Market Court dismisses bid exclusion based on predecessor's minor accounting error affecting trust.

OSALLISTUMISHAKEMUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS

Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiri on pyytänyt osallistumishakemuksia Nilsiän ja Nurmeksen alueurakoista. Ilmoitukset on julkaistu Virallisen Lehden Julkiset Hankinnat osan numerossa 51/52 19.12.2002.

Rakennusliike Karjaluoto Oy on jättänyt Tiehallinnolle osallistumishakemuksen seuraaviin eri tiepiirien hoidon alueurakoiden urakkakilpailuihin: Alueurakka Vaala, Pyhäjärvi, Kuhmo, Suomussalmi, Veteli, Nurmes ja Nilsiä. Hakemus on toimitettu Tiehallinnon pääkonttoriin.

Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiri on 3.2.2003 59/2003/08, 60/2003/08 ilmoittanut, että Savo-Karjalan tiepiiri ei hyväksy Rakennusliike Karjaluoto Oy:tä tarjoajaksi Nilsiän ja Nurmeksen alueurakoihin.

Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiri on katsonut, että Rakennusliike Karjaluoto Oy:n edeltäjän Yritys X:n toiminta Tiehallinnon Oulun tiepiirin alueella Kempeleen alueurakassa on saanut aikaan luottamuspulan Rakennusliike Karjaluoto Oy:n ja Tiehallinnon välille kokonaisuudessaan. Kempeleen alueurakan tapahtumien perusteella ei ole ollut edellytyksiä sille, että Rakennusliike Karjaluoto Oy voisi osallistua Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiirin alueurakkakilpailuihin.

Osallistumishakemuksen hylkääminen on tiepiirin mukaan perustunut kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 35 §:n 2 momentin 5 kohtaan, jonka mukaan hankintamenettelyn ulkopuolelle voidaan jättää sellainen toimittaja, joka on ammattinsa harjoittamisessa syyllistynyt vakavaan virheeseen.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että Savo-Karjalan tiepiirin päätös hylätä hakijan osallistumishakemus Nilsiän ja Nurmeksen alueurakkakilpailuihin poistetaan ja Savo-Karjalan tiepiiri velvoitetaan korjaamaan virheellinen menettelynsä ja toimittamaan tarjousasiakirjat hakijalle tarjouksen tekemistä varten ja tiedottamaan päätöksen poistamisesta kaikille niille tahoille, joille hakemuksen kohteena oleva päätös on saatettu tiedoksi. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus määrää edellä mainitut hankinnat keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Hakija on vaatinut, että Savo-Karjalan tiepiiri velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 837,89 eurolla korkoineen.

Hakija on perusteluissaan todennut muun ohella, että Savo-Karjalan tiepiirillä ei ole ollut laillisia perusteita sulkea hakijaa tarjouskilpailun ulkopuolelle. Hakija ei ole syyllistynyt tiepiiriin nähden minkäänlaiseen virheeseen. Hakija ei toisaalta ole Oulun tiepiiriinkään nähden syyllistynyt hankinta-asetuksen 35 §:n 2 momentin 5 kohdan tarkoittamaan vakavaan virheeseen.

Oulun tiepiiri ja toiminimi Yritys X olivat 27.9.1999 solmineet hoidon alueurakkasopimuksen vuosille 1999 - 2002. "Alueurakka Kempeleen" urakkahinta oli 21.900.000 markkaa. Toukokuussa 2002 oli urakoitsijan laskutuksesta huolehtinut henkilö kiireen seurauksena erehdyksessä laatinut erään kolaroidun tievalopylvään uusimistyöstä vääränsisältöisen laskun suuruudeltaan 5.499,06 euroa. Tilaajan huomautettua asiasta laskutusta käsiteltiin työmaakokouksessa 28.5.2002, jossa todettiin, että lasku oli virheellinen. Liikalaskutusta on ollut korkeintaan 3.691 euroa.

Laskutuksessa ei ole ollut kysymyksessä tahallinen taloudellisen hyödyn saamiseen tähtäävä teko, eikä kyse ole rikoksesta. Kyseessä on paremminkin ollut laskuttajan inhimillisesti katsoen ymmärrettävä virhe, ja sen jälkeen laskuttaja on harhautunut selittelemään laskutusta objektiivisesti arvioiden epäasiallisin keinoin. Laskutuksen epäonnistumiseen on osaltaan vaikuttanut se, että tilaaja ei ole neuvotellut urakoitsijan kanssa laskutuskäytännöstä eikä myöskään antanut asiallisia laskutusohjeita.

Olennaista asiassa on se, että A ei ole itse osallistunut kyseessä olevan laskun eikä sen selitykseksi annetun "manipuloidun" kopion laatimiseen. Urakoitsija A ei itse ole syyllistynyt asiassa mihinkään muuhun kuin korkeintaan valvontavelvollisuutensa laiminlyöntiin. Urakoitsijan kannalta laskutusepäselvyys on ollut ikävä yksityiskohta muutoin hyvin läpiviedyssä urakkasuhteessa. Muita laskutusepäselvyyksiä ei urakoitsijan ja tilaajan välillä ole koko neljä vuotta kestäneenä sopimusaikana ilmennyt.

Rakennusliike Karjaluoto Oy on vuonna 2000 perustettu perheyritys, jonka omistajia ovat A (40 %) sekä B, C ja D (kukin 20 %). Yhtiön toimitusjohtajana toimii A. Rakennusliike Karjaluoto Oy ei ole toiminut urakoitsijana Kempeleen alueurakkasopimuksessa eikä se ole ollut sopimussuhteessa Oulun tiepiiriin edellä mainitun laskutusepäselvyyden tapahtuessa. Yritys X on eri juridinen henkilö kuin Rakennusliike Veli Karjaluoto Oy. Kumpikin on toimiva yhtiö. A toimii molemmissa yhtiöissä ja omistaa toiminimi Yritys X:n ja on siten siinä määräysvaltaa käyttävä henkilö. Osakeyhtiöstä A omistaa alle puolet ja hän on yksi sen kolmesta hallituksen jäsenestä. Osakeyhtiössä A:lla ei ole määräävää asemaa. Näissä olosuhteissa osallistumishakemuksen hylkäämisen kohdistaminen osakeyhtiöön loukkaa olennaisesti myös muiden kuin A:n oikeuksia.

Virheen vakavuutta on tarkasteltava ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat. Seikkoja, jotka puoltavat sitä, että kyseinen laskutusepäselvyys ei ole riittävä peruste sulkea hakijaa hankintamenettelyn ulkopuolelle ovat ainakin seuraavat:

1. Liikalaskutusta on ollut enintään 3.691 euroa. Se on ollut vain noin 0,001 % koko urakkasummasta (21.900.000 markkaa).

2. Laskutusepäselvyys on kohdistunut vain yhteen laskuun. Muut urakoitsijan tilaajalle lähettämät laskut, joita on ollut lähemmäs kaksisataa, ovat olleet oikeansisältöisiä.

3. Oulun tiepiiri on syyskuussa 2002 solminut hakijan kanssa Oulun alueurakkasopimuksen. Tämä osoittaa, että Oulun tiepiiri ei ole kokenut laskutusepäselvyyttä siten vakavaksi, että se olisi menettänyt luottamuksensa hakijaan nähden.

4. Oulun tiepiiri on oma-aloitteisesti lieventänyt alkuperäistä 22.7.2002 tekemäänsä päätöstä toteamalla nyt, että hakija voi osallistua normaalisti rakentamisen ja ylläpidon urakoihin. Tämäkin osoittaa, että Oulun tiepiiri ei muille tiepiireille levittämästään päinvastaisesta informaatiosta huolimatta ole edes itse menettänyt luottamustaan hakijaan nähden.

5. Hakijaa ollaan yksittäisen laskutusvirheen seurauksena sulkemassa pois urakkakilpailuista, joilla on hakijan toiminnan kannalta olennainen merkitys. Tiehallinto on budjetoinut Nurmeksen alueurakkaan 7,65 miljoonaan euroa ja Nilsiän alueurakkaan 10,384 miljoonaa euroa. Mikäli hakija ei saa tavoitteekseen asettamiaan ainakin kahta alueurakkaa osallistumishakemuksen hylkäämisen vuoksi, tästä aiheutuu hakijalle virheeseen verrattuna kohtuuttoman suuria ja kenties kohtalokkaita haittavaikutuksia hakijan taloudelle ja tulevaisuudelle.

Synnytetty paikallinen ja myös maanlaajuinen boikotti on sisältänyt kaikki asiaan liittyvät olosuhteet ja seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen hakijan kannalta täysin kohtuuttoman ja epäoikeudenmukaisen seuraamuskasauman, joka saattaa pahimmillaan johtaa koko hakijayrityksen taloudelliseen tuhoon. Sanktiot eivät ole oikeudenmukaisia ja kohtuullisia verrattaessa niitä niiden perustana olevaan virheeseen.

VASTINE

Hankintayksikkö on vaatinut, että hakijan hakemus hylätään perusteettomana. Lisäksi hakija on velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut 300 eurolla korkoineen.

Perusteluissa hankintayksikkö on muun ohella todennut seuraavaa.

Laskutusasiakirjan väärentäminen

Oulun tiepiiri on pitänyt uuttakin laskua summaltaan korkeana ja pyytänyt lisäselvityksiä, jolloin yritys on toimittanut tiepiiriin kopion alihankkijana toimineen Raskone Oy:n laskusta, johon yritys oli itsekin aiemmassa laskuversiossaan viitannut. Yritys X:n toimittama Raskone Oy:n laskujäljennys oli määrältään 3.315,37 euroa (ilman alv). Tiepiiri on kiinnittänyt huomiota Raskone Oy:n laskussa loppusumman lisäksi laskun ulkoasun epämääräisyyteen ja siinä mainittuun Pohjoistec Oy:n työlaskuun. Loppujen lopuksi Yritys X on korjannut omaa laskuaan vielä uudestaan siten, että loppusummaksi tievalaistuspylvään uusimisesta tuli 1.643,05 euroa (sis. alv). Tiepiiri on pitänyt tätä laskua oikeana ja maksanut laskun. Myöhemmin urakan vastaanottotarkastuksessa Yritys X on esittänyt tähän laskuun liittyen korvattavaksi hallinto- ja rahoituskuluja sekä kateosuutta 825,02 euroa. Tiepiiri on hyväksynyt hallinto- ja rahoituskuluina 457,51 euroa.

Laskutuksen selvittelyn yhteydessä Oulun tiepiiri on pyytänyt kyseessä olevan valaistuspylvään uusimista koskevasta laskusta jäljennöstä myös suoraan Raskone Oy:ltä. Kun Raskone Oy:ltä suoraan saatua laskua verrattiin Yritys X:n aiemmin toimittamaan Raskone Oy:n laskujäljennökseen, on näissä kahdessa ollut havaittavissa ilmeinen ristiriita. Raskone Oy:n itsensä toimittamassa laskussa ei ole ollut mitään mainintaa Pohjoistec Oy:n työosuudesta. Lisäksi 1. rivillä koodilla 1381 oli työn hinnaksi merkitty 331,93 euroa (sis. alv) ja 272,07 euroa (ilman alv). Yritys X:n toimittamassa Raskone Oy:n laskujäljennöksessä vastaavat luvut olivat 1.032,00 (sis. alv) ja 845,90 (ilman alv).

Yritys X:ltä on pyydetty kaikkiaan kolmeen otteeseen selvitystä havaituista ristiriidoista. Ensimmäisen kerran selvitystä pyydettiin sähköpostitse 13.6.2002. Kirjallista vastausta ei saatu. Toisen kerran selvitystä pyydettiin työmaakokouksessa 14.6.2002 ja vastaus saatiin 24.6.2002. Vastaus oli puutteellinen, joten tiepiiri pyysi siihen kirjallisesti tarkennusta 20.6.2002. Vastaus saatiin 24.6.2002.

Pohjoistec Oy:n työn osalta Yritys X:n selitys oli, että kyseinen summa oli joutunut laskuun epähuomiossa. Sen sijaan Raskone Oy:n laskun summien ristiriitaisuuteen A ei ole missään vaiheessa antanut mitään selitystä sen enempää kirjallisissa selityksissään kuin asiasta suullisesti keskusteltaessa.

Teon vakavuudesta

Laskutuksissa voi aina olla virheitä, jotka johtuvat kiireestä tai muuten vain huolimattomuudesta. Nyt ei kuitenkaan ole ollut kysymys normaalin rajoihin kuuluvasta virheellisyydestä. Tässä tapauksessa on tilaajalle toimitettuja laskutusdokumentteja tarkoituksellisesti ja tahallisesti muunnettu tosiasioita vastaamattomiksi (väärennetty). Kyseisenkaltaiset muutokset eivät synny laskulomakkeelle vahingossa eikä kiireessä, vaan ainoastaan vakaissa aikeissa. Menettelylle on mahdotonta nähdä muuta tarkoitusta kuin taloudellisen hyödyn tavoittelu.

Nyt kysymyksessä olevan kaltaisten lisätöiden osalta oli sovittu, että ne laskutetaan omakustannushintaperusteella. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että alihankintana toteutetun lisätyön laskutuksen perustana on alihankintalasku läpilaskutettavana eränä. Summaan on voitu yhteisesti sopien tarvittaessa lisätä välikätenä toimineelle pääurakoitsijalle mahdollisesti syntyneitä kustannuksia. Tässäkin tapauksessa Yritys X:n on tullut perustaa Oulun tiepiirin suuntaan laatimansa lasku alihankintalaskuunsa.

Tapahtuneen on tehnyt erittäin valitettavaksi ja vakavaksi se, että hoidon alueurakassa on kysymyksessä sopimustyyppi, jossa keskinäisellä luottamuksella on perustavaa laatua oleva merkitys. Toisin kuin rakennusurakassa hoidon urakassa ei läheskään kaikkien töiden osalta voida jälkikäteen nimenomaisesti todeta, että työ on suoritettu ja että se on tehty oikeaaikaisesti. Tämä koskee erityisesti talvihoitotöitä. Huolimatta erilaisista valvonta- ja seurantajärjestelmistä alueurakkatoiminta perustuu sen luonteesta johtuen pitkälti myös luottamukseen. Tapahtuman arvioinnissa ei ole merkityksellisintä se, minkälaisesta rahasummasta on kysymys, vaan se, että toinen sopijapuoli on tahallisella ja epärehellisellä teolla horjuttanut sopimuskumppaneiden välisen keskinäisen luottamuksen. Tällaisen tapauksen jälkeen suoranaisen epärehellisyyden kohteeksi joutunut osapuoli ei voi välttyä siltä ajatukselta, että vastaavanlaisia tapauksia on mahdollisesti ollut muitakin, mutta ne ovat jääneet huomaamatta.

Yritys X on yrittänyt laskuttaa tehdyn lisätyön yli kolminkertaisella hinnalla. Kysymys ei näin ollen ole vähäisestä ylilaskutuksesta. Laskutus on yli kaksinkertainen siinäkin tapauksessa, että otetaan huomioon Yritys X:n urakan vastaanottotarkastuksessa esittämä tähän asiaan liittyvä lisävaatimus. Teon vakavuutta lisää myös se, että asian tultua esille laskua ei ole korjattu kerralla kuntoon, vaan korjauksia tehtiin ja selityksiä annettiin vähitellen sitä mukaa, kuin tilaaja niitä aina vain tarkemmin yksilöiden vaati. Loppujen lopuksikaan A ei ole halunnut selittää kaikkein vakavinta virhettä, joka on koskenut Raskone Oy:n laskun hintatietoja.

Erityisesti Raskone Oy:n laskun 1. rivillä koodilla 1381 olevien summien muuttaminen totuutta vastaamattomiksi on ollut erittäin raskauttavaa. Henkilö, joka tällaiseen syyllistyy, ei voi vedota huolimattomuuteen. Kysymys on ollut tilaajan tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta ja selvästi hyötymistarkoituksessa tehdystä tahallisesta teosta.

Seuraamuksen ulottaminen Rakennusliike Karjaluoto Oy:hyn

Kysymyksessä on Yritys X:n toimintaa jatkamaan perustettu yhtiö. Yritys X:n henkilökunta ja kalusto ovat sellaisenaan siirtyneet osakeyhtiöön. Jo toiminimen aikana kyse on ollut perheyrityksestä, jollaisena se nytkin osakeyhtiömuodossa jatkaa toimintaansa.

Tämä jatkumo toiminimestä osakeyhtiöön on tullut selvästi esiin myös Rakennusliike Veli Karjaluoto Oy:n toimittamassa osallistumishakemuksessa. Hakemuksessa on toiminimen aikaiset referenssikohteet tuotu esille osakeyhtiön referensseinä. Hakemuksessa on useammassa kohdassa korostettu yrityksen 10-vuotista kokemusta. Yritys X:n tosiasiallinen toiminta henkilöstöineen ja kalustoineen on siirretty osakeyhtiöön ja näin ollen on ollut perusteltua ulottaa poissuljenta myös osakeyhtiöön.

A omisti ja omistaa edelleen toiminimen kokonaisuudessaan. Hän on osakeyhtiön pääosakas 40 %:n omistusosuudella, ja hän on hallituksen puheenjohtaja sekä yhtiön toimitusjohtaja. Hänellä on yksinään toiminimenkirjoitusoikeus. Toiminimenkirjoitusoikeus yksinään on myös A:n vaimolla B:llä, joka on yhtiön prokuristi. Osakkeita ei ole perheen ulkopuolisessa omistuksessa. A:n ohella osakkeenomistajina ovat vaimo (20 %) ja pojat (kumpikin 20 %). Kaikki nykyiset osakkeenomistajat ovat olleet jo toiminimen aikana täysipäiväisesti mukana yrityksen toiminnassa.

Poissuljennan soveltaminen koko Tiehallinnossa

Tiehallinnon toiminta perustuu lakiin Tiehallinnosta. Lain mukaan Tiehallinto on liikenneministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa yleisten teiden tienpidosta. Edelleen todetaan, että Tiehallinnolla on keskushallinto ja tienpidon kannalta tarpeellinen määrä alueellisia yksiköitä. Asetuksessa Tiehallinnosta on tarkentaen todettu, että aluehallinnon muodostavat tiepiirit.

Tiehallinto muodostaa kokonaisuuden, jossa pyritään yhtenäisiin menettelytapoihin koko maassa, vaikkakin esimerkiksi yksittäiset urakkasopimukset tehdään pääsääntöisesti tiepiiritasolla. Hoidon alueurakoiden osalta yhteistoiminta on erittäin tiivistä piirien kesken.

Hankinta-asetuksen 35 §:n 2 momentin 4 ja 5 kohdassa ei poissuljentaoikeutta ole rajattu koskemaan vain asianomistaja-asemassa olevia hankintayksiköitä, vaan poissuljentamahdollisuus on kaikilla julkisilla hankintayksiköillä asemastaan riippumatta.

VASTASELITYS

Laskutusepäselvyydestä

Hakija on todennut muun ohella, että urakoitsija on joutunut Oulun tiepiirin yksipuolisten ja sopimuksen vastaisten ilmoitusten takia paitsi tilapäisesti rahoittamaan pylväsvauriot myös teettämään niiden korjaukset ilman eri korvausta. Tilanne on ollut urakoitsijan kannalta sopimuksenvastainen ja epäselvä. Tämä epäselvyys on väistämättä välittynyt myös urakoitsijan laskutusta hoitaneelle henkilölle.

Urakoitsijan alkuperäinen lasku 16.5.2002 suuruudeltaan 5.499,06 euroa on laadittu tilanteessa, jossa urakoitsija A ei ole itse voinut riittävällä huolellisuudella perehtyä ja valvoa laskutusta. Laskutuksesta vastaava henkilö on laatinut laskun omien käsitystensä ja olettamustensa varassa. A on itse ryhtynyt toimiin heti, kun hän on tullut tietoiseksi laskutuksen virheistä. Työmaakokouksessa 28.5.2002 urakkasopimuskumppanit ovat yhdessä todenneet, että laskussa mainitut konetyö ja kuorma-autokulut ovat perusteettomia. A on määrännyt laskuttajan heti korjaamaan laskun tältä osin ja näin on tapahtunutkin. A ei ole henkilökohtaisesti millään tavoin osallistunut 27.5.2002 lähetetyn "kopiot laskulle nro 1346" asiakirjan tekemiseen. Hän on ollut siinä käsityksessä, että laskuttaja on toimittanut oikeat ja ko. valopylvääseen liittyvät laskukopiot.

Laskutusvirheen syntymiseen on osittain myötävaikuttanut se, että A ei ole riittävästi keskittynyt laskutukseen ja valvonut sen oikeellisuutta. Yritys X oli pieni organisaatio, jossa päävastuun kaikilla osa-alueilla on joutunut kantamaan A itse. Hänen voimavaransa eivät ole riittäneet laskutuksen tarkistamiseen eikä hänellä ole ollut siihen syytäkään. Oulun tiepiirin edustajakin on edellisessä työmaakokouksessa todennut, että urakoitsijan laskutus on koko urakka-ajan ollut huolellista ja esimerkillistä.

Heinäkuussa 2002 Oulun tiepiiri on lähettänyt urakoitsijalle sähköpostilla tiedon boikottia koskevasta päätösluonnoksesta. Yritys X:n asiamies on kuulemistilaisuudessa suullisesti esittänyt urakoitsijan selityksen tapahtuneelle laskutusepäselvyydelle. Urakoitsijan vilpittömyyteen vedoten on pyydetty, että tiepiiri ei tekisi päätösluonnoksen mukaista ratkaisua eikä varsinkaan laajentaisi seuraamuksia täysin sivulliseen Rakennusliike Karjaluoto Oy:öön. Asiamies on pyytänyt selvitystä siitä, mihin lakiin tiehallinto perustaa päätöksensä sekä muutoksenhakuohjeita. Kumpiakaan ei annettu. Oulun tiepiirin puolelta on ilmoitettu, että mikäli A ei tyydy päätökseen, tiepiiri tekee asiasta rikosilmoituksen. Päätösluonnoksen mukainen päätös on tehty tiepiirissä 22.7.2002.

Laskutusvirhe on perustunut laskuttajan epätietoisuuteen ja vääriin olettamuksiin. Laskuttaja ei itse ole osannut järkevästi selittää menettelyään. "Laskukopioiden" osalta ja erityisesti Raskone Oy:n laskuun tehdyn muutoksen osalta on kyse ollut inhimillisestä toiminnasta, jolla virheen tehnyt laskuttaja on yrittänyt peitellä alkuperäistä virhettä.

Seuraamuksen ulottaminen Rakennusliike Karjaluoto Oy:öön

Yritys X on edelleen voimassa oleva yritys. Urakointia toiminimi ei tällä hetkellä harjoita, mutta tulevaisuudessa sekin on mahdollista. Jos laskutussotkusta on välttämätöntä asettaa jollekin joku seuraamus, ainoa oikea vastuunkantaja on Yritys X. Rakennusliike Karjaluoto Oy:n sulkeminen pois tarjouskilpailusta Yritys X:n laskutusvirheen seurauksena on tässä kokonaisuudessa ollut täysin kohtuuton seuraus, jolle ei voi olla lain tukea.

LISÄVASTINE

Kysymys on ollut Raskone Oy:n laskulomakkeesta, jonka sisältöä on muutettu Yritys X:n laskuttajan eli B:n toimesta. Hakijan vastaselityksessä on myönnetty, että muutoksia on tehty.

B on toiminut Yritys X:n toimihenkilönä, jonka tekemisistä on viime kädessä vastannut A sopimuskumppaniinsa Tiehallintoon nähden. On lisäksi otettava huomioon B:n suora kytkentä Rakennusliike Karjaluoto Oy:öön. B omistaa 20 % yhtiön osakekannasta ja hänellä on yhtiön prokuristina nimenkirjoitusoikeus. Hän myös vastaa Rakennusliike Karjaluoto Oy:n toimistotöistä.

Mikäli seuraamusten kohteen piiri rajattaisiin vastaselityksessä todetuin tavoin, tilaaja olisi käytännössä kykenemätön reagoimaan millään tavalla ja pakotettu sopimussuhteeseen kenen tahansa kanssa, kunhan uuteen tarjouskilpailuun osallistuu muodollisesti uusi yhtiö.

Hakijalla on erääntyneitä eläkemaksuja maksamatta, vaikkakin velkaa on maksusuunnitelman mukaisesti lyhennetty. Tiehallinnolla olisi jo pelkästään maksamattomien eläkemaksujen perusteella ollut mahdollisuus sulkea hakija urakkakilpailusta.

LISÄVASTASELITYS

Hakija on antanut lisävastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankintayksikön menettely

Osallistumishakemuksen hylkäämisperusteet

Tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiri on ilmoituksensa mukaan hylännyt Rakennusliike Karjaluoto Oy:n osallistumishakemuksen kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 35 §:n 2 momentin 5 kohdan perusteella.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee (sijoittautumismaa).

Hankinta-asetuksen 35 §:n 1 momentin mukaan rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä tarjouskilpailuun tai neuvotteluun osallistuvat on valittava niistä osallistumishakemuksen lähettäneistä, jotka täyttävät hankinta-asetuksen 6 luvussa säädetyt vaatimukset.

Hankinta-asetuksen 35 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan toimittaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle, jos toimittaja on ammattinsa harjoittamisessa syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi tarvittaessa näyttää toteen. Hankinta-asetuksella on tältä osin toimeenpantu julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/50/ETY 29 artiklan d alakohta, julkisia tavaranhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/36/ETY 20 artiklan d alakohta ja julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/37/ETY 24 artiklan d alakohta.

Hankintalain 6 §:n 2 momentin mukaan kynnysarvon alittavien hankintojen tekemisessä ehdokkaiden ja tarjoajien taloudellista ja teknistä suorituskykyä koskevassa arvioinnissa voidaan noudattaa soveltuvin osin kynnysarvon ylittävistä hankinnoista annettuja asetuksia. Hallituksen esityksessä (HE 69/1997) on tältä osin todettu, että ehdokkaiden ja tarjoajien kelpoisuuden arvioinnista on annettu tarkempia määräyksiä hankinta-asetuksissa, jotka perustuvat EY:n direktiiveihin. Näitä yksityiskohtaisia määräyksiä on aina noudatettava, mikäli kysymyksessä oleva hankinta on arvoltaan vähintään kynnysarvon suuruinen ja ehdokkaille tai tarjoajille halutaan asettaa vaatimuksia. Vaatimusten asettaminen ei kuitenkaan ole pakollista. Hankinta-asetusten määräyksiä voidaan soveltaa myös kynnysarvoa pienemmän hankinnan toteuttamisessa.

Hankinta-asetuksen 35 §:n 2 momentin 5 kohtaa koskevaa oikeuskäytäntöä ei ole. Asiasta ei myöskään ole Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä edellä mainittujen direktiivien osalta.

Asiassa on selvitetty, että Yritys X:n Oulun tiepiirille esittämässä laskussa on ollut virhe ja että Yritys X on toimittanut tiepiirille muunnetun alihankkijan laskun. Laskutusta on jouduttu useamman kerran selvittämään. Yritys X on ensin lähettänyt laskun, vaikka alihankkijan laskua ei ollut vielä saatu. Laskuun on sisältynyt sellaisia töitä, joita laskutettavaan valopylvään korjaukseen ei ole lainkaan sisältynyt. Tämän jälkeen Yritys X on toimittanut alihankkijan laskusta muunnetun kopion Oulun tiepiirille. Kaikki todetut virheet on korjattu vasta, kun Oulun tiepiiri on pyytänyt laskuttajalta useaan eri kertaan selvitystä.

Hakija on ilmoittanut, että laskutusvirheen on tehnyt Yritys X -nimisen toiminimen haltijan A:n vaimo. Molemmat henkilöt ovat Rakennusliike Karjaluoto Oy:n omistajia sekä myös yrityksen työntekijöitä.

Kysymyksessä oleva virhe on ollut vähäinen sekä rahamääräisesti että suhteessa sen urakan kokonaisarvoon, jossa virhe on tapahtunut. Ei myöskään ole ilmennyt, että virhe olisi toistunut. Kun kuitenkin otetaan huomioon laskutuksessa olleet epäselvyydet, se, että virheet on oikaistu vasta Oulun tiepiirin omien selvitysten jälkeen ja Yritys X:ltä pyydettyjen selvitysten jälkeen sekä erityisesti laskutuksen virheettömyyden merkitys osapuolten keskinäisen luottamuksen kannalta, markkinaoikeus katsoo, että Savo-Karjalan tiepiirillä on ollut perusteet katsoa, että Yritys X on syyllistynyt vakavaan virheeseen ammatin harjoittamisessa.

Tiehallinto on kokonaisuus. Hankinta-asetuksen 35 §:n 2 momentin 5 kohdassa ei edellytetä, että virhe olisi kohdistunut siihen vetoavaan hankintayksikköön.

Seuraamuksen ulottaminen Rakennusliike Karjaluoto Oy:öön

Hankintayksikön päätös perustuu Yritys X -nimisen toiminimen menettelyyn. Toiminimen haltija A omistaa 40 % Rakennusliike Karjaluoto Oy:n osakkeista. A on osakeyhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja. Yritys X:n laskutuksesta vastannut B omistaa osakeyhtiöstä 20 %. Loput osakkeet ovat muilla perheenjäsenillä. Sekä A:lla että B:llä on oikeus yksinään kirjoittaa osakeyhtiön toiminimi.

Hakijan ilmoituksen mukaan Yritys X ei tällä hetkellä tee urakoita. Rakennusliike Karjaluoto Oy on referensseinään käyttänyt Yritys X:n suorittamia urakoita, joista eräänä on ollut Oulun tiepiirin Kempeleen alueurakka.

Kun otetaan huomioon Yritys X -nimisen toiminimen haltijan A:n ja tässä yrityksessä laskuttajana toimineen B:n asema Rakennusliike Karjaluoto Oy:ssä ja se, että tienhoidon osalta yrityksen toiminta on käytännössä siirretty osakeyhtiöön, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut ulottaa osallistumishakemuksen hylkäämisen koskemaan osakeyhtiötä.

Lopputulos hankintayksikön menettelystä

Edellä olevan perusteella hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisesti, kun se on hylännyt Rakennusliike Karjaluoto Oy:n osallistumishakemuksen.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hakemusta ei voida pitää sillä tavoin hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomana, että hakija tulisi velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Tiehallinnon oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Pertti Virtanen.