottamatta ole olleet kokonaistaloudellisen edullisuuden kannalta objektiivisia ja relevantteja, vaan puhtaasti subjektiivisia vaatimuksia. Puhtaasti subjektiiviseen harkintaan perustuva arviointi on mahdollistanut tarjoajien syrjinnän.

Hankintamenettelyssä ei ole tehty riittävää eroa hankintalain 6 § 1 momentissa tarkoitetun tarjoajan taloudellisen ja teknisen kelpoisuuden arvioinnin ja 7 § 1 momentissa tarkoitetun tarjousten vertailun välillä.

Lisäksi tarjousten vertailussa on otettu huomioon seikkoja, jotka olisi tullut ottaa huomioon jo tarjoajien kelpoisuutta arvioitaessa.

OPAL-palautteita ei myöskään ole käsitelty tavalla, joka olisi kohdellut kaikkia tarjoajia tasapuolisesti.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintamenettely on kaksijakoinen siten, että hankintalain 6 §:n 1 momentin perusteella tutkitaan tarjoajien kelpoisuus osallistua tarjouskilpailuun ja lain 7 §:n 1 momentin perusteella arvioidaan tarjousten paremmuus. Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden sekä niiden mahdollisen painotuksen määrittämisessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Tässä tapauksessa hankintayksikkö on tarjouspyynnössä ilmoittanut, että arviointiperusteet ja painoarvot ovat seuraavat:

koulutuksen hinta ilman arvonlisäveroa, painoarvo 0,20

koulutuksen toteuttamissuunnitelma, painoarvo 0,20

opettajaresurssit, painoarvo 0,20

asiakastyytyväisyys, painoarvo 0,20

koulutuksen vaikuttavuus, painoarvo 0,10

toimitusvarmuus, painoarvo 0,10

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ilmoitetut arviointiperusteet ovat liittyneet hankinnan kohteeseen ja ovat olleet luonteeltaan syrjimättömiä. Arviointiperusteiden painoarvoja ei myöskään ole asetettu siten, että ne olisivat olleet syrjiviä. Edellä mainitut arviointiperusteet eivät ole olleet sellaisia, että niitä olisi pitänyt käyttää tarjoajien kelpoisuusperusteina.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikön tulee soveltaa etukäteen ilmoittamiaan arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten arviointiperusteita on sovellettu.

Tarjousvertailussa on tarjouksille annettu kunkin arviointiperusteiden osalta 1-5 pistettä ja annetut pisteet on kerrottu painoarvon mukaisella kertoimella.

Hakijan tarjous ja voittanut tarjous ovat saaneet samat pisteet seuraavien arviointiperusteiden osalta: koulutuksen toteuttamissuunnitelma, opettajaresurssit ja toimitusvarmuus. Hakijan tarjouksen hinta on ollut

15.790 euroa ja voittaneen tarjouksen hinta on ollut 17.767 euroa, ja hakija on saanut hinnan osalta viisi pistettä ja voittanut tarjous neljä pistettä. Koulutuksen vaikuttavuus -arviointiperusteen osalta hakijan tarjous on saanut kaksi pistettä, kun taas voittanut tarjous on saanut neljä pistettä. Pisteet on annettu kouluttajien neljän viimeisimmän kurssin OPAL-palautteen perusteella, joiden mukaan hakija on saanut keskiarvon 38,58 ja voittanut tarjous 77,5.

Asiakastyytyväisyys -arviointiperusteen osalta hakijan tarjous on saanut neljä pistettä, kun taas voittanut tarjous on saanut viisi pistettä.

Pisteet on annettu kouluttajien neljän viimeisimmän kurssin OPAL-

palautteen pohjalta, joiden mukaan hakija on saanut keskiarvon 67,5 ja voittanut tarjous 87,3.

Edellä mainittujen kahden viimeisen arviointiperusteen osalta tarjousvertailu on perustunut OPAL-palautteeseen. Tarjousvertailu on tältä osin perustunut työministeriön ohjeeseen, johon on myös viitattu tarjouspyynnössä. Markkinaoikeus katsoo, ettei sanotun valtakunnallisesti yleisesti käytetyn palautteen käyttäminen tarjousvertailussa ole ollut syrjivää.

Hankintayksikkö on tarjousvertailussaan käyttänyt kaikkia tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita. Vertailussa on myös selvästi sanallisesti perusteltu, mihin annetut pisteet ovat perustuneet kunkin tarjoajan osalta. Asiassa ei ole tullut ilmi, että vertailu olisi tehty virheellisesti tai hakijaa syrjivästi. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole myöskään menetellyt virheellisesti tarjousten vertailun ja hankintapäätöksen perustelemisen osalta.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettely ole ollut siten virheellistä, että asiassa tulisi määrätä hankintalain 9 §:ssä säädetty seuraamus. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen.