MAO:197/04 · Markkinaoikeus

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän Hallintopalvelukeskus on 17.10.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä ja sen 19.11.2003, 25.11.2003 ja 28.11.2003 päivätyillä lisäkirjeillä muun ohella pyytänyt urakkatarjouksia Mikpolin maarakennusteknillisistä töistä tarjouspyynnön liitteenä olleiden urakkalaskenta-asiakirjojen perusteella.

Maarakennusurakkatarjouksia on saatu seitsemän. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän hallitus on päätöksellään 19.12.2003 § 139 valinnut Mikpolin rakennusurakan urakoitsijat. Maarakennusurakoitsijaksi on mainitulla päätöksellä valittu 423.000 euron (alv 0 %) hintaisen tarjouksen tehnyt Saimaan Pohjarakennus Oy.

Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä ja Saimaan Pohjarakennus Oy ovat 22.1.2004 allekirjoittaneet maarakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen.

HAKEMUS

Maamerkki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelytapaa sekä velvoittaa sen korjaamaan virheellisen menettelyn. Toissijaisesti Maamerkki Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 61.000 euroa. Lisäksi Maamerkki Oy on vaatinut hankintayksikön velvoittamista korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 500 eurolla korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Voittanut tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikön ja Saimaan Pohjarakennus Oy:n välisestä urakkaneuvottelupöytäkirjasta käy ilmi, ettei voittaneeseen tarjoukseen ollut sisällytetty muun muassa viemärikaivantojen laskentaa.

Hankintamenettely on ollut myös muutoin virheellinen. Hankintayksikkö ei ole laatinut tarjouspyyntöä urakkasuorituksen laajuuden osalta sellaisella tarkkuudella, joka olisi turvannut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Hakija on käsittänyt suorituksen laajemmaksi kuin Saimaan Pohjarakennus Oy. Hankintamenettelyssä ei ole riittävästi selvitetty kahden kokonaishinnaltaan yhtä suuren tarjouksen hintaeroja.

Hankintayksikön ja Saimaan Pohjarakennus Oy:n välisestä urakkaneuvottelusta laaditusta pöytäkirjasta ilmenee, että viemärikaivannot rakennuksessa, sisäpuolen täyttöjen viimeistelytasaus ja sähköputken rakentaminen keskukselta kaivolle eivät ole Saimaan Pohjarakennus Oy:n ilmoituksen mukaan sisältyneet sen urakkatarjoukseen. Kyseiset työt ovat sisältyneet hakijan tarjoukseen, koska tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole ilmennyt, että ne olisi suljettu urakan ulkopuolelle. Pelkästään viemäripiirustusten poisjättäminen laskennasta ei ole oikeuttanut tulkitsemaan työtä hankinnan ulkopuoliseksi lisätyöksi, koska työmäärän on pystynyt arvioimaan ja niiden sisältyminen hankintaan on ollut oletettavaa.

Lisäksi hankintayksikön ja Saimaan Pohjarakennus Oy:n välisissä urakkaneuvotteluissa ei ole käsitelty lumitöitä ja hiekoitusta, maarakenteiden sulatusta ja lämmitystä, sadevesikaivojen tyyppejä (halkaisija 800 mm), työmaateiden ja asennusten rakentamista ja ylläpitoa sekä erillisen pysäköintipaikan rakentamista. Mainitut työsuoritukset ovat sisältyneet ilman lisähintaa hakijan urakkatarjoukseen, kun taas Saimaan Pohjarakennus Oy on ilmeisestikin oikeutettu perimään kyseisistä työsuorituksista lisähintaa.

Hankintapäätöstä koskevasta pöytäkirjasta ilmenee, että hakijan ja Saimaan Pohjarakennus Oy:n tarjousten kokonaisurakkahinnat ovat olleet yhtä suuret. Tarjoajan valinta on kyseisen pöytäkirjan mukaan tehty Saimaan Pohjarakennus Oy:n halvempien tuntiveloitushintojen perusteella. Koska tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön ja urakkaohjelman mukaan ollut kokonaishinta ja koska hakijan tarjous on ollut halvin, ei valintaa olisi saanut tehdä tuntihintojen perusteella. Lisäksi hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta yksikköhintaluettelon, jolloin tuntihinnat ovat menettäneet merkityksensä.

VASTINE

Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen perusteettomana ja että markkinaoikeus velvoittaa hakijan korvaamaan Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla korkoineen.

Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjoukset on vertailtu tarjouspyynnössä ilmoitetuilla perusteilla. Tarjouksista on ilmoitettu hyväksyttävän halvin tarjouspyynnön mukainen tarjous. Hakijan tarjous ei ole ollut halvin tarjouspyynnön mukainen tarjous, koska tarjoukseen tarjouspyynnön mukaan kuuluvat tuntihinnat ovat olleet hakijalla kalliimmat kuin valituksi tulleella Saimaan Pohjarakennus Oy:llä.

Urakkaneuvotteluilla voidaan ennen tarjouksen hyväksymistä selvittää se, että sopimuspuolet ovat ymmärtäneet urakkasuorituksen samalla tavalla. Lisäksi niillä voidaan selvittää urakkaan liittyviä käytännön järjestelyjä, urakoitsijan esittämiä vaihtoehtoja sekä muita vastaavia seikkoja. Urakkaneuvottelussa ei pyritä alentamaan tarjoushintaa eikä vertailemaan eri tarjouksia ja niiden sisältöjä keskenään. Vertailu tehdään vain tarjousten perusteella.

Saimaan Pohjarakennus Oy:n kanssa käydyissä urakkaneuvottelussa ei ole tullut esiin ristiriitoja, hintaa ei ole alennettu ja urakkaneuvottelussa on todettu yhteisymmärrys urakkasuorituksesta. Yksikköhintojen pyytäminen urakkaneuvottelussa on ollut urakkaohjelman mukainen toimenpide, joka ei ole mitätöinyt tarjouksissa ilmoitettuja tuntihintoja.

Saimaan Pohjarakennus Oy:n tarjoukseen ovat sisältyneet kaikki urakkalaskenta-asiakirjojen mukaiset työt.

Tilaaja ei voi tarjouksia käsitellessään ottaa huomioon urakoitsijan väitteitä siitä, että urakoitsija on tarjonnut työtä pyydettyä laajemmin ja pyrkiä korjaamaan tarjousta ja hintaa urakkaneuvotteluissa. Hakija ei ole tarjouksessaan myöskään yksilöidysti ilmoittanut, että sen tarjoukseen olisi sisältynyt muita töitä, kuin mitä urakkalaskenta-asiakirjoissa on niihin määritelty sisältyvän.

Hakija ei ole urakan laskenta-aikana esittänyt mitään urakkaa koskevia selvityspyyntöjä. Tämä osoittaa, että hakija on katsonut tarjouspyyntöasiakirjojen olleen riittävän selkeät urakkatarjouksen tekemiseen.

VASTASELITYS

Hakija on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta 500 euroa ylittävältä osalta. Lisäksi hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Tarjouspyyntöasiakirjoista ei käy ilmi, että tarjouksia arvioitaessa kiinnitettäisiin huomiota tuntiveloitushintoihin. Mikäli tuntiveloitushintoja on ollut tarkoitus käyttää tarjousvertailussa, olisi asiasta pitänyt nimenomaisesti mainita tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tuntiveloitushintojen käyttäminen tarjousten arviointiperusteena on vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun myös siitä syystä, että hankintayksikkö ei ole ottanut päätöksenteossaan huomioon tilannetta, jossa lisätöitä ei jouduta tekemään. Vaille huomiota on jäänyt myös tilanne, jossa urakka pienenee ja kokonaisurakkahintaa alennetaan tuntiveloitushintojen määrällä. Tällöin hakijan tarjous on selvästi halvin.

Ennen tarjouksen hyväksymistä on neuvotteluilla selvitettävä, ovatko osapuolet ymmärtäneet urakkasuorituksen samalla tavalla. Tässä tapauksessa, kun kaksi tarjoajaa ovat antaneet samanhintaiset tarjoukset ja kun tarjouksen valintaperusteet ovat olleet epäselvät, hankintayksiköllä on ollut erityinen syy selvittää, vastaavatko tarjoukset ja niihin sisältyvät suoritukset tarjouspyyntöä. Näin ole kuitenkaan tehty.

Maarakennusurakoitsija vastaa yleisen käytännön mukaan lumitöistä ja hiekoituksesta sekä työmaateistä. Myös viemärikaivantojen sisältyminen maarakennusurakkaan on yleistä. Hakijalla on siten ollut perusteltu syy olettaa niin olevan myös kysymyksessä olevassa tapauksessa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen hylkäämään tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Voittanut tarjoaja on hakijan tavoin ilmoittanut tarjouksessaan hintatiedot pyydetyn mukaisesti eriteltynä rajaamatta mitään tarjouspyyntöasiakirjoissa pyydettyjä maarakennustöitä tarjouksensa ulkopuolelle. Asiassa ei siten ole saadun selvityksen perusteella ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hankintayksikön olisi tullut hylätä voittanut tarjous tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia tarjouspyynnön liitteenä olleiden asiakirjojen mukaisesti. Tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluneen 17.10.2003 päivätyn urakkaohjelman kohdan 14.7 mukaan tarjouksista hyväksytään halvin tarjouspyynnön mukainen tarjous tai yhteistarjous, jos se on edullisempi kuin yksittäisten tarjousten yhteissumma. Urakkaohjelman kohdan 2.2 mukaan maksuperusteena kaikissa urakoissa on ollut kokonaishinta.

Sekä voittaneen Saimaan Pohjarakennus Oy:n tarjouksen että hakijan tarjouksen arvonlisäveroton kokonaishinta on ollut 423.000 euroa.

Tarjoajien on tullut tarjouksissaan ilmoittaa maarakennustöiden kokonaisurakkahinnan lisäksi arvonlisäverottomat tuntiveloitushinnat rakennusammattimiehelle, rakennusmiehelle, kaivinkoneille sekä pyöräkuormaajille.

Saimaan Pohjarakennus Oy:n tarjouksessaan ilmoittamat tuntiveloitushinnat ovat olleet kaikilta osin halvemmat kuin hakijan ilmoittamat vastaavat hinnat.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti tai muutoinkaan hakijaa syrjivästi, kun se on valinnut Saimaan Pohjarakennus Oy:n tarjouksen sen hakijan tarjousta halvempien tuntiveloitushintojen perusteella. Hakemus tulee näin ollen hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava huomioon se, onko oikeudenkäynti aiheutunut sen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Satu Heikkilä.