Market Court dismisses public procurement bid challenge citing equal evaluation and valid administrative discretion.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Senaatti-kiinteistöt on pyytänyt tarjouksia Turun Sirkkalan kasarmialueen entisen varuskuntasairaalan muutoksen ja peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta 10.10.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Hankintayksikkö on tarkentanut tarjouspyyntöä 16.10.2003 päivätyllä lisäkirjeellä. Hankintayksikkö on saanut seitsemän tarjousta.

Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen alueen paikallisjohtaja on tehnyt hankintapäätöksen 3.12.2003, jolla se on valinnut Engel suunnittelupalvelut Oy:n arkkitehtisuunnittelun pääsuunnittelijaksi.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan kyseessä olevan hankinnan arvioitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 58.560 euroa. Koko rakennushankkeen arvioitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on 2.100.000 euroa.

Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut siihen, ettei se tule tekemään kirjallista suunnittelusopimusta voittaneen tarjoajan kanssa sinä aikana, kun asia on vireillä markkinaoikeudessa.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön arkkitehtisuunnittelua koskevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on vaatinut, että hankintapäätöksen täytäntöönpano kielletään tai keskeytetään asian käsittelyn ajaksi. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 10.000 euroa. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.834,80 eurolla laillisine korkoineen.

Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti. Hankintayksikkö on pyytänyt hakijalta tarjousta arkkitehtisuunnittelusta, joka koski Turun varuskuntasairaalana toimineen rakennuksen muuttamista Turun yliopiston historian laitoksen käyttöön. Hakija on antanut tarjouksensa 27.10.2003. Hakijan tarjous oli hinnaltaan halvin ja saman hintainen voittaneen tarjoajan kanssa. Suoritetussa pisteytyksessä pisteitä oli annettu hinnan lisäksi projektin vetäjästä (35 %), projektiryhmästä (20 %), yrityksen valmiudesta (10 %) ja yrityksen referensseistä (5 %). Sanallisessa arvioinnissa voittaneen tarjoajan projektiryhmä on arvioitu ohueksi, kun taas hakija on pitänyt projektiryhmäänsä yhtiön vahvuutena. Tästä huolimatta voittanut tarjoaja on saanut 7 pistettä ja hakija 7,5. Vertailua ei ole tehty tasapuolisesti eikä pisteiden ero vastaa todellisuutta.

Suunnittelijaryhmän referensseistä voittanut tarjoaja on saanut 9 pistettä ja hakija 8 pistettä. Myös tältä osin arviointi on ollut virheellistä, koska voittaneen tarjoajan osalta kyse ei ole ollut vain suunnittelukilpailuun osallistuneen yhtiön referensseistä vaan koko ryhmän referensseistä, kun vertailu olisi tullut tehdä vain kilpailuun osallistuneiden projektiryhmien kesken. Voittanut tarjoaja ja hakija ovat jättäneet hinnaltaan yhtä suuren tarjouksen, mutta kuitenkin pistevertailussa voittanut tarjoaja on saanut 5,45 pistettä ja hakija 5,4 pistettä. 0,05 pisteen ero ratkaisi asian voittaneen tarjoajan eduksi. Kyseiseen pieneen piste-eroon on päästy sillä, ettei tarjoajia ole kohdeltu tasapuolisesti. Myös hankintapäätöksestä on käynyt ilmi, että hankintapäätös on perustunut toisaalta pisteytykseen ja toisaalta paikallisjohtajan suorittamaan perustelemattomaan muutokseen.

VASTINE JA VASTINEEN TÄYDENNYS

Hankintayksikkö on vaatinut, että hakemus on hylättävä perusteettomana ja että hakija on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.344 eurolla.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimustaan muun ohella seuraavasti.

Sekä hakijan että voittaneen tarjoajan tarjoukset olivat hinnaltaan yhtä suuret. Laatuarvioinnissa ei ole tapahtunut virheitä, virhearviointeja tai syrjiviä painotuksia. Piste-erot ovat pieniä ja noudatettaessa tällaista laatuarviointia on tavallista, että erot saattavat muodostua hyvinkin pieniksi. Hankintapäätös ja arviointi on tehty hankintalainsäädännön edellyttämien tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tässä tarjouskilpailussa hinnan painotus on ollut 30 % ja laatutekijöiden 70 %. Arviointi on suoritettu noudattaen Suomen Rakennuttajaliitto ry:n, Suunnittelu- ja Konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n ja Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry:n hyväksymää ohjetta arviointimenettelyyn perustuvasta konsultin valinnasta. Ilmoituskirjeessä olleella maininnalla "paikallisjohtajan suorittaman muutoksen perusteella" ei ole tarjouskilpailun ratkaisun tai minkään muunkaan seikan kannalta mitään oikeudellista tai muutakaan merkitystä.

LAUSUNTO

Engel Suunnittelupalvelut Oy ei ole käyttänyt sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on todennut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Hankintakilpailun ratkaisusta on ilmoitettu 11.12.2003 päivätyllä kirjeellä. Ilmoituksen sanamuodosta käy ilmi, että päätöstä tehtäessä lopputulosta on muutettu siitä, mihin pisteytyksen perusteella olisi päädytty ja tällä tavoin työn teettäjäksi on valittu voittanut tarjoaja. Näin hankintayksikön väite siitä, ettei kirjeen maininnalla "paikallisjohtajan suorittaman muutoksen perusteella" ole mitään merkitystä, on virheellinen, kun se mitä ilmeisimmin on ollut ratkaiseva tekijä suunnittelutoimistoa valittaessa ja kun kyseisellä päätöksellä mitä ilmeisemmin on myös ohitettu valinnassa ratkaisevassa asemassa olevia objektiivisia valintaperusteita.

Tätä tulkintaa tukee hakijan ja voittaneen tarjoajan tarjousten vertailu ilmoitettujen suunnitteluryhmien osalta. Ero yhtiöiden välillä tässä suhteessa on ilmoitetussa pistelaskelmassa liian vähäinen todelliseen verrattaessa. Oikein suoritetussa vertailussa hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintamenettely

Hankinnassa noudatettua menettelyä tulee arvioida ottaen huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentissa ilmaistu lain tarkoitus, joka on tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaaminen. Hankintalain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää muun muassa, että tarjouskilpailussa arviointiperusteina käytetään seikkoja, jotka on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja joiden perusteella tarjoajat ovat voineet tarjouksensa laatia. Hankintayksikön on sovellettava arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.

Tarjoajat ovat laatineet tarjouksensa 10.10.2003 päivätyn tarjouspyynnön perusteella. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien valinta tapahtuu kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, jossa hinnan painotus on ollut 30 % ja laatutekijöiden 70 %, joka puolestaan on jakautunut seuraavasti: projektinvetäjä 35 %, projektiryhmä 20 %, yrityksen valmiudet 10 % ja yrityksen referenssit 5 %.

1.12.2003 päivätystä "konsulttien hinta- ja laatuarviointi" -nimisestä asiakirjasta ilmenee, että saadut tarjoukset on pisteytetty hinnan ja laadun osalta tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti. Voittanut tarjoaja on saanut yhteensä 7,77 pistettä ja hakija yhteensä 7,72 pistettä. Hinnan osalta on voittaneen tarjoajan ja hakijan tarjoukset ovat olleet yhtä suuret ja molemmat ovat saaneet tältä osin yhtä paljon pisteitä. Laadun osalta voittanut tarjous on saanut 0,05 pistettä enemmän kuin hakijan tarjous.

Laadun osatekijänä olleen projektiryhmän osalta hakija on saanut vertailussa 7,5 pistettä, kun voittanut tarjoaja on saanut 7 pistettä. Voittaneen tarjoajan projektiryhmä on sanallisessa vertailussa katsottu ohueksi. Yrityksen valmiuksien ja referenssien osalta voittanut tarjoaja on saanut 8 ja 9 pistettä, kun hakija on vastaavasti saanut 7 ja 8 pistettä. Voittaneella tarjoajalla on ollut esittää referensseinä koko Suomen kattavia projekteja, kun taas hakijan osalta on mainittu, että sen referenssikohteet ovat olleet pieniä, mutta hyvin tehtyjä. Tarjouspyynnössä ei referenssejä ole mitenkään rajattu.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjoukset on hankintayksikön toteuttamassa tarjousvertailussa asetettu edullisuusjärjestykseen niiden vertailussa saaman pistemäärän perusteella. Pisteytyksessä on käytetty tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita, joita on painotettu tarjouspyynnössä ilmaistulla tavalla. Arviointiperusteiden soveltaminen on tapahtunut hankintayksikön harkintavallan rajoissa. Asiassa ei ole ilmennyt, että ilmoituskirjeessä on ollut maininta "paikallisjohtajan suorittaman muutoksen perusteella", olisi tosiasiallisesti muuttanut tarjousvertailun perusteella tehtyä edullisuusjärjestystä. Asiassa ei ole muutoinkaan ilmennyt, että pisteytys olisi ollut virheellinen tai että sen osalta olisi miltään osin menetelty hakijaa syrjivästi.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus tulee näin ollen hylätä.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asian lopputulos ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentti huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa omana vahinkonaan. Hakemus ei kuitenkaan ole ollut hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteeton, joten ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö pitää oikeudenkäyntikulut omana vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Senaatti-kiinteistöjen esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Pertti Virtanen, Satu Heikkilä ja Minna Saarikoski.