Market Court dismisses unfair competition claims against a company for misleading environmental marketing claims.

Vastaaja oli mainoksissaan käyttänyt myös ilmaisua "tee samalla ympäristöteko". Vastaajan markkinoiman lämpöpumppujärjestelmän avulla hyödynnettävä energia oli esim. maaperään tai vesistöön varastoitunutta energiaa eikä sitä käytettäessä syntynyt päästöjä ympäristöön. Vastaajan markkinoima järjestelmä ei kuitenkaan riittänyt Suomessa kattamaan pientalon koko lämmitysenergian tarvetta, vaan osa siitä oli tuotettava muilla järjestelmillä. Vastaajan mainokset olivat omiaan antamaan liioitellun kuvan markkinoidun lämmitysjärjestelmän paremmuudesta muihin lämmitysjärjestelmiin ympäristönäkökohtien suhteen. Vastaaja oli käyttämällä mainoksissaan ilmaisua "tee samalla ympäristöteko", kertomatta samalla, että vastaajan markkinoimaa järjestelmää käyttämällä ei voida kokonaan kattaa pientalon lämmitysenergian tarvetta, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

SopMenL 1 § ja 6 §

OY TERMOCAL AB:N, JÄMÄTEK OY:N JA KAUKORA OY:N VAATIMUKSET

Oy Termocal Ab, Jämätek Oy ja Kaukora Oy ovat vaatineet, että IVT lämpöpumput Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) nojalla sakon uhalla kielletään

1) esittämästä markkinoinnissaan virheellistä ja harhaanjohtavaa vertailua vastaajan lämpöpumppujen ja öljylämmityksen kesken,

2) käyttämästä vertailevassa mainonnassa vanhentuneita ja virheellisiä tietoja, erityisesti vanhentunutta tietoa polttoöljyn ja sähkön hinnasta,

3) luomasta markkinoinnissa harhaanjohtavaa mielikuvaa siitä, että maalämpöjärjestelmä olisi kokonaisuudessaan edullisempi omakotitalon lämmitysmuoto kuin muut lämmitysjärjestelmät,

4) esittämästä virheellisiä hintavertailuja eri lämmitysjärjestelmien edullisuudesta, ottamatta huomioon järjestelmien investointi- ja huoltokustannuksia sekä sitä, että maalämpö riittää kattamaan enintään noin 2/3 omakotitalon lämmitysenergian tarpeesta,

5) esittämästä vertailevassa mainonnassaan ympäristönäkökohtiin liittyviä virheellisiä ja harhaanjohtavia ilmaisuja,

6) käyttämästä markkinoinnissaan harhaanjohtavia ja sopimattomia ilmaisuja "Tee samalla ympäristöteko", "Ilmaista lämpöenergiaa" ja "Säästä lämmityskuluissa jopa 70 %", sekä

7) julkaisemasta ja käyttämästä "Lämpöpumppu Uutiset" -nimistä markkinointiesitettä, joka ei selvästi erotu mainokseksi ja josta lukija helposti saa harhaanjohtavan mielikuvan siitä, että kyseessä olisi lehti eikä kaupallinen julkaisu.

Hakijat ovat myös vaatineet, että vastaaja sakon uhalla velvoitetaan ryhtymään oikaisutoimeen, jolla asetetussa määräajassa oikaistaan sopimaton ja harhaanjohtava mainonta. Oikaisuvelvoitteen tulee käsittää vähintään markkinaoikeuden päätöksen julkaisemisen vastaajan kotisivuilla sekä niissä alan ammattilehdissä ja julkaisuissa, joissa vastaajan mainontaa on julkaistu, eli ainakin julkaisut Suomela, Omakotilehti ja Rakennussanomat sekä RTS Valintaopas.

Hakijat ovat lisäksi vaatineet, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijoiden oikeudenkäyntikulut 36.241,99 eurolla laillisine korkoineen. Ilman arvonlisäveroa mainitut kulut ovat 29.769,66 euroa ja niihin sisältyy asianosaiskuluja 3.965 euroa ja 793 euroa.

Hakijat valmistavat, myyvät ja markkinoivat kiinteistöjen lämmityslaitteita, mm. omakotitalojen öljykattiloita, puukattiloita, öljy/puukaksoiskattiloita sekä pellettikattiloita. Vastaaja IVT Lämpöpumput Oy edustaa Suomessa ruotsalaisvalmisteisia lämpöpumppuja ja toimii siten samoilla omakotitalojen lämmityslaitemarkkinoilla hakijoiden kanssa. Lämpöpumpulla osa esim. maaperään varastoituneesta lämmöstä johdetaan lämmönkeruuputkella lämpöpumppuun, jossa se muutetaan lämpimäksi vedeksi lämmönjakojärjestelmään sekä mahdollisesti lämpimäksi käyttövedeksi. Maalämpöjärjestelmä perustuu matalalämpötekniikkaan, jolloin järjestelmän paras hyötysuhde saadaan käyttämällä lämmönjakotapana lattialämmitystä.

Vastaaja on vuodesta 2000 lähtien esittänyt huomiota herättävää vertailevaa mainontaa, jossa vastaajan laitteita ja niiden tuottamia etuja verrataan öljylämmitykseen. Mainontaa on ollut mm. asuntomessujen juliste- ja äänimainonnassa sekä internetsivuilla. Vastaaja on jakanut ja postittanut kuluttajille ja alan yrityksille lehden muotoon puettua markkinointiesitettä, nimeltään Lämpöpumppu Uutiset, joka on myös vastaajan kotisivuilla. Hakijoiden tuotemerkit edustavat noin 80 % myydyistä öljykattiloista Suomessa, joten vertailu kohdistuu suoraan hakijayhtiöihin, vaikkei näiden nimiä ole markkinoinnissa mainittu. Hakemus koskee vastaajan mainontaa siltä osin kuin se kohdistuu järjestelmän uusijoihin, ei uudisrakentajiin.

Vastaajan mainonnassa esitetään toistuvasti mainoslause "Vanha öljykattila ulos ja IVT lämpöpumppu tilalle" ja sen yhteydessä usein väite "3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa, vastaava lämpöpumppulämmitys 3000 markkaa vuodessa". Vastaajan mainontaan sisältyy myös vertailutaulukko, joka esiintyy mm. vastaajan kotisivuilla ja "Lämpöpumppu Uutiset" -mainosjulkaisussa, jossa sopimattomalla ja harhaanjohtavalla tavalla verrataan eri lämmitysjärjestelmien kustannuksia. Vastaaja pyrkii mainonnassaan luomaan mielikuvaa maalämpöjärjestelmän edullisuudesta muihin lämmitysjärjestelmiin verrattuna. Vertailu ei sisällä olennaisia tietoja järjestelmän vaihtoon liittyvistä investointi- ja huoltokustannuksista. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta on käsitellyt asiaa ja todennut vastaajan mainonnan olevan hyvän liiketavan vastaista ja mainonnan kansainvälisten perussääntöjen vastaista.

Vastaajan mainontaa on tehty laajalevikkisissä maan koko omakotitalokantaan leviävissä julkaisuissa. Mainokset on suunnattu erityisesti omakotitalojen korjausrakentajille, ei uudisrakentajille. Kehotus öljylämmitysjärjestelmän korvaamiseen IVT-lämpöpumpulla on tehty harhaanjohtavalla ja sopimattomalla tavalla. Mainos luo mielikuvan, että vanhan rakennuksen öljylämmitysjärjestelmä voitaisiin vaihtaa yksinkertaisella toimenpiteellä maalämpöjärjestelmäksi, ja että vaihdosta aiheutuisi kuluttajalle merkittävää taloudellista hyötyä. Mainoksissa luodaan mielikuva siitä, että vastaaja markkinoisi järjestelmää, jossa omakotitalon lämmitys tapahtuisi kokonaan lämpöpumppujärjestelmän avulla, tuomatta ilmi sitä, että lämpöpumpun tuottama maalämpö riittää tuottamaan enintään 2/3 omakotitalon lämmitysenergian tarpeesta.

Erään asiantuntijan tutkimuksessa "Lämpöpumppulämmitys" on käsitelty maalämpöpumpun asennusta olemassa olevaan lämmitykseen. Asiantuntija toteaa, että lämpöpumppu pystyy tuottamaan korkeintaan noin 50 asteista vettä. Jos tämä ei huippupakkasilla riitä, on lisälämmitys tehtävä joko sähkövastuksilla tai vanhalla öljykattilalla. Mitä matalampana lämpöpumpusta lähtevän veden lämpötila voidaan pitää, sitä paremmalla lämpökertoimella lämpöpumppu toimii. Jos siis kuluttaja toteuttaa mainonnassa esitetyn kehotuksen "Jätä vesikiertoinen lämmönjakelujärjestelmä ennalleen", tämä merkitsee käytännössä sitä, ettei mainonnassa luvattua hyötyä eli 3.000 markan (500 euron) vuosikustannusta voida saavuttaa. Tällöin ei myöskään saada maalämmön osuutta lämmityskustannuksista nousemaan lähellekään 2/3 osuutta.

Vastaajan mainonnassa ei vertailla vertailukelpoisia seikkoja, kun siinä vertaillaan vanhaa uusimatonta öljylämmityskattilaa sen tilalle vaihdettavaan maalämpöpumppuun. Kuluttajalle merkityksellistä on saada tietoja siitä, minkälaisia säästöjä syntyy vaihdettaessa olemassa oleva öljylämmitysjärjestelmä maalämpöön verrattuna siihen, että vanha öljykattila vaihdettaisiin uuteen, aikaisempaa tehokkaampaan. Tällaista vertailua tehtäessä voidaan todeta, että vanhan öljykattilan vaihtaminen uuteen tuottaa välittömästi merkittävän säästön öljynkulutuksessa sen vuoksi, että uudet laitteet ovat vanhoja tehokkaampia. Mitään muita muutoksia kuluttajan ei tarvitse lämmitysjärjestelmäänsä tehdä, ja investointi öljykattilan vaihdosta jää noin 2.000-3.300 euroon riippuen kattilan mallista ja vaihtotyön laajuudesta. Maalämpöön vaihdettaessa investointi on vastaajan markkinointiaineiston mukaan noin 15.000-18.500 euroa.

Lämmityskustannuksiin (lämmitys ja lämmin käyttövesi) vaikuttaa oleellisesti moni eri tekijä kuten lämmitettävän rakennuksen koko, rakentamisajankohta (rakennustapa), rakennuksen maantieteellinen sijainti, edellä mainittu lämmönjakotapa sekä rakennuksessa asuvien henkilöiden lukumäärä ja käyttötottumukset. Kaikkia tekijöitä ei ole otettu huomioon eikä eri tekijöiden vaikutuksiin edes viitata mainoksissa. Vastaajan esittämä hintavertailu öljylämmityksen ja lämpöpumppujärjestelmän välillä on siten tosiasioihin perustumaton, toteennäyttämätön ja harhaanjohtava.

Vastaaja on julkaisemassaan vertailutaulukossa käyttänyt lämmitysöljyn hintaa 3,00 mk/l (0,50 euroa/litra) ja esittänyt hinnan kohoavan 5 % vuosittain. Lämmitysöljystä jouduttiin tällaisia hintoja maksamaan hetkellisesti vuoden 2000 lopulla. Mainoshetken otantaan perustuva kevyen polttoöljyn keskihinta oli noin 2,15 mk/l (0,36 euroa), kun hinta pidemmällä aikavälillä on ollut keskimäärin 1,50 mk/l (0,25 euroa/litra). Edellä viitatun polttoöljyn hintakaavion mukaan lämmitysöljyn hinta ei ole ollut 20 vuoden aikavälillä vastaajan ilmoittama eikä ole noussut viittä prosenttia vuodessa. Vertailutaulukossa virheellistä mielikuvaa tehostetaan maininnalla "Energian hinnat HS/KTM 4.11.2000". Ilmaisu on omiaan luomaan harhaanjohtavan mielikuvan siitä että öljyn hinta tai sen laskutapa olisi viranomaisen eli kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistama.

Vastaajan mainoksiin sisältyy seuraava iskulause: "Tee samalla ympäristöteko." Iskulausetta perustellaan mainostekstissä luonnosta saatavalla ilmaisenergialla. Väite on harhaanjohtava, koska maalämpöpumppu on todellisuudessa yksi sähkölämmityksen muoto. Vastaaja ei ole millään tavalla selvittänyt tai esittänyt perusteita sille, että esim. toimivan, olemassa olevan öljylämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöjärjestelmään olisi järjestelmän koko elinkaari arvioiden ympäristön kannalta edullisempi vaihtoehto kuin se, että vanha öljylämmitysjärjestelmä uusittaisiin ja siten saavutettaisiin ympäristön kannalta edullisempi ja tehokkaampi ratkaisu. Päinvastoin voidaan todeta, että lämmitysjärjestelmän uudistaminen vaihtamalla lämmitystapa kokonaan toiseksi ei ole juuri missään tapauksessa asiakkaalle taloudellisesti kannattavaa tai ympäristön kannalta edullista kokonaisvaikutukset ympäristölle huomioiden.

Vaikka vastaajan järjestelmässä luonnosta lämpöpumpulla saataisiin ihanneolosuhteissa mainosväittämien mukainen 2/3 rakennuksen lämpöenergiantarpeesta, jäljelle jäävä 1/3 lämpöenergiantarpeesta on tuotettava muulla tavalla, sähköllä. Suora sähkölämmitys kuluttaa primäärienergiaa tehottomuutensa vuoksi moninkertaisen määrän verrattuna hajautettuun paikalla tehokkaasti öljyllä tuotettuun lämpöön. Sähkölämmityksellä on korkea primäärienergiaindeksi, minkä vuoksi esim. ympäristöministeriö on äskettäin rakennusten energiansäästöön ja energiapoliittisiin linjauksiin liittyen vaatinut erityistoimenpiteitä sähkölämmityksen hillitsemiseksi maassamme. Vastaajan markkinoinnissa ei myöskään ole huomioitu sitä, että öljylämmityskattilan käyttöikä on yleensä huomattavasti pidempi kuin vastaajan järjestelmän.

Vastaaja on muuttanut liiketapalautakunnan sopimattomaksi katsoman väitteen "3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa, vastaava lämpöpumppulämmitys 3000 mk/v" tilalle väitteen "Jos öljykattila tai sähkövaraajalla/kattilalla toimivan keskuslämmitteisen talon energialasku on iso, sen saa noin kolmanteen osaan korvaamalla kattilan/varaajan IVT maalämpöpumpulla". Vastaaja ei ole näyttänyt, että missään olosuhteissa maalämpöpumppujärjestelmällä voitaisiin saavuttaa tällaisia säästöjä. Vastaajaa on kiellettävä esittämästä markkinoinnissaan virheellistä ja harhaanjohtavaa väitettä siitä, että maalämpöpumppujärjestelmään siirtymällä talon energialasku voidaan saada noin kolmanteen osaan, tai muita vastaavia ilmaisuja.

Vastaaja on pukenut mainitun markkinointiviestin myös käänteiseen muotoon "maalämpöpumppu ottaa reilut 2/3 talosi lämmitykseen ja käyttöveteen tarvittavasta energiasta tontiltasi". Mikään tosiasianäyttö ei tue väitettä, vaan vastaajankin esittämä näyttö osoittaa, että maalämmön osuus voi olla optimiolosuhteissa enintään 2/3 ja useimmiten tämän alle. Vastaajaa on kiellettävä esittämästä markkinoinnissaan virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa siitä, että maalämpöpumpun tuottama energian osuus olisi yli 2/3 tai noin 2/3 talon lämmitykseen ja käyttöveteen tarvittavasta energiasta, käyttämästä muita vastaavia ilmaisuja.

Vastaaja jatkaa vertailuaan "uudessa mainonnassaan" käyttämällä ilmaisua "3000 litraa öljyä käyttävän talon IVT lämpöpumppulämmityksen vuotuiset käyttökustannukset ovat noin 500 euroa". Vastaajan luoma mielikuva siitä, että tavanomaisen omakotitalon vuotuinen öljynkulutus olisi noin 3000 litraa on tosiasioihin perustumaton ja harhaanjohtava. Uuden öljylämmitystalon vuotuinen öljynkulutus vaihtelee yleensä 2000 litran molemmin puolin, riippuen mm. talon lämmitysenergian tarpeesta, asukasmäärästä ja maantieteellisestä sijainnista. Vastaajaa on kiellettävä esittämästä markkinoinnissaan virheellistä ja harhaanjohtavaa väitettä siitä, että tavanomaisen omakotitalon öljynkulutus olisi noin 3000 litraa vuodessa.

Vastaaja on liiketapalautakunnan lausunnon jälkeen julkaissut Omakoti-lehdessä 3/20.9.2002 ilmoituksen, jossa edelleen käytetään ilmaisua "ilmaiseksi", nyt muodossa "se täyttyy ilmaiseksi luonnon energialla". Tosiasiassa poraaminen aiheuttaa tuhansien eurojen kustannuksen, eikä maalämpöenergiaa voida hyödyntää ilman merkittävää sähköenergian käyttöä.

IVT-Center toimipisteen seinällä osoitteessa Itäpellontie 49, 20300 Turku, on myös kyltti, jossa käytetään ilmaisua "Säästä lämmityskuluissa jopa 70 %" sekä "Uudet lämpöpumppujärjestelmät rivi- ja omakotitaloihin". Näiden ilmaisujen antama kokonaisviesti esittää säästöväitteen, joka on selkeästi vertaileva mainosväite, jonka tueksi ei ole esitettävissä minkäänlaisia perusteita tai todisteita.

Vastaajan jakama mainosesite on puettu lehden muotoon siten, että se luo mielikuvan puolueettomasta aikakauslehtimäisestä julkaisusta. Lehden viimeisellä sivulla on maininta "Vastaava toimittaja Jussi Hirvonen", mikä luo mielikuvan siitä, että kyseessä olisi painovapauslain alainen julkaisu. Tosiasiassa kyseessä on kuitenkin vastaajan yksin julkaisema markkinointiesite, jonka aineisto palvelee vastaajan kaupallisia tarkoituksia.

IVT LÄMPÖPUMPUT OY:N VASTAUS

Vastaaja on kiistänyt menetelleensä SopMenL:n vastaisesti ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakijat velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 14.835,20 eurolla laillisine korkoineen. Ilman arvonlisäveroa mainitut kulut ovat 12.160 euroa. Vastaaja on myös vaatinut, että hakijat velvoitetaan korvaamaan vastaajan kuulemille todistajille maksettavat palkkiot, yhteensä 2.984 euroa. Vastaaja on paljoksunut hakijoiden vaatimia oikeudenkäyntikuluja ja asianosaiskuluja.

Vastaajan mainonta on normaalia elinkeinonharjoittajan mainontaa. Siltä osin kuin vastaajan mainonnan on liiketapalautakunnassa todettu olleen hyvän liiketavan vastaista ja mainonnan kansainvälisten perussääntöjen vastaista, vastaaja ei ole uudistanut menettelyään. Hakemuksen liitteinä olevat ilmoitukset ovat lähes kaikki ajalta ennen liiketapalautakunnan päätöstä, eikä niiden perusteella siten voida väittää vastaajan jatkavan menettelyään. Vastaaja on myös pyytänyt niitä tahoja, joilla mahdollisesti on hallussaan vanhaa mainosmateriaalia, luopumaan sen käytöstä ja palauttamaan aineiston. On selvää, että hakijat etsimällä löytävät jostain vastaajan vanhaa mainosmateriaalia. Vastaajan on käytännössä mahdotonta toimia siten, ettei näitä löytyisi jostain, vaikka vastaaja on pyytänyt niiden käytön lopettamisen. Rakennussanomissa olleen artikkelin on laatinut RakSa työryhmä. Vastaajan edustaja ei kuulu tähän työryhmään eikä ole artikkelia laatinut.

Liiketapalautakunta on todennut mainoslauseet "Vanha öljykattila ulos ja IVT Lämpöpumppu tilalle" ja "Jätä vesikiertoinen lämmönjakojärjestelmä ennalleen" hyväksyttäväksi kauppiaalliseksi kehumiseksi, eivätkä ne mitenkään halveksi hakijoita eikä heidän tuotteitaan. Lauseet eivät sisällä myöskään mitään vertailua hakijoiden tuotteiden tai eri lämmitysjärjestelmien kesken. Lämpöpumppujärjestelmään siirtyminen ei edellytä vanhan vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän muuttamista tai vaihtamista, vaan se voidaan jättää ennalleen.

Vastaajan nykyään käyttämässä lämmitystapavertailussa öljyn hinta päivitetään aina vastaamaan mainoksen ilmestymisajankohtana tiedossa olevaa hintaa. Taulukossa suoritettu investointien kustannusten jako perustuu siihen, että lämpöpumppujärjestelmän investointiin kuuluva porakaivo on olemassa vielä kahdenkymmenen vuoden jälkeenkin. Lämmitystapaa koskeva vertailutaulukko perustuu myös siihen, että käytetään lattialämmitystä. Mainittu seikka käy selkeästi ilmi vastaajan taulukkoon liitetystä selvityksestä, jossa erikseen todetaan kaikkien vaihtoehtojen osalta, että investointi, ja siis myös taulukon mukainen tilanne, sisältää lattialämmityksen.

Kuten liiketapalautakuntakin on todennut, vertaileva mainonta on sallittua, kunhan se ei ole totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa eikä sisällä asiaankuulumattomia seikkoja. Liiketapalautakunta on katsonut vastaajan mainonnan olevan vertailevaa siltä osin kuin siinä on aikakaan esitetty, että "3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa, vastaava lämpöpumppulämmitys 3000 mk/v". Tämän mainoksen tarkoituksena on liiketapalautakunnan mukaan ollut kuvata uudenlaista maalämpöjärjestelmää sekä sen alhaisia lämmityskustannuksia. Öljyn vertailuhinnaksi on otettu loppuvuoden 2002 hinta 3 markkaa litralta. Vastaaja on kiistatta luopunut tämän lauseen käytöstä, joten tätä vertailevaa mainontaa ei vastaajan toimesta harjoiteta. Liiketapalautakunnan lausunnon jälkeen käytetty mainoslause, johon hakijat ovat viitanneet, ei sisällä mitään vertailua öljyn hinnan/määrän tai lämpöpumppujärjestelmän käytöstä aiheutuvien kustannusten kesken.

Vastaajan mainoksessa nimenomaan tuodaan esiin sekä käyttökustannukset että investointikustannukset, joten mitään harhakuvaa siitä, että kokonaiskustannukset olisivat vain noin 500 euroa vuodessa, ei voi syntyä, kun mainoslauseen lukee kokonaisuudessaan. Vastaaja on lähes poikkeuksetta tarkentanut mainontaansa esittämällä, että lämmitys ja käyttöveden käyttökustannukset 500 euroa vuodessa ja toteamalla tämän jälkeen vielä erikseen, että asiakkaalle voidaan laskea tarkat hänen talonsa käyttökustannukset ja todelliset investointikustannukset. Vastaaja ei mainoksissaan väitä, että tavanomaisen omakotitalon öljynkulutus olisi noin 3000 litraa vuodessa. KTM:n raporttien valossa on kiistatonta, että maalämpöjärjestelmän hyödyntämiseen tarvittavan sähköenergian määrä on hyvin vähäinen.

Lausetta "Jätä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä ennalleen" ei liiketapalautakunnan toimesta ole todettu harhaanjohtavaksi eikä muutoin sopimattomaksi, joten mitään syytä sen käytöstä luopumiselle ei ole ollut. Siltä osin kuin kysymys on mahdollisista investointikustannuksista, vastaaja on mainonnassaan yksilöinyt mainitut kustannukset edellä esitetyllä tavalla. Mainonnassa tämän lauseen yhteydessä tuodaan aina esiin investointikustannukset, niistä arvioin tekeminen ym. siihen liittyvät seikat. Vastaajan mainoksessa mainitaan vain noin euromääräiset käyttökustannukset. Järjestelmän vaihtaja ei tämän mainoksen perusteella luule, että hänelle ei vaihdosta aiheutuisi muita kustannuksia, kuten esim. investointikustannuksia.

Vastaaja on muuttanut mainontaansa, eikä siitä voi syntyä kuluttajalle sellaista kuvaa, että maalämpöjärjestelmä olisi kokonaisuutena edullisempi lämmitysjärjestelmä kuin muut lämmitysjärjestelmät. Mainoksissa ei enää viitata öljyyn eikä mainita öljylämmitystä siten kuin ennen. Tosiasiassa suurimmassa osassa mainoksia ei lainkaan mainita öljyä tai muita lämmitysjärjestelmiä. Vastaajan nykyisin harjoittama mainonta ei sisällä sellaista vertailua eikä vertailevaa tekstiä, että kuluttajalle saattaisi syntyä sellainen käsitys kuin liiketapalautakunnan lausunnossa mainitaan, ja joka on perustunut täysin toisensisältöiseen mainosmateriaaliin.

Vastaajan kotisivuilla esiintyy maininta vanhoista Lämpöpumppu-uutisista, mutta ne eivät ilman erityisiä jatkotoimia ole kolmansien luettavissa. Ne ovat tavallaan vain osa vastaajayhtiön historiaa, eivätkä ne tule edes esille vastaajayhtiön kotisivujen etusivulla/ensimmäisellä kuvalla. On selvää, että mahdolliset asiakkaat eivät ole kiinnostuneita vuosia sitten ilmestyneistä "uutisista", mainoksista, vaan kiinnostus kohdistuu ajankohtaisiin seikkoihin, esim. uusimpaan Lämpöpumppu-uutiset mainoslehteen. Vastaajan kotisivuilla olevat öljyn hinnat ovat myös päivitettyjä. Sähkön hinnasta vastaaja oli aikaisemmin ilmoittanut KTM:n virallisesti ilmoittaman hinnan vuodelta 2000. Sähkön hinta ei ole aivan yksiselitteinen. Se ei ole paljoa muuttunut, eikä vastaajan ilmoituksella ole kovin paljoa merkitystä. Hakijoiden mainitsema valintaopas vuodelta 2002/2003 on ilmestynyt ennen liiketapalautakunnan ratkaisua, eikä vastaajalla ole ollut mahdollisuutta jälkeenpäin sen sisältöä muuttaa.

Hakijoiden mainitsema toteamus "säästät ympäristöä" liittyy poistoilmalämpöpumppuun, ei kyseiseen lämpöpumppuun. Lämpö, joka otetaan talteen poistoilmasta, säästää ympäristöä, koska sen tuottaminen ja talteen ottaminen ei tuota savua eikä nokea. Mikäli edes osa (oli se sitten 2/3 tai 1/3) energiantarpeesta voidaan tuottaa muulla keinolla kuin hakijoiden mainitsemalla hiili-lauhdevoimalalla, joka on haitallista, niin ympäristön säästymistä tapahtuu, jos verrataan sitä tilanteeseen, jossa vaihtoehtoa ei ole.

Hakijat ovat vedonneet myös Turussa toimivan, Suomen Työvalaistus Oy -nimisen yrityksen seinällä olleeseen kylttiin. Mainittu yritys myy kyllä vastaajan edustamia lämpöpumppuja, mutta toimii täysin itsenäisesti. Vastaaja ei voi olla vastuussa toisen, itsenäisen ja erillisen yhtiön käyttämästä mainonnasta. Tätä kylttiä ei voi yhdistää hakijoiden esiintuomiin muihin ilmaisuihin, koska mainittu kyltti ei muodosta mitään kokonaisviestiä hakijoiden mainitsemien muiden ilmaisujen kanssa. Mikään seikka ei yhdistä vastaajaa kyseisen yrityksen ikkunassa Turussa olevaan informaatioon.

Vastaajan mainoksissa on seuraavia nimenomaisia kehotuksia: pyydä IVT-jälleenmyyjää toteuttamaan ohjelma (toimenpideohjelma), ota yhteys ILP-Tekniikka Oy, pyydä juuri sinun taloosi tehty laskelma tulevista lämmityskustannuksista sekä lämpöpumpun, porareiän tai maaputkiston mitoitus, pyydä lisätietoja, pyydä toimenpideohjelma ja pyydä tarjous jo tänään, minkä lisäksi mainoksissa on lomake, jolla kehotetaan tilaamaan yksilöity mitoitus- ja energiansäästölaskelma. Näillä kehotuksilla ja mahdolliselle asiakkaalle tehtävän, juuri tätä asiakasta koskevan mitoitus- ja kustannuslaskelman perusteella asiakas voi erittäin tarkasti harkita lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta hänelle aiheutuvat kustannukset ja toimenpiteet. Hakijoiden esille ottama yksittäinen tarjous ei ole yleisöön kohdistuva mainos. Se ei ole edes vastaajan tekemä.

Vastaajan jakamassa Lämpöpumppu Uutiset -esitteessä mainostetaan uusia tuotteita ja kerrotaan niiden ominaisuuksista. Esite sisältää myös suuren otsikon "IVT lämpöpumppujen jälleenmyyjät Suomessa" ym. Julkaisussa mainitaan useassa kohdassa vastaajan yhteystiedot sen lisäksi, että kaikilla sivuilla näkyy vastaajan www-osoite. Mikään julkaisun kohta tai sen sisältö ei viittaa mihinkään muuhun tahoon kuin vastaajaan. Esitteestä käy selvästi ilmi, että se on mainosesite. Esitettä ei voi luulla puolueettomaksi lehdeksi.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on ilmoittanut, että hän ei ryhdy toimenpiteisiin hakemuksen johdosta.

TODISTELU

Asiassa on kuultu todistelutarkoituksessa toimitusjohtaja Raimo Aaltosta ja toimitusjohtaja Jussi Hirvosta. Hakijoiden nimeäminä todistajina on kuultu diplomi-insinööri Reijo Yrjö Olavi Merivaaraa ja toimitusjohtaja Markus Emil Gustav Lehtoa sekä vastaajan nimeäminä todistajina professori Erkki Antero Aittomäkeä ja professori Per Olof Fahlénia.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakijayhtiöt myyvät ja markkinoivat öljylämmityslaitteita, mm. öljykattiloita. Vastaajayhtiö myy ja markkinoi lämpöpumppuja, joiden avulla esim. maaperään varastoitunutta lämpöä voidaan käyttää lämmitykseen.

Vastaaja on Suomen Omakotilehden numerossa 3/2000 julkaissut mainoksen, jossa on ollut otsikko "Vanha öljykattila ulos, IVT lämpöpumppu tilalle". Mainoksessa on todettu mm. seuraavaa: "3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa, lämpöpumppulämmitys 3000 markkaa vuodessa" ja "Jätä vesikiertoinen lämmönjakelujärjestelmä ennalleen." Saman julkaisun numerossa 2/2000 olleessa vastaajan mainoksessa on mainittu mm. seuraavaa: "Ilmaista lämpöenergiaa!!! Kalliosta, maasta, vedestä, poisto- tai ulkoilmasta." Mainitunlaisia ilmaisuja on käytetty myös eräissä muissa, mm. vuonna 2001 ja vuoden 2002 alkupuolella julkaistuissa vastaajan mainoksissa.

Vastaaja on julkaissut Lämpöpumppu Uutiset 3/2000, jossa olleessa "lämmitystapavertailussa" on taulukon muodossa verrattu eri lämmitysjärjestelmiä mm. energiakustannusten osalta. Myös saman julkaisun numeroissa 1/2001 ja 2/2001 olleessa taulukossa on verrattu mm. energian hintoja eri lämmitystapojen osalta.

Vastaajan edellä mainituissa mainoksissa ei ole viitattu hakijoihin eikä näiden markkinoimiin tuotteisiin. Mainosten voidaan kuitenkin katsoa koskevan eräiltä osin vertailua sellaisiin lämmitysjärjestelmiin liittyviin tuotteisiin, joita hakijat markkinoivat. Vastaajan edellä mainittuja mainoksia voidaan siten arvioida osittain vertailevaa mainontaa koskevien säännösten perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että SopMenL:ia on vuonna 2000 täydennetty viittauksella kuluttajansuojalain (KSL) 2 lukuun lisättyyn, vertailevaa mainontaa koskevaan säännökseen. KSL:n 2 lukuun on vuonna 2000 lisätty uusi 4 a §, joka koskee vertailevaa mainontaa. Säännöksellä on pantu täytäntöön vertailevaa mainontaa koskeva EY:n direktiivi 97/55/EY, jolla on täydennetty harhaanjohtavaa mainontaa koskevaa direktiiviä 84/450/ETY.

KSL:n 2 luvun 4 a §:n mukaan vertailevalla mainonnalla tarkoitetaan säännöksessä mainontaa, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke. Säännöksen mukaan vertaileva mainonta ei saa olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa. Vertaileva mainonta on säännöksen 2 momentin 3 kohdan mukaan sallittua, jos siinä verrataan puolueettomasti hyödykkeen olennaisia, merkityksellisiä, toteen näytettävissä olevia ominaisuuksia tai hyödykkeiden hintoja.

Mainittua säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 79/2000) on lausuttu mm., että harhaanjohtavaa mainontaa koskeva oikeuskäytäntö on Suomessa vakiintunutta ja että vertailuille käytännössä asetetut vaatimukset ovat asiallisesti samansisältöiset kuin direktiivissä 97/55/EY. Hallituksen esityksen mukaan vertailevaa mainontaa koskevaa direktiiviä voimaanpantaessa voidaan katsoa tältä osin hyväksytyn markkinatuomioistuimen ratkaisukäytännössä jo aikaisemmin vahvistetut periaatteet.

Useissa markkinatuomioistuimen ratkaisuissa (esim. ratkaisut 1997:4, 1998:22, 1998:23 ja 2001:19) on vertailevan mainonnan osalta lausuttu mm., että vertailevassa mainonnassa korostuu vaatimus esitettävien seikkojen totuudellisuudesta, ja että kerrotut seikat on kyettävä osoittamaan riidattomiksi tosiasioiksi. Lisäksi ratkaisuissa on todettu, että vertailun on annettava oikea kokonaiskuva vertailun kohteista.

Vastaajan mainoksissa käytetty ilmaisu, jonka mukaan 3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa, ja lämpöpumppulämmitys 3000 markkaa vuodessa, on koskenut lämmityksessä tarvittavan energian hintoja. Mainoksessa mainittu öljyn hinta on vastaajan ilmoituksen mukaan tarkoittanut vuoden 2000 loppupuolella polttoöljystä perittyä hintaa, jolloin hinta on ollut kolme markkaa litralta. Öljyn hinta on sen jälkeen vuosina 2001 ja 2002 laskenut.

Omakotitalossa tarvittavan lämmitysenergian tarpeeseen vaikuttaa lämmönjakojärjestelmän lisäksi mm. rakennuksen koko ja sijainti, rakennusvuosi ja rakennustapa sekä asukkaiden lukumäärä ja käyttötottumukset. Lämmitysjärjestelmien hintavertailusta muodostuu helposti virheellinen kuva, ellei vertailussa oteta huomioon energian hinnan lisäksi muitakin lämmityksen hintaan vaikuttavia tekijöitä.

Lämpöpumppulämmityksen kustannuksista on tehty tutkimuksia, joissa on todettu lämpöpumppulämmityksestä aiheutuvien energiakustannusten olevan suhteellisen alhaiset. Lämpöpumppulämmitys ei kuitenkaan riitä kattamaan kaikkea omakotitalon lämmitysenergian tarvetta. Esitetyn selvityksen mukaan maalämmön kattama osuus omakotitalon lämmitysenergian tarpeesta on eräissä tutkimuksissa suoritetuissa mittauksissa ollut noin 2/3. Maalämmöllä voidaan kattaa 2/3 lämmitysenergian tarpeesta ainakin sellaisissa rakennuksissa, joissa on lattialämmitys.

Vastaajan mainoksessa on käytetty mainittua öljyn hintatietoa vuosina 2000 ja 2001. Hintatieto on esim. vuoden 2000 loppupuolella ollut suuruusluokaltaan paikkansapitävä. Hinta on kuitenkin vaihdellut sen jälkeen, kun mainosta on alettu julkaista. Vaikka hintatiedot voivat olla jonakin ajankohtana paikkansapitäviä, toistuvien hintavaihtelujen vuoksi kyseisen tuotteen hintavertailut voivat helposti antaa virheellisen kuvan verratuista hinnoista.

Vastaajan ilmoitusta 3000 markan vuotuisista lämmityskustannuksista keskikokoisessa omakotitalossa voidaan esitetyn selvityksen mukaan pitää paikkansapitävänä, mikäli lämmitys on perustunut ns. matalalämpötekniikkaan ja lattialämmitysjärjestelmä on asennettu. Useissa vanhemmissa omakotitaloissa ei kuitenkaan ole lattialämmitysjärjestelmää. Kun maalämpöpumppu toimii sitä paremmalla lämpökertoimella, mitä matalampana lämpöpumpusta lähtevän veden lämpötila voidaan pitää, maalämmön osuus lämmityskustannuksista voi tapauksesta riippuen jäädä pienemmäksi kuin 2/3 kustannuksista.

Vastaajan mainoksissa on edellä mainittua ilmaisua "3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa, lämpöpumppulämmitys 3000 markkaa vuodessa" käyttäen annettu sellainen kuva, että lämpöpumppulämmitys on selvästi edullisempaa kuin öljylämmitys. Myös maininta öljyn hinnan kalleudesta ja lämpöpumppulämmityksen ansiosta saavutettavista alhaisista lämmityslaskuista sekä maininta lämpöpumppulämmityksessä käytettävän energian ilmaisuudesta antavat kuvan lämpöpumppulämmityksen edullisuudesta öljylämmitykseen verrattuna.

Ilmaisu, jonka mukaan 3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa ja lämpöpumppulämmitys 3000 markkaa vuodessa, on koskenut lämpöpumppulämmityskustannusten vertailua öljylämmityksestä aiheutuviin kustannuksiin. Sen näyttäminen, että mainittu yleinen edullisuusväite pitäisi yleisesti paikkansa, ei ole mahdollisena. Mainittua ilmaisua on siten pidettävä toteennäyttämättömänä.

Mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että vastaaja on käyttämällä vertailevassa mainonnassaan ilmaisua, jonka mukaan 3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa ja lämpöpumppulämmitys 3000 markkaa vuodessa, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti. Vastaaja on myös esittämällä markkinoinnissaan lämpöpumppulämmityksen olevan edullisempaa öljylämmitykseen verrattuna ilmoittamatta samalla, että maalämpö ei riitä kattamaan kaikkea lämmitysenergian tarvetta ja ilmoittamatta tarvittavien investointien suuruusluokkaa sekä sitä, että lämmityskustannusten ilmoitetun säästön saavuttamiseksi edellytyksenä on lattialämmityksen asentaminen, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Markkinaoikeus katsoo, että vastaajan ei ole muulla tavoin näytetty esittäneen markkinoinnissaan hakijan vaatimuksissa tarkoitettua vertailua lämpöpumppulämmityksen ja öljylämmityksen kesken. Hakemuksessa mainittua, pyynnön perusteella annettua tarjousta, joka on perustunut tarjouksen pyytäjän ilmoittamiin tietoihin, ei voida pitää hyvän liiketavan vastaisena markkinointina.

Ilmaisuissa "kanna vanha öljykattila ulos" ja "Vanha öljykattila ulos, IVT lämpöpumppu tilalle" ei ole viitattu epäasiallisesti kilpailevien lämmitysjärjestelmien toimittajiin eikä näiden markkinoimiin tuotteisiin. Ilmaisuja ei voi ymmärtää lämmitysjärjestelmän vaihtotarjoukseksi. Mainitut ilmaisut eivät ole olleet hyvän liiketavan vastaisia eivätkä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimattomia.

Vastaaja on eräissä myöhemmissä mainoksissaan käyttänyt ilmaisuja, joiden mukaan vastaajan markkinoimaa lämpöpumppulämmitystä käytettäessä uusi tai vanha, 150 neliömetrin talo ja käyttövesi lämpenee vajaalla 3000 markalla. Samoin vastaaja on käyttänyt ilmaisua, jonka mukaan lämmitys ja käyttöveden käyttökustannukset ovat 500 euroa vuodessa, ilmaisua, jonka mukaan maalämpöpumpun tuottama energian osuus olisi noin 2/3 lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen tarvittavasta energiasta sekä ilmaisua, jonka mukaan lämpöpumppulämmitys maksaa noin 3000 markkaa vuodessa. Mainoksissa on kehotettu pyytämään laskelma taikka toimenpideohjelma, joiden avulla voidaan ymmärtää saatavan lisätietoja markkinoidusta lämmitysjärjestelmästä.

Väitettä siitä, että maalämpöpumppujärjestelmän tuottama energian osuus on noin 2/3 pientalon lämmitykseen ja veden lämmitykseen tarvittavasta energiasta, ei voida esitetyn selvityksen valossa pitää paikkansapitämättömänä, ainakaan niiden pientalojen osalta, joissa on lattialämmitys. Mainituissa mainoksissa ei ole vertailtu vastaajan markkinoimaa lämmitysjärjestelmää muihin lämmitysjärjestelmiin. Mainoksista käy ilmi, että ilmaisut koskevat pelkästään energiankulutusta ja sen kustannuksia. Hakijan mainitsemissa mainoksissa ei ole luotu hakemuksessa tarkoitettua harhaanjohtavaa mielikuvaa siitä, että maalämpöjärjestelmä olisi kokonaisuudessaan edullisempi lämmitysmuoto kuin muut lämmitysjärjestelmät. Mainittuja ilmaisuja ei voida pitää hyvän liiketavan vastaisena eikä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimattomana.

Hakijan vaatimus virheellisten ja vanhentuneiden tietojen käyttämisestä koskee vastaajan mainonnassa käytetyssä "Lämmitystapavertailu" -taulukossa esitettyjä tietoja. Taulukossa on vertailtu mm. energian kulutusta ja huoltokustannuksia eri lämmitysjärjestelmissä sekä järjestelmien edellyttämiä investointeja. Taulukosta käy ilmi, että energian hinnat on otettu Helsingin Sanomissa julkaistuista kauppa- ja teollisuusministeriön tilastoista, ja lisäksi on mainittu tilaston päivämäärä.

Vastaaja on myöntänyt, että eräissä mainoksissa olleissa taulukoissa ilmoitettu polttoöljyn hinta on mainosten julkaisuajankohtana ollut vanhentunut siten, että myös uudempi viranomaisten ilmoittama hinta olisi ollut näiden mainosten julkaisuajankohtana käytettävissä. Vastaaja on ilmoittanut, että mainoksiin on nyttemmin otettu uusin käytettävissä oleva vastaava hintatieto. Taulukossa oleva sähkön hintaa koskeva tieto perustuu viranomaisen antamaan tietoon. Sähkön hinta ei ole vaihdellut yhtä paljon kuin öljyn hinta.

Taulukossa on ilmoitettu ne perusteet, joihin taulukon tiedot pohjautuvat. Taulukossa on mainitulla tavalla otettu huomioon lämmönjakelujärjestelmän asennuksesta aiheutuvat investoinnit, mm. lattialämmityksen asentamisen kustannukset. Taulukossa on ilmoitettu laskelmien perustuvan arvioon energian hinnan noususta oletetulla viidellä prosentilla vuosittain. Hakija ei ole esittänyt näyttöä siitä, että taulukossa olleet tiedot olisivat olleet virheellisiä. Vastaajaa ei ole enää tarpeen kieltää ilmoittamasta taulukossa edellä mainittua vanhentunutta öljyn hintaa. Vastaaja ei ole mainittua taulukkoa käyttämällä menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimattomasti.

Vastaajan edellä mainituissa mainoksissa on ollut ilmaisu "Tee samalla ympäristöteko". Sen yhteydessä on kerrottu mm., että lämpöpumpulla saa luonnosta talon lämmitykseen energiaa, jota ei ole tarvinnut tuoda ulkomailta eikä tuottaa voimalaitoksessa.

Vastaajan markkinoiman lämpöpumppujärjestelmän avulla hyödynnettävä energia on esim. maaperään tai vesistöön varastoitunutta energiaa eikä sitä käytettäessä synny päästöjä ympäristöön. Lämpöpumppujärjestelmän käyttämiseen liittyvät ympäristöhaitat ovat esitetyn selvityksen mukaan suhteellisen pienet. Vastaajan markkinoima järjestelmä ei kuitenkaan riitä Suomessa kattamaan pientalon koko lämmitysenergian tarvetta, vaan osa siitä on tuotettava muilla järjestelmillä. Vastaajan mainokset ovat olleet omiaan antamaan liioitellun kuvan markkinoidun lämmitysjärjestelmän paremmuudesta muihin lämmitysjärjestelmiin verrattuna ympäristönäkökohtien suhteen.

Vastaaja on siten käyttämällä ilmaisua "Tee samalla ympäristöteko", kertomatta samalla, että vastaajan markkinoimaa järjestelmää käyttämällä ei voida kokonaan kattaa pientalon lämmitysenergian tarvetta, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Eräissä vastaajan mainoksissa on käytetty ilmaisua "Ilmaista lämpöenergiaa!!! Kalliosta, maasta, vedestä, poisto- tai ulkoilmasta." Mainoksissa on kehotettu pyytämään mm. yksilöllinen energiansäästö- ja mitoituslaskelma. Mainoksista käy myös ilmi, että tontilta voidaan ottaa noin 2/3 lämmitykseen tarvittavasta energiasta markkinoidulla menetelmällä. Mainoksissa on myös viitattu lisäinvestointeihin.

Mainosten lukijalle on selvää, että maalämpöenergian käyttöönottamiseen liittyvän laitteiston asentamisesta aiheutuu kustannuksia. Vastaajan mainoksissa käytetty ilmaisu, jonka mukaan mm. kalliosta, maasta ja vedestä saatava energia on ilmaista, on paikkansapitävä. Mainoksista ei synny kuvaa, että kyseisen energian käyttöön ottamisesta tai sen hyödyntämisestä ei aiheutuisi kustannuksia. Vastaaja ei ole mainittua ilmaisua käyttämällä menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimattomasti.

Vastaajan kiellettäväksi vaatima ilmaisu "Säästä lämmityskuluissa jopa 70 %" on ollut erään vastaajan tuotteita myyvän liikkeen myymälässä olleessa mainoksessa. Vastaajan ei ole näytetty käyttäneen sanottua ilmaisua. Vastaajan ole näytetty olevan vastuussa ko. mainoksesta.

Vastaajan julkaisema "Lämpöpumppu Uutiset" sisältää tietoja vastaajan markkinoimasta lämmitysjärjestelmästä ja siihen kuuluvista laitteista. Julkaisussa on mainittu vastaajayhtiö yhteystietoineen sekä vastaajan jälleenmyyjät. Mainittu julkaisu on luonnehdittavissa yrityksen esitteeksi. Sen jakelun ei ole myöskään näytetty tapahtuneen mihinkään lehteen tai muuhun ei-kaupalliseen julkaisuun yhdistettynä.

Mainittu vastaajan julkaisu on selkeästi mainosjulkaisu, eikä se ole sekoitettavissa ei-kaupallisiin julkaisuihin. Vastaaja ei ole mainittua julkaisua markkinoinnissaan käyttämällä menetellyt hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijoiden kannalta sopimattomasti.

Markkinaoikeus katsoo, että vastaajaa ei ole tarpeen velvoittaa suorittamaan hakijan vaatimia oikaisutoimenpiteitä.

Asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa on ratkaistu hakijoiden ja osa vastaajan hyväksi. Hakemuksen kohteena olevaa vastaajan markkinointia on muutettu sen jälkeen, kun sitä on käsitelty Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnassa. Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla asianosaiset saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asiassa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kieltää SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla IVT Lämpöpumput Oy:tä 50.000 euron sakon uhalla

1. käyttämästä vertailevassa mainonnassaan ilmaisua "3000 litraa öljyä maksaa 9000 markkaa, lämpöpumppulämmitys 3000 markkaa vuodessa"

2. esittämästä edellä perusteluissa mainitulla tavalla vertailevassa mainonnassaan lämpöpumppulämmityksen edullisuutta öljylämmitykseen verrattuna ilmoittamatta samalla, että maalämpö ei riitä kattamaan koko pientalon lämmitysenergian tarvetta sekä ilmoittamatta säästöjen saavuttamiseksi tarvittavien investointien suuruusluokkaa, ja

3. käyttämästä ilmaisua "Tee samalla ympäristöteko", kertomatta samalla, että vastaajan markkinoimaa järjestelmää käyttämällä ei voida kokonaan kattaa pientalon lämmitysenergian tarvetta.

Kieltoja on noudatettava heti.

Asiassa esitetyt vaatimukset hylätään enemmälti.

MUUTOKSENHAKU

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Olli Mäkinen ja Pertti Virtanen sekä asiantuntijajäsenet Hannu Kivipato, Marja-Leena Mansala ja Tiina Oksala-Leino.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen

---

[SV]

Dnr 53/02/M1 och 54/02/M1

Givet 4.4.2003

I sin reklam hade svaranden använt även uttrycket "gör samtidigt en miljögärning". Den energi som togs till vara med det värmepumpssystem som svaranden marknadsförde var t.ex. energi som lagrats i markgrunden eller vattendragen och då denna energi utnyttjades uppstod inga utsläpp i miljön. Det system som svaranden marknadsförde räckte dock inte i Finland till att täcka hela det behov av uppvärmningsenergi som ett enfamiljshus krävde, utan en del av energin måste produceras med andra system. Svarandens reklam var ägnad att ge en överdriven bild av att det marknadsförda uppvärmningssystemet var bättre jämfört med andra uppvärmningssystem med hänsyn till miljöaspekterna. Svaranden hade i sin marknadsföring förfarit i strid med god affärssed genom att i sin reklam använda uttrycket "gör samtidigt en miljögärning" utan att upplysa om att behovet av uppvärmningsenergi för ett enfamiljshus inte helt kunde tillgodoses genom att det system som svaranden marknadsför används.

OtillbFörfL 1 § och 6 §