Market Court dismisses bid protest where tenderer failed to meet mandatory threshold criteria despite higher total score.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen (TE-keskus) työvoimaosasto on 29.8.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt muun ohella tarjouksia Yrittäjävalmennuskoulutuksen järjestämisestä. Hankintayksikkö on saanut yhdeksän tarjousta.

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työvoimaosasto on 24.6.2004 tekemällään päätöksellä valinnut Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiön tarjouksen.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 21.315,44 euroa.

Palvelun toimittamisesta ei ole vielä tehty erillistä toimitussopimusta. Hankintayksikkö on sitoutunut olemaan panematta kyseessä olevaa hankintapäätöstä täytäntöön asian markkinaoikeuskäsittelyn aikana.

HAKEMUS

X Yrityspalvelu Orsigee -nimisen toiminimen haltijana on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa hankintayksikön päätöksen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Hankintayksikkö on valinnut palveluntoimittajaksi yrityksen, jonka tarjous on ollut tarjouskilpailuun osallistuneiden toimittajien tarjouksista hinnaltaan kallein. Voittanut tarjous on lisäksi saanut tarjousvertailussa pisteen vähemmän kuin hakijan tarjous. Hankintapäätöstä on perusteltu sillä, että hakijan tarjous oli saanut tarjouspyynnössä mainitun tärkeimmän valintaperusteen eli koulutuksen toteuttamissuunnitelman osalta liian vähän pisteitä. Hakijan tarjouksen liitteenä ollut toteuttamissuunnitelma on ollut riittävän tarkka.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että hakemus hylätään.

Perusteluinaan hankintayksikkö on lausunut muun ohessa seuraavaa. Yrittäjävalmennuskoulutus on kilpailutettu julkisista hankinnoista annettujen säädösten mukaisesti. Tarjousvertailussa on käytetty tarjouspyynnössä määriteltyjä kokonaistaloudellisuuden arviointikriteereitä. Eniten pisteitä on saanut hakijan tarjous (24 pistettä) ja toiseksi eniten tarjouskilpailun voittaneen palveluntarjoajan tarjous (23 pistettä). Hakijan tarjous ei kuitenkaan ole tullut valituksi, koska se ei ole täyttänyt vertailun reunaehtoa tärkeimmän arviointikriteerin eli koulutuksen toteuttamissuunnitelman osalta.

Hakijan tarjous on saanut koulutuksen toteuttamissuunnitelman osalta kolme pistettä heikon työelämäkytkennän, henkilökohtaisen ohjauksen vähäisen määrän ja etäopetuksen määrän takia. Hakijan pisteitä on lisäksi laskenut se, että koulutukseen ei ollut sisältynyt tukiopetusta ja tarjouksen tuntijaossa yritysvierailut oli virheellisesti merkitty työssäoppimiseksi, jota tarjouspyynnössä ei ollut pyydetty.

Voittaneen palveluntarjoajan tarjous on täyttänyt vertailun reunaehdot tarjouspyynnössä luetellun kolmen ensimmäisen arviointikriteerin osalta. Kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita palveluntarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

LAUSUNTO

Pohjois-Suomen Koulutuskeskussäätiö on antanut lausunnon.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa.

Hakijan tarjouksen olisi tullut saada tarjouspyynnön "Koulutuksen toteuttamissuunnitelma" -kriteerin osalta neljä pistettä, sillä esimerkiksi hakijan tarjouksen sisältämä tuntijako on täyttänyt täysin tarjouspyynnön edellytykset. Yritysvierailujen merkitseminen työssäoppimiseksi on johtunut hakijan virheellisestä tulkinnasta. Hakijan toteuttamissuunnitelman työelämäkytkentä on myös ollut riittävä.

Tukiopetus on ensisijaisesti tarkoitettu maahanmuuttajaopiskelijoiden kurssille. Hakijan tarjoamaan kurssiin sisältyy jatkuvasti sen edetessä henkilökohtaista ohjausta. Hakijan tarjouksessa mainittu tuntimäärä henkilökohtaisen ohjauksen toteuttamiseen on hakijan aikaisemman kokemuksen mukaan ollut riittävä. Tarjousvertailussa on lisäksi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) kohdalla ollut hakijan osalta virheellinen merkintä: "HOPSeista ei ole mainintaa tarjouksessa". Hakijan tarjous on kuitenkin sisältänyt HOPSien laatimisen ja hyväksikäyttämisen, mistä on nimenomaisesti maininta tarjouksessa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintayksiköllä on oikeus määritellä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailukriteerit ja niiden keskinäinen painotus tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla, kunhan menettely ei ole epätasapuolista tai tarjoajia syrjivää.

Kyseisessä tapauksessa tarjouspyynnön mukaan koulutuksen valintaperusteena on ollut tarjouksen "kokonaistaloudellisuus", millä hankintayksikön voidaan katsoa tarkoittaneen kokonaistaloudellista edullisuutta. Tarjouspyynnössä on yksilöity tärkeysjärjestyksessä kuusi kokonaistaloudellisuuden vertailukriteeriä, jotka ovat olleet koulutuksen toteuttamissuunnitelma, toimitusvarmuus, opettajaresurssit, asiakastyytyväisyys, vaikuttavuus ja koulutuksen hinta. Tarjouspyynnön liitteenä kaksi on ollut "työvoimapoliittisen ammatillisen aikuiskoulutuksen hankintakriteerit tärkeysjärjestyksessä" -niminen asiakirja, jossa on tarkennettu erikseen kutakin valintaperustetta.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä mainitut arviointiperusteet ovat olleet hankintasäännöksissä tarkoitetulla tavalla kyseessä olevan hankinnan kohteeseen liittyviä seikkoja, joiden perusteella on voitu osaltaan selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin. Arviointiperusteet ovat myös olleet siinä määrin yksilöityjä, että niiden perusteella tarjoajat ovat tarjouksia laatiessaan tienneet, millä seikoilla mainittujen arviointiperusteiden osalta tulee olemaan vaikutusta asian ratkaisuun. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikkö kyseisten arviointiperusteiden tai niiden tärkeysjärjestyksen määrittämisessä olisi menetellyt hakijaa syrjivästi tai muutoinkaan epätasapuolisesti.

Tarjousten vertailumenettely on toteutettu siten, että kutakin tarjousta on arvioitu erikseen jokaisen tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun vertailukriteerin osalta. Tarjous on voinut saada kustakin kriteeristä vähintään yhden pisteen ja enintään viisi pistettä. Tarjousten saamille kriteerikohtaisille pisteille esitetyt perusteet ovat perustuneet tarjouspyynnössä ilmoitettuihin seikkoihin ja tarjousten sisältöön.

Markkinaoikeus katsoo, että koulutuksen toteuttamissuunnitelman osalta hakijan saamat kolme pistettä ovat olleet hakijaa syrjimättömästi perusteltavissa hakijan tarjoukseen sisältyneen henkilökohtaisen ohjauksen vähäisellä määrällä, etäopetuksen määrällä ja heikolla työelämäkytkennällä. Vertailuasiakirjassa esitetyt perusteet pisteytykselle ovat vastanneet tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja seikkoja, eivätkä ne ole olleet luonteeltaan syrjiviä.

Tarjouskilpailun lopputuloksen on ratkaissut tarjousten saamien kriteerikohtaisten pisteiden yhteenlaskettu summa siten, että eniten pisteitä saanut tarjous on voittanut tarjouskilpailun. Hakijan tarjous on saanut pisteitä yhteensä 24 ja voittanut tarjous 23. Tarjouspyynnössä on kuitenkin ollut maininta: "Lisäksi valitun tarjouksen kriteereiden 1-3 on täytettävä työvoimaosaston asettamat reunaehdot; ts. kriteereistä 1-3 on saatava kustakin vähintään 4 pistettä, jotta tarjous voidaan valita tarjouskilpailun voittaneeksi." Hakijan tarjous ei ole täyttänyt edellä mainittua ehtoa, kun se on saanut kriteerin 1 eli koulutuksen toteuttamissuunnitelman osalta vain kolme pistettä.

Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole valinnut Yrittäjävalmennuskoulutuksen palveluntarjoajaksi hakijan tarjousta, joka ei ole täyttänyt koulutuksen toteuttamissuunnitelman osalta asetettua ehtoa. Hakemus tulee näin ollen hylätä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Jussi Karttunen ja Satu Heikkilä.