Market court dismisses competitor's appeal regarding indirect effect of dominant firm's anti-competitive practices.

Messer Suomi Oy:n valitus kilpailuviraston päätöksestä, jolla Oy AGA Ab:n väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä teollisten pullokaasujen markkinoilla koskeva asia oli poistettu käsittelystä.

Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön tehneellä Messer Suomi Oy:llä, joka oli Oy AGA Ab:n kilpailija teollisten pullokaasujen markkinoilla ja johon kilpailuviraston päätös vaikutti vain välillisesti, ei ollut valitusoikeutta asiassa.

Asiassa äänestys.

Hallintolainkäyttölaki 6 § 1 mom

ASIAN TAUSTAA

Kilpailuviraston päätös 23.6.1999, dnro 792/61/96

Kilpailuvirasto on Messer Griesheim Suomi Oy:n toimenpidepyynnön johdosta 23.6.1999 tekemässään päätöksessä katsonut, että Oy AGA Ab:n (AGA) useita vuosia voimassa olevat kaasupullojen vuokrasopimukset, joita ei ole voinut irtisanoa, olivat aikaansaaneet aiheetonta sitovuutta, joka oli vähentänyt kilpailumahdollisuuksia ja siten tehokkuuden kehittymistä kyseessä olevalla toimialalla. Lisäksi irtisanomismahdollisuuden puuttuminen oli vaikeuttanut kilpailijoiden elinkeinon harjoittamista ja uusien yrittäjien alalle tuloa, kun asiakkaiden oli ollut lähes mahdotonta vaihtaa kaasun toimittajaa kesken sopimuskauden. Kilpailuvirasto on pitänyt AGA:n vuokrasopimuskäytäntöä kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitettuna vahingollisena kilpailunrajoituksena.

Kilpailuvirasto on sanotussa päätöksessään edellyttänyt, että myöskään AGA:n kilpailijoiden kaasupullojen vuokrasopimukset eivät sisällä kilpailunrajoituslain 9 §:n vastaista vahingollista sitomista.

Kilpailuvirasto on mainitussa päätöksessään katsonut, että edellä selostettujen irtisanomisehtojen käyttöönotto poistaa ne kilpailunrajoituslain 9 §:ssä tarkoitetut kilpailunrajoituksen vahingolliset vaikutukset, joita aikaisemmista vuokrausehdoista on aiheutunut. Se on siksi poistanut asian enemmästä käsittelystä.

ASIAN KÄSITTELY KILPAILUVIRASTOSSA

Toimenpidepyyntö

Messer Suomi Oy (Messer) on tehnyt kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön, joka perustuu kilpailuviraston 23.6.1999 tekemään Oy AGA Ab:n (AGA) kaasupullojen vuokrausehtoja koskevaan päätökseen (dnro 792/61/96). Toimenpidepyynnössään Messer on katsonut, että AGA ei ole käytännössä noudattanut kaasupullojen vuokraustoiminnassa niitä ehtoja, joita kilpailuviraston edellä mainitussa päätöksessä on edellytetty.

Vuokrausehtojen mukaan asiakas voi AGA:n antamalla kirjallisella luvalla siirtää pullonvuokrasopimuksen toiselle kaasunkuluttajalle. Vuokrasopimuksen tuomat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tällöin siirronsaajalle. Messer on hankkinut itselleen huomattavan määrän uusia kaasuntoimitusasiakkaita entisistä AGA:n asiakkaista siten, että kyseessä olevat asiakkaat ovat siirtäneet AGA:n kanssa tekemänsä pullonvuokrasopimukset kesken sopimuskauden Messerille, joka on antanut asiakkaalle jäljellä olevaa sopimuskautta vastaavaksi ajaksi omat pullonsa käyttöönsä korvauksetta. Näissä tapauksissa oikeus jäljellä olevan vuokra-ajan vuokranmaksun palautukseen AGA:lta on sopimusehtojen mukaan siirtynyt Messerille, joka ei toimenpidepyynnön mukaan kuitenkaan ole saanut AGA:lta lainkaan kyseessä olevia vuokranmaksun palautuksia.

Messer on katsonut toimenpidepyynnössään myös, että AGA:lla on teolliskaasujen pullokaasujen markkinoilla Suomessa määräävä markkina-asema ja että se on käyttänyt kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla väärin määräävää markkina-asemaansa laskemalla irtisanomistapauksissa palautettavan vuokran määrän liian pieneksi ja aikaansaamalla eri pituisille vuokrasopimuksille hinnoitteluporrastuksen, joka ei vastaa eripituisista sopimuksista vuokranantajalle aiheutuvia kustannuseroja ja on siten vaikutuksiltaan asiakasta sitova. Messer on myös katsonut, että AGA:n pullonvuokrasopimusten takaisinoston yhteydessä perimä käsittelymaksu ei ole kustannusvastaava ja menettely on myös tältä osin määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Messer on lisäksi ilmoittanut kilpailuvirastolle, että AGA on vuoden 2001 huhtikuussa markkinoinut kaasupullojaan uusille asiakkaille ilmaiseksi kymmenen vuoden ajaksi, jos asiakkaat vaihtavat kaasuntoimittajaa ja tällaisille uusille asiakkaille on myös luvattu 150 markan arvoseteli jokaisesta vuokratusta AGA:n omistamasta pullosta ja 10 - 25 %:n alennus kaasuista. Messer on katsonut kirjeessään, että nämä toiminnat ovat kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdassa kiellettyä hintasyrjintää ja 4 kohdassa kiellettyä niin sanottua saalistushinnoittelua.

Kilpailuviraston valituksenalainen päätös

Kilpailuvirasto on katsonut, että teolliset pullokaasut muodostavat asiakkaiden näkökulmasta katsottuna omat relevantit tuotemarkkinat, koska niiden vaihtoehtoina olevat kaasujen 1) säiliötoimitukset ja 2) putkitoimitukset vaativat erittäin kalliiden kiinteiden rakenteiden hankkimisen kaasun ostajalta. Pienillä ja keskisuurilla kaasuja käyttävillä yrityksillä ei ole varaa kyseessä oleviin investointeihin, jolloin pullokaasut ovat niille ainoa mahdollinen tapa hankkia tarvitsemansa kaasut. Koska pullokaasujen maahantuontia Suomeen on hyvin vähän ja niiden markkinat siten ovat käytännöllisesti katsoen kansalliset, kilpailuvirasto on katsonut, että pullokaasujen relevantti maantieteellinen markkina-alue on Suomi.

Kilpailuvirasto on päätöksessään katsonut, että AGA:lla oleva yli 80 %:n markkinaosuus pullokaasujen markkinoilla Suomessa ja sen kilpailijoiden pienuus kyseessä olevilla markkinoilla antavat sille niin ylivoimaisen markkinavoiman kilpailijoihinsa nähden, että se pystyy kilpailunrajoituslain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla merkittävästi ohjaamaan pullokaasujen hintatasoa ja toimitusehtoja. Sen vuoksi kilpailuvirasto on katsonut, että AGA on pullokaasujen markkinoilla Suomessa määräävässä markkina-asemassa.

Irtisanotuista pullonvuokrasopimuksista maksettujen vuokranpalautusten laskennan lähtökohtana ovat olleet eripituisille vuokrasopimuksille porrastetut vuokrahinnat. Kilpailuvirasto on 23.6.1999 asiasta tekemänsä päätöksen dn:o 792/61/96 valmistelun yhteydessä AGA:lta hankkimansa selvityksen perusteella todennut kyseessä olevan hintaporrastuksen kustannusvastaavaksi ja AGA on laskenut palautukset kyseessä olevassa päätöksessä edellytetyllä tavalla. AGA on kuitenkin kilpailuviraston kanssa käymiensä neuvottelujen seurauksena päättänyt muuttaa vuokranpalautusten laskutapaa koskevaa sopimusehtoa 1.2.2002 alkaen siten, että vuokranpalautus irtisanomistapauksessa lasketaan asiakkaalle lineaarisen taulukon mukaisesti siten, että asiakkaan maksaman vuokran katsotaan jakautuvan tasan jokaista kokonaista kuukautta kohti, joka sisältyy vuokra-aikaan, ja palautettavasta summasta vähennetään 33,50 euron suuruinen sopimuskohtainen käsittelymaksu. Alle 17 euron vuokranpalautuksia ei makseta.

Niin sanotun omistuspullokampanjan osalta AGA:n antama selvitys osoittaa, että kampanja on kohdistettu pelkästään AGA:n jo olemassa oleviin pullonsa itse omistaviin asiakkaisiin ja että AGA:n tässä yhteydessä tarjoamat hintaedut ovat kustannusvastaavia, koska AGA:n saama kustannusetu asiakkaan siirtymisestä omistuspullosta vuokrapulloon on suurempi kuin se hintaetu, joka siitä asiakkaalle tarjotaan.

Edellä esitetyillä perusteilla kilpailuvirasto on katsonut, että ei ole voitu osoittaa, että AGA olisi eripituisten pullonvuokrasopimusten hintaporrastuksella tai irtisanottujen vuokrasopimusten palautusten laskemisessa tai irtisanomisen käsittelymaksun suuruuden määrittelyssä selkeästi syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitettuun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Kilpailuvirasto on kuitenkin katsonut, että edellä selostettuja laskentamenetelmiä käyttäen pullonvuokrasopimuksensa irtisanoneelle asiakkaalle palautettava vuokran määrä on kuitenkin useissa tapauksissa jäänyt niin pieneksi, että se on saattanut keinotekoisesti sitoa asiakkaita ja antanut siksi aihetta pitää sitä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä. Sen vuoksi AGA on kilpailuviraston vaatimuksesta suostunut muuttamaan palautusten laskennassa käytettävän taulukon lineaariseksi, jonka seurauksena kilpailuvirasto on katsonut mahdollisen palautussummien pienuutena irtisanomistapauksissa ilmenevän väärinkäytön poistuvan.

Edelleen kilpailuvirasto on katsonut, että uusiinkin sopimusehtoihin sisältyvää vuokranpalautukseen liittyvää käsittelymaksua ja vähäisen palautuksen maksamatta jättämistä ei voida pitää hyvän kauppatavan vastaisina tai kohtuuttomina ehtoina.

Kilpailuvirasto ei ole pitänyt kilpailunrajoituslain 8 §:ssä tarkoitettua seuraamusmaksuesitystä eikä muutoinkaan enempiä toimenpiteitä asiassa tarpeellisina, vaan on poistanut asian käsittelystä.

ASIAN KÄSITTELY KILPAILUNEUVOSTOSSA JA MARKKINAOIKEUDESSA

Messerin valitus

Messer on vaatinut, että kilpailuneuvosto muuttaa kilpailuviraston valituksenalaista päätöstä siten, että se

1. vahvistaa, että AGA:n soveltama kaasupullosopimusten vuokranpalautuksen laskutapa on ollut kustannusvastaamaton ja asiakkaita sitova ja AGA on siten syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaiseen kiellettyyn menettelyyn käyttämällä väärin määräävää markkina-asemaansa,

2. vahvistaa, että AGA:n soveltama kaasupullojen vuokrasopimusten hinnoittelu ei ole käsittelymaksun osalta ollut kilpailunrajoituslain 7 §:n edellyttämällä tavalla läpinäkyvää ja AGA on siten syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaiseen kiellettyyn menettelyyn käyttämällä väärin määräävää markkina-asemaansa, sekä kilpailunrajoituslain 16 §:n nojalla kieltää AGA:a soveltamasta hinnoittelua, joka ei ole läpinäkyvää,

3. vahvistaa, että AGA:n asiakkailtaan perimä käsittelymaksu kaasupullovuokrasopimusten solmimis-, siirto- ja irtisanomistilanteissa ei ole kustannusvastaava ja AGA on siten syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaiseen kiellettyyn menettelyyn käyttämällä väärin määräävää markkina-asemaansa, sekä kilpailunrajoituslain 16 §:n nojalla kieltää AGA:a perimästä asiakkailtaan käsittelymaksua, joka ei ole kustannusvastaava,

4. vahvistaa, että AGA:n kaasupullojen vuokrausehtoihin sisältyvä vuokrasopimuksen siirtolauseke tosiasiallisesti sitoo asiakkaita jatkamaan vuokrasopimuksia sopimuskauden loppuun ja AGA on siten syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaiseen kiellettyyn menettelyyn käyttämällä väärin määräävää markkina-asemaansa, sekä kilpailunrajoituslain 16 §:n nojalla kieltää AGA:a vaatimasta kirjallista siirtolupaa siirrettäessä kaasunpullon vuokrasopimus toiselle kaasuntuottajalle,

5. kieltää kilpailunrajoituslain 16 §:n nojalla AGA:a soveltamasta porrastettua vuokranpalautusten laskutapaa takautuvasti 1.1.2000 lähtien,

6. palauttaa asian kilpailuviraston tutkittavaksi kilpailunrajoituslain 8 §:n mukaisen kilpailunrikkomismaksun määräämistä varten.

Lisäksi Messer on vaatinut, että kilpailuneuvosto määrää AGA:n korvaamaan Messerille aiheutuneet oikeudenkäyntikulut kilpailuvirastolle tehdyn toimenpidepyynnön ja tämän valituksen sekä kilpailuneuvoston käsittelyn johdosta. Messer on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 36.172,90 euroa (alv 0%) ja asianosaiskulujensa määräksi 4.790 euroa.

Vaatimustensa perusteluina Messer on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Kilpailuvirasto on valituksenalaisessa päätöksessään katsonut, että AGA on pullokaasujen markkinoilla Suomessa määräävässä markkina-asemassa.

Vuokranpalautusten lineaarinen laskentamalli

Kilpailuvirasto on vaatinut, että AGA muuttaa vuokranpalautuksen laskutapansa lineaariseksi ainoastaan 1.2.2002 lähtien, vaikka se on päätöksessään todennut, että AGA:n menettely on täyttänyt kilpailunrajoituslain 7 §:n tunnusmerkit jo 1.1.2000 lähtien. Messerillä on hallussaan noin 755 kappaletta AGA:n asiakkaiden vuodesta 1999 lähtien heille siirtämiä kaasupullojen vuokrasopimuksia, jotka Messer on puolestaan irtisanonut ja joiden jäljellä olevaksi arvoksi Messer on arvioinut noin 270.000 euroa. Messer ei kuitenkaan ole tähän mennessä saanut AGA:lta yhtään vuokranpalautuksia johtuen AGA:n kilpailunrajoituslain vastaisesta vuokranpalautusten laskukaavasta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että AGA:a kielletään soveltamasta lain vastaista laskukaavaa 1.1.2000 lähtien.

Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö

Kilpailuviraston päätös koskien AGA:n menettelyn lainvastaisuutta on selkeästi ristiriitainen. Kilpailuvirasto on ensinnäkin todennut, että ei ole voitu osoittaa, että AGA olisi eri pituisten pullovuokrasopimusten tai irtisanottujen vuokrasopimusten palautusten laskemisessa tai irtisanomisen käsittelymaksun suuruuden määrittelyssä selkeästi syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitettuun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.

Kilpailuvirasto on kuitenkin myös todennut, että edellä selostettuja laskentamenetelmiä käyttäen pullovuokrasopimuksensa irtisanoneelle asiakkaalle palautettavan vuokran määrä on kuitenkin useissa tapauksissa jäänyt niin pieneksi, että se on saattanut keinotekoisesti sitoa asiakkaita ja antanut siksi aihetta pitää sitä määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä.

Jos kilpailuvirasto itsekin katsoo, että AGA:n menettely on ollut kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaista, olisi sen pitänyt määrätä AGA muuttamaan vuokranpalautustensa laskutapaa takautuvasti 1.1.2000 lähtien. Eli siitä lähtien, kun AGA on kilpailuviraston aikaisemman päätöksen mukaan ollut velvollinen sallimaan kaasupullojen vuokrasopimustensa irtisanomisen kesken sopimuskauden ja toisaalta siitä, kun AGA on tosiasiallisesti ryhtynyt soveltamaan kilpailuviraston vuonna 1999 antamaa päätöstä siten, että AGA on käytännössä sitonut asiakkaansa jatkamaan vuokrasopimuksia sopimuskauden loppuun asti.

Vaikka kilpailuvirasto on päätöksessään todennut AGA:n menetelleen kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaisesti, se ei ole ottanut kantaa kilpailunrikkomismaksun määräämiseen AGA:lle kyseisen menettelyn johdosta. Tältä osin Messer vaatii, että asia palautetaan kilpailuvirastoon uudelleen käsiteltäväksi.

AGA:n kaasupullojen vuokraajilta perimä käsittelymaksu

Kilpailunrajoituslain 7 §:n mukaan määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen hinnoittelun tulee olla läpinäkyvää ja kustannusvastaavaa. Kuten AGA:n kilpailuvirastolle laatimasta taulukosta sen kaasupullojen vuokrahintojen määräytymisperusteista käy ilmi, sisältyy AGA:n kaasupullojen vuokrahintoihin 200 markan (noin 33,60 euron) suuruinen käsittelymaksu. AGA:n julkisesta hinnastosta ei mitenkään käy ilmi, että sen hintoihin sisältyy edellä mainitun suuruinen käsittelymaksu. AGA:n hinnaston hinnat ovat yhden kaasupullon vuokrahintoja. AGA:n asiakkaan tarvitessa esimerkiksi viisi vuokrapulloa kerrotaan yhden pullon hinta viidellä, jolloin vuokrahintaan sisältyvä käsittelymaksu kertaantuu viidellä (5 x 33,60 euroa eli 168 euroa).

Vuokrahintaan sisältyvän käsittelymaksun lisäksi asiakas joutuu irtisanoessaan vuokrapullosopimuksensa maksamaan AGA:lle 33,50 euron suuruisen sopimuskohtaisen käsittelymaksun. Yhden pullon vuokrannut asiakas joutuu siten irtisanoessaan vuokrasopimuksensa maksamaan AGA:lle yhteensä 67,10 euron suuruisen käsittelymaksun, kun lasketaan yhteen asiakkaan maksama käsittelymaksu sopimusta solmittaessa ja irtisanottaessa. Kun tätä summaa vertaa AGA:n kaasupullojen vuokrahinnaston yhden vuoden vuokrahintaan 88,65 euroa (527,05 markkaa), on käsittelymaksun yhteismäärä kohtuuttoman suuri.

Käsittelymaksu ei voi olla kustannusvastaava ottaen huomioon sen, että sopimuksen irtisanomistilanteessa asiakkaan velvollisuutena on palauttaa itse vuokraamansa kaasupullot AGA:lle. AGA:lle vuokrasopimusten irtisanomisesta aiheutuneet kulut rajoittuvat ainoastaan merkintöjen tekemiseen yhtiön omaan tietokantaan.

Kilpailuvirasto on myös hyväksynyt sen, että AGA:n ei tarvitse palauttaa asiakkailleen alle 17 euron suuruisia vuokranpalautuksia. Käsittelymaksujen kertaantumisen jälkeen ei asiakkaille palautettava summa usein nouse tätä suuremmaksi.

AGA:n vuokrasopimusten siirtolauseke

Kilpailuvirasto ei ole päätöksessään ottanut millään lailla kantaa Messerin esittämään tutkintapyyntöön siitä, että kilpailuvirasto tutkisi myös AGA:n kaasupullojen vuokrausehtojen 12 §:n, joka koskee vuokrasopimusten siirtotilanteita. Hallintomenettelylain 23 §:n mukaan viranomaisen päätöksestä tulee selkeästi käydä ilmi miten asia on ratkaistu. Koska kilpailuviraston päätöksestä ei käy ilmi miten asia on ratkaistu sopimusten siirtotilanteiden osalta, antaa tämä aihetta olettaa, ettei kilpailuvirasto ole lainkaan käsitellyt tätä osaa Messerin tutkintapyynnöstä.

Kaasupullojen vuokrasopimukset ovat tärkeitä kaasuntoimittajille siitä syystä, että turvallisuussyistä tietyn kaasuntoimittajan kaasupulloja voidaan täyttää ainoastaan saman kaasuntoimittajan kaasuilla. Näin ollen saadessaan solmittua kaasupullojen vuokrasopimuksen asiakkaan kanssa mahdollisimman pitkäksi ajaksi takaa kaasuntoimittaja samalla sen, että kyseinen asiakas tulee ostamaan tarvitsemansa kaasut myös samalta toimittajalta vähintäänkin vuokrasopimuskauden pituisen ajan.

Kaasuntoimittaja, jolle AGA:n asiakas on siirtänyt kaasupullojen vuokrasopimuksen, ottaa vastuun sopimuksen irtisanomisesta ja vuokranpalautuksen perimisestä AGA:lta. Kyseinen menettely maksaa kilpailijalle 67 euroa (2 x 33,50 euroa) hänen maksaessaan ensin sopimuksen siirron käsittelymaksun ja tämän jälkeen sopimuksen irtisanomisen käsittelymaksun. AGA:lle sopimuksen siirrosta aiheutuneet kustannukset rajoittuvat ainoastaan siirto- ja irtisanomismerkintöjen tekemiseen yhtiön tietokantaan, sillä käytännössä asiakkaan uusi kaasuntoimittaja huolehtii vuokrattujen pullojen palauttamisesta AGA:lle.

AGA on vastineessaan kilpailuvirastolle selvittänyt, että vuokrasopimusten siirtotilanteissa se edellyttää tietyn nimenomaisen siirtolomakkeen täyttämistä, allekirjoittamista ja toimittamista AGA:lle. Siirrettäessä vuokrasopimus toiselle kaasuntuottajalle vaatimus kyseisen nimenomaisen siirtolomakkeen täyttämisestä on liioiteltu ja kilpailua rajoittava. Luvan epääminen pullovuokrasopimuksen siirrolle toiselle kaasuntuottajalle ei AGA:n luettelemien epäämisperusteiden mukaan (siirronsaajan maksukyvyttömyys, rikollinen käyttäytyminen tai turvallisuusmääräysten noudattamatta jättäminen) ole käytännössä mahdollinen. Toisen kaasuntoimittajan tulisi voida tehdä siirtoilmoitus vapaamuotoisesti AGA:lle.

Kyseisen siirtomenettelyn yksinkertaisuus ja helppous on alalla toimivan kilpailun ja uusien kilpailijoiden alalle pääsyn kannalta erittäin tärkeää. Tämä johtuu siitä, etteivät pullovuokrasopimukset ole lukuisista yrityksistä huolimatta vieläkään asiakkaan kannalta irtisanottavissa muuten kuin periaatteellisella tasolla. AGA:n soveltama vuokranpalautusten laskutapa on tosiasiassa sitonut asiakkaita jatkamaan sopimuksia sopimuskauden loppuun saakka. Heidän ainoa mahdollisuutensa vaihtaa kaasuntoimittajaa on ollut AGA:n vuokrasopimusten siirtäminen toiselle kaasuntoimittajalle. AGA:n vuokrasopimusehtojen 13 §:n siirtolauseke tarkoittaa käytännössä sitä, että asiakkaan tulee pyytää AGA:lta kirjallinen lupa halutessaan siirtyä AGA:n kilpailijan asiakkaaksi. Kyseinen menettely on selvästi kilpailua rajoittava ja täyttää kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdan tunnusmerkit asiakkaan toimintavapauden kohtuuttomasta rajoittamisesta.

AGA solmii asiakkaiden kanssa pitkiä vuokrasopimuksia ja sen asiakkaat maksavat vuokramaksut määräaikaisissa sopimuksissa koko sopimuskaudelta etukäteen ja toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten osalta vuosittain etukäteen. Näin AGA on saanut asiakkaat sidotuiksi kaasuntoimituksiinsa huomattavan pitkiksi ajoiksi. Asiakkaiden kaasuntoimittajan siirtohalukkuus vähenee olennaisesti, kun he ovat maksaneet vuokran jo etukäteen. Asiakkaat eivät myöskään usein ole tietoisia siitä, että vuoden 2000 alusta vuokrasopimukset ovat olleet irtisanottavissa. AGA:n irtisanomisen yhteydessä perivän käsittelymaksun ja alle 17 euron suuruisten palautusten maksamatta jättäminen johtaa myös siihen, että asiakkaan kannalta ei ole taloudellisesti tarkoituksenmukaista lähteä irtisanomaan vuokrasopimusta kesken sopimuskauden.

Edellä esitetyn johdosta uusien yrittäjien ainoa keino tulla markkinoille on ostaa AGA:n asiakkailta heidän AGA:n kanssa solmimansa vielä voimassa olevat vuokrasopimukset. AGA:n menettely kaasupullojen vuokramarkkinoilla täyttää selvästi kilpailunrajoituslain 7 §:n 2 kohdan kielletyn sitomisen tunnusmerkit.

Kilpailuviraston lausunto

Kilpailuvirasto on vaatinut, että Messerin valitus hylätään perusteettomana vaatimusten 1, 4, 5 ja 6 osalta sekä tarvittaessa palautetaan kilpailuviraston käsiteltäväksi lisäselvitysten hankkimista varten vaatimusten 2 ja 3 osalta. Kilpailuvirasto on lausunut muun ohella seuraavaa.

Vuokranpalautusten laskutapa (Vaatimus 1)

Valituksenalaista päätöstä koskevan asian käsittelyn yhteydessä virastolle toimittamissaan selvityksissä AGA on osoittanut käyttäneensä vuokranpalautusten laskentaperusteena viraston 23.6.1999 tekemän päätöksen valmistelussa kustannusvastaavaksi todettua laskentatapaa sekä niitä palautusten laskutavan ehtoja, jotka virasto on mainitulla päätöksellä hyväksynyt käyttöön otettaviksi. Kilpailuvirasto ei ole sen vuoksi katsonut AGA:n syyllistyneen vuokranpalautusten laskutavassa kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitettuun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.

Käsittelymaksun läpinäkymättömyys (Vaatimus 2)

Käsittelymaksun kustannusvastaamattomuus (Vaatimus 3)

Vuokrasopimusten siirtolausekkeen asiakkaita sitova vaikutus (Vaatimus 4)

Kilpailuviraston 23.6.1999 tekemässä päätöksessä, jolla kaasupullojen vuokrasopimukset tulivat kesken sopimuskauden irtisanottaviksi, todetaan AGA:n ilmoittaneen asian valmistelun yhteydessä kilpailuvirastolle, että käytännössä kirjallista lupaa vuokrasopimuksen siirtämiseen ei vaadita, vaan pelkkä ilmoitus asiasta riittää. Kilpailuvirasto on katsonut, että kyseessä olevan päätöksen tekstiin sisällytettynä AGA:n kyseinen ilmoitus virastolle on tullut AGA:a käytännössä sitovaksi. AGA:n kilpailuvirastolle myöhemmin toimittama pullojen vuokrasopimuksen siirtoilmoituslomake osoittaa, että AGA ei vaadi vuokrasopimusten siirroille lupaa, vaan pelkkä kirjallinen ilmoitus allekirjoituksineen riittää, kuten AGA on virastolle myös suullisesti vakuuttanut.

Vaatimus AGA:n antamasta kirjallisesta vuokrasopimuksen siirtoluvasta on luonnollisesti menettänyt käytännön merkityksensä myös sen johdosta, että 23.6.1999 tehdyllä kilpailuviraston päätöksellä vuokrasopimukset tulivat irtisanottaviksi ja päätöksen voimaantulosta alkaen asiakas on voinut päästä irti AGA:n kanssa solmimistaan kaasupullon vuokrasopimuksista irtisanomiskuukauden päättyessä ja on voinut siitä lähtien solmia sopimuksen toisen kaasuntoimittajan kanssa.

Messerille kuuluvien vuokranpalautusten maksamiselle AGA on ilmoittanut kilpailuvirastolle edellyttävänsä vain sopimuksensa Messerille siirtäneiden kirjallisia ilmoituksia. Kilpailuvirasto on katsonut, että AGA ei ole tällä menettelyllään syyllistynyt kilpailunrajoituslain 7 §:ssä tarkoitettuun määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.

Porrastetun vuokranpalautusten laskutavan kieltäminen takautuvasti (Vaatimus 5)

AGA:n vuokranpalautuksissa noudattama laskentatapa perustuu eripituisten vuokrasopimusten hintaporrastukseen, jonka kilpailuvirasto on 23.6.1999 asiasta tekemänsä päätöksen yhteydessä katsonut kustannusvastaavaksi. Messer ei ole hakenut muutosta tähän kilpailuviraston päätökseen. Päätöksen voimaantulosta alkaen maksettujen vuokranpalautusten on katsottava olleen kyseessä olevan päätöksen mukaisia ja noudatetun menettelyn mahdolliset asiakasta sitovat vaikutukset poistuvat joka tapauksessa siirryttäessä valituksenalaisen päätöksen mukaisiin lineaarisesti laskettaviin vuokranpalautuksiin. Kilpailuvirasto ei katso tarpeelliseksi, että kilpailuneuvosto määräisi Messerin tässä kohdassa vaatiman kilpailunrajoituslain 16 §:n mukaisen kiellon.

Kilpailunrikkomismaksun määrääminen (Vaatimus 6)

Edellä vaatimusten 1, 4 ja 5 osalta esittämäänsä viitaten kilpailuvirasto katsoo, että AGA:n ei voida katsoa syyllistyneen kaasupullojen vuokraustoiminnassaan sellaisiin menettelyihin, että sille olisi kohtuullista ja terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaamisen kannalta aiheellista määrätä kilpailunrajoituslain 8 §:ssä tarkoitettu kilpailunrikkomismaksu. Vaatimusten 2 ja 3 osalta kilpailuvirasto tulee harkitsemaan mahdollisten tarpeellisiksi katsottavien lisäselvitysten valossa, onko AGA:lle tarpeellista määrätä kilpailunrikkomismaksu.

Toimenpidepyynnön käsittely vuokrasopimusten siirtojen osalta

Valituksensa perusteluissa Messer on esittänyt epäilyn, että kilpailuvirasto ei ole lainkaan käsitellyt Messerin toimenpidepyynnön sitä osaa, joka koskee vuokraehtojen 12 §:n tarkoittamia vuokrasopimuksen siirtotilanteita. Kilpailuvirasto on katsonut tältä osin riittäväksi menettelyksi sen, että se on välittänyt Messerille tiedon siitä, että AGA maksaa palautukset, kun se saa kirjalliset siirtoilmoitukset. Kilpailuvirasto on myös toimittanut Messerille telefaksilla jäljennöksen kyseisestä AGA:n pullojen vuokrasopimuksen siirtoilmoituslomakkeesta.

AGA:n vastine

AGA on antanut vastineen ja vaatinut, että markkinaoikeus

1. ensisijaisesti jättää Messerin valituksen kokonaisuudessaan tutkimatta;

2. toissijaisesti hylkää Messerin valituksen kokonaisuudessaan;

3. velvoittaa Messerin korvaamaan AGA:n asianosais- ja oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti korkoineen. AGA on ilmoittanut oikeudenkäyntikulujensa määräksi 21.194,35 euroa (alv 22 %) ja asianosaiskulujensa määräksi 2.500 euroa.

Perusteluina on esitetty muun ohella seuraavaa.

Messerin valitusoikeus

Messerin valitus on jätettävä tutkimatta, koska Messerillä ei ole hallintolainkäyttölain 6 §:n mukaista valitusoikeutta asiassa. Mainitun lainkohdan mukaan päätöksestä saa valittaa vain se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Hallintolainkäyttölain esitöissä (HE 217/95) painotetaan, että valitusoikeutta ei voi johtaa vain päätöksen välillisistä vaikutuksista.

Kilpailunrajoituslain muutoksen esitöissä (HE 243/1997) painotetaan myös, että muutoksenhakuoikeus on kilpailuviraston päätöksistä vain elinkeinonharjoittajalla, jonka oikeusasemaan kyseessä olevalla päätöksellä on suora ja välitön vaikutus. Samojen esitöiden mukaan kilpailijoilla ei voida katsoa olevan muutoksenhakuoikeutta. Koska valituksenalainen päätös vaikuttaa vain välillisesti Messerin asemaan, Messerillä ei ole sellaista asemaa, jota valitusoikeus hallintolainkäyttölain mukaan edellyttää.

Kilpailuviraston päätös ei millään tavalla estä tai rajoita Messerin tai muiden mahdollisuuksia harjoittaa liiketoimintaansa Suomessa (tai muualla) eikä päätös aiheuta välittömiä kustannuksia tai tulonmenetyksiä Messerille. Päätöksellä on korkeintaan välillinen vaikutus Messerin ja muiden AGA:n kilpailijoiden asemaan.

Se seikka, että Messerille on (sen väittämän mukaan) siirtynyt osa AGA:n vuokrasopimuksista, ei muuta tilannetta valitusoikeuden kannalta. Lähinnä se johtaa siihen, että Messerin voidaan näiden vuokrasopimusten osalta katsoa olevan samassa asemassa kuin AGA:n asiakkaat, joihin päätös myös vaikuttaa vain välillisesti, ja joilla ei siten myöskään ole valitusoikeutta asiassa. Se, missä määrin AGA:lla on yksittäisten vuokrasopimusten perusteella velvoitteita Messeriä kohtaan esimerkiksi vuokranpalautusten osalta, on puhtaasti sopimusoikeudellinen asia, jonka tutkiminen ei kuulu kilpailuviranomaisten toimivaltaan.

Myös se seikka, että Messer on ollut alkuperäisen toimenpidepyynnön tekijä, on vailla merkitystä valitusoikeuden kannalta, koska päätöksellä ei ole välitöntä vaikutusta Messerin asemaan. Muun muassa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 6.3.2001 (Dnro 3220/2/00) perusteella on selvää, että ainoastaan se, että on ollut toimenpidepyynnön tekijä, ei tuota valitusoikeutta kyseessä olevalle taholle.

AGA:n kaasupulloja koskevat vuokrausehdot

AGA:n kaasupullojen vuokrausehtoihin sisältyvä irtisanomisehto mahdollistaa lyhyenkin määräaikaisen sopimuksen purkamisen ilmoittamatta mitään syytä, mikä sinänsä jo on katsottava poikkeukselliseksi. Ehdon mukaan asiakas tulee irtisanomistilanteessa samaan taloudelliseen asemaan kuin mihin hän olisi tullut, jos hän olisi heti vuokrakauden alussa vuokrannut pullot ajaksi, jona hän todellisuudessa tarvitsi pullot. Ainoa hyvitys, jonka AGA saa ennenaikaisesta irtisanomisesta, on 33,50 euron käsittelymaksu, joka vähennetään asiakkaalle palautettavasta vuokramäärästä.

Koska pidemmät vuokrasuhteet aiheuttavat suhteessa vähemmän vuosittaisia kustannuksia kuin lyhyemmät vuokrasuhteet, ovat pidemmät määräaikaiset vuokrat vuosihinnaltaan halvempia kuin lyhyemmät vuokrasopimukset.

Väitetty määräävä markkina-asema

Sekä Messerin että kilpailuviraston oletus AGA:n markkina-aseman määräävyydestä perustuu ainoastaan pinnalliseen, markkinaosuuksien perusteella tehtyyn arvioon. Päätelmää minkään yrityksen mahdollisesta määräävästä markkina-asemasta ei voida tehdä pelkästään markkinaosuuksien perusteella, vaan tällaisessa arviossa on otettava huomioon kaikki markkinoihin vaikuttavat seikat.

AGA on katsonut, että pullokaasumarkkinat ovat Suomessa niin kilpailutetut, ettei AGA tai muu yksittäinen yritys voi niillä saavuttaa määräävää asemaa.

Vuokranpalautusten laskutapa

AGA:n soveltama vuokranpalautusten laskutapa on perustunut suoraan kilpailuviraston hyväksymälle mallille.

Koska eripituisten sopimusten vuosihintojen erot perustuvat suoraan näytettävissä oleviin kustannussäästöihin, on myös vuokranpalautusten laskukaava kustannusvastaava.

Käsittelymaksun läpinäkymättömyys

Kilpailunrajoituslaki ei missään yhteydessä vaadi, että määräävässäkään asemassa olevan yrityksen olisi sovellettava vain läpinäkyvää hinnoittelua, vaan kieltää hinnoittelun osalta vain kohtuuttoman tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavan hinnoittelukäytännön soveltamisen, joka käytännössä tarkoittaa lähinnä räikeää monopolihinnoittelua.

Missään kohdassa kilpailunrajoituslaissa ei myöskään vaadita, että hinnoittelun perustana olevia elementtejä pitäisi erikseen selvittää asiakkaille.

AGA:n perimä 33,50 euron käsittelymaksu sopimusten irtisanomistilanteissa korvaa niitä kustannuksia, jotka syntyvät tilanteessa, jossa sopimus irtisanotaan ennenaikaisesti tai kun sopimus siirretään asiakkaalta toiselle. Kaikkia syntyneitä kustannuksia se ei kuitenkaan korvaa, eikä sitä missään nimessä voida pitää kohtuuttoman korkeana tai kilpailun rajoittamista ilmeisesti tarkoittavana.

Siirtolausekkeen väitetty sitova vaikutus

Kielto siirtää sopimusta ilman toisen osapuolen suostumusta on sopimusoikeutemme perustavanlaatuisia periaatteita, eikä sitä ole kilpailuoikeudessa missään yhteydessä katsottu ongelmalliseksi. Kielletyksi voitaisiin mahdollisesti katsoa se, että määräävässä markkina-asemassa oleva yritys soveltaisi sellaista syrjivästi, mutta ei kyseistä sopimusehtoa sellaisenaan. On huomattava, että kyseessä olevassa tapauksessa ei missään yhteydessä ole väitettykään, että AGA soveltaisi siirtolauseketta syrjivin perustein.

Oikeudenkäyntikulut

Messerin vaatimus sen kulujen korvaamisesta kilpailuvirastolle tehdyn toimenpidepyynnön osalta on lakiin perustumaton ja siksi hylättävä. Siinäkin tapauksessa, että markkinaoikeus päättäisi hyväksyä Messerin valituksen, on Messerin vastattava omista kuluistaan.

Messer tulee määrätä korvaamaan AGA:n kulut täysimääräisesti. Oikeudenkäyntikulujen täysimääräinen korvaaminen on perusteltua, koska valitus on ollut ilmeisen perusteeton, ja koska Messer on ilmeisesti tehnyt valituksen lähinnä painostaakseen AGA:a maksamaan Messerille suurempia vuokranpalautuksia kuin sille sopimusten perusteella kuuluisi. Tämän vuoksi olisi kohtuutonta, että AGA joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa osaksikaan omana vahinkonaan.

Messerin vastaselitys

Messer on antanut vastaselityksen, jossa se on lausunut muun ohella seuraavaa.

Messerin valitusoikeus

AGA:n esittämä väite siitä, ettei Messerillä olisi käsiteltävänä olevassa asiassa valitusoikeutta, on kiistatta perusteeton.

Ensinnäkin Messer on kilpailuviraston valituksenalaisessa päätöksessä katsottu asianosaiseksi. Yleisten lainkäyttöperiaatteiden mukaan asianosaisella on aina valitusoikeus. Kilpailuviraston Messerille toimittamaan päätökseen on myös liitetty valitusosoitus. Messerillä ei ole ollut mitään syytä kyseenalaistaa omaa valitusoikeuttaan asiassa.

Toiseksi kilpailuviraston päätös kohdistuu Messerin oikeuteen ja etuun hallintolainkäyttölain 6 §:n tarkoittamalla tavalla. Messerillä on hallussaan laskelmiensa mukaan 270.000 euron arvosta AGA:lta siirtyneitä kaasupullojen vuokrasopimuksia, joiden osalta AGA ei ole maksanut palautuksia, vaikka sille on toimitettu kyseisiä sopimuksia koskevat siirtoilmoitukset. Messerille koituu AGA:n toiminnan johdosta kuluja, koska se on antanut sopimukset siirtäneille asiakkaille omat kaasupullonsa käyttöön kuluitta AGA:n sopimuksista jäljelle jääneeksi sopimusajaksi. AGA:n määräävän markkina-aseman väärinkäyttö, jonka kilpailuvirasto on päätöksessään vahvistanut, aiheuttaa siten suoraa ja välitöntä haittaa Messerille, joten Messerillä on myös hallintolainkäyttölain 6 §:n mukaisesti valitusoikeus asiassa.

Edellä esitetyllä perusteella AGA:n vastineessa esitetty viittaus KHO:n päätökseen 6.3.2001 (dnro 3220/2/00) soveltuu itse asiassa käsillä olevaan tapaukseen Messerin eduksi, sillä Messer on elinkeinonharjoittajana joutunut AGA:n kilpailua rajoittavan menettelyn piiriin ja Messerillä on oma taloudellinen intressi asiassa ja siten Messerillä on myös KHO:n tulkinnan perusteella valitusoikeus asiassa.

AGA:n lisävastine

AGA on vielä antanut lisävastineen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian tutkiminen

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle.

Kilpailunrajoituslain 21 §:n 1 momentin mukaan kilpailuviraston kilpailunrajoituslain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Hallintolainkäyttölakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että valitusoikeutta ei voitaisi johtaa yksinomaan päätöksen välillisistä vaikutuksista. Välittömyyskriteerin soveltuvuutta arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota kunkin asian laatuun ja asiassa ilmenevään oikeussuojan tarpeeseen.

Pelkästään se seikka, että jokin taho on ollut toimenpidepyynnön tekijä, ei oikeuskäytännön mukaan tuota valitusoikeutta kyseiselle taholle. Myöskään sillä seikalla, että tässä asiassa toimenpidepyynnön tehneestä Messeristä on kilpailuviraston valituksenalaisessa päätöksessä käytetty nimitystä asianosainen ja että sanottuun päätökseen on liitetty valitusosoitus, ei ilman mainitusta päätöksestä aiheutuvaa suoraa ja välitöntä vaikutusta Messerin oikeusasemaan ole valitusoikeutta luovaa merkitystä.

AGA ja Messer toimivat kumpikin kaasuntoimittajina kaupallisilla teollisuuskaasumarkkinoilla. Ne toimittavat kumpikin asiakkailleen kaasua muun ohella kaasupulloissa ja ovat toistensa kilpailijoita teollisten pullokaasujen markkinoilla.

Kaasua ostavat asiakkaat solmivat kaasuntoimittajien kanssa kaasuntoimitussopimuksen. Pullokaasua tarvitseva asiakas voi hankkia kaasua joko omiin pulloihinsa tai kaasuntoimittajalta vuokraamiinsa pulloihin. Valitessaan vuokrapullojärjestelmän asiakas solmii kaasuntoimitussopimuksen lisäksi erillisen vuokrapullosopimuksen kaasuntoimittajansa kanssa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan jotkut AGA:lta kaasua siltä vuokraamiinsa kaasupulloihin ostavat asiakkaat ovat vaihtaneet kaasuntoimittajakseen Messerin ja samalla siirtäneet AGA:n kanssa solmimansa pullonvuokrasopimuksen Messerille kesken sopimuskauden. Kyseiset asiakkaat ovat siirtyneet ostamaan tarvitsemansa kaasun Messeriltä, joka on antanut heidän käyttöönsä omat kaasupullonsa.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että Messer on teollisten pullokaasujen markkinoilla AGA:n kilpailija, johon kilpailuviraston päätös vaikuttaa ainoastaan välillisesti. Kilpailuviraston päätöksellä ei siten ole suoraa ja välitöntä vaikutusta Messerin oikeusasemaan.

Kun kilpailuviraston päätöstä ei ole kohdistettu Messeriin eikä se vaikuta välittömästi Messerin oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun, ei Messerillä ole, kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentti, valitusoikeutta kilpailuviraston päätöksestä. Messerin valitus on siten jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että ei ole kohtuutonta, että Messer Suomi Oy joutuu vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan.

Asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei olisi kohtuullista, että Oy AGA Ab joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Oy AGA Ab on arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Vaadituista kuluista on siten vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää Messer Suomi Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Messer Suomi Oy:n korvaamaan Oy AGA Ab:lle kohtuullisiksi katsottuina oikeudenkäyntikuluina 10.000 euroa. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kilpailunrajoituksista annetun lain 21 §:n 2 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Maarit Lindroos, sekä asiantuntijajäsenet Ville Aalto-Setälä, Antti Aine ja Eero Lehto.

Asiassa on äänestetty. Eriävä mielipide on päätöksen liitteenä.

LIITE Asiantuntijajäsen Antti Aine on jättänyt päätökseen eriävän mielipiteen:

Messer on kilpailuvirastolle 30.8.2000 tekemässään toimenpidepyynnössä katsonut AGA:n väärinkäyttäneen kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaisesti määräävää markkina-asemaansa teollisilla pullokaasumarkkinoilla. Kilpailuvirasto on 21.12.2001 tekemällään päätöksellä poistanut asian käsittelystä. Messer on 25.1.2002 valittanut kilpailuviraston edellä mainitusta päätöksestä kilpailuneuvostolle. Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle. Asiassa on kyse siitä, tuleeko Messerin valitus ottaa markkinaoikeudessa tutkittavaksi.

Kilpailunrajoituslain 21 §:ssä säädetään, että kilpailuviraston kilpailunrajoituslain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta markkinaoikeudelta siinä järjestyksessä kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain 5 §:n 1 momentin mukaan päätöksellä, josta saa valittaa, tarkoitetaan toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkimatta. Hallintolainkäyttölain 6 §:n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Hallintolainkäyttölain esitöissä (HE 217/1995 vp, s. 39) todetaan, että valitusoikeus on ensinnäkin sillä, johon päätös on kohdistettu. Valitusoikeus on siten sillä, jolle päätöksessä on nimenomaisesti asetettu jokin velvollisuus, rajoitus tai kielto tai jolta on evätty kokonaan tai osittain jokin oikeus tai etu. Edellä mainitun lisäksi valitusoikeus on sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa, mutta johon päätöstä ei ole muodollisesti kohdistettu. Valitusoikeutta ei voida yksinomaan johtaa päätöksen välillisistä vaikutuksista. Päätöksen välittömiä vaikutuksia arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota kunkin asian laatuun ja asiassa ilmenevään oikeussuojan tarpeeseen.

Kilpailunrajoituslain esitöissä (HE 243/1997 vp, s. 35) lausutaan, että hallintolainkäyttölain mukainen valitusoikeus katsotaan olevan ainakin sellaisella elinkeinonharjoittajalla, jota kilpailunrajoitus välittömästi koskee. Elinkeinonharjoittajan intressin välittömyyttä arvioidaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon erityisesti voimassa olleen 13 §:n soveltamiskäytäntö, hallintolainkäyttölain 6 § ja yleiset hallinto-oikeudelliset periaatteet. Kilpailunrajoituksen kohteen muutoksenhakuoikeus edellyttää, että kilpailuviraston päätöksellä on suora ja välitön vaikutus kyseessä olevan elinkeinonharjoittajan oikeusasemaan. Kilpailunrajoituksen aikaansaaneen elinkeinonharjoittajan kilpailijoilla, joihin kilpailuviraston päätös välillisesti vaikuttaa, ei välittömän intressin puuttuessa voida katsoa olevan muutoksenhakuoikeutta.

Messer ja AGA ovat kaupallisten teollisuuskaasujen toimittajia. Ne ovat toistensa kilpailijoita teollisten pullokaasujen markkinoilla. Teollisilla pullokaasumarkkinoilla teollisuuskaasut toimitetaan pakattuina joko kaasutoimittajan tai asiakkaan omistamiin kaasupulloihin. Valitessaan vuokrapullojärjestelmän asiakas solmii kaasuntoimitussopimuksen lisäksi erillisen vuokrapullosopimuksen kaasuntoimittajan kanssa.

Messer on katsonut kilpailuviraston 21.12.2001 päätöstä koskevassa valituksessaan AGA:n rikkoneen kilpailunrajoituslain 7 §:ää muun ohella siten, että AGA:n soveltama kaasupullosopimusten vuokrapalautusten laskutapa on ollut kustannusvastaamaton ja asiakkaita sitova. Lisäksi Messer on katsonut, että AGA:n soveltama kaasupullojen vuokrasopimusten hinnoittelu ei ole käsittelymaksun osalta ollut läpinäkyvää ja että AGA:n asiakkailtaan perimä käsittelymaksu kaasupullovuokrasopimusten solmimis-, siirto- ja irtisanomistilanteissa ei ole ollut kustannusvastaava.

Kilpailuviraston päätös asiassa koskee AGA:n väitettyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä teollisten pullokaasujen markkinoilla Suomessa. Messerin valitusoikeuden arvioinnin osalta keskeiseksi kysymykseksi nousee, ovatko kilpailuviraston päätöksessä tarkastellut kilpailunrajoitukset koskeneet välittömästi Messeriä. Korkein hallinto-oikeus on 6.3.2001 antamassaan päätöksessä (taltio 390, diaarinumero 3220/2/0) katsonut, että kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön tehneen toimijan tulee saadakseen valitusoikeus pystyä osoittamaan, että hän on elinkeinonharjoittajana joutunut kyseisen kilpailunrajoitukseksi katsomansa menettelyn piiriin tai että hänellä muutoin on asiassa taloudellista intressiä.

Asiassa on muun ohella kyse AGA:n soveltamien sopimuskäytäntöjen asiakkaita sitovasta vaikutuksesta. Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan soveltamien asiakkaita sitovien sopimuskäytäntöjen kilpailua rajoittavia vaikutuksia on tarkasteltava sekä vertikaalisessa että horisontaalisessa ulottuvuudessa. Ensinnäkin on ilmeistä, että sitova sopimuskäytäntö vaikeuttaa määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiakkaan toimintavapautta. Tällainen asiakas ei voi vaihtaa sopimuskumppania ilman merkittäviä vaikeuksia esimerkiksi saadessaan voimassa olevaa sopimusta edullisemman tarjouksen toiselta elinkeinonharjoittajalta.

Messer on ottanut vastattavakseen joitakin kolmansien toimijoiden AGA:n kanssa solmimia pullonvuokrasopimuksia siinä tarkoituksessa, että Messer on näin saanut AGA:aan sopimussuhteessa olleet toimijat omiksi sopimuskumppaneikseen. Messer ei ole AGA:lta kaasua ostava asiakas, joka olisi tätä tarkoitusta varten solminut AGA:n kanssa erilliset sopimukset kaasupullojen vuokraamisesta. AGA:n soveltamat sopimuskäytännöt eivät ole vaikuttaneet Messerin toimintavapauteen teollisten pullokaasujen ostajana, eikä AGA:n kilpailunrajoituslain 7 §:n vastaiseksi väitetyn toiminnan voida täten katsoa kohdistuneen välittömästi Messeriin teollisten pullokaasujen ostajana.

Määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiakkaita sitovat sopimuskäytännöt vaikuttavat välittömästi myös kilpailijoihin. Määräävässä markkina-asemassa oleva elinkeinonharjoittaja pyrkii sitovilla sopimuskäytännöillä vakauttamaan vallitsevan tilanteen markkinoilla ja samalla suojelemaan omaa markkina-asemaansa kilpailijoilta. Asiakkaita sitovat sopimuskäytännöt estävät kilpailijoita saamasta määräävässä markkina-asemassa olevan elinkeinonharjoittajan asiakkaita omiksi sopimuskumppaneikseen. Tällaiset sopimuskäytännöt vaikeuttavat kilpailijoiden mahdollisuuksia esimerkiksi toimintaansa tehostamalla asettaa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys kovenevan kilpailun alaiseksi ja heikentävät potentiaalisten kilpailijoiden halukkuutta tulla markkinoille. Asiakkaita sitovat sopimuskäytännöt vaikuttavat tätä kautta haitallisesti myös markkinoiden toimivuuteen kokonaisuutenaan.

Messer on toiminut AGA:n kilpailijana teollisten pullokaasujen markkinoilla. AGA:n soveltamilla sopimuskäytännöillä, joilla on väitetty sidottavan AGA:n asiakkaita, on katsottava olleen välittömiä vaikutuksia Messerin asemaan.

Näillä perusteilla katson, että Messerin valitus tulee ottaa tutkittavaksi.

Vakuudeksi Kaisa Meriluoto

---

[SV]

Dnr 16/690/2002

Givet 13.3.2003

Messer Suomi Oy:s besvär över konkurrensverkets beslut genom vilket det ärende som gällde misstankar om Oy AGA Ab:s missbruk av dominerande marknadsställning på marknaden för industriella gaser på flaska hade avförts från behandlingen.

Messer Suomi Oy, som hade inkommit med en begäran om åtgärder till konkurrensverket och som var konkurrent till Oy AGA Ab på marknaden för industriella gaser på flaska och som endast indirekt påverkades av konkurrensverkets beslut, hade inte besvärsrätt i ärendet.

Omröstning i ärendet.

Förvaltningsprocesslagen 6 § 1 mom.