Market Court dismisses bid protest where tenderer failed to meet formal document requirements but was selected as lowest overall cost.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus on pyytänyt tarjouksia lähihoitajakoulutuksen järjestämisestä Kittilässä alkaen 18.3.2003. Hankintayksikkö on saanut kolme tarjousta.

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on 7.4.2003 hyväksynyt toiminimen Hoiva-alan koulutuspalvelut X (X) nimissä tehdyn tarjouksen. Päätös on perustunut koulutustarjousten vertailupöytäkirjaan, jossa tarjoukset on pisteytetty hinnan, koulutuksen toteuttamissuunnitelman, opettajaresurssien, koulutuksen vaikuttavuuden, asiakastyytyväisyyden ja toimitusvarmuuden suhteen. X on saanut 460 pistettä, Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitos 460 pistettä ja kolmas tarjoaja 370 pistettä. Vertailupöytäkirjan mukaan X:n tarjous on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin, koska se on ollut kahdesta saman pistemäärän saaneesta tarjouksesta halvempi.

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on ilmoittanut, ettei se solmi hankintasopimusta koulutuksesta, ennen kuin markkinaoikeus on antanut asiassa päätöksen.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen ja velvoittaa Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosaston korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteluinaan hakija on esittänyt muun ohella seuraavaa.

X:n koulutustarjous olisi pitänyt jättää hyväksymättä, koska se ei täytä muodollisesti eikä sisällöllisesti tarjouspyynnön ehtoja. Koulutustarjouksessa ei ole ollut jokaista tarjouspyynnössä vaadittua liiteasiakirjaa: oppilaitoskohtaista osatutkinnoittain laadittua opetussuunnitelmaa työssäoppimisjaksoineen, näyttösuunnitelmaa näyttöjen järjestämissopimuksineen ja selvitystä/luetteloa koulutustiloista, käytettävissä olevista koneista ja laitteista sekä muusta välineistöstä. Epäselvää on, oliko voittaneella tarjoajalla tarjousasiakirjojen liitteenä yksityisiltä koulutuksen tarjoajilta edellytetty alle kolme kuukautta vanha ote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä ja verottajan jäämäluettelo.

X:lle on annettu pitkä aika tarjouksen täydentämiseen tarjousten jättämiselle annetun ajan jälkeen.

Valtion hankinnoista annetun asetuksen (1416/1993) 2 luvun 3 §:n mukaan tarjouskilpailussa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen ja hankintayksikkö voi tarvittaessa neuvotella yhden tai useamman toimittajan kanssa. Perustelu, miksi hankinnasta on neuvoteltu, on merkittävä hankinta-asiakirjoihin. Hankintapäätöksessä tai tarjousten vertailupöytäkirjassa ei ole perusteltu, miksi hankinnasta on neuvoteltu ko. kouluttajan kanssa, vaikka kahdella koulutuksen tarjoajalla on ollut voimassa olevat näyttöjen järjestämisoikeudet jo tarjousten jättövaiheessa. X:n kanssa on neuvoteltu sellaisista asioista, joiden olisi pitänyt olla yksilöityinä jo tarjouksessa.

X on luetellut tarjouksessaan opettajaresursseiksi kolme koulutuskuntayhtymän eri yksiköiden päätoimista opettajaa.

X:n koulutustarjouslomakkeessa ilmoitetaan näytöissä käytettävän valtakunnallista näyttökoeaineistoa, vaikka tarjoajalla ei ole edes tietoa, kenen oppilaitoksen kanssa yrittäjä tulee sopimaan näyttöjen järjestämisestä. Näin ollen hänellä ei ole ollut tietoa siitäkään, käytetäänkö kansallista näyttökoeaineistoa vai ei.

Valtion hankinnoista annetun asetuksen 2 luvun 9 §:n mukaan, jos tarjoushinta vaikuttaa hankittavaan tavaraan tai palveluun nähden poikkeuksellisen alhaiselta, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ja tarvittaessa pyydettävä toimittajalta tarpeellinen selvitys tarjouksen perusteista. X:n tarjoushinnan poikkeuksellinen alhaisuus olisi tullut selvittää yksityiskohtaisesti.

Kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerien mukaisessa pisteytyksessä tarjoajia ei ole käsitelty tasapuolisesti.

Hankintayksikön koulutustarjousten vertailupöytäkirjasta ja X:n tarjouksesta ei käy ilmi, onko tarjoaja liittänyt tarjoukseen osatutkinnoittain laaditun opetussuunnitelman ja onko opetussuunnitelmassa otettu huomioon alueen erityispiirteet, onko opetussuunnitelma vahvistettu ja kuka sen on vahvistanut ja onko tarjoaja liittänyt tarjoukseen näyttösuunnitelman ja yhden näytön uusintamahdollisuuden tutkinnon osittain.

Sen sijaan tarjouksesta ja vertailupöytäkirjasta tulee esille, että tarjoukseen on liitetty lukusuunnitelma, joka ei millään tavoin ole sama kuin vaadittava valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma, ettei tarjoajalla ole lähihoitajan tutkintotoimikunnan myöntämää näyttötutkinnon järjestämissopimusta ja ettei tarjoajalla ole sopimusta näyttöjen järjestämisestä järjestämissopimuksen omaavan oppilaitoksen kanssa tarjousta jätettäessä eikä hankintapäätöstä tehdessä. Vertailupöytäkirjasta ilmenee, että tarjoaja on 4.4.2003 toimittanut sähköpostin liitteenä tulleen vastauksen tarjouspyyntöön näyttöjen vastaanottamisesta. Tarjouksesta ja vertailupöytäkirjasta käy ilmi, ettei tarjoaja ole kartoittanut alustavasti mahdollisia työssäoppimispaikkoja ja että yrittäjän tarjouksessaan kuvaama työelämäkytkentä ei vastaa lähihoitajakoulutuksen ammattitaitovaatimuksia.

Hakijan osalta koulutustarjousten vertailupöytäkirjassa ei ole otettu huomioon arvioinnissa seuraavia seikkoja:

oppilaitos on liittänyt tarjoukseen osatutkinnoittain laaditun opetussuunnitelman

tarjouksessa on otettu huomioon alueen erityispiirteet liittämällä verkko-opiskelu yhdeksi opetusmenetelmäksi. Verkko-opiskelu on Lapin läänin koulutusstrategian mukainen keskeinen koulutuksen saavutettavuuden menetelmä Lapin läänissä

oppilaitos on alustavasti kartoittanut ja solminut työssäoppimisen sopimukset koulutuspaikkakunnan Kittilän sosiaali- ja terveystoimen sekä Palvelukoti Kätkän ja Hopeatuvan kanssa.

Vertailupöytäkirjasta ja voittaneesta tarjouksesta ei ilmene, millaisissa koulutustiloissa tarjoaja järjestää hoitotaitojen, kuntoutuksen ja kotitalouden opetuksen. Tarjouksesta ilmenee, että tarjoajalla on terveystarkastukseen tarvittava välineistö. Terveystarkastukset eivät kuulu lähihoitajan hoitotaitojen harjoitteluun eikä ammattitaitovaatimuksiin.

X ei ole liittänyt tarjoukseen ko. koulutuksen Opetushallituksen arviointia, joka edellytetään näyttötutkinnon järjestämissopimusta solmittaessa. Näyttöjä vastaanottavalta oppilaitokselta edellytetään Opetushallituksen suorittamaa valmistavan koulutuksen ja näyttötutkinnon järjestämisedellytysten arviointia.

Vertailupöytäkirjassa on erilaiset koulutuksen keston tuntimäärät kuin X:n tarjouksessa.

X on saanut opettajaresursseista liian paljon pisteitä.

X:n tarjouksessa on tuotu esille vastaavina koulutuksina ohjaavia koulutuksia, jotka eivät ole lähihoitajatutkintoon valmistavaa koulutusta vastaavia.

X:n kyky korjata koulutuksen aikana ilmenneitä ongelmia esimerkiksi välipalautetiedon pohjalta jää puuttumaan, koska tarjoajalla ei ole laatujärjestelmää.

Yhteistyö tulevan työvoimatoimiston kanssa ja Kittilän työvoimatoimiston mielipide jää koulutustarjousten vertailupöytäkirjassa huomioon ottamatta.

X:llä ei edellä olevan perusteella ole edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. Tarjoaja on saanut liian suuren pistemäärän tarjousten vertailussa. Tarjoajien tasapuolinen kohtelu ei ole toteutunut.

VASTINE

Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto on vaatinut, että hakemus hylätään.

Ennen koulutustarjousten vertailua kaikkien tarjonneiden kelpoisuus on tarkistettu siten kuin laissa julkisista hankinnoista edellytetään. Tarjouspyynnössä edellytetään yksityisiltä koulutuksen tarjoajilta ote kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteristä, joka ei saa olla 3 kk vanhempi sekä jäämäluettelo.

X:ltä on lisäksi pyydetty uusin verojäämätodistus, jotta yrityksen nykyinen taloudellinen tilanne voitaisiin täten todentaa. Hakijan väite siitä, että valittu kouluttaja ei olisi lainkaan toimittanut tarjoustensa liitteeksi kaupparekisteriotetta ja verotuksen jäämätodistusta, ei pidä paikkaansa. Uusi verojäämätodistus pyydettiin siksi, koska varsinaisesta tarjouspyyntökierroksesta (alkanut 18.10.2002) oli kulunut jo lähes puoli vuotta.

Koulutustarjouksia arvioitaessa on noudatettu lakia julkisista hankinnoista ja asetusta valtion hankinnoista, lakia ja asetusta julkisesta työvoimapalvelusta (tarjouspyyntövaiheessa laki ja asetus työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta) sekä työministeriön ohjetta: Kokonaistaloudellisuuden arviointi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankinnassa O14/2002, 2.8.2002. Lapin TE-keskuksen työvoimaosasto on asettanut painoarvot kokonaistaloudellisuuden arviointikriteereille, mitkä on nimetty koulutusta koskevaan tarjouspyyntöön. Näitä samoja painoarvollisia kriteerejä on käytetty myös tarjousten vertailussa. Pisteytys tapahtuu 1-5 -skaalalla, ja annettu piste kertautuu painoarvolla. Esim. 5*20 = 100, 3*10 = 30 pistettä. Maksimipisteet painotetuilla kriteereillä on 500.

Koulutustarjouksien arvioinnista on laadittu lisäksi vertailupöytäkirja ns. työkirjaksi hankinta-asiakirjoihin, missä todetaan hankinnan johtopäätökset ja valittu kouluttaja. Päätösten liitteenä on taulukko, jossa kunkin tarjoajan saamat pisteet ja päätösten perustelut on esitetty.

Niiltä tarjoajilta, joilla itsellään ei ole tutkinnon järjestämissopimusta, ei ole tarjouspyynnössä edellytetty sitä, että tarjoukseen olisi yksilöity/nimetty näyttötutkinnot vastaanottava organisaatio. X on työvoimakoulutustarjouksessaan ilmoittanut näyttöjen vastaanottamisesta, että "koulu sopii näytön vastaanottavan oppilaitoksen kanssa näyttöjen vastaanottamisesta kirjallisesti".

Hakija on määritellyt käytettävissä olevat koulutustilat omaan tarjoukseensa. Koulutuspaikaksi on nimetty Levi-Instituutin tilat. Lapin TE-keskuksen työvoimaosaston käsityksen mukaan Levi-Instituutti Kittilässä on osa Rovaniemen koulutuskuntayhtymää aivan kuten Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitos. Hakijan tiloista tulee luotettavampi kuva, koska kyseessä on kiinteä toimipiste/oppilaitos. Tasapuolisuus ja tarjoajien syrjimätön kohtelu edellyttävät, ettei kiinteille toimitiloille voida antaa päätöksen perusteluissa kovin suurta painoa. X on tarjouksessaan ilmoittanut kartoittaneensa soveltuvia koulutustiloja koulutuspaikkakunnalta ja että sellaisia sieltä löytyy. Koulutustiloista pyydetty lisäselvitys ennen hankintapäätöksen tekemistä ei ole olennaisesti parantanut X:n asemaa tarjousten vertailussa, eikä lisäselvityksen pyytämistä voida pitää hakijaa syrjivänä.

Tarjouksen tehnyt kouluttaja sitoutuu siihen, että ilmoitetut opettajat ovat koulutuksessa opettajina sekä vastaa opetushenkilöstöstä. Tiedot opettajista sekä ansioluettelot on liitetty työvoimakoulutustarjoukseen. Niistä saatavien tietojen perusteella hankintayksiköllä ei ole mitään perusteltua syytä epäillä, etteikö kyseisillä opettajaresursseilla pystyisi lähihoitajakoulutusta toteuttamaan.

Koulutuksen hinta ei ole hankintayksikön mielestä erityisen poikkeava. Alihinnoitteluun voidaan puuttua ainoastaan silloin, jos on ilmeistä, ettei tarjoaja tule suoriutumaan sopimuksen täyttämisestä. Lapin TE-keskuksella ei tässä tapauksessa ollut perusteita/seikkoja, joilla voitaisiin todentaa, ettei koulutusta voitaisi alemmalla hinnalla toteuttaa.

X on toimittanut tarjouksen liitteeksi osatutkinnoittain laaditun opetussuunnitelman ja tarjoukseen on liitetty näyttösuunnitelma osana opetussuunnitelmaa sekä kustannuserittelyyn on määritelty yhden näytön uusintamahdollisuus tutkinnon osittain. Tältä osin valitun kouluttajan opetussuunnitelma on tarjouspyynnön mukainen.

Työministeriön ohje 14/2002 lähtee asiakastyytyväisyyttä arvioitaessa siitä, että mikäli vastaavasta koulutuksesta ei ole saatavilla opal-tietoa, tulee käyttää muusta koulutuksesta saatavaa palautetietoa. Tätä on sovellettu myös tässä.

LAUSUNTO

X on vaatinut, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hakemus hylätään.

Koulutustarjoukseen on tullut tarjouspyynnön mukaan liittää tarvittavat lomakkeet TM 6.05 ja TM 6.06 sekä ote kauppa-, yhdistys tai säätiörekisteristä sekä verottajan jäämäluettelo. Em. lomakkeet ja asiakirjat on oltava tarjouksessa. Muiden asiakirjojen ja tietojen osalta tarjousta voidaan täydentää koulutuksen ostajan harkinnan mukaan. X:llä on tarjouksessaan ollut pakolliset lomakkeet ja asiakirjat.

Kemijärven lähihoitajakoulutuksen osalta X:llä on sopimus näyttöjen vastaanotosta Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen kanssa. Kysymyksessä olevan koulutuksen osalta alustava sopimus oli tehty EduKain (Kajaani) kanssa. Lopullinen sopimus on tehty samoilla ehdoilla.

X:n osalta asiakastyytyväisyys on aina ollut korkea, samoin opetuksen vaikuttavuus ja joustavuus.

X:llä on vuokrattuna koulutukseen sopivat tilat 1.4.2003 lukien ja koulutukseen liittyvät laboratoriovälineet. Näitä ei ole tarjouksessa yksilöity. Tarjouksessa ilmenevillä tiedoilla X onkin tästä osiosta saanut vain 3 vertailupistettä.

X:n tarjouksessa on yhteistuntimäärässä laskuvirhe. Etusivulla on todettu koulutuksen kestoksi 4.800 tuntia, mutta todellisuudessa koulutuksen kesto on 4.481 tuntia. TE-Keskuksen vertailupöytäkirjassa ja tarjouksen liitteessä tunnit on ilmoitettu todellisina ja oikein. Laskuvirheellä ei ole ollut vaikutusta vertailun tulokseen.

Hakija väittää mm., että kolme opettajaa ei olisi käytettävissä, koska he työskentelevät hakijan palveluksessa. Väite ei pidä paikkaansa. X:n opetussuunnitelman mukaan ko. opettajien opetusvelvollisuus realisoituu syksyllä 2003 ja keväällä 2004. Kyseiset opettajat ovat määräaikaisessa työ/virkasuhteessa hakijaan. Määräykset päättyvät 22.6.2003, 31.7.2003 ja 14.7.2003. He eivät siis tarvitse sivutoimilupaa entiseltä työnantajaltaan ja ovat X:n käytettävissä.

Tarjoajalla on käytettävissään ATK:n opetuksessa kaksi opettajaa eikä asiakirjoissa ei tältä osin ole ristiriitoja. Tarjottu yhteiskuntatieteiden opettaja on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon opinnot loppuun, mutta tutkintotodistusta hän ei vielä ole ottanut. Kaikki muutkin opettajat ovat päteviä.

Hakija on opettajaresursseissaan ilmoittanut ainoastaan kaksi opettajaa. Muilta osin viitataan oppilaitoksessa käytettävissä oleviin opettajaresursseihin. Ko. oppilaitos on kuitenkin, sen jälkeen kun irtisanoi pätevät opettajat, käyttänyt sijaisina Lapin Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän erikoissairaanhoitajia, joilla ei ole pedagogista pätevyyttä.

TE-keskus on vertailupöytäkirjassaan todennut, että kaikkien kouluttajien OPAL-järjestelmän kautta saamat arviot ovat erinomaisia. Työministeriön ohjeen mukaan palautetiedot pyritään saamaan viimeisimmistä koulutuksista. Viimeisin koulutus X:n osalta on Kemijärven lähihoitajakoulutus, joka alkoi 25.2.2002. OPAL-mittaus tehdään puolivuosittain, joten siitä on käytettävissä OPAL-arvioinnit, kuten TE-Keskus toteaa vertailupöytäkirjassaan.

Kittilän työvoimatoimisto ei ole voinut ottaa kantaa X:n toimintaan, koska sillä ei ole kokemusta tästä koulutuksen tarjoajasta.

X toteuttaa lähihoitajien valtakunnallista opetussuunnitelman perusteita. Sillä on tarjoukseen liitettynä lukusuunnitelma ja lukujärjestys koko koulutuksen ajalta, toisin kun hakijalla. Se on laatinut koulutusbudjetin, jonka puitteissa koulutus ja myös opintokäynnit tapahtuvat.

VASTASELITYS

Hakija on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kysymys on kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen liitteen B luokkaan 24 eli koulutuspalvelut ja ammatilliset koulutuspalvelut sisältyvän palvelun hankinnasta. Kun otetaan huomioon asetuksen 3 §, asetusta ei sovelleta tällaisiin hankintoihin muutoin kuin jälki-ilmoitusta ja teknisiä erittelyjä koskevien säännösten osalta silloinkaan, kun hankinnan ennakoitu arvo ylittää mainitussa asetuksessa tarkoitetun palveluhankintojen kynnysarvon. Kysymyksessä olevaan hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia (hankintalaki), jonka 17 §:n nojalla on annettu asetus valtion hankinnoista.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää muun muassa, että tarjouskilpailussa arviointiperusteina käytetään seikkoja, jotka on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja joiden perusteella tarjoajat ovat voineet tarjouksensa laatia.

Tarjousten arviointiperusteet on ilmoitettu vuonna 2003 alkavaa kansallista ammatillista työvoimakoulutusta koskeva tarjouspyyntö -nimisessä 18.10.2002 päivätyssä asiakirjassa seuraavasti:

Ammatillisen työvoimakoulutuksen arviointikriteerien tärkeysjärjestys ja painoarvot ovat tällä kierroksella seuraavat:

koulutuksen hinta ilman arvonlisäveroa, painoarvo 0,20

koulutuksen toteuttamissuunnitelma, painoarvo 0,20

opettajaresurssit, painoarvo 0,20

koulutuksen vaikuttavuus, painoarvo 0,15

asiakastyytyväisyys, painoarvo 0,15

toimitusvarmuus, painoarvo 0,10

Hankintayksikkö on tarjousvertailussa käyttänyt ja sen on tullutkin käyttää etukäteen ilmoittamiaan perusteita etukäteen ilmoittamassaan tärkeysjärjestyksessä ja etukäteen ilmoittamallaan tavalla painotettuna. Hankintayksikön on tullut valita mainittujen perusteiden mukaan eniten pisteitä saanut tarjous. Hankintayksikkö onkin valinnut eniten pisteitä saaneen tarjouksen. Kun kaksi tarjousta on saanut yhtä paljon pisteitä, hankintayksikön on tullut valita se tarjous, joka on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisestä arviointikriteeristä eli koulutuksen hinnasta saanut enemmän pisteitä.

Asiassa on kysymys ensinnäkin siitä, olisiko hankintayksikön tullut jättää voittanut tarjoaja tarjousvertailun ulkopuolelle ja toiseksi siitä, onko tarjoukset pisteytetty oikein.

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee. Lainvalmisteluaineiston (HE 69/1997) mukaan lainkohta liittyy "ehdokkaan ja tarjoajan ominaisuuksien etukäteen tapahtuvaan arviointiin, eikä varsinaisten tarjousten vertailuun". Hankintamenettely on siten kaksivaiheinen. Tarjoajan sulkeminen pois tarjouskilpailusta 6 §:n perusteella tapahtuu ennen tarjousten vertailua.

Hankintayksikkö ei ole käyttänyt tässä hankinnassa hankintalain 6 §:n 1 momentissa säädettyä mahdollisuutta sulkea tarjoaja pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole myöskään katsonut, että X:n tarjous on hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen, ja ryhtynyt hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisen edellytyksenä olevaan selvitysmenettelyyn. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikkö olisi jättäessään käyttämättä nämä hankintayksikön oikeudeksi säädetyt mahdollisuudet menetellyt muita tarjoajia syrjivästi.

Hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus koskee kaikkia hankintamenettelyn vaiheita. Tarjousten tasapuolinen vertailu edellyttää, että vertailtavat tarjoukset vastaavat tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen hylkääminen ei ole ainoastaan oikeus hankintayksikölle, vaan myös velvollisuus, jotta tarjousten asianmukainen vertailu ja sitä kautta tarjoajien yhdenvertainen kohtelu olisi mahdollinen.

X on liittänyt tarjoukseensa vaaditut kaupparekisterinotteen ja verojäämätodistuksen.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole ollut perusteita hylätä X:n tarjousta sillä perusteella, ettei se ole sisältänyt kaikkea tarjouspyynnössä edellytettyä tietoa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjouksessa esitettyihin tietoihin käytössä olevista opettajaresursseista.

Tarjousvertailussa on kunkin etukäteen ilmoitetun arviointikriteerin osalta annettu tarjouksille 1-5 pistettä. Annetut pisteet on perusteltu sanallisesti koulutustarjouksen vertailupöytäkirjassa. Erityisesti on todettu, että Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitos on saanut pisteen enemmän kuin muut tarjoajat kohdasta koulutuksen toteuttamissuunnitelma, koska heidän tarjouksensa sisältää yksityiskohtaiset näyttösuunnitelmat sekä yksilöidymmän työelämäkytkentäisyyden ja että Rovaniemen terveys- ja sosiaalialan oppilaitos on saanut toimitusvarmuudesta täydet pisteet eli kaksi pistettä enemmän kuin X, koska oppilaitoksen osalta on liitteenä OPH:n arvio koulutuksen ja näyttötutkinnon järjestämisedellytyksistä (hyvät edellytykset) ja oppilaitoksella on koulutuksen osalta laadittu laatujärjestelmä/toiminnan kuvaus. Muiden arviointikriteereiden osalta hakija ja voittanut tarjoaja ovat saaneet samat pisteet, jotka on perusteltu sanallisesti.

Tarjousvertailussa on annettu pisteet annettujen tarjousten sisällön perusteella. Asiassa ei ole ilmennyt, että hakijaa olisi edellä kuvatulla tavalla suoritetussa tarjousvertailussa syrjitty.

X on saanut tarjouksen hinnan perusteella täydet 5 pistettä, mikä on ollut kaksi pistettä enemmän kuin hakijan saamat pisteet. Etukäteen ilmoitetut painotukset huomioon ottaen hakija on saanut valinnassa huomioon otetuksi kokonaispistemääräkseen 460 pistettä, mikä on ollut sama kuin X:n saama pistemäärä.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on valinnut kokonaistaloudellisesti edullisimpana halvimman tarjouksen tehneen X:n tarjouksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Pertti Virtanen