Market Court voids procurement decision for failing to justify points in tender evaluation under Procurement Act.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Jyväskylän kaupungin teknisen palvelukeskuksen tonttiosasto on pyytänyt 21.3.2003 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia kaupungin metsäsuunnitelman uusimisesta ja taajamametsien hoitoluokituksen laatimisesta vuosiksi 2004 - 2013.

Tarjous on tullut antaa yksikköhintana, euroa/hehtaari (veroton). Tarjouksessa on lisäksi pyydetty selvitys muun ohella seuraavista asioista:

Suunnittelijan tiedot

Suunnittelijan tärkeimmät referenssit, erityisesti julkishallinto ja kunnat

Suunnittelijan käytössä olevat metsäsuunnittelun tietojärjestelmät

Suunnittelijan käytössä olevista, tähän projektiin osallistuvista henkilöistä nimilista, josta selviää seuraavat asiat: nimi, koulutus ja kurssit, tehtävä ja arvioitu työmäärä (tässä suunnitteluprojektissa), työkokemuksen kesto ja laatu, sopimussuhde suunnittelijaan.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus.

Jyväskylän kaupungin tekninen lautakunta on 29.4.2003 pöytäkirjan §:n 117 kohdalla päättänyt valita kokonaistaloudellisesti edullisimman Keski-Suomen Metsäkeskuksen tarjouksen.

Jyväskylän kaupunki on 19.5.2003 sitoutunut odottamaan markkinaoikeuden päätöstä asiasta, ennen kuin se tekee sopimuksen metsäsuunnitelman uusimisesta ja taajamametsien hoitoluokituksen laatimisesta.

HAKEMUS

Metsähallitus / Foria (Foria) on vaatinut, että markkinaoikeus poistaa hankintayksikön päätöksen ja kieltää Jyväskylän kaupunkia tekemästä hankintasopimusta valitun toimittajan kanssa. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan hyvitysmaksua hakijalle.

Perusteluinaan hakija on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Hankintapäätös on tehty sillä perusteella, että Keski-Suomen Metsäkeskuksen (Metsäkeskus) tarjous on kokonaistaloudellisesti edullisin. Metsäkeskuksen tarjous ei kuitenkaan ole ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Tämä on osittain johtunut myös siitä, että tarjousten vertailua ei ole suoritettu asianmukaisesti.

Kustannuksiltaan edullisin tarjous oli kolmannella tarjoajalla, toiseksi edullisin oli Forialla ja kallein tarjous oli Metsäkeskuksella. Erityisesti silloin, kun hankintayksikkö hyväksyy muun kuin hinnaltaan halvimman tarjouksen, hankintayksikön on selkeästi ja todennettavasti selvitettävä, mihin yksityiskohtiin eri tarjousten välillä hankintapäätös perustuu. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteita on sovellettava tasapuolisesti ja ketään syrjimättä, mikä ei ole toteutunut tarjouspyyntöjen vertailussa ja toimittajan valinnassa.

Tarjouspyynnön ja projektisuunnitelman mukaan keskeisiä osa-alueita tarjouspyyntöä koskevassa työkokonaisuudessa ovat metsäsuunnitelman laatiminen siten, että puuntuotannon (taloudellinen) ohella kaupungin metsissä on huolehdittava myös virkistyskäytön (sosiaalinen) ja biologisen monimuotoisuuden (ekologinen) ylläpidosta. Suunnitelmaan sisältyy myös taajamametsien hoitoluokituksen laatiminen.

Kyseessä on tavanomaisen metsäsuunnitelman laatimiseen verrattuna merkittävästi monipuolisemman metsäsuunnitelman ja siihen sisältyvän taajamametsien hoitoluokituksen laatiminen. Tarjouspyynnön käsittelyn jälkeen Jyväskylän kaupungin metsätalousinsinööri on ilmoittanut Forialle referenssien osalta tärkeimmäksi valintaperusteeksi metsäsuunnitelmien laatimiskokemuksen nimenomaan kunnille. Osallistavan suunnittelun merkitystä hän piti vähäarvoisena.

Forian referenssit ovat todella mittavat ja monipuoliset juuri kyseessä olevan työn tekemiseen. Referenssejä ovat muun ohella viimeisten kymmenen vuoden aikana valtion maille tehdyt monitavoitteiset luonnonvarasuunnitelmat, alue-ekologiset suunnitelmat sekä laajaa osallistavaa suunnittelua hyödyntäen tehdyt luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmat. Perinteisestä metsäsuunnittelusta Forialla on kokemusta valtion metsämaiden suunnittelusta ja tämä ei merkittävästi poikkea muille metsänomistajaryhmille, kuten kunnille laadituista metsäsuunnitelmista.

Foriaa on kohdeltu epätasapuolisesti ja syrjivästi arvioitaessa suunnittelijan referenssipisteitä (kahdeksan pistettä maksimista eli kymmenestä), kun otetaan huomioon tarjouksessa mainittu referenssilista ja OmaMetsä -verkkopalvelun monipuolinen hyödyntämismahdollisuus.

Foria on esittänyt käytännön vastuuhenkilöksi projektiin 29-vuotiasta metsätalousinsinööriä, jolla on valmistumisensa jälkeen kuuden vuoden työkokemus juuri sen kaltaisista töistä kuin kyseessä oleva tehtävä edellyttää. Hän tekisi myös osan maastosuunnitteluosuudesta. Foria on esittänyt, että pääosan maastotöistä tekisi 26-vuotias metsätalousinsinööri (AMK), jolla on valmistumisensa jälkeen kahden vuoden kokemus nimenomaan Metsähallituksen monitavoitteisten ja nykyaikaisten metsäsuunnitelmien laatimisesta. Pitemmän työkokemuksen vaatimista ei voida katsoa perustelluksi eikä enempää lisäpisteitä antavaksi. Tarjouspyynnön käsittelyn jälkeen Jyväskylän kaupungin metsätalousinsinööri on ilmoittanut Forialle, että vasta yli kymmenen vuoden työkokemus antaa maksimipisteet työkokemuksen pisteytyksessä.

Foriaa on kohdeltu epätasapuolisesti ja syrjivästi arvioitaessa työkokemuksen kestoa (kuusi pistettä maksimista eli kymmenestä) ottaen huomioon työhön esitettyjen henkilöiden kokemus, monipuolinen projektiryhmä ja asiantuntijajäsenet.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt eri laatutekijöiden pisteytysperusteita, joilla se on pisteyttänyt eri laatutekijät. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteena ei ole hyväksyttävää käyttää arviointiperusteita, jotka suosivat hankintayksikölle tuttua toimittajaa. Vanhasta liikesuhteesta ei saa antaa hyvitystä kyseiselle tarjoajalle myöskään tarjousvertailussa.

Työn luonne huomioon ottaen kustannusten osuuden tulisi olla 60-70 %. Muutoin laatutekijöiden arvioinnin mahdollinen objektiivisen käsittelyn puute voi vaikuttaa liiallisesti tarjousvertailussa. Lain mukaista ei ole se, että henkilöstön sopimussuhde (oma/aliurakoitsija) on yhtenä arviointiperusteena.

Pisteytys on suoritettu vain yhden henkilön toimesta, vaikka esimerkiksi Metsähallituksen käytäntönä vastaavanlaisissa tapauksissa on tehdä pisteytys useamman asiaa tuntevan henkilön toimesta riittävän objektiivisuuden varmistamiseksi.

Tasapuolisen käsittelyn kannalta on kyseenalaista se, että jo tarjouspyyntöön kuuluvassa projektisuunnitelmassa on metsäsuunnitteluohjausryhmään nimetty kutsuttavaksi edustaja Metsäkeskuksesta. Menettely on voinut johtaa muiden tarjouksentekijöiden syrjivään käsittelyyn.

Metsäkeskuksen saamille maksimipisteille muista kuin kustannusten osuudesta ei ole esitetty kestäviä perusteita. Maksimipisteiden saamiseen on voinut vaikuttaa myös se, että Metsäkeskus on pitkään toiminut yhteistyössä hankintayksikön kanssa ja laatinut muun muassa edellisen metsäsuunnitelman.

VASTINE

Jyväskylän kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää Forian hakemuksen perusteettomana ja velvoittaa Forian korvaamaan Jyväskylän kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla.

Perusteluinaan hankintayksikkö on esittänyt muun ohella seuraavaa.

Kilpailutettu hanke on vaativa taajamametsiin tehtävä metsäsuunnitelma, lisättynä taajamametsien hoitoluokituksen laatimisella ja Jyväskylään paikallisesti sopivalla osallistamisella.

Suunnitteluhankkeen vaativuudesta johtuen, erityisesti maastotöiden osalta (kuvioittaisen hoitoluokituksen tekeminen, maaperä- ja puustotietojen kerääminen ja toimenpide-ehdotusten antaminen), on suorittavilta henkilöiltä edellytetty riittävää koulutusta, ajanmukaisia kursseja ja pitkäaikaista työkokemusta metsäsuunnittelutehtävistä. Suunnitteluhankkeen työmäärä ja pitkä kesto edellyttää suunnittelijalta (yritys) tiivistä sitoutumista hankkeeseen ja resursseja sen läpiviemiseen vaaditussa aikataulussa. Suorittavia henkilöitä ja suunnittelijaa koskevat vaatimukset ovat peruste korkealle laatutekijöiden painotukselle tarjouksen valintaperusteissa.

Tarjouksista on laadittu tarjouspyynnössä kuvattujen arviointikriteerien mukaisesti vertailu. Laatutekijöiden arvioinnin ja pisteytyksen on tehnyt tonttiosaston metsäpäällikkö (asian valmistelija tekniseen lautakuntaan) ja sekä arvioinnin että pisteytyksen on tarkastanut yksikön päällikkö kaupungingeodeetti (asian esittelijä teknisessä lautakunnassa).

Foria ei ole saanut kahdesta osa-alueesta maksimipisteitä. Osa-alueessa, jossa on arvioitu suorittavien henkilöiden työkokemuksen kestoa (0-10 pistettä), työkokemus on arvioitu kuudeksi pisteeksi. Täydet kymmenen pistettä on saanut kymmenen vuoden työkokemuksella. Osa-alueessa, jossa on arvioitu suunnittelijan (yritys) referenssejä (0-10 pistettä), Forian (lähinnä Metsähallituksen) referenssit ovat mittavat, mutta kuntametsien suunnittelusta ei ole näyttöä, joten tämä osa-alue on arvioitu kahdeksaksi pisteeksi.

Hankinnan sopimuskausi on noin kaksi vuotta ja sen kokonaisarvo on noin 130.000 euroa.

LAUSUNTO

Keski-Suomen Metsäkeskus on antanut lausunnon.

VASTASELITYS

Hakija on muun ohella todennut, että kuntien metsäsuunnittelu ei poikkea merkittävästi eikä olennaisesti muiden metsänomistajien metsäsuunnittelusta, mitä korostaa eri organisaatioilla jo vuosia käytössä olleet ohjeet monitavoitteisten metsäsuunnitelmien laatimiseksi metsänomistajasta riippumatta.

Vaatimus siitä, että työkokemusta on oltava maksimipisteiden saamiseksi vähintään kymmenen vuotta, ei ole perusteltu. Huomattavasti olennaisempaa on se, että perus- ja lisäkoulutus vastaavat työn vaatimuksia ja kokemusta kyseessä olevaan työhön on kertynyt muutaman vuoden ajalta.

Metsäkeskuksen nimeämän ohjausryhmän sihteerin ja metsäsuunnittelua tekevän metsäteknikon koulutus ei ole opistotason koulutus. Kuitenkin Metsäkeskuksen työhön osoittamille henkilöille on Jyväskylän kaupungin arviossa annettu maksimipisteet. Forian metsäsuunnitteluun osoittamat henkilöt ovat ammattikorkeakoulusta valmistuneita metsätalousinsinöörejä. Silti he eivät ole saaneet peruskoulutuksesta enempää pisteitä kuin Metsäkeskuksen työhön osoittamat henkilöt. Kaiken kaikkiaan Forian tarjoamien henkilöiden olisi kuulunut saada enemmän laatupisteitä kuin Metsäkeskuksen henkilöt sekä peruskoulutuksen että ansioluettelon mukaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa palveluille säädettyä kynnysarvoa. Näin ollen hankintaan tulevat sovellettavaksi julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) säännökset.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Tässä tapauksessa valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus.

Hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää muun muassa, että tarjouskilpailun ratkaisuperusteena käytetään seikkoja, jotka on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja joiden perusteella tarjoajat ovat voineet tarjouksensa laatia. Hankintayksikön on myös sovellettava ilmoittamiaan arviointiperusteita tasapuolisesti ja syrjimättä kaikkiin tarjouksiin.

Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa hankintayksiköllä on harkintavaltaa käytettävien arviointiperusteiden sekä niiden painotusten määrittämisessä. Tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden tulee kuitenkin olla objektiivisia ja relevantteja kyseisen hankinnan kannalta, eikä niiden asettaminen saa loukata tarjoajien syrjimätöntä ja tasapuolista kohtelua. Hankintapäätöksen tulee perustua kaikkiin ennalta ilmoitettuihin arviointiperusteisiin ja hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten perusteita on sovellettu.

Tehdyssä tarjousvertailussa tarjoukset on pisteytetty kaikkien tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti. Hankintapäätöksestä tai tarjousvertailusta ei kuitenkaan ilmene, miten ilmoitettuja arviointiperusteita on sovellettu, taikka millä perusteilla arviointipisteitä on annettu kullekin tarjoajalle. Hankintamenettely on tältä osin ollut virheellinen.

Hankinnassa on edellä mainituilla perusteilla menetelty hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintalain vastaisesti ja markkinaoikeuden tulee määrätä asiassa hankintalain 9 §:n 1 momentissa säädetty seuraamus.

Tässä tapauksessa markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön virhe voidaan korjata siten, että hankintayksikkö tekee uuden tarjousvertailun ja uuden hankintapäätöksen, josta käy ilmi, miten arviointiperusteita on sovellettu ja mihin annetut pisteet perustuvat.

Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Asian lopputulos huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Jyväskylän kaupungin teknisen lautakunnan 29.4.2003 pöytäkirjan §:n 117 kohdalla tekemän metsässuunnitelman uusimista ja taajamametsien hoitoluokituksen laatimista koskevan hankintapäätöksen ja kieltää hankintayksikköä panemasta mainittua päätöstä täytäntöön.

Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Mikäli Jyväskylän kaupunki haluaa tehdä hankinnan nyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on korjattava virheellinen menettelynsä tekemällä uusi tarjousvertailu ja uusi hankintapäätös, josta käy ilmi, miten arviointiperusteita on sovellettu ja mihin annetut pisteet perustuvat.

Markkinaoikeus hylkää Jyväskylän kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen.