Market Court dismissed bid protest as procurement officer followed public procurement law correctly by selecting lowest compliant bid.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on järjestänyt Pohjois-Karjalan tietoverkko/Dataliikenteen maksut ja palvelut -nimikkeellä tarjouskilpailun, josta on julkaistu Suomen Virallisen lehden Julkiset Hankinnat -osassa ennakkoilmoitus 4.6.2001 ja hankintailmoitus 16.8.2001.

Määräaikaan 31.8.2001 mennessä kuntayhtymä on saanut kuusi tarjousta.

Kuntayhtymä ei hyväksynyt yhtäkään saamistaan tarjouksista, vaan siirtyi neuvottelumenettelyyn, joka käynnistettiin tarjouspyynnöllä 7.2.2002. Neuvottelumenettelyyn otettiin mukaan avoimessa menettelyssä tarjouksen tehneet kuusi tarjoajaa ja näiden lisäksi kaksi yritystä, jotka olivat pyytäneet tarjouspyyntöasiakirjat.

Kuntayhtymä on saanut vastauksena 7.2.2002 päivättyyn tarjouspyyntöön kuusi tarjousta. Näistä tarjoajista kolmelta on pyydetty kirjalliset tarkistukset 25.3.2002 mennessä.

Verkkoratkaisun kokoava työryhmä on 25.3.2002 käsitellyt tarkennetut verkkotarjoukset. Työryhmä on kokouksesta laaditun pöytäkirjan mukaan päättänyt käydä yksityiskohtaiset täsmennyskeskustelut Tikka Communications Oy:n kanssa. Pöytäkirjassa on todettu, että yhtiön tarjous vastasi pyydettyä toiminnallista kokonaisuutta ja oli kaupallisesti edullisin runkoverkon ja etäyhteyksien kohdalla. Internet-yhteydet olivat halvimmat käytettäessä 20 Mbps kotimaan kaistaa, joka sisälsi rajoittamattoman ulkomaan liikenteen. Selvän hintaeron lisäksi yhtiön tarjoukseen sisältyi kullekin toimijalle kahden kuukauden maksuton maakuntaverkkoyhteys, tietoturvan konsultointia 40 tuntia toimijakohtaisesti sekä vuosittainen verkon palveluiden ja laitealustan kehitystuki kuntayksikkö- tai toimijakohtaisesti arvoltaan 5 % vuosiostoista.

Työryhmä on Tikka Communications Oy:n kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen kokouksessaan 3.4.2002 päättänyt esittää Tikka Communications Oy:tä valittavaksi runkoverkon, etäyhteyksien ja Internet-liittymän toimittajaksi, koska tarjouksessa esitetty ratkaisu täyttää tarjouspyynnön vaatimukset ja koska tarjous on hinnaltaan edullisin.

Pohjois-Karjalan kuntayhtymän hankintapäällikkö on 5.4.2002 pöytäkirjan 69 §:n kohdalla päättänyt valita Tikka Communications Oy:n tarjouksen, koska tarjous on edullisin ja koska esitetyt ratkaisut täyttävät tarjouspyynnön vaatimukset.

HAKEMUS

Nordic LAN & WAN Communication Oy on hakemuksessaan vaatinut, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän hankintapäällikön tietoverkko/dataliikenteen palveluja koskeva hankintapäätös 5.4.2002 § 69 kumotaan ja asiasta järjestetään uusi tarjouskilpailu, joka on kaikkia tarjoajia kohtaan tasapuolinen.

Hakemuksensa perusteluina yhtiö on lausunut muun ohella, että hankinnassa toimitettu lisätarjouspyyntömenettely ei ole ollut kaikkia tarjoajia kohtaan tasavertainen, kun hakijalle ei ole annettu mahdollisuutta jättää tarkennettua tarjousta 3.4.2002. Tikka Communications Oy:n 3.4.2002 jättämä tarjous on täysin erilainen kuin yhtiön 25.3.2002 jättämä tarjous. Tietoverkon kahdennuksen vaikutus on perusteettomasti alentanut Tikka Communications Oy:n kokonaistoimituksen hintaa 15 prosenttia. Samalla Pohjois-Karjalan Maakuntaverkon toimijoille liityntälaitteeksi on vaihdettu noin puolta halvempi ja teknisesti heikompitasoinen liityntälaite, joka ei tarvittaessa tue L3 tason reititystä. Toisaalta Tikka Communications Oy on tarjonnut runkoverkkoa, jonka kapasiteetti on 100Mbps. Tällaista runkoverkon kapasiteettia ei tarjouspyynnössä ole edes kysytty.

VASTINE

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on vastineessaan lausunut, että tarjousvertailua suoritettaessa 4.-5.3.2002 todettiin, että saadut tarjoukset poikkesivat merkittävästi toisistaan kustannustasoltaan, teknisiltä ominaisuuksiltaan ja toteutukseltaan sekä erityisesti siinä suhteessa, miten tarjoukset täyttivät pyynnössä esitetyt ehdot.

Sonera Oyj:n, Nordic LAN & WAN Communication Oy:n ja Tikka Communications Oy:n tarjoukset vastasivat runkoverkon osalta pääpiirteittäin tarjouspyyntöä. Muiden kolmen tarjoukset olivat tältä osalta siinä määrin puutteellisia tai käsittivät vain osatoimituksia, että näitä tarjouksia ei voitu ottaa huomioon. Verkkoratkaisun kokoava työryhmä päätti käydä tarjoukset 13.3.2002 läpi kolmen kokonaisuutta tarjonneen toimittajan kanssa selvittäen kokonaisuuden ja kunkin osalta tarjouksen sisällön.

Verkkoratkaisun kokoava työryhmä jatkoi asian käsittelyä 13.3.2002, jolloin oli kutsuttu kuultavaksi mainitut kolme tarjoajaa. Käytyjen keskustelujen perusteella Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä verkkoratkaisun kokoavan työryhmän toimeksiannosta pyysi kirjallisesti kaikilta kolmelta tarkennuksen 25.3.2002 mennessä. Tarkennuksen tuli noudattaa 7.2.2002 jätetyn tarjouspyynnön vaatimuksia. Samalla pyydettiin tarkentamaan hintakoontitaulukon laskentaa.

Kaikki kolme tarjoajaa tarkensivat tarjoustaan määräpäivään mennessä.

Tarjousten avaamisten yhteydessä 25.3.2002 verkkoratkaisun kokoava työryhmä käsitteli tarkennetut tarjoukset. Se totesi, että Nordic LAN & WAN Communication Oy ei ole hintatasoltaan edullisin. Sonera Oyj oli hintatasoltaan kallein. Täsmennykset päätettiin tehdä Tikka Communications Oy:n kanssa 26.3.2002.

Täsmennysneuvottelussa 26.3.2002 Tikka Communications Oy:ltä pyydettiin lisäselvitystä 3.4.2002 eräistä avoimiksi jääneistä kysymyksistä. Erityisesti haluttiin selvittää, että Tikka Communications Oy:n tarkennettu tarjous ymmärrettiin yhteisesti samalla tavalla. Samalla päätettiin, että täsmennyskeskusteluja jatketaan.

Tikka Communications Oy toimitti 3.4.2002 lisäselvityksen nimenomaisesti ilmoittaen, että tarjous ei kumoa mitään varsinaisessa tarjouksessa tai sen täydennyksessä esitettyjä kohtia ja tarjous tarkentaa neuvottelussa 26.3.2002 esiin tulleita kohtia.

Verkkoratkaisun kokoavan työryhmän pöytäkirjasta 25.3.2002 ilmenevät ne perusteet, joiden nojalla Tikka Communications Oy:n kanssa käytiin täsmennyskeskusteluja. Sen tarjous vastasi pyydettyä toimitusta kokonaisuutena ja oli kaupallisesti edullisin runkoverkon ja etäyhteyksien osalta. Jatkoneuvotteluissa se ja työryhmä selvensivät tarjouksen sisältöä. Kysymys oli tekstin sisällöstä, erityisesti siitä, että kumpikin osapuoli ymmärsi tietyt termit samalla tavalla. Alkuperäisestä tarjouksesta ja siihen kaikilta kolmelta tarjoajalta pyydetystä täsmennyksestä ei Tikka Communications Oy:lle jatkoneuvotteluissa myönnetty mitään helpotusta. 26.3.2002 jälkeen kysymys ei ollut enää tarjouskilpailusta, vaan sopimukseen pääsemiseksi tapahtuvasta hienosäädöstä.

Liityntälaitteita ei ole tarjouksen kestäessä tai sen jälkeenkään vaihdettu halvempaan. Tikka Communications Oy:n tarjouksessa oli kolme eri tasoista laitetta Cisco 2950, Cisco 3550 ja Cisco 4006. Nämä laitteet olivat alun perin yhtiön tarjouksessa. Niistä kaksi viimeksi sanottua toteuttaa L3 tason reitityksen. Kukin liittyjä voi valita soveltuvimman liityntälaitteen itselleen. Jos laskennassa olevien kaikkien kuntayksiköiden liityntälaite Cisco 2950 vaihdetaan Cisco 3550:ksi, on kustannusvaikutus kolmen vuoden jaksolla 139.320 euroa. Liityntälaitteen kustannusvaikutus ei näin ollen ole merkittävä. Sen käyttäminen laskennassa ei tuo hakijan tarjousta lähellekään Tikka Communications Oy:n tarjousta.

Kuntayhtymä on ilmoittanut, että hankintasopimusta ei allekirjoiteta asian ollessa vireillä markkinaoikeudessa.

LAUSUNTO

Tikka Communications Oy on lausunut, että yhtiö on jättänyt varsinaisen tarjouksensa 4.3.2002. Tarjousta esiteltiin suullisesti 13.3.2002. Tarjoustarkennus jätettiin 25.3.2002.

Tarjoustarkennuksen 25.3.2002 pohjalta käytiin neuvottelu 26.3.2002. Neuvottelun pohjalta jätettiin lisätäydennys 3.4.2002, joka on luonteeltaan muistio. Tässä täydennyksessä tarkistettiin 15 prosentin alennuksen vaikutus hintakoontitaulukkoon, koska neuvottelussa 26.3.2002 oli selvitetty riittävä varmennuksen taso. Neuvottelussa 26.3.2002 oli tarjouksen vastaanottaja jo itse laskenut 15 prosentin alennuksen vaikutuksen ja pyysi yhtiötä varmistamaan laskelman.

Yhtiö on tarjonnut liitäntälaitteeksi tarjouspyynnön mukaiset päätelaitteet. Päätelaitteiksi pyydettiin tarjoamaan seuraavat päätelaitteet:

Laite 1: 24-48 porttinen 10M/100M FastEthernet

Laite 2: 1-3 GE+24-48 porttinen 10M/100M FastEthernet (L3 optiona)

Laite 3: >2 GE+>48 porttinen 10M/100M FastEthernet (L3 optiona).

Päätelaitteeksi toimija voi itse valita L3 tason optiolla olevan päätelaitteen tai ilman sitä olevan päätelaitteen. Laitteet tarjottiin varsinaisessa tarjouksessa. Yhtiön tarjoama laite 1 täyttää sille asetetut vaatimukset. Tarjouspyynnössä siltä ei edellytetty L3 mukaista ominaisuutta.

VASTASELITYS

Nordic LAN & WAN Communication Oy on vastaselityksessään viitannut tarjouspyyntöön 7.2.2002 ja Maakuntaverkon määrittelyyn 2.2.2002 sekä tarjouspyynnön 7.2.2002 tarjousten hintakoontitaulukkoon ja todennut, että kaikki keskustelut olivat tapahtuneet vain näissä mainituissa runkoverkkonopeuksista ja tekniikoista. Missään ei käy ilmi, että kyseessä olisivat olleet vain esimerkinomaiset tekniikat ja nopeudet.

Teknisesti ATM-yhteydet on mahdollisuus toteuttaa SDH-tekniikalla tai niin kutsutulla Dark Fiberilla. Gbps Ethernet on mahdollista toteuttaa käytännössä vain Dark Fiber -tekniikalla. Kanavointiin on mahdollisuus käyttää niin kutsuttua WDM-tekniikkaa, mutta sitä ei ole missään kysytty eikä sitä ole kenenkään toimittajan tarjouksissa esitetty. 100 Mbps -tekniikkaa ei voi suoraan liittää SDH -tekniikkaan nimellisnopeudellaan, vaan se täytyy kanavoida käytettävissä oleviin SDH-nopeuksiin ja käyttää niin sanottua POS-tekniikkaa. Tätä tekniikkaa eivät tarjotut toimijakohtaiset laitteet tue.

Vaatimuksena runkoverkolle oli koulutuskuntayhtymän osalta vähintään olemassa oleva nopeus (155 Mbps, ATM-toteutus). Teknisesti Tikka Communications Oy:n tarjous 100 Mbps runkoverkosta on sinänsä hämmästyttävä, koska heidän vastineestaan käy ilmi, että 15 prosentin alennusperusteena on SDH-tekniikan avulla tehtyjen varayhteyksien yhteiskäyttö. SDH-tekniikka ei siis tunne rakenteeltaan lainkaan 100 Mbps liikennemuotoa, eikä yksikään toimijakohtainen laitteisto näin ollen voi suoraan liittyä SDH-renkaaseen. SDH on myös luonteeltaan rengasverkko ja olisi syytä tarkistaa, ettei varateihin ole käytetty kuituja, jotka kulkevat samassa kaapelissa kuin runkoverkon ja toimijakohtaiset yhteydet, koska kuidun katkeaminen katkaisisi samalla myös varayhteyden. Alennusperuste on hakijayhtiön mielestä teknisesti kestämätön ja tulisi siten jättää huomioimatta.

Lisätarjouspyyntö/tarjous -menettely ei ole ollut kaikkia tarjoajia kohtaan tasavertainen, sillä hakijayhtiölle ei ole annettu mahdollisuutta jättää tarkennettua tarjousta 3.4.2002, jonka runkoverkkoyhteydet on toteutettu 100 Mbps Ethernet teknologialla.

Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä sekä hakijayhtiölle on esitetty nykyisen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän maakunnan laajuisen tietoliikenneverkon kapasiteetin 155 Mbps tason säilyttämistä. 100 Mbps runkoverkon Ethernet-ratkaisu ei täytä tarjouspyynnön vaatimuksia.

100 Mbps Ethernet -teknologia on noin puolta halvempaa tietoliikenneverkkoteknologiaa. Tikka Service Oy:n tarjouksen hintakoontitaulukossa 100 Mbps on virheellisesti kirjattu 1 Gbps -sarakkeeseen.

Lisäksi Tikka Service Oy:lle on annettu mahdollisuus vaihtaa tarjouksessaan 3.4.2002 toimijakohtaiseksi liityntälaitteeksi L2 -tason laitteisto, johon ei edes optiona ole mahdollisuutta saada L3 -tason reititystä. Tikka Service Oy:n tarjouksen hintakoontitaulukossa tarjouspyynnön mukainen laite 1 tason laitteisto on virheellisesti kirjattu tarjouspyynnön mukaisen laite 2 tason laitteistosarakkeeseen.

Tikka Service Oy:n tarjoama L2 -tason laitteisto ei mahdollista puheensiirtoa TCP/IP protokollan päällä eikä se tue puheensiirron laadun varmistamiseksi ja puheensiirron välittämiseksi tarvittavia QoS määrityksiä. Nämä vaatimukset on yksiselitteisesti esitetty tarjouspyynnössä. Tällaista mahdollisuutta ei ole pöytäkirjojen mukaan annettu muille Pohjois-Karjalan Maakuntaverkon tarjoajille.

Hakijayhtiö on tarjonnut runkoverkoksi 155 Mbps ATM-ratkaisua, jossa Värtsilän ja Kesälahden pieniin kuntiin on tarjottu 34 Mbps tietoliikenneyhteydet. Samoin molempien hakijayhtiön tarjomien rengasverkkojen varayhteydet on toteutettu 34 Mbps kapasiteetilla.

Hakijayhtiön 25.3.2002 jättämän tarjouksen mukaan Pohjois-Karjalan maakuntaverkon projektiorganisaatio on itse valinnut radiolinkkitekniikalla tarjotun 34 Mbps -ratkaisun osaksi hakijayhtiön tarjoamaa Pohjois-Karjalan Maakuntaverkkoa.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on vastineessaan halunnut esittää, että hakijayhtiön tarjoama siirtonopeus on 34 Mbps.

LISÄVASTINE JA -LAUSUNTO JA NIISTÄ ANNETTU VASTASELITYS

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on vielä antanut vastineen ja Tikka Communications Oy lausunnon hakijan vastaselityksestä.

Koulutuskuntayhtymä on lisävastineessaan lausunut muun ohella, että Tikka Communications Oy:n omistaman yhtiön Tikka Services Oy:n tarjous täyttää tarjouspyynnön ehdot. Sen sijaan hakijayhtiön tarjous ei kata pyydettyä runkoverkkokokonaisuutta, tarjotut 34 Mbps radiolinkkiyhteydet eivät ole skaalautuvia, kuten tarjouspyyntö edellyttää, ja tarjottu toteutustapa maakuntaverkon investointina on myös tarjouspyynnön vastainen.

Koulutuskuntayhtymän tekemän maakuntaverkon operaattoria koskeneen tarjouspyynnön tavoitteena oli hakea toimijoiden tarpeita vastaavia erilaisia teknisiä ratkaisuja toimijoiden liittämiseksi yhteiseen maakuntaverkkoon. Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä ei määritetty runkoverkon nopeusvaatimusta eikä siirtotekniikkaa, ei myöskään koulutuskuntayhtymän nykyisen verkkoratkaisun korvaavan siirtotekniikan tai nopeustason osalta. Päinvastoin niissä on painotettu eri tasoisten toiminnallisten tarpeiden täyttämistä erilaisilla teknisillä ratkaisuilla. Näin pyrittiin teknisesti korkeatasoiseen ja kustannustehokkaaseen ratkaisuun.

Maakuntaverkon määrittelydokumentissa on määritetty kolme eri tasoista liityntälaitetta. Laite 1 on määritetty L2 -tasoiseksi, eikä siihen ole pyydetty L3 -tasoa edes optiona. Tikka Services Oy:n tarjous 25.3.2002 sisältää erilliset hintakoonnit sekä L2 että L3 -laitetyypeille. Yhtiö on sijoittanut Cisco Catalyst 3550 -laitteen (L3 -laite) sekä Cisco Catalyst 2950 -laitteen (L2 -laite) aivan oikein laite 2:n sarakkeeseen, koska molemmat sisältävät tarjouspyynnön määrittelyn mukaisesti merkityksellisen 1 Gbps Ethernet-liitännän, jota ei ole laite 1:n määrittelyssä. Lisäksi yhtiö on hintakoonnissaan ilmoittanut tarkennuksena, että laite 1 on hinnoiteltu laitteen 2 sarakkeeseen.

Hakija väitttää, että Tikka Services Oy:lle on annettu mahdollisuus vaihtaa "tarjouksessaan" 3.4.2002 ominaisuuksiltaan heikomman tasoinen laite. Tämä ei pidä paikkaansa. Hakijayhtiön vastaselityksessä ja sen liitteissä on harhaanjohtavasti käytetty vain sitä Tikka Services Oy:n hintakoontitaulukkoa, jossa on annettu hinnat Cisco Catalyst 3550 -laitteelle (L3 -laite). Tikka Service Oy:n tarjous 25.3.2002 sisälsi erilliset hintakoontitaulukot L2 ja L3 -laitteille. Tikka Services Oy:n tarjouksessa 25.3.2002 on ilmoitettu sivulla 4, että vaihtoehtoinen varmennustapa vaikuttaa hintaan alentavasti 15 %. Yhtiön 3.4.2002 tekemässä täsmennyksessä kaikki laitehinnat ovat samat kuin 25.3.2002 tarjouksessa.

Tikka Service Oy:n 3.4.2002 päiväämässä tarkennuksessa ei ole muitakaan hinta- ja laitetasoon vaikuttavia lisäyksiä tai muutoksia.

Hakijayhtiön tarjous on kalliimpi laitteen 1 ja laitteen 2 osalta mutta halvempi laitteen 3 osalta. Laitteen 1 ja 2 hintaeron vaikutus siinä tapauksessa, että kaikki liityntälaitteet olisivat L3 -tasoisia ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävä. Laitetta 3 arvioidaan tarvittavan enintään kaksi kappaletta.

Hakijayhtiö on nostanut vastaselityksessään L3 -ominaisuuden liian merkitykselliseen asemaan, koska kaikissa yhtiön tarjoamissa laitevaihtoehdoissa on tämä ominaisuus tai mahdollisuus sen käyttöönottamiseen. Hakijayhtiön on kuitenkin hinnoitellut kaikki tarjoamansa laitteet 10 Mbps liityntänopeudella, kun muut tarjoajat ovat käyttäneet 100 Mbps tai 1 Gbps liityntänopeutta. Hakijayhtiön tarjoama verkkototeutus on toteutukseltaan sekava ja ratkaisu muodostuu eri tasoisista liityntäyhteyksistä ja siirtoyhteystekniikoista.

Tikka Service Oy:n tarjoama runkoverkko toteuttaa L3 -tasoisen reitityksen. Kukin liittyjä valitsee liittymäpisteeseen sopivan liittymälaitteen oman sisäverkkoratkaisunsa ja palvelutarpeidensa perusteella toimitussopimuksen yhteydessä.

Maakuntaverkon puheensiirron määrittelyssä on toimijakohtainen liityntärajapinta määritetty ethernet -pohjaiseksi. Tikka Services Oy:n tarjoama Cisco Catalyst 2950 tarjoaa liityntäpisteeseen ethernet L2 -rajapinnan ja runkoverkko tukee QoS/ToS määrityksiä. Tikka Service Oy:n tarjous on puheliikenteenkin osalta tarjouspyynnön mukainen.

Tikka Services Oy:n hintakoontitaulukoissa on kirjattu laitteiden hintoja 1 Gbps sarakkeeseen, koska kyseessä on 1 Gbps liittymä asiakaslaitteesta runkoverkon aktiivilaitteeseen. Niiden toimijoiden kohdalla, joiden yhteys on 100 Mbps, on hintakoontiin laitettu hinta 100 Mbps sarakkeeseen.

Kuntayhtymä on lisäksi tuonut esiin käsityksensä hakijan tarjouksen puutteista.

Tikka Communications Oy on vastaselityksestä antamassaan lausunnossa korostanut, että tarjouspyyntö on jättänyt tarjoajalle mahdollisuuden tarjota yhteyksiä parhaaksi katsomallaan nopeudella. Tarjouksen hintakoontitaulukossa on esimerkinomaisesti mainittu runkoverkon nopeudet 34 Mbit/s, 155 Mbit/s tai 1 Gbit/s. Taulukossa on lisärivejä, joille voi kirjata muitakin nopeuksia. Tikka Communications Oy tarjosi runkoverkon yhteydet toteutettavaksi 100 Mbit/s nopeudella tai sen kerrannaisilla. 100 Mbit/s runkoyhteydet täyttävät tarjouspyynnön vaatimuksen. 100 Mbit/s Ethernet yhteys toimii runkoyhteydellä täysin samoin periaattein ja ominaisuuksin kuin 1 Gbit/s Ethernet.

Yhtiön tarjoaman runkoverkon ja seutukuntaverkon päällä voidaan siirtää TCP/IP protokollan päällä puhetta ja muita QoS määrityksen mukaisia palveluita. Myös pienin verkkoon tarjottu kytkin Cisco 2950 täyttää nämä vaatimukset.

Hakija on antanut vastaselityksen kuntayhtymän vastineesta ja Tikka Communications Oy:n lausunnosta.

LISÄSELVITYS

Hakija on vielä antanut lisäselvityksen johdosta vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kynnysarvon ylittyminen

Kysymyksessä on hankinta, jonka arvo ilman arvonlisäveroa ylittää kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa (hankinta-asetus) säädetyn palveluhankintojen kynnysarvon. Hankintamenettelyä arvioitaessa on otettava huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) ohella hankinta-asetuksen säännökset.

Neuvottelumenettely

Hankinta-asetuksen 10 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa on käytettävä avointa tai rajoitettua menettelyä. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää vain 12-14 §:ssä säädetyillä edellytyksillä.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on aloittanut kysymyksessä olevan hankinnan avoimena menettelynä. Hankinnasta on julkaistu Suomen Virallisen lehden Julkiset Hankinnat -osassa hankinta-asetuksen 21 §:n mukainen ennakkoilmoitus 4.6.2001 ja hankinta-asetuksen 22 §:n mukainen hankintailmoitus 16.8.2001.

Sittemmin hankintayksikkö on esittämillään perusteilla siirtynyt neuvottelumenettelyyn ja tehnyt hankintapäätöksen neuvottelumenettelyn perusteella.

Hankinta-asetuksen 12 §:ssä on säädetty neuvottelumenettelystä, josta julkaistaan ilmoitus. Hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn, josta julkaistaan 22 §:ssä tarkoitettu hankintailmoitus, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä on saatu tarjouksia, jotka eivät sisällöltään vastaa tarjousmenettelyn ehtoja, tai jos tarjouksia ei voida 5-7 luvun säännösten perusteella hyväksyä. Edellytyksenä on kuitenkin, että aiemman ilmoituksen mukaisia sopimusehtoja ei olennaisesti muuteta.

Hankintayksikkö ei tässä tapauksessa ole julkaissut neuvottelumenettelystä hankintailmoitusta.

Neuvottelumenettelyyn siirtymisestä ei 12 §:n 2 momentin mukaan tarvitse 12 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa julkaista ilmoitusta, jos neuvottelumenettelyyn otetaan mukaan kaikki ne tarjoajat, jotka täyttävät 6 luvussa säädetyt vaatimukset ja jotka ovat edeltävässä avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä tehneet tarjouksen tarjousmenettelyn muotovaatimusten mukaisesti. Lisäksi hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn julkaisematta 22 §:ssä tarkoitettua hankintailmoitusta hankinta-asetuksen 14 §:ssä mainituissa tapauksissa. 14 §:n 1 kohdan mukaan tällainen suora neuvottelumenettely voi tulla kysymykseen, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai on saatu täysin tarjouspyyntöä vastaamattomia tarjouksia eikä alkuperäisiä sopimusehtoja olennaisesti muuteta.

Markkinaoikeus katsoo hankintayksikön esittämän selvityksen perusteella, että neuvottelumenettelyyn siirtymisen edellytykset ovat olleet siltä osin olemassa, että avoimessa menettelyssä saadut tarjoukset eivät ole sisällöltään vastanneet tarjousmenettelyn ehtoja. Lisäksi hankintayksikkö on täyttänyt sen hankinta-asetuksen 12 §:n 2 momentissa asetetun vaatimuksen, että neuvottelumenettelyyn on otettu kaikki ne, jotka ovat tehneet tarjouksen avoimessa menettelyssä. Toinen tarjouspyyntökierros on ollut tarpeen, koska ensimmäiseen tarjouspyyntöön ei ole sen epätarkkuuden vuoksi saatu vertailukelpoisia, tarjouspyynnön mukaisia tarjouksia. Uudessa tarjouspyynnössä on edelleen ollut kysymys samasta hankkeesta vaikkakin juuri havaittujen epäselvyyksien vuoksi hanke on jouduttu kuvaamaan aikaisempaa tarkemmin. Markkinaoikeus katsoo, ettei kuntayhtymä ole menetellyt hankintaa koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on siirtynyt neuvottelumenettelyyn julkaisematta siitä hankintailmoitusta.

Tarjouksen valintaa koskeva menettely

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hankinta-asetuksen 41 §:n mukaan hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin hankinnan arviointiperusteiden mukaan, tai se, joka on hinnaltaan halvin. Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjousta hyväksyttäessä. Arviointiperusteet on tällöin, jos mahdollista, esitettävä tärkeysjärjestyksessä.

16.8.2001 julkaistussa hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että sopimuksen tekemisen perusteet ilmenevät tarjouspyyntöasiakirjoista. Sekä 9.8.2001 päivätyssä tarjouspyynnössä että 7.2.2002 päivätyssä toisessa tarjouspyynnössä on sopimuksen tekemisen perusteet ilmoitettu yhtäpitävästi seuraavalla tavalla:

"Hankintapäätöstä tehtäessä perusteena on hankinnan kokonaistaloudellinen edullisuus tilaajalle seuraavat tekijät huomioon ottaen: hinta, toimitusvarmuus, huolto- ja käytönopastuspalvelut, tekninen tuki sekä tilaajalle mahdollisesti järjestelmien muutoksesta aiheutuvat kustannukset. Arviointiperusteena käytetään tilaajatahon nykyistä laite- ja järjestelmäkantaa.

Hankintapäätökseen vaikuttavat tarjoajan ja laitevalmistajan referenssit, kuten yrityksen vakavaraisuus ja kyky hoitaa tarjoamansa palvelukset, toimittajan referenssit toteutetuista alueverkoista sekä valmistajakohtainen tuotetuki.

Tarjouksessa on myös selvitettävä, millä henkilöresurssilla yritys aikoo palvelunsa toteuttaa ja missä määrin henkilöstöä toimii/tulee toimimaan Pohjois-Karjalassa. Mahdolliset laatuun vaikuttavat tekijät on tuotava esille.

Tarjouksesta tulee selvitä tarjottavien palvelujen laadun valvonta, tekninen tuki ja huoltojärjestelyt. Samoin tulee selvittää, miten menetellään mahdollisten muista kuin ylivoimaisesta esteestä aiheutuvien toiminnan ja palvelujen katkojen ja tilaajalle aiheutuvien vahinkojen korvaamisessa.

Edellä esitetyt hankinnan arviointiperusteet eivät ole tärkeysjärjestyksessä."

Ensimmäisessä tarjouspyynnössä oli lisäksi ilmoitettu, että hankintapäätökseen vaikuttaa tuki nykyisin käytössä oleville tarjottuja vastaaville 5 vuotta vanhoille aktiivilaitteille.

Toisessa tarjouspyynnössä oli lisäksi ilmoitettu, että nykyisen verkon toiminnot on kyettävä siirtämään vaiheittain osaksi maakuntaverkkoa siten, että nykyisen verkon toiminnallisuus säilyy siirtymävaiheessa.

Hankintapäätöksen perusteena olevissa asiakirjoissa olevassa vertailutaulukossa on tarjouksia vertailtu hinnan, mutta ei tarjouspyynnöissä ilmoitettujen muiden arviointiperusteiden osalta. Asiassa ei ole kuitenkaan tullut ilmi, että vertailuun otetun kahden muun tarjouksen muut tarjouspyynnössä tarkoitetut ominaisuudet olisivat niin merkittävästi paremmat kuin Tikka Communications Oy:n tarjouksen ominaisuudet, että Tikka Communications Oy:n ja kahden muun tarjoajan tarjousten välinen huomattava hintaero huomioon ottaen voitaisiin todeta, että kalliimpien tarjousten tekijöitä olisi syrjitty, kun hinnaltaan halvin tarjous on valittu.

Hankintalain 1 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 3 momentissa ilmaistu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää sitä, että tehtyjen tarjousten on vastattava tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Tasapuolinen vertailu edellyttää, että tarjoukset ovat vertailukelpoisia. Tarjouksista ei siten voi valita hinnaltaan edullisempaa, mutta tarjouspyyntöä vastaamatonta tarjousta.

Kun tässä tarjouskilpailussa tarjousvertailu on perustunut niin sanotussa toisessa tarjouspyynnössä asetettuun määräaikaan mennessä saatuihin runkoverkon kokonaisuuden käsittäneisiin, myöhemmin täsmennettyihin tarjouksiin, on voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta tarkasteltava 25.3.2002 suoritetussa tarjousvertailussa mukana olleen tarjouksen pohjalta. Markkinaoikeus tarkastelee tarjousta hakemuksessa esitettyjen ominaisuuksien osalta.

Hakemuksessa on esitetty, ettei Tikka Communications Oy:n valittu tarjous vastaa tarjouspyyntöä liityntälaitteiden laadun ja runkoverkon kapasiteetin osalta.

Niin sanotussa toisessa tarjouspyynnössä 7.2.2002 on ilmoitettu, että tarjous tulee antaa tarjouspyynnön liitteenä olevan Maakuntaverkon kuvauksen ja määrittelyjen mukaisesti. Näin ollen arvioitaessa sitä, onko Tikka Communications Oy:n tarjous tarjouspyynnön mukainen, on perustana käytettävä konsultin laatimaa 2.2.2002 päivättyä asiakirjaa "Pohjois-Karjalan Maakuntaverkko, Maakuntaverkon määrittely".

Asiakirjassa "Pohjois-Karjalan Maakuntaverkko, Maakuntaverkon määrittely" on vaadittavat runkoverkon liityntäpisteiden aktiivilaitteet kuvattu kohdassa 5.2 seuraavasti:

"Liityntäpisteiden aktiivilaite määräytyy kunkin toimijan etäpisteiden ja liikennöintitarpeiden mukaan. Liityntäpisteen aktiivilaitteen tulee tarjota 10 Mbit/s-1Gbit/s Ethernet liityntärajapinta runkoverkon aktiivilaitteelle. Liityntäpisteen aktiivilaitteen vuokra tulee sisällyttää runkoverkon palveluun. Aktiivilaitteen vuokra lasketaan 3 vuodelle, jonka jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus lunastaa ne jäännösarvon ollessa nolla.

Toimijoiden sisäverkon liitynnät määräävät aktiivilaitteen liityntätyypit ja määrät sisäverkkoon päin.

Liityntäpisteiden aktiivilaitteeksi tulee tarjota kolme eri laitevaihtoehtoa.

Laite 1. 24-48 port 10M/100M Fast/Ethernet

Laite 2. 1-2 GE port + 24-48 port 10M/100m FastEthernet (L3 optio)

Laite 3. 2-> GE port + 48-> 10M/100M FastEthernet (L3 optio)"

Tarjouspyyntöasiakirjoihin on sisältynyt tarjousten hintakoontitaulukko, jossa on sivuilla 2-4 kunkin liityntäpisteen osalta sarake liityntälaitteiden hintojen esittämiseen erikseen laitteen 1, laitteen 2 ja laitteen 3 osalta ja sivulla 8 taulukko, jossa on tarkoitus eritellä tarjottavat laitteet 1, 2 ja 3. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt selvästi ilmi, että valinta eri laitteiden välillä tapahtuu vasta myöhemmin ilmenevien tarpeiden mukaan. Tikka Communications Oy:n tarjouksessa, joka on ollut mukana 25.3.2002 tehdyssä vertailussa, on esitetty vaaditut kolme laitevaihtoehtoa, niiden hinnat sekä yhtiön ehdotus kussakin liityntäpisteessä käytettäväksi laitteeksi.

Runkoverkolta vaadittavia ominaisuuksia on kuvattu sanallisesti asiakirjassa "Pohjois-Karjalan Maakuntaverkko, Maakuntaverkon määrittely". Kuvauksesta käy ilmi, että vaadittavia ominaisuuksia ei ollut yksityiskohtaisesti määritelty vaan että olennaista on ollut, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä voida tulkita niin, että tarjous, jossa on tarjottu runkoverkon yhteydet toteutettavaksi muulla kuin jollakin hintakoontitaulukossa mainituista nopeuksista olisi pelkästään tästä syystä tarjouspyynnön vastaisena tullut jättää tarjousvertailun ulkopuolelle. Asiassa ei ole muutoinkaan tullut ilmi, että Tikka Communications Oy:n tarjouksessa esitetty toteuttamisvaihtoehto, jonka hankintayksikkö on katsonut sen vaatimukset täyttäviksi, ei täyttäisi tarjouspyynnössä asetettuja tavoitteita.

Edellä olevan perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on ottanut Tikka Communications Oy:n tarjouksen mukaan tarjousvertailuun ja valinnut tarjouksen hinnaltaan halvimpana.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Irma Telivuo, Olli Mäkinen ja Minna Hammarberg.