Market Court dismisses complaint on abuse of dominance; High Court allows partial review of binding practices.

ASIAN KÄSITTELY KILPAILUVIRASTOSSA

Toimenpidepyyntö

Kilpailuviraston valituksenalainen päätös

Kilpailuviraston ratkaisu

Kilpailuvirasto on katsonut, että esitetyistä selvityksistä ei ole ilmennyt seikkoja, jotka olisivat osoittaneet tai antaneet aihetta epäillä Metoksen tai Amican syyllistyneen kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitettuun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön relevanteilla markkinoilla.

Kilpailuvirasto on siirtänyt asian kauppa- ja teollisuusministeriön käsiteltäväksi siltä osin kuin toimenpidepyynnössä on katsottu, että Amican ja Metoksen menettely on ollut myös julkisista hankinnoista annetun lain vastaista.

Kilpailuvirasto on poistanut asian käsittelystä.

Ratkaisun perustelut

Kilpailuvirasto on saamiensa selvitysten perusteella katsonut relevanttien markkinoiden kapeimmalla mahdollisella tavalla määriteltynä olevan henkilöstöravintolamarkkinat Suomessa. Näiden markkinoiden kokonaisliikevaihto on noin 550 miljoonaa euroa vuodessa ja Amican osuus siitä on noin 164 miljoonaa euroa vuodessa eli noin 30 % alan kokonaismarkkinoista. Virasto on lisäksi ottanut huomioon, että uusien yrittäjien alalle tulo on esteetöntä ja ettei relevanttien markkinoiden määrittely tässä tapauksessa voi olla tarkkarajainen, koska henkilöstöravintolamarkkinoiden ulkopuolelta on tarjolla niitä ainakin jossain määrin korvaavia yleisiä lounasravintolapalveluja. Kilpailuvirasto on katsonut, ettei Amicalla ole määräävää markkina-asemaa henkilöstöravintolamarkkinoilla Suomessa eikä se siten ole voinut syyllistyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön suosimalla laitehankinnoissa Metosta.

Amica on myöntänyt, että se on jo vuosia tehnyt yhteistyötä Metoksen kanssa keittiölaitehankinnoissa. Yhteistyö on perustunut siihen, että Metos on ainoa keittiölaitetoimittaja, jolla on maanlaajuinen huoltoverkosto ja lisäksi kilpailukykyinen suunnittelupalvelu ja huollon hinta/laatusuhde. Amican osuuden merkitystä laitehankinnoista päätettäessä vähentää lisäksi se, että valtaosassa toimipisteistä keittiölaitteiden ja niiden huollon hankinnasta päättää tilojen omistaja eli Amican toimeksiantaja.

Voimassaolevan huoltosopimuksen käyttäminen eräänä valintaperusteena Ilomantsin kunnan tapauksessa ei kilpailuviraston mukaan osoita, että Metos sitoisi asiakkaitaan hankkimaan kyseiset laitteet Metokselta. Kilpailuviraston selvityksessä (Dno 962/61/97) on käynyt ilmi, että huoltosopimuksessa ei ole asetettu Ilomantsin kunnalle mitään velvoitteita alan laitehankintojen suuntaamiseen jollekin tietylle yritykselle.

ASIAN KÄSITTELY KILPAILUNEUVOSTOSSA JA MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Kopal on katsonut, että kilpailuviraston päätöksessä on useita epäselväksi jääneitä asioita, joihin ei ole annettu lainkaan vastausta ja vaatinut, että kilpailuneuvosto selvittää:

1. onko Hackman Metos Oy:llä määräävä markkina-asema suurkeittiölaitteiden markkinoilla julkisen hankinnan kohteissa Suomessa,

2. käyttääkö Hackman Metos Oy mahdollista määräävää markkina-asemaansa väärin tekemällä yhteistyötä Amica Ravintolat Oy:n kanssa kohteissa, joita koskee laki julkisista hankinnoista,

3. onko Amica Ravintolat Oy:n osuus valtion henkilöstöravintoloista niin suuri, että sillä on katsottava olevan erityisasema suhteessa Suomen valtioon,

4. onko Amica Ravintolat Oy:llä kyky vaikuttaa julkisiin hankintoihin,

5. rajoittaako Amica Ravintolat Oy:n ja Hackman Metos Oy:n välinen yhteistyö julkisen hankinnan kohteissa EU:n jäsenvaltioiden välistä kauppaa,

6. mikä on Amica Ravintolat Oy:n ja Hackman Metos Oy:n yhteistyön vaikutus,

7. pitäisikö Amica Ravintolat Oy:n ja Hackman Metos Oy:n yhteistyö kieltää tai sitä rajoittaa kohteissa, joita koskee laki julkisista hankinnoista,

8. onko Hackman Metos Oy syyllistynyt kiellettyihin EU:n jäsenvaltioiden välistä kauppaa rajoittaviin toimiin kohteissa, joita koskee laki julkisista hankinnoista,

9. käyttääkö Hackman Metos Oy mahdollista määräävää markkina-asemaansa suurkeittiölaitteiden tuottajana väärin rajoittamalla laitteiden huoltoa tai pyrkimällä monopolisoimaan huoltoa julkisissa kohteissa,

10. rajoittavatko Hackman Metos Oy:n toimet huollon puolella julkisen hankinnan kohteissa kilpailua nostamalla alalle tulokynnystä ja vaikuttamalla siten EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan,

11. pitäisikö julkisten hankintojen osalta myös huoltosopimukset kilpailuttaa erikseen.

Pyynnöstä huolimatta kilpailuvirasto ei ole tutkinut Metoksen määräävää markkina-asemaa. Toimenpidepyyntö on koskenut mahdollisia väärinkäytöksiä julkisissa kohteissa ja hankinnoissa. Metos on ilmoittanut markkinaosuudekseen suurkeittiölaitteiden osalta Suomessa 63 prosenttia. Relevanteiksi markkinoiksi on erikseen katsottava julkiset markkinat.

Myös Amican kohdalla relevanteiksi markkinoiksi tulisi katsoa erikseen julkiset ravintolapalvelut Suomessa. Amica on vuokralaisena useimmissa valtion ruokaloissa. Kilpailuneuvoston tulisi tutkia, kuinka monessa julkisen hankinnan kohteessa, joissa Amica on vuokralaisena, on hankinta mennyt Metokselle sivuuttamalla halvin tarjous. Amicalla ja Metoksella on ollut yhteinen omistuspohja ja osin yhteisiä työntekijöitä.

Julkisia kohteita koskevissa sopimuksissa ei tulisi sallia salaisia pykäliä, koska tuolloin kilpailuttaminen on mahdotonta. Huoltosopimukset tulisi erikseen kilpailuttaa. Huollon monopolisoitumisen kautta alalle tulon kynnys nousee ja EU:n jäsenvaltioiden välinen kauppa estyy.

Kilpailuviraston lausunto

Kilpailuvirasto on katsonut, ettei Kopalin valitus anna aihetta jatkotoimenpiteisiin ryhtymiseen kilpailunrajoituslain nojalla. Kilpailuvirasto on lausunnossaan viitannut päätökseensä ja sen perusteluihin.

Vastauksena kohtiin 1 ja 2, kilpailuvirasto ei ole pitänyt terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta tarpeellisena selvittää Metoksen mahdollista määräävää markkina-asemaa joillakin kilpailuoikeudellisesti relevanteilla markkinoilla, koska kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitettuja määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä pidettyjä menettelyjä ei ole ollut aihetta epäillä.

Kohtien 3 ja 4 osalta kilpailuvirasto viittaa siihen, ettei Amicalla ole ollut määräävää markkina-asemaa relevanteilla hyödykemarkkinoilla, eikä kilpailuoikeudellisessa mielessä erityisasemaa suhteessa valtioon. Jos Amica on nauttinut jostakin erityiskohtelusta tai erioikeuksista Suomen valtion toimiin nähden, kysymys kuuluu hankintalain piiriin.

Kohtien 5, 8 ja 10 osalta kilpailuvirasto on lausunut, ettei ole ollut tarpeen analysoida, onko yhtiöiden toiminnoilla ollut vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, koska yritysten ei ole katsottu syyllistyneen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevat EY:n kilpailusäännökset vastaavat kaikilta elinkeinonharjoittajan menettelytapoja koskevilta substantiivisilta osiltaan kilpailunrajoituslain vastaavia säännöksiä.

Kohdan 6 osalta kilpailuvirasto on lausunut, että se on päätöksessään todennut yritysten välisen yhteistyön kilpailunrajoituslain kannalta relevantit vaikutukset, eikä niihin ole sisältynyt kilpailunrajoituslain vastaista menettelyä.

Kohtien 9 ja 10 osalta epäilyä siitä, että Metos rajoittaisi suurkeittiölaitteiden huoltoa ja siten käyttäisi väärin mahdollista määräävää markkina-asemaansa ei ole esitetty Kopalin toimenpidepyynnössä. Toimenpidepyynnössä on esitetty, että Metos on laatinut julkisten hankintayksiköiden kanssa huoltosopimuksia, joiden avulla Metos on pyrkinyt sitomaan julkiset hankinnat itselleen. Kilpailuvirasto on katsonut, että toimenpidepyynnössä esitetty väite ei ole antanut aihetta epäillä Metoksen syyllistyneen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.

Kilpailuvirasto on katsonut, että muut valittajan esittämät väitteet kuuluvat hankintalain piiriin, eivätkä kuulu kilpailuviraston toimivaltaan.

Hackman Metos Oy Ab:n vastine

Hackman Metos Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus

1. jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin kysymys on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/92) piiriin kuuluvista asioista;

2. hylkää Kopal Markkinointi Oy:n valituksen perusteettomana siltä osin kuin valitus koskee väitettyä kilpailunrajoituslain vastaista menettelyä; sekä

3. velvoittaa valittajan korvaamaan Hackman Metos Oy Ab:n asianosais- ja oikeudenkäyntikulut 16.616,40 euroa (sis. alv.) täysimääräisesti korkoineen.

Perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa. Valituksessa on käsitelty enimmäkseen asioita, jotka on ratkaistu lainvoimaisesti, tai joiden käsittely ei kuulu asian yhteyteen. Markkinaoikeuden tulisi pysyttää kilpailuviraston päätös, jolla se on poistanut asian käsittelystä.

Kilpailusäännösten mukaan määräävässä markkina-asemassa oleminen ei ole kiellettyä. Valituksesta ei ole ilmennyt selkeästi miten Metos olisi käyttänyt väärin väitettyä määräävää markkina-asemaansa.

Metoksen arvion mukaan relevantteina markkinoina voidaan lähtökohtaisesti pitää erikseen ammattikeittiölaitteiden myyntiä ja huoltoa Suomessa. Metos ei ole määräävässä markkina-asemassa relevanteilla markkinoilla tarkasteltaessa myynti- ja huoltomarkkinoita yhdessä tai erikseen.

Valituksessa on väitetty, että Metos olisi itse ilmoittanut markkinaosuudekseen 63 % kaikkien suurkeittiölaitteiden osalta Suomessa. Metos on kertonut julkisuudessa, että sen toimittamien laitteiden osuus niin sanotuista Metos-keittiöistä on ollut noin 62,7 % keittiöiden koko laitekannasta laskettuna. Metos-keittiöillä on tarkoitettu keittiöitä, joissa Metos tai sen edeltäjät, jotka ovat toimittaneet samoja laitteita, on ollut päälaitetoimittajana.

Metos ei ole rajoittanut laitteiden ostajien oikeutta käyttää muita huoltoliikkeitä. Metos ei ole sitonut laitetoimituksia ja huoltoa eikä ole edellyttänyt yksinoikeutta huoltotoiminnassa laitetoimitusten ehtona. Tältä osin Metos on viitannut myös kilpailuviraston päätökseen 16.1.1998 Dnro 962/61/97.

Metoksen yhteistyö Amican kanssa on perustunut molempien osapuolten liiketaloudellisiin intresseihin, eikä ole ollut kilpailunrajoituslain vastaista. Amica on Metoksen asiakas, mutta kysymys ei ole ollut yksinosto- tai yksinmyyntisopimukseen verrattavasta järjestelystä.

Metos ei ole menetellyt tavalla, joka olisi rajoittanut EU:n jäsenvaltioiden välistä kauppaa.

Asian laatuun nähden olisi kohtuutonta, että Metoksen asianosais- ja oikeudenkäyntikulut jäisivät osaksikaan Metoksen vahingoksi.

Amica Ravintolat Oy:n vastine

Amica Ravintolat Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Kopal Markkinointi Oy:n valituksen perusteettomana.

Kopalin väitteet Amican erityisasemasta suhteessa Suomen valtioon sekä Amican kyvystä vaikuttaa julkisiin hankintoihin ja EU:n jäsenvaltioiden välisen kaupan rajoittamiseen ovat olleet täysin perusteettomia. Sopimukset eri yksiköiden kanssa on tehty tapauskohtaisesti tai muutamia yksiköitä koskevina. Eriytetty kilpailuttaminen on osaltaan estänyt tietyn yrittäjän systemaattisen ja määrätietoisen suosimisen.

Julkishallinnon piiriin kuuluvia henkilöstöravintoloita ei voida pitää erillisinä suljettuina markkinoina. Julkishallinnon piiriin kuuluvat henkilöstöravintolat ovat toimineet samoilla periaatteilla kuin henkilöstöravintola-ala yleensäkin. Opiskelijaravintoloista ja yhden viraston henkilöstöravintoloista ei tavallisesti ole peritty vuokraa, vaan toimeksiantaja on edellyttänyt palvelujen hintojen olevan vastaavasti alhaisemmat. Kyseisiin ravintoloihin voidaan tehdä, ja on usein tehty, yksiköiden kanssa sovituin ehdoin käyttäjäsopimuksia myös muille kuin julkishallinnon työntekijöille.

Metoksen ja Amican välillä ei ole ollut omistuksellista yhteyttä, eikä Amicalla ole muutenkaan ollut mitään syytä suosia Metosta. Liikesuhteet ovat perustuneet puhtaasti kaupallisiin syihin.

Yrityksillä ei myöskään ole ollut yhteisiä työntekijöitä. Yksittäisten henkilöiden siirtymistä yhtiöstä toiseen ei ole tapahtunut enempää kuin työmarkkinoilla yleensä.

Kopal Markkinointi Oy:n vastaselitykset ja muut kirjelmät

Kopal Markkinointi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus

1. kieltää Amica Ravintolat Oy:tä ja Hackman Metos Oy:tä jatkamasta kilpailua rajoittavaa yhteistyötään siten, että Amica Ravintolat Oy tai Hackman Metos Oy ei saa toimia suurkeittiölaitteiden hankinta-agenttina, suunnittelijana tai konsulttina julkisen hankinnan alaisissa hankintakohteissa;

2. kieltää Hackman Metos Oy:tä laatimasta toistaiseksi voimassa olevia huoltosopimuksia, joilla Hackman Metos Oy:lle varataan yksinoikeus tuottaa huoltopalveluja julkiselle hankintayksikölle;

3. asettaa kieltojen tehosteeksi uhkasakon; sekä

4. hylkää Hackman Metos Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Kopal on kirjelmissään esittänyt muun ohella seuraavaa. Valituksessa ei ole kysymys julkiseen hankintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä, vaan kilpailuoikeuden alaan liittyvästä määräävän markkina-aseman tapauksesta, jolla on julkisen hankinnan ulottuvuus siltä osin, että esitetyt tapaukset ovat kuuluneet julkisten hankintojen piiriin. Kyseessä ei ole valitus tehdystä hankintapäätöksestä, vaan valitus Metoksen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvistä toimenpiteistä.

Samaan kysymykseen liittyy olennaisesti Amican ja Metoksen välinen kiinteä yhteistyö. Asiassa on käsitelty julkisia hankintoja, koska kyseisten yritysten menettely on tullut esiin nimenomaan julkisten hankintojen yhteydessä. Yritysten välinen yhteistyö on ensisijaisesti rikkonut kilpailunrajoituslain 7 §:ää ja toissijaisesti kilpailunrajoituslain 9 §:ää.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on ilmennyt Metoksen kilpailunrajoituslain vastaisena yhteistyönä Amican kanssa, eli kyse on ollut muusta kuin kilpailunrajoituslain 7 §:n 1-5 kohtien mukaisesta menettelystä. Vaikka yhteistyön tarkoituksena ei suoranaisesti olisikaan ollut rajoittaa kilpailua, yhteistyön seurauksena on ollut kielletty kilpailun rajoittaminen, joka Metoksen määräävässä markkina-asemassa olevana yrityksenä olisi tullut ottaa liiketoiminnassaan huomioon.

Relevantit markkinat ovat niin sanotut suurkeittiömarkkinat. Metoksen määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on ilmennyt hankintalain alaisten kohteiden markkinoilla. Esimerkkeinä kilpailunrajoituslain vastaisesta yhteistoiminnasta ovat Turun virastotalon ja Joensuun tiedepuiston keittiölaitteiden hankinnat.

Valtion kiinteistölaitos on pyytänyt tarjouksia Turun virastotalon keittiölaitteista 18.6.1999. Kaikki tarjoukset on hylätty liian korkean hinnan vuoksi. Tehty keittiösuunnitelma ei myöskään ollut tyydyttänyt Amicaa, jonka kanssa oli tehty tilojen vuokraa koskeva sopimus. Tarjousten hylkäämistä koskevassa kirjeessä oli kehotettu ottamaan yhteyttä suoraan Amicaan uusien tarjousten kanssa. Amicalle on siis annettu yksinomainen päätösvalta julkisen hankinnan osalta. Amica on sittemmin tehnyt sopimuksen keittiölaitteiden toimittamisesta Metoksen kanssa. Metos on toimittanut kohteeseen laitteita ja laskuttanut laitteista lähes kaksinkertaisen määrän verrattuna alkuperäiseen tarjoukseen, vaikka tarjousten hylkäämisen syy on ollut nimenomaan tarjousten liian korkea hinta.

EY:n komissio on antanut perustellun lausunnon Senaatti-Kiinteistöjen suurkeittiölaitehankintaa koskevassa asiassa. Komissio on katsonut Senaatti-Kiinteistöjen Turun virastotalon suurkeittiöhankinnassaan rikkoneen EY:n perustamissopimuksen perustavanlaatuisia oikeussääntöjä ja erityisesti syrjimättömyyden periaatetta, kun se on käyttänyt ravintolansa vuokralaista eli Amicaa hankinta-agenttina eikä ole julkaissut kynnysarvon alittavasta hankinnasta hankintailmoitusta, vaan hankinta-agentti on hankkinut laitteet suoraan Metokselta.

Metoksen ja Amican palveluksessa on tai on ollut eräs henkilö samanaikaisesti. Yritykset ovat molemmat todenneet tekevänsä kiinteää yhteistyötä toistensa kanssa.

Pohjois-Karjalan Yh-Rakennuttaja Oy on pyytänyt tarjouksia Joensuun tiedepuistoon tarvittavien keittiön laitteiden ja kaluston hankinnasta 2.12.1999. Kohteesta on antanut lisätietoja henkilö, joka on toiminut tuolloin Amican hankintavastaavana. Samaan aikaan hän on toiminut Metoksen avainasiakaspäällikkönä. Kyseinen henkilö ei ole voinut arvioida puolueettomasti hankintaa tai muiden tarjouskilpailuun osallistuneiden yritysten asemaa. Kopalin saamien tietojen mukaan tarjouskilpailun on voittanut Metos.

Sama henkilö on toiminut Amican puolesta keittiösuunnittelijana Vaasassa sijaitsevassa hankintakohteessa 9.1.2001-30.11.2001. Samaan aikaan hän on ollut koko ajan Metoksen palveluksessa. Kyseisissä tapauksissa Kopal ja muut tarjoajat ovat joutuneet keskustelemaan laitehankinnoista kilpailijan edustajan kanssa. Metoksen edustaja on myös osaltaan ollut päättämässä tarjousten hylkäämisestä ja hyväksymisestä. Olennaista tapauksissa on ollut se, ettei hankintayksikkö ole ollut tietoinen kyseisen henkilön yhteydestä Metokseen.

Keväällä 2002 toteutetussa Malmin palvelutalon rakennusprojektissa keittiölaitehankintojen rakennuttajakonsulttina/hankinta-agenttina/ suunnittelijana on toiminut Metos. Se on pystynyt vaikuttamaan siihen, ettei Kopalin tarjousta ole hyväksytty.

Metos on omistus- ja työntekijäjärjestelyissä päässyt suhteessa Amicaan sellaiseen asemaan, että Metos on hyväksytty laitetoimittajaksi kaikissa Amican kohteissa. Metoksen ja Amican menettely on vaikuttanut olennaisesti alan kilpailuolosuhteisiin niin, että kilpailijoiden toiminnan laajeneminen on mahdotonta edellä mainitunlaisissa tilanteissa. Menettely on kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin vastaista.

Samalla kyse on ollut horisontaalisesta kilpailunrajoituksesta Metoksen ja Amican välillä. Metos ja Amica ovat jakaneet markkinoita ja Amica on rajoittanut hankintalähteensä yhteen toimittajaan. Menettely ei ole tehostanut kummankaan yrityksen tuotantoa taikka taloudellista asemaa tai teknistä kehitystä.

Metoksella on määräävässä markkina-asemassa olevana yrityksenä mahdollisuus yhdistää huolto ja hankinnat yhdeksi kokonaisuudeksi, vaikka huoltosopimuksissa ei sitä suoranaisesti olisikaan edellytetty. Mikäli jollakin hankintayksiköllä on huoltosopimus Metoksen kanssa, se merkitsee sitä, että hankintayksikkö harkitsee hankintalain mukaista kokonaisedullisuutta toisesta näkökulmasta kuin hankintayksikkö, jolla ei ole kiinteää huoltosopimusta. Huoltosopimuksia tekemällä Metos voi sitouttaa hankintayksiköt tekemään hankintapäätökset myös tulevaisuudessa Metoksen hyväksi. Markkinoille tulon kynnys on tällaisissa tilanteissa huomattavasti korkeampi kuin normaalissa kilpailutilanteessa. Esimerkiksi Ilomantsin kunnalla on ollut toistaiseksi voimassa oleva huoltosopimus Metoksen kanssa. Kunta on kahdessa päätöksessä tehnyt hankintapäätöksen Metoksen hyväksi, vaikka sen tarjous on ollut kallein.

Valitus ja asiassa esiin tuodut seikat huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että Metos pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lisävastineet

Metos ja Amica ovat antaneet lisävastineensa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle.

Asian tutkiminen

Kopalin valituksen perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu käsitellä sitä, onko Amica tai Metos syyllistynyt sellaiseen kilpailunrajoituslain vastaiseen toimintaan, jonka johdosta kilpailuviraston olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin. Sen sijaan markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa ensiasteena tutkia sellaisia väitettyjä kilpailunrajoituksia, jotka eivät ole olleet kilpailuviraston käsiteltävinä tai joiden on väitetty tapahtuneen kilpailuviraston asiassa 29.1.2002 tekemän päätöksen jälkeen.

Kopalin näkemyksen mukaan Amica on määräävässä markkina-asemassa julkisten ravintolapalveluiden markkinoilla Suomessa ja Metos määräävässä markkina-asemassa suurkeittiölaitteiden markkinoilla. Kopalin mukaan Amica ja Metos ovat käyttäneet väärin väitettyä määräävää markkina-asemaansa toimimalla yhteistyössä suurkeittiölaitteiden julkisissa hankinnoissa sellaisissa kohteissa, joissa Amica on julkisyhteisön ravintolatilojen vuokralaisena voinut vaikuttaa tiloihin hankittavien laitteiden hankintapäätöksiin. Yhteistyössä on Kopalin mukaan ollut kysymys pyrkimyksestä edistää Metoksen tuotteiden myyntiä julkisyhteisöille. Kopal on lisäksi pitänyt yhteistyötä kilpailunrajoituslain 6 §:n vastaisena. Metos on laatinut huoltosopimuksia julkisten hankintayksikköjen kanssa. Kopalin mukaan huoltosopimusten tarkoituksena on ollut sitouttaa hankintayksiköt hankkimaan myös suurkeittiölaitteet Metokselta.

Toimenpidepyynnössään valittaja on viitannut kahteen vuosilta 1999 ja 2001 olevaan julkista hankintaa koskevaan tapaukseen. Koska kilpailuviraston toimivaltaan ei kuulu hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien asioiden käsitteleminen, virasto on siirtänyt kauppa- ja teollisuusministeriön käsiteltäväksi Kopalin toimenpidepyynnön siltä osin kuin se on koskenut julkisista hankinnoista annetun lain soveltamiseen liittyviä kysymyksiä.

Edellä mainittujen kahden hankinnan lisäksi Kopal on viitannut markkinaoikeudelle toimittamissaan kirjelmissä kahteen muuhun, vuonna 1999 ja vuonna 2002 tapahtuneeseen hankintatapaukseen.

Kopal on ilmoittanut, ettei sen valituksessa ole kysymys julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) mukaisesta hakemuksesta, vaan nimenomaan kilpailunrajoituslain mukaisesta valituksesta.

Kilpailunrajoituslain 21 §:n 1 momentin mukaan kilpailuviraston kilpailunrajoituslain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Hallintolainkäyttölakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että valitusoikeutta ei voitaisi johtaa yksinomaan päätöksen välillisistä vaikutuksista. Välittömyyskriteerin soveltuvuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota kunkin asian laatuun ja asiassa ilmenevään oikeussuojan tarpeeseen.

Pelkästään se seikka, että jokin taho on ollut toimenpidepyynnön tekijä, ei oikeuskäytännön mukaan tuota valitusoikeutta kyseiselle taholle.

Kopal ja Metos ovat kumpikin suurkeittiölaitteiden toimittajia. Kopal on katsonut kilpailunrajoituksen ilmenevän nimenomaan sellaisissa suurkeittiölaitteiden julkisissa hankinnoissa, joissa Amica vuokralaisasemansa johdosta pääsee vaikuttamaan hankintapäätökseen suosimalla Metosta. Kopalin mukaan Metoksen julkisten hankintayksiköiden kanssa solmimat huoltosopimukset ovat johtaneet siihen, että myös laitehankinnat on tehty Metokselta.

Valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden hankintalaissa tarkoitettujen hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava hankintalakia. Julkisissa kohteissa, joissa Amica on vuokralaisena, keittiökalusteiden hankintapäätökset tekee yleensä Amican vuokranantajana toimiva hankintayksikkö. Mikäli hankintayksikkö antaa hankinnan Amican tai jonkin muun tahon tehtäväksi, tulee myös tämän tahon noudattaa menettelyssä hankintalain säännöksiä.

Mikäli hankintamenettely ei ole tarjoajan mielestä ollut hankintalaissa tarkoitetulla tavalla syrjimätön ja tasapuolinen, tarjoaja voi kunkin yksittäisen hankinnan osalta käyttää hankintalaissa säädettyjä oikeussuojakeinoja. Siten myös Kopal voi saattaa asian hankintalain mukaisena hakemuksena hankintalain 9 b §:ssä säädetyssä määräajassa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli katsoo tulleensa syrjityksi tietyssä yksittäisessä julkisyhteisön hankintamenettelyssä.

Kun Kopal ja Metos osallistuvat julkista hankintaa koskevaan tarjouskilpailuun, ne ovat kumpikin tarjoajan asemassa. Kuten edellä on todettu, hankintayksikön tai sen valtuuttaman tulee järjestää hankintamenettely sellaiseksi, että se on tasapuolinen ja syrjimätön kaikkia tarjoajia kohtaan. Mikäli Amica jossakin tapauksessa tekee hankintapäätöksen hankintayksikön puolesta, on siten myös Amica velvollinen noudattamaan hankintalakia ja huolehtimaan siitä, ettei ketään tarjoajaa suosita tai syrjitä. Samoin nimenomaan hankintayksikölle kuuluu sen arvioiminen, mikä mahdollinen merkitys olemassa olevalla huoltosopimuksella on laitehankintojen kannalta. Mikäli tarjoajan mielestä laitehankinnassa on otettu huoltosopimus huomioon hankintalain vastaisesti, on tarjoajalla käytössään hankintalain mukaiset oikeussuojakeinot.

Kopal ei ole saattanut kirjelmissä mainitsemiaan hankintapäätöksiä vireille markkinaoikeudessa hankintalain mukaisella hakemuksella. Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa tämän kilpailuviraston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta tutkia, onko Kopalia mahdollisesti syrjitty hankintamenettelyissä, joissa Amica ja Metos ovat olleet mukana tai onko hankinnoissa, joissa Amica ja Metos ovat olleet mukana muutoin menetelty hankintalain vastaisesti.

Kopal on Metoksen kilpailija, johon kilpailuviraston päätös siltä osin kuin siinä on kysymys Metoksen väitetystä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä vaikuttaa ainoastaan välillisesti.

Kun kilpailuviraston päätös ei vaikuta välittömästi Kopalin oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, ei Kopalilla ole, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentti, valitusoikeutta kilpailuviraston päätöksestä siltä osin kuin siinä on käsitelty Hackman Metos Oy Ab:n väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Amica ja Kopal ovat keskenään potentiaalisia liikekumppaneita. Markkinaoikeus on siten tutkinut valituksen siltä osin kuin valituksessa on kyse Amican väitetystä kilpailunrajoituslain vastaisesta menettelystä suhteessa Kopaliin.

Markkinaoikeuden arviointi

Kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentin mukaan määräävä markkina-asema katsotaan olevan elinkeinonharjoittajalla tai elinkeinonharjoittajien yhteenliittymällä, jolla koko maassa tai tietyllä alueella on yksinoikeus tai muu sellainen määräävä asema tietyillä hyödykemarkkinoilla, että se merkittävästi ohjaa hyödykkeen hintatasoa tai toimitusehtoja taikka vastaavalla muulla tavalla vaikuttaa kilpailuolosuhteisiin tietyllä tuotanto- tai jakeluportaalla.

Kilpailuvirasto on päätöksessään katsonut Amican osalta relevanteiksi markkinoiksi henkilöstöravintolamarkkinat Suomessa. Amican osuus näillä markkinoilla on noin 30 % eikä sillä ole määräävää markkina-asemaa relevanteilla markkinoilla.

Kilpailuviraston päätöksessä on todettu, että uusien yritysten alalle tulo on esteetöntä ja henkilöstöravintolapalvelujen käyttäjille on ainakin jossain määrin tarjolla myös henkilöstöravintolapalvelut korvaavia, yleisiä lounasravintolapalveluja. Markkinaoikeus toteaa, että myös julkisyhteisöjen ylläpitämien henkilöstöravintoloiden käyttäjille on yleensä olemassa vaihtoehtoisia lounasravintolapalveluja. Samoin yhteisöillä, jotka vuokraavat tilojaan henkilöstöravintolatoimintaa varten, on olemassa useita vaihtoehtoja kyseisten palvelujen tuottajien suhteen. Asiassa ei ole esitetty seikkoja, joiden mukaan Amican asemaa tulisi arvioida kilpailuviraston päätöksestä poikkeavalla tavalla.

Koska Amican ei ole todettu olevan määräävässä markkina-asemassa relevanteilla markkinoilla, Amicaa ei myöskään koske kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitettu määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto. Amicalla ei siten ole esimerkiksi määräävään markkina-asemaan liittyvää erityistä tasapuolisuusvelvoitetta liikekumppaneitaan kohtaan.

Kilpailunrajoituslain 6 §:ssä on säädetty menettelyistä, jotka on kielletty samalla tuotanto- tai jakeluportaalla toimivilta elinkeinonharjoittajilta tai näiden yhteenliittymiltä. Amican ja Metoksen mahdollisessa yhteistyössä ei ole ollut kysymys kilpailunrajoituslain 6 §:ssä kielletystä horisontaalisesta yhteistyöstä, koska saadun selvityksen mukaan ne eivät toimi samalla tuotanto- tai jakeluportaalla.

Amican ei ole muutoinkaan osoitettu menetelleen asiassa kilpailunrajoituslain vastaisesti.

Edellä olevan perusteella asiassa ei ole ilmennyt perusteita muuttaa kilpailuviraston päätöstä Kopalin valituksen johdosta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei olisi kohtuullista, että Hackman Metos Oy Ab joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hackman Metos Oy Ab on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Vaadituista kuluista on siten vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää tutkimatta valituksen siltä osin kuin siinä on kysymys Joensuun tiedepuiston ja Malmin palvelutalon hankintoihin liittyvistä väitetyistä kilpailunrajoituksista, jotka eivät ole olleet kilpailuviraston tutkittavina.

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on kysymys julkisista hankinnoista annetun lain soveltamisen piiriin kuuluvista vaatimuksista.

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on kysymys vaatimuksista, jotka koskevat Hackman Metos Oy Ab:n väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Muilta osin markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kopal Markkinointi Oy:n korvaamaan Hackman Metos Oy Ab:lle kohtuullisiksi katsottuina oikeudenkäyntikuluina 7.000 euroa. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Kilpailunrajoituslain 21 §:n nojalla tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Maarit Lindroos sekä asiantuntijajäsenet Antti Aine, Risto Airikkala ja Tarja Jaakkola.

Asiassa on äänestetty. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä.

LIITE

Asiantuntijajäsen Antti Aineen eriävä mielipide:

Kopal on kilpailuvirastolle 28.11.2001 tekemässään toimenpidepyynnössä katsonut Metoksen väärinkäyttäneen kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaisesti määräävää markkina-asemaansa suurkeittiölaitteiden markkinoilla. Lisäksi Kopal on katsonut, että Metoksen ja Amican välinen yhteistyö julkisten hankintojen yhteydessä rajoittaa kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaisesti kilpailua. Kilpailuvirasto on 29.1.2002 tekemällään päätöksellä poistanut asian käsittelystä. Kopal on 22.2.2002 valittanut kilpailuviraston edellä mainitusta päätöksestä kilpailuneuvostolle. Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle. Asiassa on kyse siitä, tuleeko Kopalin valitus ottaa markkinaoikeudessa tutkittavaksi.

Kilpailunrajoituslain 21 §:ssä säädetään, että kilpailuviraston kilpailunrajoituslain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Hallintolainkäyttölain esitöissä (HE 217/1995 vp, s. 39) todetaan, että valitusoikeus on ensinnäkin sillä, johon päätös on kohdistettu. Valitusoikeus on siten sillä, jolle päätöksessä on nimenomaisesti asetettu jokin velvollisuus, rajoitus tai kielto tai jolta on evätty kokonaan tai osittain jokin oikeus tai etu. Edellä mainitun lisäksi valitusoikeus on sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, mutta johon päätöstä ei ole muodollisesti kohdistettu. Valitusoikeutta ei voida yksinomaan johtaa päätöksen välillisistä vaikutuksista. Päätöksen välittömiä vaikutuksia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota kunkin asian laatuun ja asiassa ilmenevään oikeussuojan tarpeeseen.

Kilpailunrajoituslain esitöissä (HE 243/1997 vp, s. 35) lausutaan, että hallintolainkäyttölain mukainen valitusoikeus katsotaan olevan ainakin sellaisella elinkeinonharjoittajalla, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee. Elinkeinonharjoittajan intressin välittömyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon erityisesti voimassa olleen 13 §:n soveltamiskäytäntö, hallintolainkäyttölain 6 § ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet. Kilpailunrajoituksen kohteen muutoksenhakuoikeus edellyttää, että kilpailuviraston päätöksellä on suora ja välitön vaikutus kyseessä olevan elinkeinonharjoittajan oikeusasemaan. Kilpailunrajoituksen aikaansaaneen elinkeinonharjoittajan kilpailijoilla, joihin kilpailuviraston päätös välillisesti vaikuttaa, ei välittömän intressin puuttuessa voida katsoa olevan muutoksenhakuoikeutta.

Kopal ja Metos ovat suurkeittiölaitteiden toimittajia. Ne ovat toistensa kilpailijoita suurkeittiölaitteiden markkinoilla. Kopal on katsonut kilpailuviraston 29.1.2002 tekemää päätöstä koskevassa valituksessaan Metoksen rikkoneen kilpailunrajoituslain 7 §:ää muun ohella siten, että Metos on laatinut julkisten hankintayksiköiden kanssa suurkeittiölaitteita koskevia huoltosopimuksia, joiden avulla Metos on pyrkinyt sitouttamaan hankintayksiköt hankkimaan myös suurkeittiölaitteet Metokselta. Lisäksi Kopal on katsonut, että Metos ja Amica ovat menetelleet kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaisesti toimimalla yhteistyössä julkisten hankintojen yhteydessä tarkoituksenaan edistää Metoksen tuotteiden kysyntää.

Kilpailuviraston päätös asiassa koskee ensinnäkin Metoksen väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä suurkeittiölaitteiden markkinoilla Suomessa. Tällöin Kopalin valitusoikeuden arvioinnin osalta keskeiseksi kysymyksesi nousee, ovatko kilpailuviraston päätöksessä tarkastellut kilpailunrajoitukset koskeneet välittömästi Kopalia. Korkein hallinto-oikeus on 6.3.2001 antamassaan päätöksessä (taltio 390, diaarinumero 3220/2/0) katsonut, että kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön tehneen toimijan tulee saadakseen valitusoikeus pystyä osoittamaan, että hän on elinkeinonharjoittajana joutunut kyseisen kilpailunrajoitukseksi katsomansa menettelyn piiriin tai että hänellä muutoin on asiassa taloudellista intressiä.

Asiassa on muun ohella kyse Metoksen soveltamien sopimuskäytäntöjen asiakkaita sitovasta vaikutuksesta. Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan soveltamien asiakkaita sitovien sopimuskäytäntöjen kilpailua rajoittavia vaikutuksia on tarkasteltava sekä vertikaalisessa että horisontaalisessa ulottuvuudessa. Ensinnäkin on ilmeistä, että sitova sopimuskäytäntö vaikeuttaa määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiakkaan toimintavapautta. Tällainen asiakas ei voi vaihtaa sopimuskumppania ilman merkittäviä vaikeuksia esimerkiksi saadessaan voimassa olevaa sopimusta edullisemman tarjouksen toiselta elinkeinonharjoittajalta.

Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiakkaita sitovat sopimuskäytännöt vaikuttavat välittömästi myös kilpailijoihin. Määräävässä markkina-asemassa oleva elinkeinonharjoittaja pyrkii sitovilla sopimuskäytännöillä vakauttamaan vallitsevan tilanteen markkinoilla ja samalla suojelemaan omaa markkina-asemaansa kilpailijoilta. Asiakkaita sitovat sopimuskäytännöt estävät kilpailijoita saamasta määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiakkaita omiksi sopimuskumppaneikseen. Tällaiset sopimuskäytännöt vaikeuttavat kilpailijoiden mahdollisuuksia esimerkiksi toimintaansa tehostamalla asettaa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys kovenevan kilpailun alaiseksi ja heikentävät potentiaalisten kilpailijoiden halukkuutta tulla markkinoille. Asiakkaita sitovat sopimuskäytännöt vaikuttavat tätä kautta haitallisesti myös markkinoiden toimivuuteen kokonaisuutenaan.

Kopal on toiminut Metoksen kilpailijana suurkeittiölaitteiden markkinoilla. Metoksen soveltamilla sopimuskäytännöillä, joilla on väitetty sidottavan Metoksen asiakkaita, on katsottava olleen välittömiä vaikutuksia Kopalin asemaan.

Näillä perusteilla katson, että Kopalin valitus tulee ottaa tutkittavaksi siltä osin, kun on kyse Metoksen väitetystä määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä suurkeittiölaitteiden huoltosopimuksen solmimisen osalta. Lisäksi Kopalin valituksen osa, joka koskee Metoksen ja Amican väitettyä kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaista yhteistyötä julkisten hankintojen yhteydessä, tulee ottaa tutkittavaksi sekä Metoksen että Amican osalta. Muilta osin päädyn samaan lopputulokseen kuin markkinaoikeuden enemmistö.

Vakuudeksi Kaisa Meriluoto