Court awards partial compensation to sole bidder for discriminatory tender procedure and price disclosure.

TARJOUSPYYNNÖT JA HANKINTAPÄÄTÖS

Honkalammen kuntayhtymä on 12.4.2002 pyytänyt tarjouksia osasto Metsälän (L-talon) muutostyön rakennusurakasta. Urakkamuotona on jaettu urakka. Rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana. Putki-, ilmanvaihto-, rakennusautomaatio- ja sähkötöiden urakat toteutetaan pääurakkaan alistettuina sivu-urakoina.

Rakennusteknisistä töistä tarjousta on pyydetty 12 urakoitsijalta, sähkötöistä kuudelta urakoitsijalta ja LVI-urakasta kahdeksalta urakoitsijalta. Rakennusteknisiä töitä koskevassa tarjouspyynnössä on pyydetty erillishinta pihatöistä ja urakka-alueen ulkopuolisella osalla pintatöistä ja mattojen asennuksista. Tilaaja on pidättänyt itsellään oikeuden hylätä tai hyväksyä tarjous. Tarjouksista on ilmoitettu valittavan se, joka on halvin tai kokonaistaloudellisesti halvin. Lisäksi on ilmoitettu, että hankintayksikkö voi myös suorittaa rakennustekniset työt osin tai kokonaan omana työnä ja/tai vuositöinä.

Urakkaohjelman kohdan 15.2 mukaan tarjouksista hyväksytään hinnaltaan halvin tarjous.

Määräaikaan 13.5.2002 mennessä hankintayksikkö on saanut rakennusteknisistä töistä tarjouksen Mat-Rak Ky:ltä hintaan 578.768 euroa (sis.alv.). Sähkötöiden osalta ei ole saatu yhtään tarjousta ja LVI-urakasta on saatu kolme tarjousta. Automaatiosta ja paloilmoitinurakasta on tullut kummastakin yksi tarjous.

Kuntayhtymän hallitus on 16.5.2002 päättänyt, että peruskorjauksen toteutuksesta käydään uusi tarjouskilpailu elo-syyskuussa 2002 ja vuoden 2003 talousarvion valmistelussa huomioidaan peruskorjauksen 2. vaiheen määrärahat ja rahoitus. Perusteluina on esitetty, että vuoden 2002 talousarviossa kustannusarvio Metsälän peruskorjauksesta on laskettu suppeammalle vaihtoehdolle kuin nyt suunnitellussa peruskorjauksessa. Kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa on toteuttaa peruskorjaus toiminnan tarvitsemista lähtökohdista. Peruskorjaukseen tarvittavien määrärahojen suuruus tulee olemaan noin 700.000 euroa. Koska kevät näyttää olevan hinnaltaan ja toteutukseltaan huono ajankohta rakennuttajan kannalta, on tarkoituksenmukaisempaa ja taloudellisempaa siirtää peruskorjauksen toteutus syksyyn 2002 ja 2. vaihe alkuvuoteen 2003.

Pääurakkana toteutettavasta rakennusteknisten töiden urakasta on allekirjoitettu sopimus 9.10.2002 hankintayksikön ja Rakennusliike Mika Peltola Oy:n välillä.

HAKEMUS

Rakennustoimisto Mat-Rak Ky on vaatinut, että

1) hankintayksikön päätös poistetaan ja hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan valinta lain mukaisesti; tai

2) hankintayksikkö määrätään maksamaan hakijalle virheellisen menettelyn vuoksi hyvitysmaksuna laskettu kate 57.877 euroa lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksulla.

Vaatimuksia on perusteltu muun ohella seuraavasti. Hankintayksikkö on järjestänyt samasta urakasta kaksi tarjouskierrosta käytännössä samoilla suunnitelmilla. Ensimmäisellä kierroksella ainoan tarjouksen on tehnyt hakija. Tarjous on hylätty liian kalliina. Ainoan tarjouksen hylkäämiselle ei ole ollut laillista perustetta. Liian korkea hinta olisi sinänsä laillinen peruste, mutta tässä tapauksessa se ei ole uskottava. Toista kierrosta varten ei ole tehty olennaisia suunnitelman muutoksia, jotka olisivat alentaneet hintaa tuntuvasti. Ennen toista kierrosta on lisäksi julkistettu ensimmäisen kierroksen hinnat.

Myös toinen kierros on osoittanut, että hakijan alkuperäinen hinta on ollut oikea. Toteutuksen ajankohdan eli kevään kuntayhtymä on itse valinnut eikä voi sitä yhtäkkiä muuttaa. Toisen tarjouskierroksen ehto hyväksymiselle on ollut laiton, koska hankintalain 7 §:ssä edellytetään nimenomaan, että hankintayksikkö kertoo tarjouspyynnössä, noudatetaanko hyväksymisperusteena alinta hintaa vai kokonaistaloudellista edullisuutta. Valinta omana työnä tekemisen ja kilpailuttamisen välillä on tehtävä ennen hankintamenettelyn käynnistämistä.

Jotta uusi tarjouskierros olisi ollut lain mukainen, olisi suunnitelmia tullut karsia olennaisesti. Lisäksi olisi pitänyt laatia laskelmat tavoitelluista säästöistä.

Ensimmäisen tarjouskierroksen päätöksestä ei ole valitettu, koska hakija ei ole ollut tietoinen siitä, miten hankintamenettely jatkuisi. Kuntayhtymähän olisi voinut luopua koko hankkeesta.

VASTINE

Honkalammen kuntayhtymä on vaatinut hakemuksen hylkäämistä.

Perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa. Hankinnassa on käytetty rajoitettua menettelyä. Tarjouspyyntökirjettä ei lähetetty Mat-Rak Ky:lle. Tarjousajan kuluessa Mat-Rak Ky pyysi urakka-asiakirjoja ja ne toimitettiin 23.4.2002. Mat-Rak Ky teki tarjouksen 13.5.2002 mennessä. Tarjouksen voimassaoloaika oli määritelty tarjouskirjeen liitteenä olevan urakkaohjelman mukaisesti enintään kaksi kuukautta tarjouspyyntökirjeessä ilmoitetusta tarjouksen jättöpäivästä lukien. Tarjouksen voimassaoloaika päättyi näin ollen 12.7.2002.

Kuntayhtymän hallitus on 16.5.2002 päättänyt, että peruskorjauksen toteutuksesta käydään uusi tarjouskilpailu elo-syyskuussa 2002 ja vuoden 2003 talousarvion valmistelussa huomioidaan peruskorjauksen 2. vaiheen määrärahat ja rahoitus. Perusteluna tälle päätökselle oli se, että peruskorjaukseen tarvittavat määrärahat eivät riittäneet urakkaohjelman mukaiselle toteutukselle ja aikataululle. Urakan toteutus jouduttiin suunnittelemaan uudestaan ja toteutus jakamaan kahdelle vuodelle.

Hallituksen päätös perustui myös siihen, että rakennusurakasta saatu yksi tarjous oli liian kallis eikä rakennusurakasta ollut syntynyt todellista tarjouskilpailua yhden tarjouksen perusteella.

Tarjouksen hylkäämisperusteet oli määritelty urakkaohjelmassa (jos kaikki tarjoukset ovat liian kalliita tai muusta syystä epäedullisia). Tarjouspyyntökirjeessä oli mainittu, että tilaaja pidättää itselleen oikeuden hylätä tai hyväksyä tarjous. Hallituksen päätöksestä 16.5.2002 ei ole haettu muutosta markkinaoikeudessa.

Hallituksen päätös 16.5.2002 on ollut julkinen julkisuuslainsäädännön perusteella, josta syystä Mat-Rak Ky:n tarjoushinta näkyy päätöksessä.

Uudessa urakkakilpailussa tarjoukset oli jätettävä 6.9.2002 mennessä. Rakennusaika oli urakkaohjelman mukaan määritelty kuudeksi kuukaudeksi. Muutoksia suunnitelmiin tehtiin tarpeen mukaan eikä niiden mahdollinen vähäisyys ole peruste sille, ettei tilaaja saisi järjestää uutta tarjouskierrosta laajemman todellisen kilpailun aikaansaamiseksi. Urakkaohjelman kohdassa 15.2 on ollut maininta siitä, että tarjouksista hyväksytään hinnaltaan halvin tarjous. Halvimman tarjouksen teki Rakennusliike Mika Peltola Oy. Hankintapäätös on tehty noudattaen hankintalakia ja tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättä.

LAUSUNTO

Rakennusliike Mika Peltola Oy ei ole käyttänyt hyväkseen sille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

HANKINTAYKSIKÖN LISÄSELVITYS

Honkalammen kuntayhtymän valtuusto on 20.11.2001 taloussuunnitelmassa hyväksynyt Metsälän peruskorjauksen rakennusinvestointiin menomäärärahan 370.013 euroa ja hyväksynyt myöhemmin kokouksessaan 14.11.2002 kustannusarvioksi ilman arvonlisäveron osuutta 690.016 euroa. Hallitus on käsitellyt 26.9.2002 urakkatarjoukset ja siinä yhteydessä päättänyt, että rakennusurakka jaetaan kahden vuoden hankkeeksi siten, että rahoitus hoidetaan vuosien 2002 ja 2003 budjettiin varattujen määrärahojen kautta.

Uuden tarjouskilpailun kautta kustannusarvio on kohonnut, mutta urakkaan on voitu lisätä varustetasoa muun muassa hoitajakutsujärjestelmän ja oleskelutilojen kalusteiden osalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 b §:n 2 momentin mukaan hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus).

Saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole lähettänyt hakijalle 16.5.2002 §:n 67 kohdalla tehdyn päätöksen eikä 26.9.2002 §:n 118 kohdalla tehdyn päätöksen tiedoksiantamisen yhteydessä hakemusosoitusta markkinaoikeuteen. Hankintalain 9 b §:ssä säädetty määräaika hakemuksen tekemiselle ei ole siten alkanut kulua kummankaan päätöksen osalta.

Hankintamenettelyn arviointi

Kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa tarkoitettua rakennusurakoille asetettua kynnysarvoa. Näin ollen hankintaan tulevat sovellettaviksi hankintalain säännökset.

Honkalammen kuntayhtymä on aloittanut kysymyksessä olevan hankintamenettelyn 12.4.2002 päivätyllä tarjouspyynnöllä. Kuntayhtymän hallitus on kuitenkin 16.5.2002 päättänyt olla tekemättä hankintaa tuolloin saatujen tarjousten perusteella. Kuntayhtymä on 12.8.2002 pyytänyt uudet tarjoukset, ja kuntayhtymän hallitus on tehnyt tuon uuden tarjouskilpailun perusteella hankintapäätöksen 26.9.2002.

Aloitetun hankintamenettelyn keskeyttämisestä hankintaa tekemättä ei kynnysarvon alittavien hankintojen osalta ole nimenomaisia säännöksiä.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin ja 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on 16.9.1999 asiassa C-27/98 antamassaan tuomiossa tulkinnut rakennusurakoita koskevaa direktiiviä (93/37/ETY) katsoen, että hankintaviranomaisella ei ole velvollisuutta tehdä sopimusta ainoan tarjouskilpailuun soveltuvaksi osallistujaksi katsotun urakoitsijan kanssa. Tämän ratkaisunsa perusteluissa Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on muun ohella viitannut tavoitteeseen synnyttää tehokasta kilpailua. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään 28.11.2001 t. 2973 katsonut, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen tilanteessa, jossa saaduista tarjouksista toisen tultua hylätyksi jäljelle jäänyt tarjous oli ollut hankintayksikölle hinnaltaan liian korkea, syrjinyt tarjoajaa tai ollut myöskään julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:n tai muunkaan säännöksen vastaista.

Kuntayhtymän hallituksen päätöksen 16.5.2002 perustelujen mukaan päätös järjestää uusi tarjouskilpailu on perustunut siihen, että vuoden 2002 talousarviossa kustannusarvio Metsälän peruskorjauksesta oli laskettu suppeammalle vaihtoehdolle kuin sittemmin suunnitellussa peruskorjauksessa. Kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa oli toteuttaa peruskorjaus toiminnan tarvitsemista lähtökohdista. Peruskorjaukseen tarvittavien määrärahojen suuruus tuli olemaan noin 700.000 euroa. Koska kevät näytti olevan hinnaltaan ja toteutukseltaan huono ajankohta rakennuttajan kannalta, oli tarkoituksenmukaisempaa ja taloudellisempaa siirtää peruskorjauksen toteutus syksyyn 2002 ja 2. vaihe alkuvuoteen 2003.

Vuoden 2002 talousarviossa on varauduttu peruskorjaukseen 370.013 eurolla ja vuoden 2003 budjettiesityksessä on tähän hankkeeseen esitetty 320.000 euroa.

Kuntayhtymä oli 12.4.2002 pyytänyt kysymyksessä olevan urakan rakennustöistä tarjousta 12 urakoitsijalta, sähkötöistä kuudelta urakoitsijalta ja LVI-urakasta kahdeksalta urakoitsijalta. Hankintayksikkö oli tuolloin saanut rakennusteknisistä töistä tarjouksen vain hakijalta. Sähkötöiden osalta ei ollut saatu yhtään tarjousta. LVI-urakasta oli saatu kolme tarjousta. Automaatiosta ja paloilmoitinurakasta oli kummastakin saatu yksi tarjous.

Uudessa tarjouskilpailussa tarjouksia on pyydetty rakennusteknisistä töistä 12 urakoitsijalta, sähköurakasta 7 urakoitsijalta ja LVI-urakasta 8 urakoitsijalta. Tällä kertaa rakennusteknisistä töistä on saatu 8 tarjousta, sähköurakasta 3 tarjousta ja LVI-urakasta 3 tarjousta.

Kysymys on ollut rakennusteknisten töiden urakan lisäksi myös muiden töiden sivu-urakoita koskeneesta tarjouskilpailusta. Sähköurakasta hankintayksikkö ei saanut ensimmäisessä tarjouskilpailussa yhtään tarjousta. Myös muiden sivu-urakoiden osalta tarjousten määrä oli vähäinen.

Koska hankintayksikkö ei saanut yhtään tarjousta sähköurakasta, ei se olisi voinut toteuttaa rakennushanketta ensimmäisessä tarjouskilpailussa saatujen tarjousten perusteella.

Uudessa tarjouskilpailussa hankintayksikkö on saanut tarjouksia kaikista sivu-urakoista. Markkinaoikeus katsoo, että talousarviossa varattujen määrärahojen riittämättömyys, mahdollisuus jakaa hankinnan toteuttaminen myöhemmän tarjouskilpailun perusteella kahdelle vuodelle sekä saatujen tarjousten vähäinen määrä tai puuttuminen kokonaan ovat muodostaneet perustellun syyn jättää hankinta tekemättä ensimmäisen tarjouskilpailun perusteella ja järjestää uusi tarjouskilpailu. Koska hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy uuden tarjouskilpailun järjestämiseen, hankintayksikön ei voida katsoa järjestäneen uutta tarjouskilpailua syrjiäkseen hakijaa.

Hankintayksikkö on uuden tarjouskilpailun perusteella valinnut hinnaltaan halvimman tarjouksen, kuten sen on tarjouspyynnön perusteella tullutkin tehdä.

Hankintayksikkö ei edellä olevan perusteella ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hakemus on sen vuoksi hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Irma Telivuo, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen.

Asiassa on äänestetty. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä.

LIITE

Markkinaoikeustuomari Pertti Virtasen eriävä mielipide:

"Yhdyn enemmistön kantaan siitä, että hankintayksikkö on voinut markkinaoikeuden päätöksessä mainituin perustein keskeyttää hankinnan ja järjestää uuden tarjouskilpailun.

Julkisista hankinnoista annetun lain 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa. Tasapuolisuutta koskeva vaatimus edellyttää, että hankintayksikön on omilla toimillaan aktiivisesti pyrittävä varmistamaan, ettei ketään tarjoajaa syrjitä missään hankintamenettelyn vaiheissa. Kyse on näin ollen siitä, onko menettely kokonaisuudessaan ollut hakijaa syrjivää vai ei.

Katson hankintalain maininnan "kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa" käsittävän hankintamenettelyn kokonaisuudessaan. Siten myös nyt esillä olevassa asiassa hankintayksikön on uutta tarjouskilpailua järjestäessään tullut ottaa huomioon aikaisempi, samaa hankintaa koskeva menettelynsä, joka on johtanut siihen ettei ketään ole valittu urakoitsijaksi, vaan on päätetty järjestää uusi tarjouskilpailu.

Hankintayksikkö on tehnyt keskeyttämispäätöksen siitä lähtökohdasta, että hankintaa tullaan jatkamaan. Hankinnasta ei siis ole luovuttu. Tällöin hankintayksikön on joko keskeyttämispäätöksessä tai uudessa tarjouskilpailussa otettava huomioon aiempaan tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan asema, erityisesti siltä kannalta, mikä on tarjoushinnan julkistamisen merkitys. Tällaisessa keskeyttämispäätöstä koskevassa, poikkeuksellisessa tilanteessa, hankintayksikön on varmistettava, että uusi tarjouskilpailu on tasapuolinen ja syrjimätön kaikkien tarjoajien kannalta.

Katson olemassa olevien kilpailumahdollisuuksien hyödyntämiseen kuuluvan olennaisesti sen, että kaikki tarjoajat tekevät tarjouksensa toisistaan riippumattomasti siten, että tarjousten hintataso muodostuu kunkin tarjoajan omista lähtökohdista. Tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti hankintayksikön tulee varmistaa, että hankintamenettelyssä toteutuu tarjoajien itsenäinen hinnan asetanta.

Ratkaistava oikeuskysymys on edellä mainitun perusteella se, mitä hankintayksiköltä voidaan edellyttää tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden varmistamiseksi hankinnan keskeyttämiseen liittyvissä poikkeustilanteissa. Tällöin on tarkasteltava myös sitä, olisiko hankintayksikkö voinut menetellä toisin kuin mitä se on menetellyt.

Hankintayksiköllä on ollut käytännössä kolme vaihtoehtoa: hankinnan lykkääminen, jolloin aiemmalla päätöksellä ei enää ajankulumisen takia olisi merkitystä; hankinnan sisällön olennainen muuttaminen; tai tulevan hankinnan huomioon ottaminen jo keskeyttämispäätöstä tehtäessä. Tässä tapauksessa hankinta on keskeytetty kilpailun puuttumisen ja huonon ajankohdan takia. Tällöin ei kahta ensimmäistä vaihtoehtoa voida pitää hankintayksikön kannalta realistisina, koska hankinnan tarve ei ole muuttunut.

Viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 7 §:n 1 momentin mukaan viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä. Lainkohdan 2 momentin mukaan asiantuntijalausunnot ja muut sellaiset asiakirjat, jotka on päätetty avata tiettynä ajankohtana tai tietyn määräajan jälkeen, tulevat 1 momentissa tarkoitetuin rajoituksin julkisiksi, kun ne avataan. Viranomaiselle toimitetut hankinta-, urakka- ja muut tarjouskilpailun perusteella ratkaistavaa oikeustointa koskevat tarjoukset tulevat 1 momentissa mainituin rajoituksin julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty.

Katson, että edellä mainitusta lainkohdasta perusteluineen seuraa se, ettei hankinnan keskeyttämispäätöksessä ole julkisuuslainsäädännön kannalta velvoitetta ilmaista tarjoushintaa tai liittää keskeytyspäätökseen tarjousta. Kyse ei ole sellaisesta hankintapäätöksestä, jolla olisi valittu toimittaja, ja jossa tällä perusteella on ilmoitettava vähintään voittaneen tarjouksen hinta.

Hankintayksikkö olisi voinut varmistaa hankintamenettelyn olevan tasapuolista jättämällä ainoan tarjoajan hinnan julkaisematta keskeyttämistä koskevassa päätöksessään. Hankintayksikkö ei muutenkaan ole pyrkinyt aktiivisesti varmistamaan menettelyn tasapuolisuutta myös ensimmäiseen tarjouskilpailuun osallistunutta hakijaa kohtaan. Katson edellä mainituilla perusteilla, että menettely on ollut hakijaa syrjivää.

Hankintaa koskeva sopimus on jo allekirjoitettu. Hankintalain 9 §:ssä säädetyistä seuraamuksista kysymykseen voi siten tulla ainoastaan hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hakija on ollut ainoa tarjoaja ensimmäisessä tarjouskilpailussa, joka on ollut sisällöltään olennaisesti samanlainen kuin uusi tarjouskilpailu. Edellä todetun mukaisesti ensimmäistä tarjouskilpailua koskevasta keskeyttämispäätöksestä on ilmennyt hakijan tarjoushinta, joten toisen tarjouskilpailun tarjoajilla on ollut mahdollisuus omaa tarjoustaan tehdessään ottaa huomioon hakijan aikaisempi tarjoushinta. Toisen tarjouskilpailun voittajan hinta on ollut hakijan ensimmäisen kierroksen tarjoushintaa halvempi, vaikka hankintayksikkö ei ollut karsinut suunnitelmia toista tarjouskilpailua varten. Hakijan uudessa tarjouskilpailussa antama tarjous on ollut hinnaltaan toiseksi halvin.

Kun otetaan huomioon se, että voittaneen tarjouksen hintataso on saattanut perustua hankintayksikön julkaisemaan hakijan ensimmäisessä tarjouskilpailussa tarjoamaan hintaan ja se, että hakijan tarjoushinta on toisessa tarjouskilpailussa ollut toiseksi halvin, katson, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Katson siten asiassa olevan edellytykset hyvitysmaksun määräämiselle hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisesti.

Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko.

Hakija on esittänyt 57.877 euron määräisen hyvitysmaksuvaatimuksen. Hankintayksikkö on tehnyt 9.10.2002 sopimuksen Rakennusliike Mika Peltola Oy:n kanssa arvonlisäverottomaan hintaan 469.500 euroa. Hakija ei ole esittänyt selvitystä sille aiheutuneesta vahingosta. Katson, että hankintayksikkö tulisi määrätä maksamaan hakijalle asiassa kohtuulliseksi arvioimani hyvitysmaksu 15.000 euroa. Lisäksi hankintayksikkö tulisi velvoittaa korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 170 euroa."