Market Court dismisses public procurement challenge, awarding Novo Group Oyj reasonable legal costs to REI Oy.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat rajoitettua menettelyä käyttäen pyytäneet tarjouksia asumisoikeustietojärjestelmästä ja siihen liittyvistä palveluista. Tarjouksia on pyydetty 22.5.2001 päivätyllä tarjouspyynnöllä kuudelta tarjoajalta. Hankinnasta on julkaistu ilmoitus 29.3.2001 Suomen Virallisen lehden Julkiset hankinnat -osassa.

Valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu seuraavien tärkeysjärjestyksessä olevien arviointiperusteiden mukaisesti:

1. sovelluksen toiminnalliset ominaisuudet ja tekninen ratkaisu sekä sopivuus kaupunkien tarpeisiin;

2. tarjotun ratkaisun hinta;

3. toimitustapa ja -aikataulu;

4. tarjoajan tekniset ja taloudelliset valmiudet suoriutua tehtävistä ja vastuista sekä

5. referenssien määrä ja laatu.

Määräaikaan mennessä hankintayksiköt olivat saaneet tarjoukset neljältä tarjoajalta. Tarjoukset osoittautuivat kuitenkin selvästi suunniteltua kalliimmiksi, joten hankintayksiköt joutuivat rajaamaan hankintaa supistamalla järjestelmän tietosisältöä ja raportteja. Hankintayksiköt ovat lähettäneet tarkennetun tarjouspyynnön yhdelle tarjoajalle 28.9.2001 ja muille kolmelle tarjoajalle 21.11.2001. Saatujen tarkennettujen tarjousten perusteella on kukin kaupunki tehnyt erillisen hankintapäätöksen omalta osaltaan, Helsingin kaupunki 13.2.2002, Espoon kaupunki 12.2.2002 ja Vantaan kaupunki 13.2.2002. Tarjouskilpailun on voittanut Novo Group Oyj:n tarjous kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella. Hankintayksiköt ovat 8.4.2002 tehneet hankintasopimuksen tarjouskilpailun voittaneen Novo Group Oyj:n kanssa.

Järjestelmän arvonlisäverottomat rakentamiskustannukset ovat olleet 145.390,05 euroa ja neljän vuoden arvonlisäverottomat ylläpito- ja käyttöpalvelumaksut 169.835,83 euroa.

HAKEMUS

Kiinteistöalan Tietopalvelut R.E.I. Oy on markkinaoikeudelle 15.3.2002 toimittamassaan hakemuksessa vaatinut, että markkinaoikeus poistaa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien hankintapäätökset. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit yhteisvastuullisesti suorittamaan hakijalle hyvitysmaksuna 50.000,00 euroa.

Perusteluinaan hakija on lausunut muun muassa seuraavaa. Välittömästi ensimmäisten tarjousten määräpäivän jälkeen hankintayksiköt ovat aloittaneet jatkoneuvottelut ainoastaan Novo Group Oyj:n kanssa. Tämän jälkeen hankintayksiköt ovat saaneet Novo Group Oyj:ltä useita tarjouksia, joissa kokonaishinta ilman käyttöpalvelumaksua on jatkuvasti alentunut. Lisäksi käyttöpalvelumaksuissa on ollut eroja eri tarjousten välillä. Hakija on saanut tietoa näistä jatkoneuvotteluista vasta, kun se otti yhteyttä hankintayksiköihin 18.11.2001. Tämän jälkeen 21.11.2001 hakija sai uuden tarjouspyynnön "karsitusta" järjestelmäversiosta. Uudistetussa tarjouksessa ei kuitenkaan ollut kovin monta seikkaa, joita olisi muutettu aiemmasta tarjouksesta.

Hankintayksiköiden laatimassa tarjousten yhteenvedossa on ollut epätäsmällisyyksiä ja virheitä. Toiminnallisten ominaisuuksien ja teknisen ratkaisun sopivuuden osalta olennaista on se, että sovellus toimii varmasti kyseisessä ympäristössä. Hakijan sovellusta on jo käytetty hankintayksiköiden tarpeita vastaavassa ympäristössä, joten on erikoista, että hakijan tarjous vastaa arviointiperustetta ainoastaan "melko hyvin".

Myös toimitustapaa ja aikataulua koskeva arvio "välttävä" on erikoinen, koska hakijan aikataulu on ollut muita tarjoajia lyhyempi ratkaisun vaatimien räätälöintien vähäisyydestä johtuen. Lisäksi hakija käyttää käyttöpalvelun toteutukseen kolmatta yritystä nimenomaisesti sen toimialakokemuksen vuoksi ja asiakkaiden riskien minimoimiseksi. Kyseinen yritys on tuottanut samankaltaisia palveluja jo usealle kunnalle ja kaupungille sekä suurille rakennuttajille. Tämän ohella hakija on ollut tarjoajista ainoa, jolla on kokemusta nykyaikaisen olemassa olevan asumisoikeusjärjestelmän toteutuksesta ja ylläpidosta.

Hakijan tekniset ja taloudelliset valmiudet on arvioitu "huonoiksi", koska henkilökuntaa on vähän. Hakijan toimintamalli on perustunut verkottumiseen parhaiden mahdollisten asiantuntijayritysten kanssa, jolloin niitä on varattu kuhunkin projektiin tarvittava määrä. Tässä tapauksessa sovellus on ollut lähes valmis, joten henkilöresursseja on myös tarvittu vähemmän. Lisäksi hakija on saanut laadunvalvonnasta "välttävän" arvosanan, vaikka liikevaihtoa ja henkilömäärää lukuun ottamatta valmiudet ovat olleet täysin samaa tasoa kuin muilla tarjoajilla.

Referenssien määrän ja laadun osalta hakija on saanut kaikkein huonoimman arvosanan, vaikka kenelläkään muulla tarjoajalla ei ole ollut olemassa 2000-luvun vaatimustason asumisoikeusjärjestelmää.

Hinnaltaan hakijan tarjous on ollut yli 200.000 markkaa voittanutta tarjousta halvempi, mutta saanut silti saman arvosanan kuin voittanut tarjous.

Hakija on vaatinut asiassa suullista käsittelyä.

VASTINEET

Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit ovat antaneet samansisältöiset vastineet. Espoon kaupunki on ensisijaisesti vaatinut, että hakemus jätetään tutkimatta, koska hakemusta ei Espoon kaupungin hankintapäätöksen osalta ole toimitettu markkinaoikeudelle määräajassa. Espoon kaupunki toissijaisesti ja muut hankintayksiköt ensisijaisesti ovat kiistäneet hakijan vaatimukset perusteiltaan ja määriltään sekä vaatineet hakemuksen hylkäämistä. Lisäksi kukin hankintayksikkö on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista 500 eurolla laillisine korkoineen, koska yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.

Hankintayksiköt ovat lausuneet perusteluinaan muun ohella seuraavaa.

Hakija on ilmoituksensa mukaan saanut Espoon päätöspöytäkirjan 28.2.2002. Vantaan vastaavan päätöksen hakija on saanut 1.3.2002 ja Helsingin päätöksen 4.3.2002. Vaikka kysymyksessä on kolmen kaupungin yhteishankinta, se on edellyttänyt erillisen hankintapäätöksen tekemistä kussakin kaupungissa. Muutoksenhakuajan alkamisajankohta on siten laskettava kunkin päätöksen tiedoksisaannin osalta erikseen. Koska hakemus Espoon kaupungin hankintapäätöksestä on tehty 14 päivän määräajan umpeuduttua, tulee hakemus tältä osin jättää tutkimatta.

22.5.2001 päivätyssä tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta:

1. tietojärjestelmästä, sen teknisestä ratkaisusta sekä arviota laitekapasiteetin tarpeesta nykyisillä käyttäjämäärillä sekä arviota kapasiteetista käyttäjämäärien lisääntyessä

2. verkkopalvelu-/e-palvelutoiminnoista

3. koulutuksesta ja järjestelmän käyttöönottotuesta

4. tietojärjestelmän ylläpidosta ja tuesta käytön aikana

5. liittymästä muihin mahdollisiin järjestelmiin

6. liittymistä asumisoikeusasuntoja tuottavien rakennuttajien järjestelmiin

7. nykyjärjestelmien tietojen konvertoinnista ja siirrosta uuteen järjestelmään

8. tietojärjestelmän käyttöpalveluista

9. järjestelmään sisältyvästä käytön seuranta-, tietoturva- ja tietosuojaratkaisuista.

Tarjouspyynnössä on edellytetty nimenomaisesti, että tarjouksessa tulee vastata kaikkiin pyydettyihin seikkoihin.

Koska ensimmäisen tarjouspyynnön mukainen ratkaisu osoittautui selvästi kalliimmaksi kuin oli arvioitu ja budjetoitu, hankintayksiköiden oli rajattava hankintaa supistamalla järjestelmän tietosisältöä ja raportteja. Tarkennetussa tarjouspyynnössä 21.11.2001 hankinnasta karsittiin pois kaikki liittymät muihin mahdollisiin järjestelmiin kuten väestötietojärjestelmään ja verohallinnon tietojärjestelmään. Tarjouspyynnössä rajattiin pois myös liittymiä edellyttävät toiminnot sekä noin puolet raporteista. Käytännössä tarjouspyynnön rajaus merkitsi tietojärjestelmän tietosisällön karsintaa runsaalla neljäsosalla.

Hankinnan sisältö muuttui tarjouspyynnöllä olennaisesti. Hankintasäännösten kannalta ei voida pitää poissuljettuna sellaisia tarjouskilpailun jälkeen käytäviä jatkoneuvotteluja, joilla hankkeen kustannuksia pyritään alentamaan karsimalla suunnitelmia ja muuttamalla siten tarjoajan suoritusvelvollisuutta.

Tarkennetut tarjouspyynnöt lähetettiin kaikille ensimmäiseen tarjouspyyntöön vastanneille tarjoajille. Tarkennetun tarjouksen antamiselle varattu aika oli kaikille tarjoajille yhtä pitkä. Tarkennetun tarjouspyynnön liitteissä olleet tahattomat virheellisyydet selvitettiin tarjoajien kanssa niiden ilmetessä.

Tarjouspyynnössä hankintayksiköt ovat varanneet itselleen oikeuden jatkoneuvottelujen käymiseen tarjoajien kanssa tarjousten saattamiseksi vertailukelpoisiksi sekä hankintasopimuksen valmistelemiseksi. Lisäselvityksiä pyydettiinkin, mikä on monimutkaisissa tietojärjestelmähankinnoissa käytännössä väistämätöntä hankinnan kohteen täsmentämiseksi ja väärinkäsitysten eliminoimiseksi. Kaikille tarjoajille on annettu myös mahdollisuus esitellä järjestelmiään. Hakijan käsitys siitä, että hankinnassa olisi käyty jatkoneuvotteluja vain yhden toimittajan kanssa on ehdottoman väärä.

Tarjousten valintaperusteena on ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun mukaisesti kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjousten vertailun on suorittanut hankintaa valmistellut työryhmä. Vertailussa on otettu huomioon osallistumishakemuksen yhteydessä annetut tiedot, tarjoukset, niiden täydennykset ja lisäselvitykset sekä tietojärjestelmien esittelyt. Tarjouksista on laadittu yhteenveto ja tarjoukset on arvioitu erikseen kunkin tarjouspyynnössä ilmoitetun arviointiperusteen osalta.

Sovelluksen toiminnalliset ominaisuudet ja tekninen ratkaisu sekä sopivuus hankintayksiköiden tarpeisiin on ollut tarjouspyynnössä esitetyistä arviointiperusteista tärkein. Hakijan tarjoama valmisjärjestelmä lähtee asuntojen rakennuttajien tarpeista ja se painottuu asuntojen markkinointiin. Hankintayksiköiden käsityksen mukaan hakijan järjestelmä edellyttäisi melko suuria muutoksia, ennen kuin se vastaisi nimenomaan hankintayksiköiden vaatimuksia. Järjestelmästä puuttuu suuri osa hankintayksiköiden tarvitsemista toiminnoista sekä kaikki tarkennetussa tarjouspyynnössä edellytetyt raportit. Hakija ei ole pyynnöstä huolimatta toimittanut hankintayksiköille mitään esitettä valmisjärjestelmänsä toiminnoista ja tietosisällöstä sen väitteen tueksi, että järjestelmä olisi pienellä räätälöinnillä käyttöön otettavissa.

Hakijan osalta kokonaishinnasta ovat puuttuneet muun muassa käyttöönoton tuen ja konvertoinnin kustannukset. Lisäksi hakijan tarjoamiin käyttöpalveluihin aiheutunee lisäkustannuksia asumisoikeusjärjestelmän tarvitsemasta Metaframe-yhteydestä ja sen avaamisesta. Nämä seikat huomioon ottaen hakijan ja Novo Group Oyj:n tarjoukset ovat olleet hinnoiltaan lähellä toisiaan, eikä hakijan tarjous ole voittanutta tarjousta edullisempi siten kuin hakemuksessa esitetään.

Novo Group Oyj antoi hinnat ensin alkuperäisen tarjouspyynnön edellytysten mukaisesti ja myöhemmin tarkennetun tarjouspyynnön mukaisesti. Tarkennetussa tarjouksessa 8.10.2001 oli kuitenkin laskuvirhe, jonka Novo Group Oyj heti havaittuaan korjasi 16.10.2001 päivätyssä versiossa. Mistään hintojen tinkimisestä ei ole ollut kysymys.

Toimitustavan ja aikataulujen osalta hakijan antamia arvioita pidettiin epärealistisina. Hakijalta on pyydetty lisäselvityksenä eriteltyä työmääräarviota varsinaisen tietojärjestelmän kaikkien tietosisällön kohtien ja raporttien osalta, mutta yhtiö ei ole sellaista toimittanut. Toimitustavan arvioinnissa on kiinnitetty huomiota siihen, että hakija käyttää kaikissa toiminnoissaan alihankkijoita, mikä hankintayksiköiden kokemusten mukaan ei ole omiaan helpottamaan uusien järjestelmien käyttöönottoa. Hakijan alihankkijoiden osaamisesta, pysyvyydestä ja henkilöstön riittävyydestä hankintayksiköt eivät ole vakuuttuneet. Mukana on muun muassa yritys, joka muodostuu yhdestä henkilöstä. Lisäksi kehitystyötä tekevä yritys oli tarjouskilpailun aikana muuttunut. Näin ollen tarjousvertailussa esitetty arvio hakijan toimitustavasta ja aikataulusta on hankintayksiköiden mielestä perusteltu.

Hakijan tekniset ja taloudelliset valmiudet on arvioitu välttäviksi. Hakijalla ei ole kokemusta kaupunkien tietoteknisistä toimintaympäristöistä. Hakijalla ei ole myöskään laatusertifikaatteja toisin kuin esimerkiksi voittaneella tarjoajalla. Henkilöstömäärältään hakija on selvästi muita tarjoajia heikompi. Tämä johtuu osaltaan siitä, että hakija tukeutuu alihankkijoiden tietotekniseen valmiuteen. Alihankkijoista hankintayksiköt eivät kuitenkaan ole saaneet riittävästi tietoa. Lisäksi tarjoajien taloudellisissa valmiuksissa on suuria eroja, joten tältäkin osin hankintayksiköiden arvio on oikea.

Referenssien osalta hakijan osallistumishakemuksessa 3.5.2001 oli nimetty 75 referenssiä. Asumisoikeustietojärjestelmiä hakija ei kuitenkaan ole toimittanut yhteenkään kuntaan. Joiltain osin verrannollisia kuntien asukasvalintatietojärjestelmiä hakija on sen sijaan toimittanut 16 kappaletta. Hakijan 30.7.2001 päivätyssä tarjouksessa on mainittu enää 21 referenssiä. Hakemuksen vireille tulon jälkeen hankintayksiköt ovat ottaneet yhteyttä 11 kunnan asuntotoimeen selvittääkseen, onko niille toimitettu hakijan asukasvalintajärjestelmä. Kävi ilmi, että useissa kunnissa on käytössä jokin muu tietojärjestelmä tai tehtäviä hoidetaan manuaalisesti. Näin ollen voidaan epäillä, että hakija on syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen ja hakija olisi tällä perusteella voitu jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle, mikäli hankintayksiköillä olisi ollut tämä tieto ennen hankintapäätöksen tekoa. Tarjouksen jättäneistä Novo Group Oyj on tehnyt eniten asumista koskevia järjestelmiä.

Edellä mainituin perustein hankintayksiköt kiistävät menetelleensä hankintalain vastaisesti ja kiistävät siten myös vaaditun hyvitysmaksun perusteen. Hankintamenettelyssä ei ole osoitettavissa virheellistä menettelyä tai laiminlyöntiä, joka olisi vaikuttanut hakijan todellisiin mahdollisuuksiin voittaa tarjouskilpailu. Hakija ei ole esittänyt sellaisia perusteita, joiden nojalla sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Edelleen hankintayksiköt ovat paljoksuneet hyvitysmaksun määrää. Hakija ei ole esittänyt lainkaan perusteluita hyvitysmaksun suuruudelle.

LAUSUNTO

Novo Group Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus:

1. jättää Kiinteistöalan Tietopalvelut R.E.I. Oy:n hakemuksen Espoon kaupungin hankintapäätöksen osalta myöhästyneenä tutkimatta;

2. hylkää Kiinteistöalan Tietopalvelut R.E.I. Oy:n hakemuksen perusteettomana; ja

3. määrää Kiinteistöalan Tietopalvelut R.E.I. Oy:n korvaamaan Novo Group Oyj:n oikeudenkäyntikulut 7.352,24 euroa (sisältää arvonlisäveron) ja Novo Group Oyj:lle asian selvittämisestä aiheutuneet kulut 10.712,50 euroa laillisine korkoineen.

Novo Group Oyj on lausunut perusteluinaan muun muassa seuraavaa. Hakija on saanut kirjallisen tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen Helsingin kaupungilta 26.2.2002, Espoon kaupungilta 28.2.2002 ja Vantaan kaupungilta 1.3.2002. Helsingin kaupungin hankintapäätös ei ole pitänyt sisällään päätöksen perusteluja ja kyseiset perustelut hakija on noutanut Helsingin kaupungilta 4.3.2002.

Vaikka hankintamenettely on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien toimesta yhteisesti, kukin kaupunki on tehnyt hankintapäätöksensä itsenäisesti. Tästä syystä myös hakemuksen tekemiselle varattu määräaika on alkanut kulua kunkin kaupungin osalta erikseen. Hakijan hakemus on saapunut markkinaoikeuteen 15.3.2002. Hakijan määräaika hakemuksen tekemiselle on mennyt umpeen Espoon kaupungin osalta 14.3.2002. Hakemus on saapunut markkinaoikeuteen Espoon kaupungin osalta liian myöhään ja näin ollen markkinaoikeuden tulee jättää hakemus tältä osin tutkimatta.

Novo Group Oyj on osallistunut tarjouskilpailuun seuraavan aikataulun mukaisesti:

Maaliskuu 2001, asumisoikeustietojärjestelmän hankintailmoitus;

24.4.2001, osallistumishakemus;

30.5.2001, tarjouspyyntö Novolle;

31.7.2001, Novo on jättänyt tarjouksensa;

29.8.2001, hankintayksiköt ovat pyytäneet teknisiä lisätietoja Novon tarjouksesta;

5.9.2001, Novo on toimittanut tekniset lisätiedot;

28.9.2001, uusi tarjouspyyntö, ominaisuuksia on karsittu;

8.10.2001, Novo on jättänyt uuden tarjouksensa;

16.10.2001, tarjous on havaittu virheelliseksi ja korvattu uudella tarjouksella;

22.10.2001, neuvottelu hankintayksiköiden kanssa Novon tarjouksesta;

12.12.2001, Novo on jatkanut tarjouksensa voimassaoloaikaa 31.3.2002 saakka;

12.2.2002 (Espoo) ja 13.2.2002 (Helsinki, Vantaa) hankintayksiköt ilmoittavat hyväksyneensä tarjoukset.

Novo Group Oyj ei ole muuttanut tarjouksensa hintaa 16.10.2001 ja 12.2.2002 välisenä aikana. Alkuperäisessä tarjouksessa 31.7.2001 ilmoitettua hintaa on alennettu 8.10.2001 jätetyssä tarjouksessa, koska tässä tarjouksessa myös ominaisuuksia on karsittu. 8.10.2001 jätetty tarjous on kuitenkin huomattu virheelliseksi ja se on korjattu 16.10.2001 jätetyllä tarjouksella. Tämän jälkeen Novo Group Oyj ei ole muuttanut tarjouksensa hintaa.

LISÄSELVITYKSET

Hankintayksiköt ovat antaneet lisäselvitykset.

VASTASELITYS

Tarkennetun tarjouksen antamiselle varattu aika ei ole ollut kaikille tarjoajille yhtä pitkä. Syksyn 2001 kuluessa Novo Group Oyj:lle on annettu mahdollisuus antaa teknisiä lisätietoja tarjouksestaan ja kaksi mahdollisuutta tarkistaa tarjoustaan, ennen kuin hakijalle annettiin noin viikko aikaa tehdä oma tarkennettu tarjouksensa.

Hakija ei ole toimittanut esitettä valmisjärjestelmänsä toiminnoista ja tietosisällöstä, koska tällaista pyyntöä ei ole tarjouskilpailun aikana esitetty.

Hakijan tarjouksessa työmääräarvio on esitetty sillä tarkkuudella kuin se oli tarkennetun tarjouspyynnön perusteella mahdollista.

Hakija ei ole antanut olennaisesti vääriä tietoja. Hakemusilmoituksessaan hakija on eritellyt kaikki yksittäiset referenssiyksiköt, kun tarjouksessa referenssit on enää eritelty yhtymä-tarkkuudella. Kemin, Kemijärven ja Kuusamon osalta hakijan järjestelmä oli koekäytössä tarjouksen jättämisen aikaan. Muiden hankintayksiköiden tarkastamien kuntien osalta hakija on solminut käyttöpalvelusopimukset.

Hakija on saanut markkinaoikeudelle tehtävän hakemuksen laatimista varten tarvittavat asiakirjat vasta 4.3.2002. Näin ollen hakemuksen tekemiselle varattu määräaika ei ole mennyt umpeen Espoon kaupunginkaan osalta.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus tarjouskilpailun voittamiseen virheettömässä menettelyssä, mikäli hakija olisi saanut samat mahdollisuudet tarkistaa tarjoustaan ja neuvotella tarjouksen sisällöstä kuin Novo Group Oyj.

Hakija on ilmoittanut luopuvansa suullisen käsittelyn vaatimuksestaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakemuksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 b §:n mukaan hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta kilpailuneuvostoon (1.3.2002 alkaen markkinaoikeuteen).

Hankintamenettely

Kysymyksessä on hankinta, jonka arvo ilman arvonlisäveroa ylittää kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (hankinta-asetus) säädetyn palveluhankintojen kynnysarvon. Hankintamenettelyä arvioitaessa on otettava huomioon hankintalain ohella hankinta-asetuksen säännökset.

Hankintalain 1 §:n mukaan hankintayksiköiden on hankinnoissaan meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi. Lain 1 §:n tavoitteiden toteutumista turvaavat yhtäältä julkisista hankinnoista annetut menettelysäännökset sekä toisaalta lain 7 §:n säännös tarjouskilpailun valintaperusteista.

Hankintamenettely tulee järjestää sellaiseksi, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu varmistetaan kaikissa menettelyn vaiheissa. Tasapuolisen tarjousmenettelyn lähtökohtana on se, että kaikille tarjoajille lähetetään samanaikaisesti sisällöltään samanlainen tarjouspyyntö. Tarjoukset tulee avata samanaikaisesti ja niistä tulee laatia tarjousten avauspöytäkirja. Mikäli tämän jälkeen tarjousten käsittely vaatii lisäselvityksiä, on kaikille tarjoajille varattava sama tilaisuus lisäselvitysten antamiseen.

Tässä tapauksessa hankintayksiköt ovat ensimmäisen tarjouskierroksen jälkeen jatkaneet neuvotteluita yhden tarjoajan kanssa. Tarjoajalta on pyydetty lisäselvityksiä ja näiden jälkeen 28.9.2001 tarjoajalle on toimitettu uusi tarkennettu tarjouspyyntö, johon tarjoaja on vastannut 8.10.2001 sekä korjannut tarjouksessaan olleet virheet 16.10.2001. Tämän jälkeen hankintayksiköt ja tarjoaja ovat käyneet neuvotteluja saadun tarjouksen pohjalta. Ainakaan hakijalle ei tästä menettelystä ole toimitettu minkäänlaista tietoa. Hakijan tiedusteltua asiaa marraskuussa 2001 hankintayksiköt ovat toimittaneet hakijalle ja muille tarjoajille tarkennetun tarjouspyynnön 21.11.2001. Saatujen tarjousten perusteella hankintayksiköt ovat valinneet Novo Group Oyj:n 16.10.2001 jättämän tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana.

Lähettämällä tarjouspyynnöt eri aikaan ja tarjoamalla vain Novo Group Oyj:lle mahdollisuuden lisäselvitysten antamiseen ja jatkoneuvottelujen käymiseen ovat hankintayksiköt menetelleet hankintalain vastaisesti.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Hankintalain 7 §:n 1 momentin ja hankinta-asetuksen 41 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tulee hyväksyä tarjouksista se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankinta-asetuksen 41 §:n 2 momentin mukaan kaikki kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteet on mainittava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä, ja jos mahdollista, tärkeysjärjestyksessä.

Kokonaistaloudellista edullisuutta arvioitaessa hankintayksiköllä on harkintavaltaa käytettävien arviointiperusteiden sekä niiden painotuksen ja pisteytyksen määrittämisessä. Tarjouspyynnössä ilmoitettujen arviointiperusteiden tulee kuitenkin olla objektiivisia ja relevantteja kyseisen hankinnan kannalta eivätkä ne saa olla syrjiviä.

Hankintapäätösten 12.2.2002 ja 13.2.2002 liitteenä on ollut tarjousvertailu, jossa kaikkia tarjouksia on arvioitu hinnan ja kunkin tarjouspyynnössä ilmoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteen mukaan. Huomioon ottaen hinta ja laatuarvio Novo Group Oyj:n tarjous on muodostunut kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi. Laatuarvioinnista saatu selvitys ja tarjousten välinen hinnanero huomioon ottaen hankintayksiköiden ei voida katsoa toimineen tältä osin julkisia hankintoja koskevien säännösten vastaisesti.

Hyvitysmaksu

Hankintayksiköt on edellä olevan perusteella lähettämällä tarjouspyynnöt eri aikaan ja tarjoamalla vain Novo Group Oyj:lle mahdollisuuden lisäselvitysten antamiseen ja jatkoneuvottelujen käymiseen menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on määrättävä lainkohdassa tarkoitettu seuraamus. Kun hankintasopimus on jo tehty, hankintalain 9 §:n 2 momentin nojalla seuraamuksista voi enää tulla kysymykseen hyvitysmaksu.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Säännöksen esitöiden (HE 69/1997 s. 20) mukaan hyvitysmaksun edellytyksenä on, että hakija pystyy osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun.

Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan toiseksi halvin. Kaikkien muiden arviointiperusteiden osalta hakija on suoritetussa laatuarvioinnissa saanut kaikkia muita tarjoajia huonommat arvosanat. Hakemuksessa ei ole tuotu esiin sellaisia seikkoja, joiden nojalla hankintayksiköiden laatima laatuarviointi olisi ollut julkisia hankintoja koskevien säännösten vastainen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hakija ei ole pystynyt osoittamaan, että tämä olisi jokseenkin varmasti voittanut tarjouskilpailun. Edellytyksiä hyvitysmaksun määräämiseen hakijalle ei ole.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Markkinaoikeus on edellä mainituin perustein katsonut, että hankintayksiköiden menettely on ollut osittain virheellistä. Näin ollen hakemusta ei voida pitää sillä tavoin hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomana, että hakija tulisi velvoittaa korvaamaan hankintayksiköiden oikeudenkäyntikulut.

Kun hakijan vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan, olisi kohtuutonta, jos Novo Group Oyj joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Tämän vuoksi hakija velvoitetaan korvaamaan Novo Group Oyj:n kohtuullisiksi harkitut oikeudenkäyntikulut.

Novo Group Oyj on elinkeinonharjoittajana arvolisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisältyvä arvonlisävero.

Hallintolainkäyttölain 75 §:n 2 momentin mukaan oikeudenkäyntikuluista on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 - 16 §:ssä säädetään. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n mukaan korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n (19.3.1999/368) esitöiden (HE 107/1998) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Oikeudenkäynti vaatii aina asianosaiselta aikaa. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosaisen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä paljon aikaa vaativia toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia kulueriä. Novo Group Oyj:n omasta työstä esittämä 10.712,50 euron korvausvaatimus on laskun mukaan aiheutunut työstä, joka on mennyt vastineen laatimiseen ja siihen liittyneisiin neuvotteluihin muun muassa yhtiön oikeudenkäyntiasiamiehen kanssa. Markkinaoikeus katsoo, ettei näitä kuluja, jotka voida edellä mainitun säännöksen perusteella tuomita maksettaviksi. Novo Group Oyj:n omasta työstä esittämä korvausvaatimus on hylättävä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungin oikeudenkäyntikuluvaatimukset ja Novo Group Oyj:n omasta työstä esittämän oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kiinteistöalan Tietopalvelut R.E.I. Oy:n korvaamaan Novo Group Oyj:n oikeudenkäyntikulut kohtuullisiksi harkituilla 3.000 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Olli Mäkinen.