Market Court dismisses bid protest where official conflict of interest was avoided in second procurement round.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on 21.2.2001 päättänyt järjestää tarjouskilpailun Lutakon lähipalvelutalon palvelujen hankinnasta. Tarjouskilpailu on koskenut vanhusten palveluasumista, päiväkeskustoimintaa, kotihoitoa Lutakon alueen asukkaille sekä lasten päivähoitoa viiden vuoden sopimuskaudeksi. Kilpailuttamisen kriteerit sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 2.10.2002 pöytäkirjan §:n 160 kohdalla.

Hankinnasta on ilmoitettu Julkiset hankinnat -lehdessä 10.10.2002 ja tarjouspyyntö 78/2002 on lähetetty yhdeksälle ehdokkaalle. Määräaikaan mennessä hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 11.3.2003 pöytäkirjan §:n 47 kohdalla tekemällään päätöksellä hylännyt kaikki annetut tarjoukset tarjouspyyntöä vastaamattomina ja päättänyt järjestää uuden tarjouskilpailun.

Uusi tarjouskilpailu on käynnistetty 8.4.2003 lähettämällä tarjouspyyntö 48/2003 13 ehdokkaalle. Tarjouspyynnön mukaan ratkaisussa käytetään valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouspyynnössä esitetyn pisteytyksen mukaisesti siten, että hinnasta on voinut saada korkeintaan 64 pistettä ja palvelun laatutekijöistä korkeintaan 36 pistettä.

Määräaikaan mennessä hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta, samoilta tarjoajilta kuin ensimmäisessäkin tarjouskilpailussa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on 14.5.2003 pöytäkirjan §:n 77 kohdalla päättänyt valita palvelujen tuottajaksi kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n.

Hankintayksikkö on 11.6.2003 ilmoittanut markkinaoikeudelle, että sopimus Lutakon lähipalvelutalon palveluista tehdään vasta, kun asia on lainvoimaisesti ratkaistu. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on noin 6 miljoonaa euroa (alv 0 %).

HAKEMUS

Medone Oy on hakemuksessaan vaatinut, että markkinaoikeus

1) poistaa Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan 14.5.2003 tekemän, Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n valintaa koskevan päätöksen;

2) määrää Jyväskylän kaupungin maksamaan hakijalle hyvitysmaksua, jos kaupunki on jo tehnyt sopimuksen kyseessä olevasta hankinnasta ja;

3) velvoittaa Jyväskylän kaupungin maksamaan hakijalle asian käsittelystä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 2.380 eurolla korkoineen.

Perusteluiksi hakija on lausunut muun ohella seuraavaa.

Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n ja 6 §:n edellyttämällä tavalla tasapuolisesti ja syrjimättä.

Tarjouskilpailun ja siihen liittyneet asiakirjat on valmistellut työryhmä, jonka jäsenenä on ollut virkamies, joka on samaan aikaan toiminut myös tarjouskilpailun voittaneen Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksen jäsenenä. Ensimmäisen tarjouskilpailun aikana hän on myös toiminut yhteyshenkilönä muihin tarjoajiin päin. Ristikkäiset roolit ja intressit ovat aiheuttaneet tosiasiallisen tilanteen, jossa hankintayksikön menettely ei ole ollut hankintalain ja sen pääperiaatteiden mukaista.

Toisen tarjouskilpailun järjestäminen ei ole muuttanut syrjimättömän ja tasapuolisen menettelyn loukkausta tai sen vaikutuksia. Toinen tarjouspyyntö on olennaisilta osiltaan täysin identtinen ensimmäisen tarjouspyynnön kanssa, mitä osoittaa myös lyhyt tarjousaika.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 14.5.2003 tekemässään päätöksessä todennut, että tarjousvertailu on tehty samoilla kriteereillä kuin edellisellä kerralla.

Laatupisteiden jakautuminen ja arviointikriteerit sekä palvelun sisältö ovat pysyneet samoina toisessa tarjouspyynnössä. Hinnoittelun jaottelua siivouksen ja vaatehuollon osalta on muutettu sekä tehty joitakin vähäisiä muutoksia tarjouspyynnön liitteisiin. Tehdyt muutokset ovat olleet lähinnä teknisluonteisia. Näin ollen toista tarjouskilpailua rasittavat samat virheet kuin ensimmäistäkin tarjouskilpailua.

Hankintayksikön olisi tullut järjestää tarjouskilpailut siten, että menettelyn syrjimättömyys olisi voitu todentaa jollain tavoin ja että menettely olisi näyttänyt myös ulospäin syrjimättömältä. Nyt esteellisen henkilön osallistuminen tarjouspyynnön valmisteluun ja tarjouskilpailuun on rasittanut koko hankintamenettelyä alusta loppuun.

Kun hankintayksikkö on saanut tiedon tarjouskilpailua valmistelleen virkamiehen jääviydestä, olisi ainoa vaihtoehto kilpailuneutraliteetin turvaamiseksi ollut Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n tarjouksen hylkääminen. Tätä ei kuitenkaan ole tehty, vaan on järjestetty uusi tarjouskilpailu lähes identtisellä tarjouspyynnöllä.

Toisen tarjouskilpailun on voittanut tarjoaja, jonka hallituksen jäsen hankintayksikössä työskentelevä virkamies on ollut. On erittäin todennäköistä, että esteellisen henkilön virheellisellä menettelyllä on ollut vaikutusta hankintapäätöksen lopputulokseen.

VASTINE

Hankintayksikkö on vastineessaan vaatinut, että hakijan hakemus hylätään. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan hankintayksikölle asian käsittelystä aiheutuneet kulut 1.800 eurolla korkoineen.

Esteellinen hankintayksikön virkamies on eronnut Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksesta maaliskuussa 2003. Tarjouspyyntöä 48/2003 valmisteltaessa, saatuja tarjouksia vertailtaessa tai hankintapäätöstä tehtäessä hän ei ole ollut voittaneen tarjoajan hallituksessa, eikä myöskään ole osallistunut tarjouspyynnön 48/2003 valmisteluun eikä tarjousten vertailuun. Esteellinen virkamies on jäävännyt itsensä tarjousasiakirjojen käsittelystä jo ensimmäisen tarjouskilpailun aikana, kun on käynyt ilmi, että Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry on ollut tarjoajien joukossa.

Hakijan väite, että tarjouspyynnöt 78/2002 ja 48/2003 ovat olleet olennaisilta osiltaan samanlaisia on virheellinen. Toiseen tarjouspyyntöön on tehty useita olennaisia muutoksia. Useat muutokset vertailuhinnan laskentatekijöihin ovat muuttaneet vertailuhinnan muodostumismekaniikkaa merkittävästi. Hinnan painoarvo on ollut 64 %, joten se on ollut tärkein päätöksentekokriteeri. Kun sen laskentatekijöitä on muutettu merkittävästi, ei kyseessä ole voinut olla teknisluonteinen muutos, kuten hakija on väittänyt.

Tarjouspyynnössä määriteltyjen palveluiden sisällölliset vaatimukset ovat olleet ennallaan, koska kilpailutetut palvelut eli lasten päivähoito ja vanhusten palveluasuminen ovat tarkasti normitettuja.

Tarjouspyynnön 48/2003 mukaista tarjouskilpailua aloitettaessa kaikilla ehdokkailla on ollut yhdenvertaiset ja tasapuoliset lähtökohdat tarjota tarjouspyynnön mukaisesti, joten hakijan väite, että hankintayksikkö ei ole noudattanut hankintalain edellyttämää syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua on perusteeton.

LAUSUNTO

Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry on antanut asiassa lausunnon ja todennut muun ohella seuraavaa.

Esteellinen hallituksen jäsen on ilmoittanut ennen yhdistyksen kokousta 12.11.2002, ettei tule osallistumaan yhdistyksen kokouksiin, koska osallistuu virkatehtäviensä vuoksi asian käsittelyyn. Tämän jälkeen hän ei ole osallistunut yhdistyksen toimintaan ja hallituksen jäsenyydestä hänet on vapautettu yhdistyksen vuosikokouksessa 31.3.2003. Tarjoustaan valmistellessaan Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry on ollut jopa muita tarjoajia heikommassa asemassa, koska ei ole voinut käyttää hallituksensa jäsenen asiantuntemusta hyväkseen.

Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry on voittanut molemmat tarjousvertailun osiot, eli sen tarjous on ollut sekä hinnaltaan edullisin että laadultaan paras.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään vaatinut hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä.

Hankintayksikkö ei ole edes väittänyt, etteivät hakemuksessa esitetyt väitteet ensimmäisen tarjouskilpailun virheellisyydestä pitäisi paikkaansa. Kun ensimmäinen ja toinen tarjouspyyntö ovat olleet lähes identtisiä, on selvää, että samat virheet ovat rasittaneet myös toista tarjouskilpailua. Hankintayksikön jälkikäteiset väitteet tarjouskilpailujen merkittävistä eroista eivät ole olleet paikkaansa pitäviä.

Tarjoajat eivät ole olleet missään vaiheessa tasavertaisessa asemassa keskenään. Hankintayksikön toiminta on antanut perustellun aiheen olettaa, että tarjouskilpailut ja hankinnan kohde on alusta lähtien määritelty siten, että se loukkaa hankintalain mukaista syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Tarjouspyynnön käsittämien palveluiden arvonlisäveroton kokonaisarvo ylittää kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (hankinta-asetus) palveluhankinnoille säädetyn kynnysarvon. Hankintaan sovelletaan näin ollen julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) ohella myös mainittua asetusta.

Kyseessä olevat palvelut kuuluvat tuoteluokituksen mukaan hankinta-asetuksen liitteen B luokan 25 (terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut) mukaisiin toissijaisiin palveluihin. Hankinta-asetuksen 3 §:n 2 momentin mukaan toissijaisten palveluiden hankintamenettelyyn sovelletaan hankinta-asetusta vain jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin ja 6 §:n 3 momentin mukaan ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Hankintayksikkö on pyytänyt ensimmäisen kerran tarjouksia Lutakon lähipalvelutalon palveluista 10.10.2002 tarjouspyynnöllä 78/2002. Kaikki tähän tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoukset on hylätty tarjouspyyntöä vastaamattomina 11.3.2003. Uusi tarjouskilpailu samasta hankinnasta on käynnistetty 8.4.2003 tarjouspyynnöllä 48/2003. Hankintayksikkö on tehnyt toisesta tarjouskilpailusta hankintapäätöksen 14.5.2003 pöytäkirjan §:n 77 kohdalla. Medone Oy:n hakemus koskee tätä päätöstä ja tarjouskilpailua 48/2003.

Hankintayksikön 14.5.2003 tekemän päätöksen perusteluissa todetaan, että voittanut tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjousvertailun mukaan voittanut tarjous on saanut sekä laadun että hinnan osalta parhaat pisteet. Asiassa ei ole edes väitetty, että tarjousvertailu olisi ollut tarjoajia syrjivä tai epätasapuolinen.

Ensimmäisen tarjouskilpailun valmisteluun on osallistunut virkamies, joka on samaan aikaan ollut jäsenenä molempiin tarjouskilpailuihin osallistuneen ja toisen tarjouskilpailun voittaneen Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksessa. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että kyseinen virkamies on jäävännyt itsensä tarjouskilpailuasiakirjojen käsittelystä, kun ensimmäisessä tarjouskilpailussa ilmeni, että Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry oli tarjoajien joukossa. Hän ei ole osallistunut tarjouspyynnön 48/2003 valmisteluun eikä toiminut hankintayksikön yhteyshenkilönä tarjousaikana, eikä myöskään osallistunut sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöstä 14.5.2003 § 77 edeltäneeseen tarjoajien ja tarjousten vertailuun.

Markkinaoikeus ei ole toimivaltainen tutkimaan, onko päätös syntynyt kuntalain esteellisyyssäännösten vastaisesti. Markkinaoikeus tutkii, onko hankinnassa menetelty hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Tässä tapauksessa kyse on siitä, onko mahdollisesti esteellisen virkamiehen osallistuminen hankintamenettelyyn johtanut tarjoajia syrjivään tai epätasapuoliseen kohteluun. Virkamies on jäävännyt itsensä ensimmäisen tarjouskilpailun aikana eikä ole osallistunut toisen tarjouskilpailun valmisteluun tai päätöksentekoon, eikä asiassa ole ilmennyt, että toisessa tarjouskilpailussa olisi muutoinkaan menetelty tarjoajia syrjivästi.

Hankintayksikkö ei edellä mainituin perustein ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti jättäessään valitsematta hakijan tekemän tarjouksen. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hakemusta ei voida pitää sillä tavoin hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomana, että hakija tulisi velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hakija pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä Jyväskylän kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Irma Telivuo, Olli Mäkinen ja Pertti Virtanen.