Market court dismissed bid protest for undisclosed criteria in public procurement tender evaluation.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Jyväskylän maalaiskunnan hankintatoimikunta on pyytänyt tarjouksia Jyskän pallokentän tekonurmesta viideltä yritykseltä. Määräaikaan mennessä tarjouksensa on jättänyt neljä yritystä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tekonurmen ominaisuuksien, rakenteiden ja laatuvaatimusten tulee olla jalkapalloon soveltuvat. Hankintayksikkö on lisäksi todennut, että se haluaa tietää, soveltuuko rakenne jäädytettäväksi ja miten se kestää talven rasituksia. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksesta oli käytävä ilmi toimitus-, asennus-, maksu- ja takuuehdot sekä kentän mahdollinen huoltosopimus.

Päätöksenteon perusteiksi on tarjouspyynnössä ilmoitettu kokonaistaloudellisuus: hinta, rakenteelliset ominaisuudet, soveltuvuus jalkapallokäyttöön, asentamisaikataulu.

Jyväskylän maalaiskunnan hankintatoimikunta on 14.4.2003 pöytäkirjan 12 §:n kohdalla päättänyt hankkia Jyskän pallokentän tekonurmen Saltex Oy:ltä kokonaishintaan 148.358,10 euroa.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus

1) keskeyttää hankintamenettelyn välittömästi ja kieltää Jyväskylän maalaiskuntaa solmimasta sopimusta Saltex Oy:n kanssa markkinaoikeusprosessin aikana;

2) poistaa Jyväskylän maalaiskunnan hankintapäätöksen ja palauttaa asian uuteen tarjousvertailuun;

3) kieltää hankintayksikköä soveltamasta virheellistä menettelyä hankintapäätöstä tehtäessä sekä

4) velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 2.879,20 eurolla korkoineen.

Hakemuksensa perusteluina hakija on esittänyt muun ohella seuraavaa. Hankintapäätös on puutteellinen, koska siinä ei ole tehty tarjousten vertailua kaikkien annettujen arviointikriteerien perusteella eikä hankintapäätöstä ole perustettu tällaiseen vertailuun.

Kun tarjouksia arvioidaan annettujen arviointikriteerien valossa, YIT:n tarjous on hinnaltaan halvin. Muissa ilmoitetuissa arviointikriteereissä ei ilmeisesti ole merkityksellisiä eroja, joskin asennusaikataulun osalta asia on jäänyt epäselväksi. Annettujen kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerien valossa YIT olisi tullut valita tekonurmen toimittajaksi.

Veden läpäisykykyä ei ole mainittu valintakriteerinä. Jos sen katsottaisiin liittyvän rakenteellisiin ominaisuuksiin, ei tällaista yhtä ominaisuutta voida nostaa erillisen tarkastelun kohteeksi jättämättä muita rakenteellisia ominaisuuksia tarkastelematta. Merkityksellisempänä seikkana tulisi pitää YIT:n tarjoaman tekonurmikentän vahvempaa rakennetta, joka ilmenee mm. hiekan määrästä. YIT:n tarjouksessa myös käytettävän kumin määrä on suurempi kuin Saltex Oy:n tuotteessa. Käytettävän kumin määrällä on merkitystä viimeistään takuuvuosina tehtävien kuminlisäysten aikana. Tällöin Saltex Oy:n tuote tulee vaatimaan enemmän kumin lisäystä, millä on myös kustannusvaikutuksia.

Referenssikohteita, niiden määrää ja sijaintia ei ole mainittu valintakriteerinä. On myös huomattava, että YIT:n toimittamia Edelin pitkänukkaisia mattoja on asennettu Norjaan 13 kappaletta vuosina 2001-2002. Kun otetaan huomioon, että nukkalanka ja pohjakangas toimitetaan kummallekin osapuolelle samoilta raaka-ainevalmistajilta, eroja ei löydy materiaalien käyttäytymiselle talviolosuhteissa. YIT on asentanut tekonurmipäällysteitä Suomessa yli 170.000 neliömetriä ja Edelin pitkänukkaisia mattoja on asennettu ympäri maailmaa yli 1,3 miljoonaa neliömetriä. YIT:n toimittamat kentät voidaan talvisin jäädyttää ja ne ovat saaneet puolueettomissa arvioissa kiitettäviä lausuntoja.

Todellinen syy Saltex Oy:n valinnalle on Saltex Oy:n tarjoamassa huoltosopimuksessa. Hankintapäätöksen mukaan Saltex Oy:n takuuaika on viisi vuotta, mikäli tehdään huoltosopimus. Takuuaikaa ei ole mainittu tarjouksen valintakriteerinä. YIT on tarjonnut kolmen vuoden ja Saltex Oy kahden vuoden takuuaikaa. Myöskään huoltosopimusta tai sen ehtoja ei ole mainittu kokonaistaloudellisuuden arviointikriteerinä. Näin ollen mahdollisen huoltosopimuksen ehdoilla ei tule olla merkitystä valintaa tehtäessä. Tekonurmikenttä ei vaadi mittavia huoltotoimenpiteitä. YIT on tarjonnut huoltona kuminlisäystä tarjouksen täsmennyksessä. Yhteensä vuosihuollon kustannukset ovat 2.160 euroa, mikäli kumia lisätään vuodessa neljä tonnia. Saltex Oy:n tarjous huollosta yhteensä 3.180 euroa on selvästi kalliimpi kuin YIT:n tarjous. Näin ollen Saltex Oy:n valintaa ei voida perustella edes huoltoon liittyvillä kustannuksilla.

VASTINE

Hankintatoimikunta on ilmoittanut, että Jyväskylän maalaiskunta ei tee sopimusta Saltex Oy:n kanssa, ennen kuin hakemus on ratkaistu.

Hankintayksikkö on vaatinut, että hakemus hylätään. Perusteluinaan hankintayksikkö on lausunut muun ohella seuraavaa.

Neljästä saadusta tarjouksesta hintansa ja teknisten ominaisuuksiensa perusteella lähempään vertailuun valittiin YIT Rakennus Oy:n ja Saltex Oy:n tuotteet. Tuotteet ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan varsin samankaltaiset. Kyseessä on kaksi tunnettua ja käytettyä tuotetta, joiden välillä ei merkittäviä eroja löydy myöskään hinnan suhteen.

YIT:n tarjous oli siinä mielessä puutteellinen, että siinä ei mainittu takuuehtoja eikä myöskään mahdollisen huoltosopimuksen sisältöä, vaikka näin tarjouspyynnössä erityisesti vaadittiin. Nämä tiedot YIT toimitti jälkikäteen sähköpostitse niitä erikseen pyydettäessä. Saltex Oy:n tarjouksessa takuuehdot ja huoltosopimuksen sisältö olivat eriteltyinä. Molempien tarjouksessa esitettiin myös asentamisaikataulu, Saltex Oy:n kohdalla tähän saatiin täsmennys sähköpostitse. Saltex Oy ilmoitti asentavansa maton kesä-heinäkuussa 2003, mikä vastaa myös tilaajan toivomusta ja on tässä mielessä identtinen YIT:n esittämän aikataulun suhteen.

Liikuntatoimi oli asian tiimoilta yhteydessä Suomen Palloliiton olosuhdepäällikköön, jota voidaan pitää asiantuntijana näiden uusien tekonurmien suhteen. Konsultaatiossa nousi esiin kolme kriteeriä, joista kaksi koskee tuotteen teknisiä ominaisuuksia. Nämä ominaisuudet olivat nukkatiheys ja pohjakankaan laatu. Nukan tiheys ei ole enää niin merkittävä hankinnan kriteeri kuin aiemmin niin sanotuissa ensimmäisen ja toisen sukupolven tekonurmissa. Pikemminkin harvempaan tikattu matto antaa täyttöaineelle riittävästi liikkumatilaa ja estää sen kovettumisen. Tässä mielessä tuotteissa on eroja, koska Saltex Oy:n tuotteen nukan tiheys on 8.400 iskua/neliömetri ja määrä 16.800 nukkaa/neliömetri. YIT:n tuotteessa vastaavat luvut ovat 9.450 ja 18.900. Saltex Oy:n tuot-teessa on myös vähemmän hiekkaa ja rouhetta.

Pohjakankaan laatuominaisuudet ovat osoittautuneet merkittäviksi tuotteen eliniän kannalta. YIT:n tuotteessa käytetään pohjakankaana Thiobac PROta, joka on kehitetty versio Thiolon PO 6:sta, jota on perinteisesti käytetty tekonurmimattojen pohjakankaana. Tämän ansiosta tuote on vahvempi ja stabiilimpi kuin pelkästään Thiolon PO 6-pohjaiset tuotteet. Saltex Oy on tehnyt myös kehitystyötä, jonka tuloksena yhtiö on kehittänyt omalle Thiolon PO 6-pohjalle vahvistetun rakenteen vahvikeverkon avulla. Tämä rakenne antaa vastaavasti Saltex Oy:n tuotteelle lisää lujuutta ja elinikää. Tämä vahvikeverkko on sisällytetty tarjouksen hintaan.

Osin edellä mainituista syistä johtuvat tuotteiden erilaiset vedenläpäisykyvyt on mainittu päätöksessä, koska näiden suhteen ero tasaväkisten tuotteiden välillä ilmeni. Tarjousten liitteenä olevissa teknisissä korteissa on mainittu, että Saltex Oy:n tuotteen vedenläpäisykyky on yli 60 l/min/m

ja YIT:n 60 l/min/m

. Tässä mielessä päätöstekstissä on epätarkkuutta, koska siinä mainitaan "mittaustulosten mukaan…", kun oikeampi ilmaisu olisi ollut "teknisten tietojen mukaan…". Kaiken kaikkiaan vedenläpäisykyky on kuitenkin yksi valintakriteeri, koska se voidaan laskea osaksi tuotteen rakenteellisia ominaisuuksia. Tuotteen rakenteelliset ominaisuudet on mainittu tarjouspyynnössä valinnan kriteerinä.

Tilaajan kannalta on varsin luontevaa, että kunnallisessa hankintatoiminnassa tarkastellaan myös tuotteen referenssilistoja, vaikkei niitä suoranaisesti valintakriteereinä käytetäkään. Päätöksentekijän kannalta on myös merkittävää, että esittelijä tuo ilmi sen, että tuotteesta on kokemuksia vastaavanlaisissa olosuhteissa.

Jyväskylän maalaiskunnan ja Palloliiton välisessä konsultaatiossa kolmantena merkittävänä asiana esiin nousi tekonurmikentän huolto. Keskustelussa todettiin, että vallalla on varsin virheellinen ajatus, jonka mukaan kolmannen sukupolven tekonurmikentät ovat huoltovapaita. Keskustelussa todettiin pikemminkin niin, että kentän säännöllisestä hoitamisesta tulee huolehtia, jotta myös kentän jousto-ominaisuudet säilyvät mahdollisimman pitkään.

Kun tekniset ja taloudelliset ominaisuudet kahden toimittajan välillä ovat hyvin samankaltaiset, on luontevaa, että yhdeksi tekijäksi päätöksenteon taustalla on muodostunut takuuaika ja huoltosopimus, jotka osaltaan vaikuttavat tuotteen kokonaisedullisuuteen. Saltex Oy tarjoaa viiden vuoden takuun tuotteelleen, mikäli ostaja tekee huoltosopimuksen toimittajan kanssa. Vastaavaa vuosihuoltosopimukseen kytkeytyvää takuuta ei YIT:llä ole. YIT tarjoaa tuotteelleen kolmen vuoden takuun.

Takuuajan ja mahdollisen huoltosopimuksen tekeminen tulevat varsin selkeästi esiin tarjouspyynnössä sekä päätöksessä. Tarjouspyynnössä mainitaan erikseen, että tarjouksesta on käytävä ilmi toimitus-, asennus-, maksu- ja takuuehdot sekä kentän mahdollinen huoltosopimus. Jyväskylän maalaiskunnalla ei ole pinnoitusrouheen levittämiseen kalustoa. Mahdollisimman pitkän takuuajan sekä vuosihuoltosopimuk-sen avulla kentän jousto-, kesto- ym. ominaisuudet voidaan turvata mahdollisimman pitkällä aikavälillä jalkapallon lajiominaisuuksien kaltaisina.

Takuuaika ja huoltosopimus ovat seikkoja, jotka kuuluvat yleensäkin hankintatoiminnassa tuotteen kokonaistaloudellisuuteen. Varsinkin, kun kyse on uudesta tuotteesta, jonka kehittyminen on nopeata, on takuuajan merkitys varsin keskeinen ja sen voidaan olettaa vaikuttavan tuotteen kokonaistaloudellisuuteen merkittävästikin. Kolmannen sukupolven tekonurmet ovat Suomen olosuhteissa varsin uusia tuotteita, joten pitkäaikaisen käytön kokemuksia ei juurikaan ole saatavilla. Tämän johdosta tarjouspyynnössä on selkeästi mainittu, että tarjouksesta tulee käydä ilmi takuuehdot ja kentän mahdollinen huoltosopimus. Tässä mielessä YIT:n tarjous oli puutteellinen, koska näistä saatiin tiedot vasta erikseen pyydettäessä. Nämä tiedot pyydettiin, koska tuotteet olivat hyvin tasaväkiset, minkä seurauksena takuuajan pituus ja huoltosopimuksen sisältö nousivat merkittävään asemaan päätöstä tehtäessä.

LAUSUNTO

Saltex Oy on lausunnossaan katsonut, että hakemus on aiheeton muun ohella seuraavilla perusteilla.

Tilaaja ei ole pyytänyt tarjouspyynnössään tietoa asennusajan pituudesta. Tilaaja ei ole pyytänyt muita rahoitusjärjestelyitä, ja myöskään YIT ei ole niitä antanut. Saltex Oy:n rahoitusjärjestelyt ovat paremmat.

Tekonurmi on kokonaisuus, jossa lopullisen tuotteen ominaisuudet määräävät tekonurmi 25 %, täyttöaineiden laatu 25 %, asennustyö 25 % ja hoito- ja kunnossapito 25 %. Ei voida vertailla suoraan kumirouheen kilomääriä suhteessa kentän ominaisuuksiin.

YIT:llä on ainoastaan kolme kohdetta asennettu vastaavasta laadusta kuin mitä tilaaja on nyt hankkimassa ja näistä yhdessä on ollut asentajana ulkopuolinen alihankkija.

Tilaaja pyysi tarjouspyynnössään selvityksen huoltosopimuksesta. YIT:n tarjoama vaihtoehto ei ole sellaista huoltoa, mitä kyseisenlaiset kentät vaativat. YIT ei myöskään mainitse huollon vaikutusta takuuaikaan.

YIT ei mainitse tarjouksessaan kentän asennuksesta mitään. Tarjouspyynnössä pyydetään selvitys myös asennusehdoista, mitä YIT ei ole tarjouksessaan maininnut.

Saltex Oy:n ja YIT:n nurmien nukkalangan laatu ja nukkakorkeus ovat lähes samoja. Yhtiöiden tarjoamilla pohjakangasvaihtoehdoilla ei ole hintaeroa. Saltex Oy on valinnut pohjakankaan, joka on käytännössä osoittanut toimivuutensa paremmin.

VASTASELITYS

YIT:n tarjous on vastannut tarjouspyyntöä. Tarjouksessa ei ole ollut ilmoitetut valintakriteerit huomioon ottaen asiaan vaikuttavia puutteita. Hankintayksikkö on kuitenkin antanut sekä YIT:lle että Saltex Oy:lle mahdollisuuden täsmentää sähköpostitse tarjoustaan. YIT on tehnyt täsmennyksiä takuun ja huoltosopimuksen osalta, Saltex Oy puolestaan asentamisaikataulun osalta. YIT:n näkemyksen mukaan menettely on ollut tässä vaiheessa tasapuolista. Kyse ei ole ollut hankintalain vastaisesta jälkitinkimisestä.

Mikäli YIT:n tarjous olisi ollut hankintayksikön näkökulmasta tarjouspyynnön vastainen, se olisi voitu hylätä. Tarjousta ei kuitenkaan ole hylätty, vaan YIT:n on annettu täsmentää tarjoustaan. Näin ollen YIT:n tarjouksen on katsottava olevan tarjouspyynnön mukainen. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa ei enää ole merkityksellistä se, mitä YIT oli alkuperäisessä tarjouksessaan tarjonnut tai jättänyt tarjoamatta. Kun täsmennysmahdollisuutta on tarjottu sekä YIT:lle että Saltex Oy:lle, tarjouksia on arvioitava niiden täsmennetyssä muodossa.

YIT:n ja Saltex Oy:n tarjoamat tekonurmikentät ovat olleet teknisesti hyvin saman arvoisia. Jyväskylän maalaiskunnan vastineessa on kerrottu, että ratkaisukriteerinä on käytetty tuotteen takuuehtoja ja huoltosopimusta. Vastineessa on myös myönnetty, että nämä seikat nousivat ennalta arvaamattomasti merkittävään asemaan päätöstä tehtäessä, koska tuotteiden rakenteelliset ominaisuudet ja hinta olivat hyvin samankaltaiset.

Tuotteen takuuehdot ja huoltosopimus olisivat varmastikin täysin hyväksyttäviä hankintapäätöksen perusteluita, mikäli ne ilmoitettaisiin jo tarjouspyynnössä kriteereiksi, joiden mukaan kokonaistaloudellisuutta arvioidaan. Vaikka tarjouksessa on viitattu takuuehtoihin ja "mahdolliseen huoltosopimukseen", kyseisiä seikkoja ei ole ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointikriteereiksi. Ilmaisusta "mahdollinen huoltosopimus" voidaan päätellä, ettei hankintayksikkö pidä huoltosopimusta välttämättömänä. Sen sijaan ilmaisusta ei voida päätellä, että huoltosopimus olisi millään tavalla ratkaiseva kriteeri lopullista päätöstä tehtäessä.

Valintakriteeriksi tarjouspyynnössä ilmoitetaan kokonaistaloudellinen edullisuus seuraavien kriteerien mukaan: hinta, rakenteelliset ominaisuudet, soveltuvuus jalkapallokäyttöön ja asentamisaikataulu. Päätös olisi tullut tehdä näiden kriteerien mukaan arvioituna eikä siten, että ennalta arvaamattomasti nostetaan valintaperusteiksi muita kriteerejä.

Kentän vaatiman hoidon laajuudesta osapuolilla on erilaisia käsityksiä. Toistaiseksi kenttiä ei ole hoidettu Saltex Oy:n tarjoamalla tavalla muissa kuin joissakin Saltex Oy:n asentamissa kohteissa ja näissäkin vasta viimeisen vuoden aikana. YIT:n tarjoama huolto vastaa normaalia käytäntöä Suomessa ja on riittävä YIT:n tarjoamalle tekonurmikentälle.

Tarjousta on pyydetty tekonurmikentästä käyttökuntoon asennettuna. Se, miten asennus käytännössä tapahtuu on käyttäjän kannalta irrelevanttia. Samaan laatuun voidaan päästä eri keinoin.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa tarkoitettua kynnysarvoa. Tällaisessa hankinnassa noudatettua menettelyä arvioitaessa on otettava huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) säännökset.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää muun muassa, että tarjouskilpailun ratkaisuperusteena käytetään seikkoja, jotka on ilmoitettu tarjouspyynnössä ja joiden perusteella tarjoajat ovat voineet tarjouksensa laatia.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnössään päätöksenteon perusteeksi kokonaistaloudellisuuden. Kokonaistaloudellisuuden arviointiperusteiksi on yksilöity hinta, rakenteelliset ominaisuudet ja soveltuvuus jalkapallokäyttöön sekä asentamisaikataulu.

Hankintayksikkö on perustanut hankintapäätöksen kahden hinnaltaan halvimman tarjouksen vertailuun. Kun otetaan huomioon kahden muun tarjouksen näitä kahta tarjousta huomattavasti kalliimpi hinta sekä tarjousten muut ominaisuudet, hankintayksikön menettelyä ei voida tältä osin pitää hankintasäännösten vastaisena.

Hankintayksikkö, joka on todennut YIT:n ja Saltex Oy:n tuotteet teknisiltä ominaisuuksilta toisiaan vastaaviksi, on valinnut Saltex Oy:n tarjouksen seuraavilla perusteilla:

parempi veden läpäisykyky kokemukset käytöstä

Saltex Oy:n huoltosopimus

Hankintayksikkö on edellä olevan perusteella ottanut vertailussa huomioon sellaisia seikkoja, joita se ei ole ilmoittanut etukäteen kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiksi. Hankintayksikkö on tosin ilmoittanut tarjouspyynnössä, että tarjouksesta on käytävä ilmi toimitus-, asennus-, maksu- ja takuuehdot sekä kentän mahdollinen huoltosopimus. Koska näitä seikkoja ei ole mainittu kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden joukossa, tarjoajat eivät ole tarjouksia laatiessaan voineet ottaa huomioon, että tarjousten näissä ominaisuuksissa olevilla eroilla olisi merkitystä tarjousten vertailussa. Tästä syystä näiden perusteiden käyttäminen tarjousvertailussa on vastoin tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintalain 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on tarjousten vertailussa käyttänyt seikkoja, jotka eivät ole sisältyneet etukäteen ilmoitettuihin kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteisiin.

Asiassa on ilmennyt, että hankintayksikkö on pyytänyt sekä Saltex Oy:ltä että YIT:ltä täsmennystä tarjoukseen. Kummankaan tarjoajan osalta täsmennys ei ole merkinnyt sitä, että aikaisemmin tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous olisi saatettu tasapuolisuuden vaatimuksen vastaisesti tarjouspyynnön mukaiseksi tai sitä, että tarjous olisi tullut jonkin etukäteen ilmoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteen osalta alkuperäistä paremmaksi. Näistä syistä markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hakijaa syrjivästi, kun se on pyytänyt tarjouksiin täsmennyksiä.

Hankintayksikkö on katsonut, että tarjoukset ovat tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden rakenteelliset ominaisuudet ja soveltuvuus jalkapallokäyttöön sekä asentamisaikataulu osalta poikenneet toisistaan vain veden läpäisykyvyn osalta. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikön arvio tältä osin olisi tosiasioita vastaamaton. Kun otetaan huomioon tarjousten välisen hinnaneron vähäisyys, hankintayksikön päätös valita veden läpäisykyvyltään parempi tarjous ei ole lopputulokseltaan hankintalainsäädännön vastainen.

Edellä olevan perusteella hankintayksikkö ei ole jättäessään valitsematta hakijan halvimman tarjouksen menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Maarit Lindroos.