Public procurement court dismisses bid protest where weighted scoring correctly favored the winning bidder despite minor score differences.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on pyytänyt 30.9.2002 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia yhdistelmäajoneuvonkuljettajan koulutuksesta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka soveltuu parhaiten koulutuksen ostajan tarpeisiin. Tarjouksista arvioitaessa otetaan huomioon seuraavat valintaperusteet:

opetussuunnitelman sisältö ja rakenne (ml. opetusmenetelmät ja koulutuksen järjestämismuodot)

opettajaresurssit

koulutuksen kytkennät työelämään

hinta ilman arvonlisäveroa

vaikuttavuus: kouluttajan oma arvio koulutuksen vaikuttavuudesta sekä aikaisempien vastaavanlaisten koulutusten työllistämistulokset

palaute aiemmista vastaavanlaisista koulutuksista ja muut aikaisemmat kokemukset

opiskeluympäristö

toimitusvarmuus

Tarjouspyyntöön on oheistettu liitteenä 1. "Työvoimapoliittisen, ammatillisen aikuiskoulutuksen hankintakriteerit tärkeysjärjestyksessä" -niminen asiakirja, jossa tarjouspyynnössä luetellut kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailukriteerit on esitetty numerojärjestyksessä yhdestä kahdeksaan ja jossa jokaisen kriteerin sisällöstä on esitetty yksityiskohtainen määritelmä.

Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Hankintayksikkö on tehnyt 30.10.2002 päätöksen, jolla se on valinnut koulutuksen järjestäjäksi Ylä-Savon ammattiopiston. Tarjousten vertailusta on laadittu myös kriteerikohtainen pisteytystaulukko, johon on sisältänyt myös tarjousten sanallista arviointia.

Päätöksen perusteluissa on todettu, että voittanut tarjous täyttää seuraavat tarjouspyynnössä mainitut kokonaistaloudellisuuden kriteerit:

Opetussuunnitelman sisältö ja rakenne: Esitetty opetussuunnitelma on hyvä, siitä käy selkeästi ilmi, mihin tutkinnon osiin tarjottu koulutus on tutkintotavoitteinen ja mikä/mitkä tutkinnon osat koulutuksessa on tarkoitus suorittaa. Koulutus ei lähtökohtaisesti sisällä etäopetusta. Koulutukseen sisältyy myös työelämätaitoihin liittyvä kokonaisuus.

Opettajaresurssit: Hyvät. Tarjouksessa on nimetty 6 oppilaitoksen omaa käytettävissä olevaa opettajaa. Ammattialaan liittyvän pätevyyden lisäksi 3 opettajista on pedagogisesti päteviä ja 2 on suorittanut näyttötutkintomestarikoulutuksen. Koulutuksessa on lisäksi käytettävissä myös muita ammattiopiston opettajia sekä jossain määrin yritysten edustajia.

Koulutuksen kytkennät työelämään: Koulutus toteutetaan yhteistyössä Kuusamon Autokoulun kanssa.

Vaikuttavuus: esitetty vaikuttavuusarvio on hyvä ja aikaisemmista koulutuksista on työhallinnon selvityksen mukaan työllistynyt noin 48 %.

Palaute aiemmista vastaavanlaisista koulutuksista ja muut aikaisemmat kokemukset: Aikaisemmista koulutuksista annettu OPAL-palaute on ollut hyvää.

Toimitusvarmuus: Oppilaitoksella on kyseisen tutkinnon järjestämissopimus kuljetusalan tutkintotoimikunnan kanssa. Laatujärjestelmä on myös valmisteilla.

Hankintayksikkö on tehnyt 20.11.2002 hankintasopimuksen tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan kanssa.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hakijan suorittamaan hyvitysmaksua 46.000 euroa laillisine korkoineen. Lisäksi hakija on vaatinut markkinaoikeuden kannanottoa siihen, että voittanut tarjous on julistettu tarjouksen antajan toimesta kokonaisuudessaan salassa pidettäväksi. Hakija on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Tarjousten vertailukriteerit on pisteytetty vertailupöytäkirjassa siinä järjestyksessä kuin ne on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa ja tarjouskilpailu on ratkaistu tarjousten saamien kokonaispistemäärien perusteella. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole ollut mainintaa valintakriteerien keskinäisistä painoarvoista. Tarjousten pisteytys on tarjoushintaa lukuun ottamatta suoritettu tarjousten käsittelijän subjektiivisen arvioinnin perusteella.

Opetussuunnitelman sisällön ja rakenteen osalta hakija on saanut 4 pistettä ja voittanut tarjous 5 pistettä. Ratkaisevana erona on tältä osin ollut ammattitutkinnon järjestämisoikeus, joka hakijalta on puuttunut. Hakijalla ei kuitenkaan ole edes mahdollisuutta saada ko. tutkinto-oikeutta, joten kyseinen arviointiperuste on loukannut tarjoajien yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä. Lisäksi voittanut tarjous on sisältänyt etäopetusta tietyissä tilanteissa, vaikka ajoneuvohallintokeskuksen ohjeiden mukaan koulutuksen poissaolotunteja ei voida korvata etäopetuksella. Myös hakijan tarjoaman henkilökohtaisen ohjauksen määrän realistisuus on perusteettomasti asetettu kyseenalaiseksi vertailussa. Näin ollen hakijan tarjous olisi tullut tältä osin pisteyttää tasavertaiseksi tai jopa paremmaksi kuin voittanut tarjous.

Opettajaresurssien osalta hakijan tarjouksen ja voittaneen tarjouksen eroavaisuudet eivät ole vastanneet vertailupöytäkirjan sisältöä näyttötutkinnon, opettajien ammattialan kokemuksen sekä ensiapukouluttajan osalta.

Voittaneen tarjoajan esittämä autokouluyhteistyö ei ole taannut minkäänlaista kytkentää työelämään toisin kuin hakijan esittämä suora yhteistyö paikallisten kuljetusyritysten kanssa, josta hakijalla on ollut myös aikaisempaa kokemusta. Näin ollen hakijan tarjous on taannut voittanutta tarjousta paremman kytkennän työelämään.

Koulutuksen vaikuttavuuden osalta hakijan kaikkia työllistymistilastoja ei ole otettu huomioon pisteytyksessä ja hakijan koulutuksen vaikuttavuus on yhtiön aikaisemmin järjestämän koulutuksen osalta ollut keskimäärin parempi kuin voittaneen tarjoajan koulutuksen vaikuttavuus.

Aikaisempia koulutuksia koskeneen palautteen osalta molempien tarjoajien pisteytyksen olisi tullut vertailussa olla työvoimakoulutuksen hankintaohjeiden perusteella sama, koska molemmilla palautteen keskiarvo oli vähemmän kuin 85 % palautteiden enimmäispisteistä.

Edellä esitetyn perusteella vertailupöytäkirjan kohdissa 1-2 ja 6-8 tarjousten olisi tullut olla vähintäänkin tasavertaisia ja kohtien 3 ja 5 osalta hakijan tarjous oli tuoreimpia tietoja käytettäessä tullut arvioida korkeammalla pistemäärällä kuin voittanut tarjous.

Lisäksi hakijan tarjoushinta on ollut 18,8 % edullisempi kuin voittaneen tarjouksen hinta. Hinnalle olisi tullut antaa olennaisesti suurempi painoarvo vertailussa. Valintakriteerien keskinäiset painoarvot ja laskentaperusteet olisi lisäksi tullut ilmoittaa jo tarjouspyyntöasiakirjoissa.

VASTINE

Hankintayksikkö on todennut vastineessaan muun ohella seuraavaa. Hakijan hakemuksessaan mainitsema työministeriön ohje kokonaistaloudellisuuden arvioinnista työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa ei ole ollut käytössä hankintayksikössä kyseessä olevan hankinnan toteutusvaiheessa.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu tarjousten arvioinnissa huomioon otettavat valintaperusteet ja niiden tärkeysjärjestys. Tarjousten vertailu on toteutettu siten, että kullekin tarjoukselle on annettu jokaisen valintaperusteen osalta yhdestä viiteen pistettä ja yhteensä eniten pisteitä saanut tarjous on valittu voittajaksi. Mikäli tarjousten välille ei olisi syntynyt eroa tässä vaiheessa, olisi voittanut tarjoaja valittu valintaperusteiden tärkeysjärjestyksen perusteella. Koska toinen tarjoajista sai vertailussa suuremman pistemäärän, on valinta tehty suoraan tällä perusteella.

Tarjousten pisteytyksen yhteydessä tarjouksista tehdyt arviot ovat perustuneet tarjousten sisällön ja tarjouspyynnössä esitettyjen arvotusten vertailemiseen. Tarjousten arvioiminen on aina jossain määrin subjektiivista, mutta tässä tapauksessa etukäteen ilmoitetut arvostukset, ainoastaan tarjouksista kirjallisesti ilmenneiden seikkojen arvioiminen sekä arviointien perusteleminen ovat vähentäneet arvioinnin subjektiivisuutta.

Opetussuunnitelman sisällön ja rakenteen osalta voittanut tarjoaja on kuvaillut ammattitutkinnon suorittamiseen liittyviä asioita paremmin kuin hakija omassa tarjouksessaan. Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus on lähtökohtaisesti yhä useammin tutkintotavoitteista koulutusta, joten koulutuksia hankittaessa tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestäminen on hyvin tärkeä arviointiperuste. Näin ollen näyttötutkintojen järjestämiseen liittyvien seikkojen mukanaolo vertailussa on perusteltua, ellei peräti välttämätöntä. Opetussuunnitelman sisällön ja rakenteen osalta tarjousten erot olivat tarkennettuna seuraavat:

voittaneen tarjoajan tarjouksesta on selvästi ilmennyt koulutuksen tutkintotavoitteisuus, hakijan tarjouksesta sen sijaan ei ole selkeästi ilmennyt, miltä osin koulutus on tutkintotavoitteista;

toisin kuin voittaneen tarjoajan tarjouksessa, hakijan tarjouksessa ei ole selvitetty tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla suunnitelmallisen työnhakuvalmennuksen sisältöä;

voittaneen tarjouksen henkilökohtaisen ohjauksen määrää on pidetty riittävänä ja toteuttamiskelpoisena, mutta hankintayksikön laskelmien mukaan hakija on tarjouksessaan ilmoittanut resursoineensa henkilökohtaisen ohjauksen antamista varten yhteensä 72 päivää yhteensä 120 päivän mittaisesta koulutuksesta, jota hankintayksikkö on pitänyt epärealistisena;

voittaneen tarjoajan tarjous ei ole lähtökohtaisesti sisältänyt etäopetusta, toisin kuin hakijan tarjous.

Tarjouspyynnössä hankintayksikkö on varannut oikeuden neuvotella hankintasopimuksen yksityiskohdista. Tällaisissa neuvotteluissa voittaneen tarjoajan kanssa on sovittu, että tämä ehdottomasti noudattaa ajokorttiasetuksen mukaisia määräyksiä koulutuksen toteuttamisesta, muun muassa etäopetuksen käytöstä.

Hankintayksikkö on todennut vertailupöytäkirjassa, että molemmat tarjoajat ovat esittäneet hyvän opetussuunnitelman. Edellä mainittujen seikkojen johdosta voittaneelle tarjoukselle on kuitenkin ollut perusteltua antaa kyseisen valintakriteerin osalta viisi pistettä ja hakijan tarjoukselle neljä pistettä.

Opettajaresurssien osalta voittaneen tarjoajan tarjouksesta on ilmennyt, että kahdella nimetyistä opettajista on opetushallituksen vähintään yhdelle opettajalle edellyttämä näyttötutkintomestarikoulutus. Molempien tarjousten alan ammattipätevyys on todettu vahvaksi, joten hankintayksikkö ei ole jättänyt huomioon ottamatta sitä, että hakijan opettajat toimivat koulutustehtäviensä ohella jatkuvasti kyseisen ammattialan käytännön tehtävissä. Myös voittaneen tarjouksen pedagoginen pätevyys on todettu vahvemmaksi, sillä nimetyistä opettajista kolmella on ollut pedagoginen pätevyys, kun taas hakijan nimeämistä opettajista yhdelläkään ei kyseistä pätevyyttä ole ollut. Toisin kuin hakija on hakemuksessaan väittänyt, voittanut tarjoaja on nimennyt tarjouksessaan sairaanhoitajan ja HEO-koulutuksen käyneen henkilön, joka mahdollisesti tulee olemaan käytettävissä koulutuksen ensiapuosuuden järjestämisessä.

Edellä mainituilla perusteilla on ollut perusteltua antaa voittaneelle tarjoukselle viisi pistettä ja hakijalle neljä pistettä opettajaresurssien arvioinnin osalta.

Koulutuksen työelämäkytkentöjen osalta molemmat tarjoukset ovat saaneet vertailussa kolme pistettä. Voittaneeseen tarjoukseen on sisältynyt konkreettinen kuvaus työelämäkytköksiin vaikuttavasta yritysyhteydestä, kun hakija on viitannut tarjouksessaan yhteistyökytköksiin ainoastaan yleisellä tasolla. Hankintayksikkö on saanut liikenne- ja viestintäministeriöltä selvityksen siitä, että voittaneen tarjoajan esittämä autokouluyhteistyö on mahdollinen.

Koulutuksen vaikuttavuuden osalta molempien tarjousten vaikuttavuusarvio on todettu vertailussa hyväksi. Tiedot koulutuksen työllistämistuloksista on haettu työhallinnon Ura-tietojärjestelmästä siltä osin kuin ne ovat olleet sieltä saatavissa, eli vähintään kolme kuukautta arviointiajankohtaa aikaisemmin päättyneiden koulutusten osalta. Tiedoston mukaan hakijan koulutuksista on työllistynyt 33 % opiskelijoista ja voittaneen tarjoajan koulutuksista 48 %. Voittanut tarjoaja on näin ollen saanut arvioinnissa tältä osin yhden pisteen enemmän kuin hakija. Tarjoukset on arvioitu tältä osin tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla eikä tuoreampien, Ura-tietojärjestelmästä vielä ilmenemättömien koulutusten vaikuttavuustiedoilla ole ollut merkitystä asiassa.

Aikaisemmista koulutuksista saadun palautteen osalta arvioinnissa käytetystä OPAL-järjestelmästä ilmeni, että hakijan saaman koulutuspalautteen keskiarvo oli ollut 3,8 ja voittaneen tarjoajan keskiarvo 3,95. Näin ollen hakijan tarjoukselle on annettu tarjousten vertailussa tältä osin neljä pistettä ja voittaneelle tarjoajalle viisi pistettä.

Toimitusvarmuuden osalta autokoululupa-asioiden osalta molemmat tarjoukset on arvioitu saman arvoisiksi. Molemmat tarjoukset on tältä osin arvioitu hyviksi. Arvioon voittaneen tarjoajan paremmasta toimitusvarmuudesta on vaikuttanut se, että sillä on ollut käytössä oma tutkinnon järjestämissopimus tutkintotavoitteisen koulutuksen järjestämiseksi. Arvio on perustunut hankintayksikön oman kokemuksen pohjalta syntyneeseen käsitykseen, eikä se ole kirjallisesti todistettavissa. Näin ollen tutkinnon järjestämissopimus ei sinällään välttämättä ole paremman toimitusvarmuuden tae verrattuna menettelyyn, jossa tutkinnot järjestetään yhteistyökuvion kautta. Voittanut tarjous on kuitenkin arvioitu hakijan tarjousta paremmaksi tältä osin myös valmisteilla olleen laatujärjestelmän vuoksi. Hakijan tarjouksessa ei ole ollut mainintaa laatujärjestelmästä.

Hinnan painoarvon osalta tarjouspyynnöstä on ilmennyt, että hinta on ollut vasta neljänneksi tärkein valintakriteeri opetussuunnitelman, opettajaresurssien ja työelämäkytkentöjen jälkeen. Tarjoajia on kohdeltu syrjimättömästi ja tasapuolisesti ja hankintayksikkö on valinnut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen.

VASTASELITYS

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella seuraavaa.

Voittaneen tarjouksen antanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksensa salassa pidettäväksi. Koska hakijan tarjous on käsitelty julkisena asiakirjana, on tarjoajien syrjimättömän kohtelun vaatimuksesta johtuen myös voittanut tarjous julkistettava. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan viranomaiselle annetut tarjoukset tulevat julkisiksi, kun hankintaa koskeva sopimus on tehty. Hakijalla tulisi näin ollen olla oikeus tutustua voittaneen tarjoajan tarjoukseen kokonaisuudessaan.

Tarjoushinnan vähäinen painotus suhteessa muihin valintakriteereihin on ollut ennalta-arvaamatonta ja yllättävää, eivätkä kriteerien keskinäinen painotus ja pisteytysmenettely ole ilmenneet tarjouspyynnöstä. Hinnan painoarvoksi on vertailussa muodostunut 1/8 ja laatutekijöiden osuudeksi 7/8 kokonaispistemäärästä. Kriteerit eivät siten ole olleet tosiasiallisesti tärkeysjärjestyksessä, koska jokaiselle kriteerille on annettu vertailussa sama painoarvo. Jos tarjouskilpailu on ilmoitettu ratkaistavaksi kokonaistaloudellisuuden perusteella, olisi pääpaino ratkaisussa tullut antaa nimenomaan taloudellisille tekijöille. Hakijan tarjous on ollut merkittävästi edullisempi kuin voittanut tarjous.

VASTINE VASTASELITYKSEEN

Hankintayksikkö on esittänyt vastineessaan muun ohella seuraavaa. Voittaneen tarjouksen sisältämät tiedot yksityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta ovat salassa pidettäviä, samoin tiedot yksityistä elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnössä tarjoajia ilmoittamaan, miltä osin tarjouksessa esitetyt tiedot kuuluvat liike- ja ammattisalaisuuden piiriin. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut koko tarjouksensa liike- ja ammattisalaisuuden piiriin kuuluvaksi, kun taas hakijan tarjouksessa ei ilmoitusta tarjouksen sisältämistä salassa pidettävästä tiedosta ole ollut. Hankintayksikkö on tämän jälkeen saanut voittaneelta tarjoajalta luvan käyttää vastineessa tarvittavia, osin liikesalaisuuden piiriin kuuluvassa osassa olevia tietoja myös hakijalle toimitetussa vastineessa.

Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointimenettelyn osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että valintakriteerit on esitetty tärkeysjärjestyksessä. Tarjouspyyntökirjeeseen on lisäksi oheistettu työministeriön laatima kriteerien pisteytysohje, joka on koskenut myös tarjoushintojen vertailua. Koska hakijan tarjous on ollut hinnaltaan 18,8 % edullisempi, on hakijan tarjous saanut ohjeen mukaisesti hintavertailussa kaksi pistettä enemmän kuin toinen tarjous.

Hakijalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua, koska hakijan tarjous on saanut tarjousvertailussa 31 pistettä ja tarjouskilpailun voittanut tarjous on saanut 34 pistettä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asiakirjojen julkisuus

Hakija on vaatinut saada tiedon kyseessä olevan tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjouksesta kokonaisuudessaan. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu, kun otetaan huomioon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslaki) 33 §:n 1 momentti, tutkia muutoksenhakua hankintayksikön mainitun lain nojalla tekemään päätökseen. Markkinaoikeus on sen sijaan hakijan esittämän vaatimuksen johdosta tutkinut, onko hakijalla oikeus saada tieto mainituista asiakirjoista sillä perusteella, että ne kuuluvat markkinaoikeuden tämän asian oikeudenkäyntiaineistoon.

Asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan markkinaoikeuslain 15 §:n nojalla oikeudenkäynnin julkisuudesta annettua lakia. Mainitun lain 9 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuudesta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat eräin poikkeuksin asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa.

Julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan asianosaisellakaan ei ole oikeutta saada tietoa viranomaisen järjestämässä tarjouskilpailussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalaisuutta koskevista tiedoista tarjouksen hintaa lukuun ottamatta.

Voittaneen tarjouksen tekijä on tarjouksen yhteydessä kirjallisesti ilmoittanut, että tarjous on kokonaisuudessaan liikesalaisuuden piiriin kuuluva asiakirja, josta saa julkaista ainoastaan tavanomaiset tarjousten vertailutiedot sekä opetussuunnitelman opiskelijahankinnan edellyttämässä laajuudessa. Hakijalle on toimitettu voittanut tarjous lukuun ottamatta tarjoukseen sisältyneitä opetussuunnitelma-asiakirjaa ja hintaerittelyä.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältynyt opetussuunnitelma-asiakirja sekä hintaerittely ovat julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja toisen tarjouksen tekijän liikesalaisuuksia, eikä niistä tule täten kyseisen säännöksen perusteella antaa tietoa hakijalle. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että tarjousvertailuun ja hankintapäätökseen vaikuttaneet tiedot voittaneesta tarjouksesta ovat ilmenneet riittävässä määrin voittaneeseen tarjoukseen oheistetusta tarjouskaavakkeesta, josta hakijalle on annettu tieto.

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus ei ole antanut hakijalle tietoa voittaneeseen tarjoukseen oheistetuista opetussuunnitelmasta ja hintaerittelystä.

Hankintamenettelyn arvioiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tulee turvata tarjousmenettelyyn osallistuvien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjousten valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä niin selkeästi ja yksityiskohtaisesti, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 7 §:n mukaan tarjouksista tulee valita kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintayksiköllä on oikeus määritellä tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailukriteerit ja niiden keskinäinen painotus tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla, kunhan menettely ei ole epätasapuolista tai tarjoajia syrjivää.

Tarjouspyynnössä on todettu, että tarjouksista hyväksytään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, joka soveltuu parhaiten koulutuksen ostajan tarpeisiin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on yksilöity kahdeksan kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailukriteeriä, joiden on ilmoitettu olevan tärkeysjärjestyksessä.

Asiassa ei ole käynyt ilmi, että tarjouspyyntö olisi ollut luonteeltaan syrjivä tai että tarjoukset eivät olisi olleet keskenään vertailukelpoisia tai yhteismitallisia.

Hankintalainsäädännössä ei ole edellytetty kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailukriteerien suhteellisten painoarvojen ilmoittamista tarjouspyynnössä. Kuitenkin, koska vertailukriteerit on tässä tapauksessa ilmoitettu tärkeysjärjestyksessä, ovat tarjoajat tarjouksia laatiessaan voineet olettaa, että vertailukriteerejä tullaan soveltamaan siten, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ensin mainitut kriteerit arvioidaan ainakin jonkin verran suuremmalla painoarvolla kuin viimeisimpinä mainitut kriteerit.

Tarjousten vertailumenettely on toteutettu siten, että kutakin tarjousta on arvioitu erikseen jokaisen tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun vertailukriteerin osalta. Tarjous on voinut saada kustakin kriteeristä vähintään yhden pisteen ja enintään viisi pistettä. Tarjousten saamille kriteerikohtaisille pisteille esitetyt perusteet ovat perustuneet tarjouspyynnössä ilmoitettuihin seikkoihin ja tarjousten sisältöön. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä siitä johtuvan tarjousten lähtökohtaisen lopullisuuden periaatteista johtuen hankintayksiköllä on ollut oikeus toteuttaa tarjousten vertailu pelkästään kirjallisista tarjouksista ilmenevien tietojen perusteella ilman, että tarjouksiin olisi pyydetty erillistä täsmennystä puutteellisesti selvitettyjen seikkojen osalta.

Markkinaoikeus katsoo, että opetussuunnitelman sisällön osalta hakijan saamat neljä pistettä ja voittaneen tarjouksen saamat viisi pistettä ovat olleet hakijaa syrjimättömästi perusteltavissa hakijan tarjoukseen sisältyneen etäopetuksen määrällä, hakijan tarjoukseen sisältyneen koulutuksen tutkintotavoitteisuuden epätarkalla sisällöllä sekä henkilökohtaisen ohjauksen epärealistisen korkealla määrällä.

Samoin opettajaresurssien osalta tarjouspyynnössä nimenomaisesti mainitussa opettajien pedagogisessa pätevyydessä ilmenneet erot tarjouksissa voidaan katsoa hyväksyttäväksi perusteeksi sille, että hakijan tarjous on saanut tältä osin yhden pisteen vähemmän kuin voittanut tarjous.

Myöskään työelämäkytkentöjen, aiemmista vastaavanlaisista koulutuksista saadun palautteen ja opiskeluympäristön osalta tarjousten pisteytyksen ei voida todeta olevan hakijaa syrjivää. Vertailuasiakirjassa esitetyt perusteet pisteytykselle ovat vastanneet tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja seikkoja eivätkä ne ole olleet luonteeltaan syrjiviä.

Tarjoushinnan osalta pisteytys on perustunut työministeriön laatimaan kriteerien pisteytysohjeeseen, jonka mukaan kyseessä ollut tarjousten hinnanero on vastannut kahden pisteen eroa hintavertailussa. Pisteytyksen ei voida tältäkään osin katsoa olleen hakijaa syrjivää.

Tarjoushinta on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa neljänneksi tärkeimmäksi vertailukriteeriksi. Tarjoajat ovat näin ollen saaneet tiedon siitä, että kolme tarjouspyynnössä nimettyä vertailukriteeriä tullaan arvioimaan hintaa tärkeämmäksi ja hinnan lisäksi arviointiin tulee vaikuttamaan yhteensä seitsemän muuta vertailukriteeriä. Asiassa ei näin ollen ole käynyt ilmi, että tarjoushinnan suhteellisen pieni painoarvo tarjousvertailussa olisi ollut tarjoajia syrjivää.

Sen sijaan toimitusvarmuuden osalta voittaneen tarjoajan saamaa korkeampaa pistemäärää on perusteltu voittaneen tarjoajan tutkinnonjärjestämisoikeudella, tiedossa olevalla yhteistyökumppanilla sekä laatujärjestelmän valmisteilla olemisella. Markkinaoikeus katsoo, ettei mainittujen perusteiden voida objektiivisesti arvioiden todeta varmistavan kyseisen tarjoajan parempaa toimitusvarmuutta. Näin ollen tarjoukset olisi tullut arvioida tältä osin tasavertaisiksi.

Tarjouskilpailun lopputuloksen on ratkaissut tarjousten saamien kriteerikohtaisten pisteiden yhteenlaskettu summa siten, että eniten pisteitä saanut tarjous on voittanut tarjouskilpailun. Tarjousten vertailu on näin ollen toteutettu siten, että kunkin yksittäisen vertailukriteerin suhteellinen painoarvo on ollut samanarvoinen muiden kriteerien kanssa. Vertailussa ei siten ole toteutettu tarjouspyynnössä ilmoitettua vertailukriteerien tärkeysjärjestystä. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on toteuttanut tarjousten vertailun tarjouspyynnössä ilmoitetusta menettelytavasta poikkeavalla tavalla.

Hyvitysmaksun edellytykset

Markkinaoikeus on edellä esitetyllä tavalla todennut hankintayksikön hankintamenettelyn tarjouspyynnön sisällön ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailumenettelyn osalta hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien säännösten vastaiseksi, joten asiassa tulee arvioitavaksi säännöksessä tarkoitettujen seuraamusten määrääminen.

Koska asiassa on tehty hankintasopimus ennen kuin hakemus on tullut vireille markkinaoikeudessa, voi hankintalain 9 §:n 2 momentin nojalla pykälän 1 momentissa tarkoitetuista seuraamuksista tulla kyseeseen vain hyvitysmaksu. Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailukriteerien tärkeysjärjestyksen olisi tullut heijastua kriteerien keskinäiseen painotukseen tarjousvertailussa. Näin ollen hakijan tarjouksen menestymistä virheettömässä tarjousvertailussa voidaan arvioida tarkastelemalla hakijan tarjouksen ja voittaneen tarjouksen saamia piste-eroja toisaalta tärkeimpien ja toisaalta vähämerkityksisten arviointikriteerien osalta.

Jotta hakijalla voitaisiin katsoa olleen todellinen mahdollisuus tarjouskilpailun voittamiseen virheettömässä menettelyssä, olisi hakijan tarjouksen saamien kriteerikohtaisten pistemäärien tullut olla voittanutta tarjousta parempia erityisesti tärkeimpien vertailukriteerien osalta, jolloin suhteellisen pieni ero tarjousten kokonaispistemäärässä olisi saattanut muuttua tärkeimpiä kriteerejä painottamalla hakijalle edulliseksi. Samoin, mikäli voittaneen tarjouksen saamat pisteet olisivat olleet korkeampia erityisesti vähämerkityksisten arviointikriteerien osalta, olisi näiden pisteiden vähäisempi painotus saattanut muuttaa kokonaispistemäärän hakijalle edulliseksi.

Hakijan tarjous on saanut tarjouspyynnössä tärkeimmäksi ja toiseksi tärkeimmäksi ilmoitettujen vertailukriteerien osalta yhden pisteen vähemmän kuin voittanut tarjous. Neljänneksi tärkeimmän kriteerin, hinnan, osalta hakijan tarjous on saanut kaksi pistettä enemmän kuin voittanut tarjous. Viidenneksi ja kuudenneksi tärkeimpien vertailukriteerien osalta hakijan tarjous on saanut yhden pisteen vähemmän kuin voittanut tarjous. Muiden vertailukriteerien osalta tarjoukset ovat saaneet saman pistemäärän. Markkinaoikeus on edellä päätöksessään katsonut, että kahdeksannen arviointikriteerin, toimitusvarmuus, osalta tarjoukset olisi tullut arvioida samanarvoisiksi.

Hakijan tarjous on siten arvioitu voittanutta tarjousta paremmaksi ainoastaan neljänneksi tärkeimmän vertailukriteerin eli hinnan osalta. Kahden tärkeimmän vertailukriteerin osalta hakijan tarjous on saanut vähemmän pisteitä kuin voittanut tarjous. Voittaneen tarjoajan saamat korkeammat pistemäärät ovat siten kohdistuneet kahteen tärkeimpään arviointikriteeriin sekä lisäksi joihinkin vähemmän tärkeisiin kriteereihin. Näin ollen, mikäli tärkeimpien kriteerien suhteellista painoarvoa vertailussa lisättäisiin ja toisaalta vähämerkityksisten painoarvoa vähennettäisiin, ei hakijan tarjouksen asema voittaneeseen tarjoajaan nähden muuttuisi hakijalle edulliseen suuntaan. Koska tarjoushinta on ollut vasta neljänneksi tärkein arviointikriteeri, ei tärkeysjärjestyksen huomioon ottava pisteytyksen painottaminen olisi vaikuttanut hakijan saamaan kokonaispistemäärään myöskään hinnan osalta siinä määrin, että lopputulos olisi muodostunut hakijalle edulliseksi.

Asiassa ei edellä esitetyillä perusteilla ole käynyt ilmi, että hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä eivätkä hyvitysmaksun määräämisen edellytykset näin ollen täyty.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Pertti Virtanen.