Market Court dismisses public procurement bid rejection claim citing transparent scoring criteria.
Legislator summary
AI generatedThe Market Court rejected the applicant's request to annul the Metsähallitus procurement decision for logging services. The court found that the authority correctly applied pre-announced qualitative and quantitative scoring criteria without discrimination. Consequently, the court dismissed the claim and ordered the applicant to bear the respondent's legal costs.
Legislator headnote
AI generatedPublic Procurement Act 9 §; The procurement authority may establish qualitative and quantitative evaluation criteria in advance, provided the selection process remains transparent and non-discriminatory towards bidders.
Keywords
AI generatedCited Legislation
AI generatedRelated Decisions
AI generatedFull text
TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS
Metsähallituksen metsätalouden Länsi-Suomen alue on 15.8.2003 päivätyllä osallistumishakemusta koskeneella kirjeellä ilmoittanut valitsemilleen ehdokkaille, että se ostaa puun koneellisen korjuun urakointipalveluja 1.1.2004 ja 1.4.2004 alkaen 2+2 vuoden sopimuksilla ja että korjuupalvelut hankitaan tarjouskilpailun perusteella.
Tarjouksen jättämisestä kiinnostuneita on pyydetty täyttämään osallistumishakemuslomake, jossa ilmoitettujen tietojen ja esitettyjen liitteiden perusteella on katsottu, onko kyseinen yritys täyttänyt asetetut minimivaatimukset sekä määritelty yrityksen saamat laatupisteet. Osallistumishakemus on tullut toimittaa hankintayksikölle viimeistään 17.9.2003. Määräaikaan mennessä osallistumislomakkeen palauttaneilta ja lomakkeessa vaaditut ehdokasvaatimukset täyttäneiltä yrittäjiltä on pyydetty hintatarjoukset 18.9.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä yhdestä tai useammasta puunkorjuun tarjouserästä.
Urakoitsijan valinta on tehty kokonaistaloudellisuuden perusteella. Ehdokkaiden laadullisen arvioinnin kriteerit ovat olleet seuraavat: kaluston ikä (0-4 pistettä), kuljettajien koulutus (0-4 pistettä), toimitusvarmuus (0-4 pistettä), laatujärjestelmän olemassaolo (0-3 pistettä) ja kaluston määrä (0-2 pistettä). Tarjouksen kokonaisedullisuutta kuvannut vertailupistemäärä on saatu vähentämällä laadullisen arvioinnin hyvityspisteet tarjotusta maksukertoimesta tai lasketusta vertailuhinnasta.
Tarjouskilpailuun on saatu tarjouksia 16 tarjoajalta. Metsähallitus on 21.10.2003 valinnut hintavertailun ja laatupisteiden perusteella saadun vertailuluvun nojalla tarjouskilpailun erän 1 osalta palveluntarjoajaksi Kalevi ja Reijo Holm Oy:n.
HAKEMUS
Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus
1) poistaa Metsähallituksen Länsi-Suomen alueen erää nro 1 koskeneen hankintapäätöksen;
2) velvoittaa Metsähallituksen korjaamaan virheellisen hankintapäätöksen ja kieltää Metsähallitusta soveltamasta virheellisiä laadullisen arvioinnin kriteerejä:
3) velvoittaa Metsähallituksen esittämään markkinaoikeudelle Kalevi ja Reijo Holm Oy:n muut Metsähallituksen kanssa tekemät korjuusopimukset, jotka ovat voimassa tarjousaikana vuosina 2004-2006, sekä niihin liittyvät osallistumishakemukset ja tarjoukset;
4) määrää Metsähallituksen suorittamaan hakijalle hyvitysmaksua, mikäli hakemuksen kohteena olevasta hankinnasta on jo tehty sopimus ja
5) velvoittaa Metsähallituksen korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 8.720,59 eurolla korkoineen.
Lisäksi hakija on pyytänyt, että markkinaoikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn todistajien kuulemiseksi sen selvittämiseksi, että yhdellä korjuuketjulla ei voi suoriutua hakemuksen kohteena olevan hankinnan suorittamisesta.
Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.
Tarjousvertailussa käytetyt laadullisen arvioinnin kriteerit ovat olleet virheellisiä kaluston määrän, kuljettajien koulutuksen ja toimitusvarmuuden osalta.
Metsähallitus on asettanut tarjouksen hyväksymisen keskeiseksi edellytykseksi sen, että tarjoajalla on käytettävissään kalusto työn suorittamiseen. Tämä on käynyt ilmi tarjouspyynnöstä, jossa on ilmoitettu, että samalla kalustolla on voinut tehdä useita tarjouksia, mutta tulla hyväksytyksi vain yhden tarjouksen osalta.
Hakijan tietojen mukaan voittaneella tarjoajalla on olemassa Metsähallituksen kanssa kaksi korjuusopimusta, joista toinen päättyy vuoden 2004 lopussa ja toinen vuoden 2006 lopussa.
Kalevi ja Reijo Holm Oy:n tarjousta ja osallistumishakemusta ei olisi tullut lainkaan hyväksyä, koska Metsähallitus ei ole voinut hyväksyä tarjousta sellaiselta tarjoajalta, joka esittää tarjouksensa samalla kalustolla, jolla se tosiasiassa jo tekee työtä Metsähallitukselle jollakin toisella alueella. Hakija epäilee, että yhtiöllä ei ylipäätään ole ollut muuta kalustoa kuin osallistumishakemukseen kirjattu kalusto. Tarjouksensa yhtiö on tehnyt kuitenkin vain yhdellä korjuuketjulla. Koska hankinnasta ei ole mahdollista selviytyä yhdellä korjuuketjulla ja vuorotyötä tekemällä, Metsähallituksen erästä 1 esittämä tarjouspyyntö on ollut tarvittavan kalustomäärän osalta virheellinen.
Hakija epäilee, että Kalevi ja Reijo Holm Oy ei voi samanaikaisesti käyttää tarjottavia työntekijöitä kolmessa eri paikassa: Jyväskylässä (tämä tarjous), Lieksassa sekä Kinnula-Perho-Kivijärvi -alueella. Kalevi ja Reijo Holm Oy:n osallistumishakemus on ollut näin ollen myös kuljettajien koulutuksen osalta virheellinen, koska yhtiön osallistumishakemukseen on tullut ilmoittaa vain ne kuljettajat, joita yhtiö sen muut työt huomioon ottaen voi ylipäätään käyttää tarjoamaansa korjuupalveluun.
Hankintayksikkö ei ole tarjousvertailussaan huomioinut millään tavalla sitä, tehdäänkö työ yhdellä vai kahdella korjuuketjulla, vaikka asialla on ollut merkitystä toimitusvarmuuden kannalta. Koska kysymys on ollut korjuuhankintasopimuksen kannalta keskeinen, hankintayksikön olisi tullut toimitusvarmuuden parantumisen vuoksi antaa kahden ketjun käyttämisestä vähintään neljä lisäpistettä. Kahden korjuuketjun käytölle on joka tapauksessa tullut pisteytyksessä antaa olennaisesti enemmän painoarvoa kuin sille seikalle, kuinka paljon yrityksellä on sinänsä kalustoa käytettävissään.
Voittanut tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Yhtiön tarjouskerroin on ollut 88, kun kysymyksessä olleen tarjouserän kaikkien tarjousten keskiarvo on ollut 98,2. Hankintamenettely ei ole täyttänyt kokonaisuudessaan asiallisuuden ja objektiivisuuden vaatimuksia, koska voittanut tarjoaja ei voi hakijan käsityksen mukaan lainkaan selviytyä sopimusvelvoitteistaan ilman taloudellisia tappioita tai rikkomatta sopimustaan Metsähallituksen kanssa.
Laatuarviointi on ollut puutteellista urakoitsijan paikallistuntemuksen osalta. Alueen metsien luonnonarvojen tuntemus olisi tullut pisteyttää hankintamenettelyssä siten, että sen merkitys olisi ollut vähintään kaksi pistettä.
VASTINE
Metsähallitus on vaatinut, että hakemus hylätään perusteettomana ja että myös vaatimus suullisen käsittelyn järjestämiseksi markkinaoikeudessa todistajien kuulemista varten hylätään. Lisäksi Metsähallitus on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan Metsähallituksen oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla korkoineen.
Perusteluinaan Metsähallitus on lausunut muun ohella seuraavaa.
Hankinta on kilpailutettu voimassa olevien säädösten mukaisesti. Tarjouskilpailussa on käytetty rajoitettua menettelyä, jossa Metsähallitus on asettanut tietyt minimivaatimukset hyväksyttäville ehdokkaille. Vaatimukset on esitetty hakijoille toimitetussa osallistumishakemuksessa.
Toimittajavalinta on päätetty tehdä palvelun kokonaisedullisuuden perusteella, johon on vaikuttanut sekä palvelun hinta että laatu. Hinta on saatu pyytämällä tarjous kertoimena annettuun maksutaulukkoon Metsähallituksen vakiintuneen käytännön mukaisesti. Laadun arviointi on tehty systemaattisesti Metsähallituksen lukuisissa muissakin hankinnoissa käyttämän pisteytysrutiinin avulla. Pisteytyskäytäntö on kuvattu yksityiskohtaisesti hakijalle lähetetyssä pisteytysohjeessa. Ehdokkaiden vertailuluku on saatu vähentämällä laatuarvioinnin pisteet tarjotusta maksukertoimesta.
Ero valitun tarjouksen ja toiseksi jääneen tarjouksen välillä on ollut varsin suuri eli 7,9 vertailupistettä. Hintaero on ollut 8,9 prosenttiyksikköä, joka maksettavana lisäkustannuksena vastaa 10,1 prosenttia.
Kalustosta on vaadittu erittely laatupisteytyksen suorittamista varten. Laatupisteet ovat olleet kaluston osalta tarjouskohtaiset. Näin ollen samalla kalustolla ei ole voinut voittaa useampaa tarjouserää. Vaikka osallistumishakemus on ollut sitova, kaluston olemassaolo sinänsä ei ole ollut mikään vaatimus. Osallistumishakemuksessa ilmoitettua uudemman kaluston käyttö on tietenkin sallittua. Osallistumishakemukseen on voitu olemassa olevan kaluston sijasta myös merkitä hankittava kalusto, kunhan sen ikä (käyttöönottovuosi) on ilmoitettu laatupisteiden määrittämistä varten.
Kalevi ja Reijo Holm Oy on osallistumishakemuksessaan ilmoittanut tietyn kaluston, joka on pisteytetty. Metsähallituksella ei ole ollut mitään aihetta epäillä, ettei yhtiö valituksi tullessaan toteuttaisi korjuupalveluita ilmoittamallaan kalustolla. Yhtiön mahdollisilla muilla sopimuksilla ei ole asiassa olennaista merkitystä. On täysin yrityksen oma asia on hoitaa resurssinsa siten, että voimassa olevat muut sitoumukset toteutetaan. Jos näin ei tapahdu, seuraa siltä osin sopimusrikkomus, jolle on omat menettelynsä. Metsähallitukselle tapahtuvassa urakoinnissa yrittäjällä on aina mahdollisuus vaihtaa kalustonsa vähintään samantasoiseen ja myös käyttää aliurakointia, mikäli Metsähallitus katsoo, ettei palvelun laatu tästä heikkene.
Hakemuksessa esitetty käsitys, jonka mukaan tarjouskilpailuun osallistuvalla tulisi olla tarjouskilpailuvaiheessa käytössään tarvittavat resurssit, on lakiin perustumaton. Lähtökohta on se, että kun tarjous on hyväksytty, tarjouksentekijällä on oikeus siinä vaiheessa hankkia tarvittavat resurssit. Kilpailuneuvosto ja korkein hallinto-oikeus ovat useissa ratkaisuissaan todenneet, että vaatimus, jonka mukaan kaluston tulee olla valmiina jo tarjouksentekohetkellä on omiaan estämään uusien tulokkaiden alalle pääsyn.
Metsähallituksella ei ole mitään aihetta epäillä, ettei Kalevi ja Reijo Holm Oy:llä olisi käytettävissään niitä kuljettajia, jotka yritys on ilmoittanut osallistumisilmoituksessaan. Kuljettajien vaihto, kuten aliurakoinnin käyttö, on kuitenkin sallittua edellä esitetyin perustein.
Korjuuketjujen määrä ei ole ollut toimitusvarmuuden pisteytykseen vaikuttava tekijä, koska sen on nähty vaikuttavan lähinnä kapasiteetin joustavuuteen, jota varten on ollut oma pisteytyskohta "Kaluston määrä". Tältä osin hakija on saanut täydet kaksi pistettä.
Metsähallituksella on noin 100 voimassa olevaa korjuusopimusta, joten sen tiedossa on, missä rajoissa kannattavasti toimivan yrityksen hintataso voi liikkua. Kalevi ja Reijo Holm Oy:n tarjous (0,88) on edustanut olosuhteet huomioon ottaen "keskitasoa" Metsähallituksen sopimuskannassa.
Ostajan asiana on määritellä tarpeensa ja toteuttaa hankinta sen mukaisesti. Metsähallitus on tehnyt näin, eikä se ole syrjinyt valitsemillaan kriteereillään ketään tarjoajaa.
LAUSUNTO
Kalevi ja Reijo Holm Oy on antanut lausunnon ja vaatinut, että hakija velvoitettaisiin korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut 200 eurolla korkoineen.
Yhtiö on muun ohella lausunut, että se työllistää kymmenen henkilöä ja sen konekanta käsittää kaksi korjuuketjua. Yhtiön mukaan sen kone- ja henkilöresurssit ovat osallistumishakemuksessa ilmoitetut.
VASTASELITYS
Hakija on vaatinut, että Metsähallituksen tulee ennen suullista käsittelyä antaa selvitys siitä, mitä sopimusvelvoitteita sillä on hankittavan puuston osalta nyt kysymyksessä olevalla alueella. Lisäksi sen tulee antaa selvitys hankinnan suorittamisen vuorokautisista työajoista.
Hakija on kiistänyt Metsähallituksen sekä Kalevi ja Reijo Holm Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset.
Lisäksi hakija on lausunut muun ohella seuraavaa.
Metsähallituksen antamasta vastineesta käy ilmi, että tarjoaja ei ole voinut voittaa samalla kalustolla kuin korkeintaan yhden kuudesta tarjouskilpailuun sisältyneestä tarjouserästä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että osallistumishakemuksessa on tullut ilmoittaa tarjottu kalusto ja että kaikkia tarjouseriä on voinut tarjota samalla tai eri kalustolla, voidaan todeta, että Metsähallitus on edellyttänyt, että tarjotun kaluston tulee olla käytettävissä kysymyksessä olevaan työhön ja että tarjouskilpailua ei voi voittaa sellainen tarjous, jonka mukaiset resurssit on jo sidottu muualle.
Metsähallituksen metsäalan auto- ja koneurakointisopimusten vakioehtoissa on todettu seuraavaa: "Yrittäjällä on oikeus suorittaa samanaikaisesti samalla kalustolla urakointitoimintaa toiselle edellyttäen, ettei se estä aiemmin tehdyn urakointisopimuksen tai urakointiohjelman täyttämistä ja että kaluston käytöstä on etukäteen neuvoteltu sopijapuolten kesken." Kyseinen sopimusehto osoittaa osaltaan, että urakoitsijan on käytettävä tarjoamansa kalusto tarjoamaansa työhön.
Hakijan ja Kalevi ja Reijo Holm Oy:n osallistumishakemusten erona on ollut se, että hakija on ilmoittanut osallistumishakemuksessaan tarjottavana kalustona vain sellaisen yhtiön tai sen aliurakoitsijoiden käytössä olevan kaluston, jotka sillä on todellisuudessa tarjota ja käyttää Metsähallituksen töihin. Kalevi ja Reijo Holm Oy on puolestaan tarjonnut osallistumishakemuksessaan ja tarjouksessaan sellaista kalustoa, joka on jo käytössä muualla ja jonka yritys ylipäätään omistaa. Metsähallitus voi näkemyksensä mukaan järjestää tarjouskilpailun siten, että tarjouspyyntökokonaisuuksiin on mahdollista osallistua samalla kalustolla ja saada täydet pisteet kaluston määrän ja toimintavarmuuden osalta.
Kalevi ja Reijo Holm Oy ei ole osallistumishakemuksessaan ilmoittanut, että yhtiö käyttäisi työn suorittamiseen aliurakoitsijoita. Yhtiö on saanut näin ollen arvioitavan laatujärjestelmän osalta laatupisteet yhtiön oman laatujärjestelmän perusteella. Yhtiö on myös tarjonnut kahta ketjua osallistumishakemuksessaan, vaikka molemmat ketjut ovat hakijan tietojen mukaan sidottuja muihin Metsähallituksen sopimuksiin. Hakijan tietojen mukaan Kalevi ja Reijo Holm Oy on yrittänyt saada Lieksassa ja Kinnulassa suoritettavien hankintojen tekemiseen aliurakoitsijoita.
Hankintayksikön menettely on täysin tasapuolisen hankintamenettelyn vastaista, mikäli se suostuu tarjoajan sopimusten muuttamiseen toisten hankintojen vuoksi, jotta tarjoaja voisi täyttää uuden hankinnan vaatimukset.
Kalevi ja Reijo Holm Oy on tarjonnut osallistumishakemuksessaan yhtä korjuuketjua ja neljää kuljettajaa, joista kaksi on yhtiön hallituksen jäseniä ja yhden osoite on sama kuin Kalevi ja Reijo Holm Oy:n osoite. Tarjousta varten on ilmeisesti nimetty vain yksi uusi tai melko uusi työntekijä. Yhtiö on ilmoittanut työllistävänsä kymmenen henkilöä.
Kalevi ja Reijo Holm Oy suoriutuminen henkilöstömäärällään nyt tarkasteltavana olevasta tarjouserästä on kyseenalaista. Vähintään kahden Metsähallituksen muun alueen hoitamisen edellyttäessä kahden korjuuketjun ja 10 henkilön työllistämistä, on vaikea kuvitella, miten uuden alueen hoitaminen onnistuisi vanhojen työntekijöiden avulla, kun yksi korjuuketju yhtiöllä edellyttää ilmeisesti viiden henkilön työntekoa. Yhtiön hallituksen jäsenten työskenteleminen nyt tarkasteltavana olevalla alueella, samalla kun muut yhtiön hoidettavana olevat alueet jäisivät vaille työpanosta, ei ole uskottavaa. Kysymyksessä olevaa tarjouserää ei näin ollen ole mahdollista suorittaa yhdellä korjuuketjulla.
Kalevi ja Reijo Holm Oy:llä ei yhtiön tarjouksen perusteella voi olla minkäänlaista toimitusvarmuutta. Pisteytyksen osalta ei voi myöskään olla hyväksyttävää, että yhtiön koneilla, jotka ovat muualla töissä, voi toimitusvarmuuden osalta saada samat pisteet kuin koneilla, jotka olisivat yksinomaan Metsähallituksen käytössä. Vaikka Kalevi ja Reijo Holm Oy:n osallistumishakemus katsottaisiin ylipäätään voitavan ottaa huomioon, toimitusvarmuus ja kaluston määrä on tullut pisteyttää huomattavasti suuremmalla painoarvolla, koska yhden ketjun käyttö monivuorotyössä on erittäin haavoittumisaltista ja epävarmaa.
Metsähallituksen käyttämä menettely on mahdollistanut sen, että tarjoaja on voinut osallistua tarjouskilpailuun selvittämättä lainkaan ennen tarjouskilpailua sitä, voiko se saada työntekijöitä ja / tai kalustoa työn suorittamiseksi. Tarjouskilpailun ehtojen mukaan tarjottujen resurssien on tullut olla todellisia ja yksilöitävissä jo tarjouksessa. Kalevi ja Reijo Holm Oy ei ole tarjouksensa tekohetkellä yksilöinyt niitä resursseja, joilla työ todellisuudessa tehdään.
Hankintamenettely on ollut hakijaa syrjivää. Hankintalain peruslähtökohtana on, että tarjous ja sen perusteella tehtävä sopimus vastaavat toisiaan. Metsähallituksen menettely ei ole ollut tasapuolista niitä yrittäjiä kohtaan, jotka yrittävät keskittää työsuoritukset yhdelle tarjouskilpailualueelle. Nyt käytetyllä menettelyllä on suosittu eri tarjouspyyntöalueilla toimivia yrittäjiä / yrityksiä sekä tarjousmenettelyä, jossa tarjouksiin ei tarvitse selvittää tarvittavien resurssien olemassaoloa etukäteen. Metsähallitus on pyrkinyt siihen, että "perinteisen toimialueen" ulkopuoliset yrittäjät jättävät tarjouksia kuhunkin tarjouskokonaisuuteen, jotta urakkahintoja saataisiin laskettua. Toimialueen omat yritykset eivät sen sijaan voi osallistua yhden tarjouskilpailun kaikkiin eriin.
Nyt kysymyksessä olevalla asialla on huomattavan laajaa merkitystä koko korjuumenettelyn ja puunhankinnan kannalta. Asiaan liittyvät työn nopeuttamismahdollisuudet, työaikalain noudattaminen sekä metsäluonnon suojeluasiat. Edellä mainituista syistä todistajien kuuleminen suullisessa käsittelyssä on tarpeen.
LISÄKIRJELMÄT
Metsähallitus on 16.12.2003 vastannut hakijan vastaselitykseen.
Hakija on antanut lisävastineen johdosta lisävastaselityksen 30.12.2003 ja 5.1.2004 sen täydennyksen.
Metsähallitus on vastannut hakijan lisäkirjelmiin 9.1.2004.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT
Suullisen käsittelyn toimittamista ja asiakirjojen esittämistä koskevat pyynnöt
Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei ole tarpeen järjestää suullista käsittelyä, markkinaoikeus ottaen huomioon hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin hylkää hakijan suullisen käsittelyn toimittamista koskevan vaatimuksen. Koska myöskään hakemuksessa esitettäviksi vaadittavat asiakirjat eivät ole tarpeen asian selvittämiseksi, myös niiden esittämistä koskeva vaatimus hylätään.
Sovellettavat säännökset
Metsähallitus on ilmoittanut hankinnan arvonlisäverottomaksi kokonaisarvoksi 880.000 euroa. Hankintaan sisältyvän kahden vuoden option arvonlisäveroton arvo on niin ikään 880.000 euroa.
Edellä olevan perusteella tarjouspyynnön käsittämien palveluiden arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (hankinta-asetus) palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan näin ollen hankintalain ohella myös mainittua asetusta.
Kysymyksessä olevat puunkorjuupalvelut kuuluvat tuoteluokituksen mukaan hankinta-asetuksen liitteen B toissijaisten palveluiden pääluokkaan 27 (muut palvelut). Hankinta-asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan toissijaisten palveluiden hankintamenettelyyn sovelletaan hankinta-asetuksen säännöksiä vain jälki-ilmoituksen ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta.
Hankintamenettely
Hankintamenettely on ollut kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa Metsähallitus on osallistumishakemuksen avulla selvittänyt, onko ehdokasyritys täyttänyt asetetut minimivaatimukset sekä määritellyt yrityksen saamat laatupisteet.
Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee.
Hankintalain 1 §:n 1 momentin ja 6 §:n 3 momentin mukaan hankintayksiköiden on hankinnoissaan meneteltävä siten, että hankintamenettelyyn osallistuvien ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulevat turvatuiksi hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa.
Osallistumishakemuksen mukaan ehdokkaiden on tullut täyttää Metsähallituksen asettamat vaatimukset yrityksen verojäämien, työntekijöiden eläkkeiden ja yrittäjän oman eläkevakuutuksen maksamisen, yrityksen ongelmajätehuollon järjestämisen, kaluston tiedonsiirtovarustuksen ja kantokäsittelylaitteen osalta. Sekä hakija että Kalevi ja Reijo Holm Oy ovat osallistumishakemuksessaan ilmoittaneet täyttävänsä kyseiset Metsähallituksen ehdokasvaatimukset ja liittäneet hakemuksensa liitteiksi pyydetyt, asianmukaiset selvitykset.
Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on hyväksynyt Kalevi ja Reijo Holm Oy:n osallistumishakemuksen.
Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää muun muassa, että tarjouskilpailussa arviointiperusteina käytetään seikkoja, jotka on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja joiden perusteella tarjoajat ovat voineet tarjouksensa laatia. Hankintayksikön on sovellettava arviointiperusteita kaikkiin tarjouksiin tasapuolisesti ja syrjimättä.
Hankintamenettelyn toisessa vaiheessa Metsähallitus on 18.9.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt määräaikaan mennessä osallistumislomakkeen palauttaneilta ja lomakkeessa vaaditut ehdokasvaatimukset täyttäneiltä yrittäjiltä hintatarjoukset, minkä jälkeen tarjousten valinta on tehty kokonaistaloudellisuuden perusteella siten, että kokonaistaloudellisuutta kuvaava vertailupistemäärä on saatu vähentämällä laadullisen arvioinnin hyvityspisteet tarjotusta maksukertoimesta tai lasketusta vertailuhinnasta.
Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut kaluston määrän osalta hakemuksessa tarkoitetulla tavalla virheellinen.
Laadullisen arvioinnin kriteereinä Metsähallitus on käyttänyt kaluston ikää, kuljettajien koulutusta, toimintavarmuutta, laatujärjestelmän olemassaoloa ja kaluston määrää. Arviointiperusteiden painoarvot on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Kalevi ja Reijo Holm Oy on saanut laatuvertailussa 15 pistettä ja hakija 16 pistettä. Molemmat ovat saaneet kaluston iän, kuljettajien koulutuksen ja toimintavarmuuden osalta täydet pisteet. Laatujärjestelmien osalta molemmat ovat saaneet kaksi pistettä. Kaluston määrän osalta hakija on saanut täydet kaksi pistettä ja voittanut tarjous yhden pisteen.
Hintatarjoukset on tullut antaa suhteessa Metsähallituksen korjuumaksutaulukkoon siten, että tarjottu hinta on annettu prosenttikertoimena annettuun maksutaulukkoon yhden desimaalin tarkkuudella. Kalevi ja Reijo Holm Oy:n tarjous on ollut hintakertoimellaan 88,0 hinnaltaan halvin. Hakija on antanut kysymyksessä olevan tarjouserän osalta kolme eri tarjousta, joiden hintakerroin on ollut alimmillaan 96,9. Muiden tarjoajien hintakertoimet ovat tarjouserän nro 1 osalta vaihdelleet välillä 93,0-111,2. Myös tarjouserän nro 6 pienin hintakerroin on ollut 88,0. Edellä olevan perusteella voittaneen tarjouksen hintaa ei ole ollut pidettävä epätavallisen alhaisena.
Markkinaoikeus katsoo, että Metsähallituksen käyttämät kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteerit ovat tämän tyyppisessä hankinnassa relevantteja ja hyväksyttäviä. Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan sisältö tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla, kunhan menettely ei muodostu tarjoajia syrjiväksi. Asiassa ei ole ilmennyt, että Metsähallitus olisi asettanut arviointiperusteet tai niiden painoarvot suosiakseen jotakin tarjoajaa.
Markkinaoikeus katsoo, että Metsähallitus on tarjousvertailussaan etukäteen ilmoitetun mukaisesti asettanut tarjoukset edullisuusjärjestykseen niiden vertailussa saaman pistemäärän perusteella. Pisteytyksessä on käytetty tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita tarjouspyynnön mukaisesti painotettuina. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuvattu yksityiskohtaisesti pisteiden määräytymisperusteet eri arviointikriteereiden osalta. Pisteytyksessä ei ole ilmennyt virheitä. Metsähallitus on näin ollen perustanut tarjousvertailunsa tarjouspyyntöasiakirjoissa etukäteen ilmoittamiinsa arviointiperusteisiin, eikä se ole niitä noudattaessaan syrjinyt hakijaa.
Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei Metsähallitus ole kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti tai menetellyt muutoinkaan asiassa hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, joten hakemus on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.
Markkinaoikeus katsoo, ettei hakemusta voida pitää sillä tavoin hallintolainkäyttölaissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomana, että hakija tulisi velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.
Kalevi ja Reijo Holm Oy on antanut asiassa lausunnon. Yhtiölle on aiheutunut lausunnon antamisesta kuluja. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos yhtiö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU
Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Metsähallituksen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.
Markkinaoikeus velvoittaa PMT Mäkelä Oy:n korvaamaan Kalevi ja Reijo Holm Oy:n oikeudenkäyntikulut 200 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.
.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Olli Mäkinen, Pertti Virtanen ja Jussi Karttunen.