Market court dismissed unfair competition claims against false health and safety marketing claims without evidence.

Suomen Lämmöneristevalmistajien Yhdistys Finnisol ry vastaan Flaxlin Oy. Vastaaja oli pellavaeristeen markkinoinnissa korostanut eristemateriaalin vaikutusta sisäilman laatuun. Oikein toteutetulla hygroskooppisella rakenteella oli osoitettu olevan sisäilman kosteutta tasaavaa vaikutusta. Vaikka pellavaeristettä käytettiin hygroskooppisen rakenteen osana, sillä ei kuitenkaan yksistään voitu vaikuttaa sisäilman laatuun sitä parantavasti. Vastaaja ei ollut markkinoinnissaan kertonut, miten hygroskooppinen rakenne kokonaisuudessaan on suunniteltava ja tehtävä, jotta sillä olisi kosteutta tasaavaa vaikutusta. Vastaajan markkinoinnista oli saattanut syntyä kuva, että pelkästään eristeen valinnalla voitiin vaikuttaa myönteisesti sisäilman laatuun. Vastaaja oli käyttämällä markkinoinnissaan ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeristeen käyttö parantaa sisäilman laatua, kertomatta samalla, miten rakenne on suunniteltava ja rakennettava, menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Vastaajan markkinoinnissa käytetyt eräät ilmaisut viittasivat siihen, että pelkästään vastaajan markkinoimaa lämmöneristettä käyttämällä voi turvata sen, että rakennuksen huoneilma on terveellistä hengittää ja että asumisessa ei esiinny terveydellisiä ongelmia. Markkinoinnin mukaan pellavaeristettä käyttämällä voitiin välttää esim. yskää, nuhaa, päänsärkyä, pahoinvointia, väsymystä taikka allergia- ja astmaoireita. Vastaaja ei ollut kuitenkaan esittänyt näyttöä siitä, että eristeen valinnalla voitaisiin välttää markkinoinnissa mainitut sairaudet tai terveysongelmat. Vastaaja oli käyttämällä markkinoinnissaan ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeristeen käyttö vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen, menetellyt elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Vastaajan markkinoinnissa oli luonnehdittu pellavaeristettä paloturvalliseksi eristeeksi. Vastaaja ei ollut esittänyt näyttöä siitä, että vastaajan markkinoima eristemateriaali olisi muita eristemateriaaleja paloturvallisempi. Vastaaja oli käyttämällä markkinoinnissaan toteennäyttämättömiä ilmaisuja, joiden mukaan vastaajan markkinoima eriste on paloturvallinen, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Vastaajan käyttämä väite siitä, että pellavaeriste säilyttää eristysominaisuutensa myös kosteana, oli yleinen ja yksilöimätön. Vaikka vastaajan markkinoiman pellavaeristeen kosteudensietokyky oli parempi kuin useiden muiden eristeiden, myös pellavaeristeen lämmöneristyskyky heikkeni eristeen kosteuspitoisuuden noustessa yli tyyppihyväksynnässä vahvistetun arvon. Vastaajan käyttämä ilmaisu oli saattanut antaa liioitellun kuvan pellavaeristeen lämmöneristyskyvystä tässä suhteessa. Vastaaja oli käyttämällä markkinoinnissaan ilmaisua, jonka mukaan luonnonkuitueriste säilyttää eristyskykynsä myös kosteana, yksilöimättä, mitä ilmaisulla tarkoitetaan, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

SopMenL 1 § ja 6 §

SUOMEN LÄMMÖNERISTEVALMISTAJIEN YHDISTYS FINNISOL RY:N VAATIMUKSET

Suomen Lämmöneristevalmistajien Yhdistys Finnisol ry on vaatinut, että Flaxlin Oy:tä sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain (SopMenL) säännösten nojalla sakon uhalla kielletään pellavaeristeiden markkinoinnissa käyttämästä väitettä, jonka mukaan

1.1. pellavaeristettä käytettäessä kosteus ei tiivisty eristeeseen tai rakenteisiin tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,

1.2. pellavaeristeen käyttö vaikuttaa parantavasti sisäilman laatuun tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,

1.3. pellavaeristeen käyttö vaikuttaa myönteisesti ihmisen terveyteen tai muuta vastaavansisältöistä väitettä, ja

1.4. pellavaeriste ei aiheuta asennustyössä mitään terveysriskejä tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,

2. pellavaeriste on paloturvallinen tai muuta vastaavansisältöistä väitettä,

3.1. pellavaeriste on yksi markkinoiden parhaista eristeistä tai muuta vastaavansisältöistä väitettä, ja että

3.2. pellavaeriste säilyttää eristysominaisuutensa myös kosteana tai muuta vastaavansisältöistä väitettä.

Hakija on myös vaatinut, että vastaaja velvoitetaan oikaisemaan markkinoinnissaan antamansa virheelliset tiedot asettamalla markkinaoikeuden päätöksen tuomiolauselmaosa omille kotisivuilleen helposti löydettävälle paikalle kahden viikon kuluessa markkinaoikeuden päätöksestä ja pitämään sitä siellä vähintään neljän kuukauden ajan.

Lisäksi hakija on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut 20.242,22 eurolla laillisine korkoineen. Hakija on paljoksunut vastaajan oikeudenkäyntikuluja.

Hakija on markkinaoikeuden istunnossa täsmentänyt kohdan 3.1. vaatimustaan siten, että hakija on vaatinut, että vastaajaa kielletään käyttämästä väitettä, jonka mukaan vastaajan markkinoima eriste on lämmöneristyskyvyltään yksi markkinoiden parhaista eristeistä.

Flaxlin valmistaa ja markkinoi pellavasta valmistettua lämmöneristettä, jota seuraavassa kutsutaan pellavaeristeeksi. Markkinoinnissaan yhtiö keskittyy mainosväittämiin, jotka korostavat pellavaeristeen "luonnonmukaisuutta" ja "hengittävyyttä" ja sitä, että pellavaeriste estää rakenteiden kostumisen, homevauriot ja parantaa sisäilman laatua ja ihmisten terveyttä. Tässä hakemuksessa pyydetään kieltämään sellaisia mainosväittämiä, jotka ovat totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia sen vuoksi, että niissä esitetty rakenneratkaisu ei rakennusfysiikan lakien mukaan voi toimia mainosväittämässä esitetyllä tavalla.

Väite, jonka mukaan pellavaeristettä käytettäessä kosteus ei tiivisty eristeeseen tai rakenteisiin, esiintyy Flaxlinin markkinointiaineistossa seuraavasti. Yhtiön kotisivuilla on seuraavat väitteet: "Luonnonkuitueriste puolestaan estää kosteuden tiivistymisen talon rakenteisiin."; "Luonnonkuitu sitoo ja kuljettaa kosteutta rakenteissaan. Se ei päästä kosteutta tiivistymään ja siten muodostamaan suotuisaa kasvualustaa home- ja lahottajabakteereille. Hengittävyyden ansiosta rakenteet pysyvät kuivina ja sisäilma luonnollisena ja terveellisenä."; "T3 pitää talon rakenteet terveinä. Se sitoo ja haihduttaa kosteutta eikä päästä sitä tiivistymään rakenteisiin. Näin se ehkäisee tehokkaasti kosteus- ja lahovauriot."; sekä "Estämällä kondenssiveden tiivistymisen eristeeseen luonnonkuitueriste ehkäisee home- ja lahovaurioita sekä samalla estää terveyttä vaarantavien homeitiöiden pääsyn huoneilmaan."

Seuraava väite esiintyy "Turha luulo", "Tiiviskin talo" ja "Jossain vaiheessa" -mainoksissa: "Terve talo hengittää luonnollisesti. Koska kosteus ei tiivisty sen rakenteisiin, ei myöskään hometta tai lahovaurioita pääse syntymään. Siksi terveen talon huoneilma on aina terveellistä hengittää." Ilmaisu "Rakenteet pysyvät kuivina. Home- ja sienikasvut eivät löydä rakenteissa suotuisaa kasvuympäristöä." on "10 T3:n ylivertaista ominaisuutta -mainoksessa. Ilmaisut "Pellava on hengittävä eriste, joka pitää rakenteet kuivina." ja "Hengittävän talon rakenteet pysyvät terveinä eivätkä sienet ja homeitiöt tai tuhohyönteiset löydä niistä suotuisaa elinympäristöä." on "Vanhat opit" -mainoksessa. Ilmaisut "Ole viisas ja valitse hengittävä rakennuseriste, niin home ei tule kotiisi." ja "Uusi pellavaeristelevy T3 sitoo ja haihduttaa kosteutta eikä tiivistä sitä rakenteisiin." esiintyvät "Haista home" -esitteessä.

Flaxlin ei tarkemmin selvitä, mitä se tarkoittaa "hengittävällä rakenteella" eikä tällä käsitteellä ole muutenkaan mitään vakiintunutta sisältöä. Sillä kuitenkin yleisimmin tarkoitetaan rakennetta, jossa lämmöneristeen ns. lämpimällä puolella ei ole käytetty höyrynsulkumuovia, joka estää kosteuden siirtymisen sisäilmasta eristeisiin ja muihin rakenteisiin. Yhtiön mainosväittämien perusteella näyttää ilmeiseltä, että todennäköisimmin sekin tarkoittaa käsitteellä juuri tätä.

Flaxlin esittää hengittävän rakenteen myönteisenä asiana. Kosteuden siirtymisellä sisäilmasta rakenteisiin ei kuitenkaan ole mitään myönteisiä vaikutuksia, koska lämmityskautena sisäilman kuivuus on ongelma ja kaikki rakenteisiin siirtyvä kosteus vain pahentaa tätä ongelmaa. Toisaalta rakenteiden kuivuus on aina myönteinen asia, koska rakenteissa oleva kosteus saattaa nousta liian suureksi, jolloin vaarana on home ja laho-ongelmat. Toisaalta kosteus lämmöneristeissä aina alentaa niiden eristyskykyä, mikä puolestaan lisää lämmityskustannuksia.

"Turha luulo", "Tiiviskin talo" ja "Jossain vaiheessa" -mainoksissa on seuraava väite: "Terve talo hengittää luonnollisesti. Koska kosteus ei tiivisty sen rakenteisiin, ei myöskään hometta tai lahovaurioita pääse syntymään. Siksi terveen talon huoneilma on aina terveellistä hengittää." Mainoksessa "10 T3:n ylivertaista ominaisuutta" -mainoksessa on ollut seuraavat väitteet: "T3 on puhdas luonnonmateriaali, joka turvaa terveemmän asumisen."; "Turvallinen asukkaalle. Mahdollistaa luonnollisen ilmanvaihdon ja asukkaat hengittävät paremmin." sekä "Hengittävän rakenteen ansiosta sisäilma on puhdasta ja luonnollista. Oikea ratkaisu allergia- ja astmaoireista kärsiville." Mainoksessa "Vanhat opit" on seuraavat väitteet: "Hengittävässä talossa ilmanvaihto tapahtuu luonnollisella tavalla ja myös talon asukkaat hengittävät paremmin."

Flaxlinin mainosväittämät voidaan kiteyttää kolmeen perusväitteeseen: 1. Talossa, jossa on pellavaeriste ei esiinny hometta ja lahoa, koska pellavaeriste pitää rakenteet kuivina. 2. Talossa, jossa on pellavaeriste ei tarvita koneellista ilmanvaihtoa, joka aiheuttaa ihmisille sairauksia. 3. Pellavaeristeellä eristetyssä talossa on terveellinen sisäilma, joka estää astma- ja allergiaoireita, silmien ärsytystä, yskää, nuhaa, ihon kuivuutta, päänsärkyä, pahoinvointia, väsymystä ja huimausta. Tosiasiassa pellavaeristeellä eristetyssä talossa on täsmälleen samat riskit rakenteiden kostumiselle kuin taloissa, joissa on käytetty muita eristeitä. Homeongelmat eivät johdu eristeen valinnasta, vaan vääristä rakenneratkaisuista. Sitä paitsi homeitiöt alkavat kasvaa jo silloin kun suhteellinen kosteus nousee yli 80 %:n, toisin sanoen jo ennen kosteuden tiivistymistä. Pellavaeristeen käyttö sinänsä ei voi estää homeitiöiden esiintymistä huoneilmassa.

Virallisten suositusten mukaan sisäilman tulisi vaihtua kokonaan kahdessa tunnissa. Tämä suositus perustuu luonnollisesti siihen, että asuinhuoneistossa sisäilman laatu heikkenee koko ajan. Ihmisen hengittäessä tulee hiilidioksidia. Rakenteistä, huonekaluista ja sisustusmateriaaleista siirtyy ilmaan koko ajan epäpuhtauksia. Lisäksi ihmisen oma toiminta, kuten esim. ruoanlaitto lisää ilman epäpuhtauksia. Sisäilmaan voi tulla myös ulkoa epäpuhtauksia kuten nokea ja siitepölyä. Koneellisella ilmanvaihdolla pystytään tehokkaasti vaihtamaan pilaantunut sisäilma uuteen puhtaaseen ilmaan, joka otetaan ulkoa ja josta voidaan vielä suodattaa pois siinä olevia epäpuhtauksia. Flaxlin toteaa eräässä väitteessään, että sisäilman laatu on parhaimmillaan silloin, kun sen koostumus on mahdollisimman lähellä ulkoilman koostumusta. Tämä on sinänsä totta sillä lisäyksellä, että ulkoilmastakin on hyvä suodattaa siinä olevat epäpuhtaudet.

Väite, jonka mukaan pellavaeriste ei aiheuta asennustyössä mitään terveysriskejä, esiintyy Flaxlinin markkinointiaineistossa yhtiön kotisivuilla seuraavasti: "T3-eristeessä käytettävä pellava on pitkäkuituista. Sen käsittely on miellyttävää ja pitkäkuituisuutensa takia T3:n käsittely ei vaadi mitään suojavarusteita." "10 T3:n ylivertaista ominaisuutta", "Vanhat opit", ja "Jossain vaiheessa" -mainoksissa sanotaan: "Turvallinen rakentajalle. Pitkäkuituinen rakenne, miellyttävä käsitellä. Ei ärsytä eikä vaadi suojavarusteita." "Jossain vaiheessa" -mainoksessa sanotaan: "T3:n pitkät kuidut eivät ärsytä rakentajan hengityselimiä." ja "Asennusopas pienurakoitsijalle" -mainoksessa sanotaan: "Eristettä on turvallista ja miellyttävä käsitellä."

Mainituissa väitteissä Flaxlin väittää, ettei pellavaeristeen käsittely aiheuta mitään terveysriskejä. Pellavaeriste on kuitenkin uusi tuote, jonka käytöstä ei ole vielä kokemuksia ja tämä koskee myös eristeen asennusvaiheessa mahdollisesti aiheuttamia terveyshaittoja. Flaxlin ei missään viittaa asiasta tehtyihin tutkimuksiin. Ilmeisesti väite perustuu ainoastaan olettamukselle.

Väitettä, jonka mukaan pellavaeriste on paloturvallinen, on käytetty Flaxlinin markkinoinnissa seuraavasti. Yhtiön kotisivuilla on sanottu seuraavaa: "Hiiltyvä, mutta sulamaton T3 -pellavaeriste estää pitkään palon leviämistä rakenteessa. T3 on yksi markkinoiden paloturvallisimpia eristeitä. Sen palonsuoja-aine on ympäristöystävällistä ja paloturvallisuus huippuluokkaa." "10 T3:n ylivertaista ominaisuutta" -mainoksessa on sanottu seuraavaa: "Pellava on paloturvallinen eristemateriaali. Se hiiltyy, ei leimahda, estää palon leviämistä rakenteessa, ei muodosta myrkyllisiä kaasuja." "Jossain vaiheessa" -mainoksessa sanotaan: "T3:n palonsuoja-aine on ympäristöystävällistä ja paloturvallisuus huippuluokkaa." "Asennusopas pienurakoitsijoille" -mainoksessa sanotaan: "T3-eristeen on todettu kestävän tulipaloja, mineraalivilloja paremmin. Se ei leimahda, eikä levity myrkyllisiä kaasuja. Hiiltyneenä mutta sulamattomana se estää pitkään palon leviämistä rakenteissa. (Paloluokitus B2DIN4102)."

Flaxlin ei millään tavalla perustele esittämiään väitteitä. Pellavaeriste kuitenkin syttyy hyvin herkästi palamaan, jos sen sytyttää tulitikulla. Flaxlin ei myöskään selvitä, mitä on eristeen "ympäristöystävällinen palonsuoja-aine" ja mihin tutkimukseen perustuu väite siitä, etteivät palokaasut olisi myrkyllisiä. On erittäin epäuskottavaa, että pellavaeriste olisi jossakin vakavasti otettavassa tutkimuksessa todettu kestävän tulipaloja mineraalivilloja paremmin. Mineraalivilla on luokiteltu palamattomaksi eristeeksi ja kestää palokuormaa huomattavan kauan. Kaikki Flaxlinin väitteet pellavaeristeen paloturvallisuudesta perustunevat vain olettamuksille ja ovat sen vuoksi harhaanjohtavia ja totuudenvastaisia.

Väite, jonka mukaan pellavaeriste on yksi markkinoiden parhaista eristeistä, esiintyy Flaxlinin markkinointiaineistossa seuraavasti. Yhtiön kotisivuilla on sanottu seuraavaa: "T3:n lambda-arvo on yksi markkinoiden parhaista. W/mK=0.038." ja "T3:n lämmöneristysominaisuudet ovat huippuluokkaa. Sen lambda-arvo on peräti 0.038." "10 T3:n ylivertaista ominaisuutta" -mainoksessa on sanottu: "Luonnonkuitueristeen lämmöneristyskyky on uskomattoman hyvä. Lambda-arvo peräti 0.038!" "Jossain vaiheessa" -mainoksessa sanotaan: "Lämmöneristyskyky (0.037) on erinomainen". "Asennusopas pienurakoitsijoille" -mainoksessa sanotaan: "Pellavakuidun lämmöneristyskyky on erinomainen. Sen lambda-arvo (W/mK=0.037) on kilpailukykyinen kaikkiin markkinoilla oleviin luonnoneristeisiin ja mineraalivilloihin verrattuna."

Flaxlin ei kerro missään aineistossaan, että sillä olisi tyyppihyväksytty lämmöneristävyyden lambda-arvo. Yhtiö ei myöskään yksilöi, mistä lambda-arvosta on kysymys, vaikka näitä arvoja on lukuisia ja ne eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Flaxlinin vetoaminen lambda-arvoon ja harhaanjohtavaa ja voi olla myös totuudenvastaista, jos yhtiö ei esitä tyyppihyväksyttyä lambda n-arvoa, jota yleisesti käytetään eristeiden eristyskyvyn vertailussa.

Flaxlin väittää myös, että pellavaeriste säilyttää eristysominaisuutensa myös kosteana. Yhtiön kotisivuilla esiintyy seuraava väite: "Toisin kuin mineraalieriste luonnonkuitu säilyttää eristysominaisuudet kosteanakin." Käytännöllisesti katsoen kaikkien lämmöneristeiden tyyppihyväksynnässä lämmöneristyskykyä kuvaavan lambda-arvon ehdoksi on asetettu tiettyjä vaatimuksia eristeen kuivuudelle. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että vesi johtaa tunnetusti hyvin lämpöä ja vastaavasti lämmöneristeen kostuminen merkitsee sen eristyskyvyn heikkenemistä. Flaxlin on markkinoinnissaan tuonut esiin pellavaeristeen kyvyn imeä ja luovuttaa kosteutta. Ei ole olemassa mitään perusteita uskoa, että pellavaeriste ei menettäisi kosteana eristyskykyään. Tämä olisi fysiikan lakien vastainen lopputulos. Flaxlinin mainittu väite on totuudenvastainen.

FLAXLIN OY:N VASTAUS

Vastaajayhtiö on kiistänyt markkinointinsa olevan SopMenL:n vastaista ja vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Vastaaja on myös vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 64.031,55 eurolla laillisine korkoineen.

Mineraalivilla toimii kunnolla, kunhan höyrynsulussa ei ole repeämiä tai muita vuotokohtia. Tiiviin höyrynsulun tulee siis olla ehjä koko rakennuksen eliniän. Rakenne ei anna anteeksi edes naulanreikää. Teknillisen korkeakoulun LVI-tekniikan laboratorion tutkimuksessa todettiin, että niinkin pieni kuin viiden millimetrin reikä höyrynsulussa aiheutti ilmavirran, joka tiivisti seinämän sisään viisi kiloa vettä vuodessa.

Muovinen höyrynsulku ei rakentamisvirheiden tai muiden syiden vuoksi valitettavasti pysy aina tiiviinä. Eräs yli-insinööri ympäristöministeriöstä toteaa Maailman terveysjärjestön WHO:n arvioineen, että noin 30 % uusista tai saneeratuista rakennuksista on sairaita taloja. "Erityisen huolestuttavaa on, että oireyhtymästä kärsitään useimmin periaatteessa moderneimmissa eli energiataloudellisesti edullisissa ja tiiviissä rakennuksissa."

Ennen mineraalivillan käyttöönottoa 1950-luvulla muovista höyrynsulkua ei tarvittu eikä sitä myöskään käytetty. Kosteutta sitovat hygroskooppiset rakennuseristeet ennaltaestivät diffuusion haittavaikutukset eli kosteuden tiivistymisen vedeksi eivätkä kosteus- ja homeongelmat ennen 50-lukua olleet nousseet ongelmaksi. Tämän vuoksi myöskään pellavaeristeen yhteydessä ei tarvitse käyttää tiivistä muovista höyrynsulkua. Ellei pellavaeriste estäisi ennalta kosteuden tiivistymistä vedeksi, tiiviin höyrynsulun käyttäminen olisi pakollista.

Pellavaeristeen ominaisuuksiin kuuluu siis kyky estää ennakolta kosteuden tiivistyminen eli kondensaatio. Vastaajan väite tiivistymisen estämisestä ei ole harhaanjohtava. Vastaaja on todennut, että hygroskooppisen eristeen eli pellavaeristeen yhteydessä ei tarvita tiivistä, muovista höyrynsulkua, joka estää kosteuden varastoitumisen ja vapautumisen jälleen huoneilmaan. Asiaa on siis tarkasteltu sisäilman diffuusion kannalta. Sitä vastoin vesihöyryn kulkeutuminen ilmavirtauksien mukana on vaarallista ja se tulee aina estää. Vastaaja ei ole missään yhteydessä väittänyt, etteikö pellavaeristeen yhteydessä tule käyttää ilmansulkua. Hengittävänkin rakenteen osalta tulee luonnollisesti noudattaa Suomen rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia.

Sen jälkeen, kun WHO määritteli sairasrakennus-syndrooman vuonna 1982, asia on noussut Keski-Euroopassa voimakkaan keskustelun kohteeksi. Suomessa asiaan on erityisesti perehtynyt professori Panu Kaila, joka kirjassaan "Talotohtori" selvittää asiaa sivuilla 488-490. WHO:n määrittelemään sairasrakennus-oireyhtymään kuuluvat silmien ärsytys, yskä ja nuha, ihon kuivuus, päänsärky, pahoinvointi, väsymys ja huimaus. Lisäksi Kaila toteaa: "British Medical Journalissa 1984 julkaistu tutkimus osoitti näiden oireiden kiistattoman riippuvuuden rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmästä: Koneellisesti tuuletetussa rakennuksessa työskentelevät potivat näitä oireita merkittävästi enemmän kuin luonnollista ilmanvaihtoa nauttivat." Kaila toteaa, että Ruotsin sosiaalihallitus on koonnut sairaiden rakennusten tyyppikuvan. "Sairaiksi tekevät talot on rakennettu tai peruskorjattu viimeisten 20 vuoden aikana, ne ovat hyvin eristettyjä ja muovilla tiivistettyjä ja niissä on koneellinen ilmanvaihto."

Vastaaja ei kuitenkaan suinkaan vastusta koneellista ilmanvaihtoa. Sitä vastaan ei ole huomauttamista silloin kun se toimii hyvin. Ongelmat syntyvät, kun järjestelmää ei huolleta. Berliinin työ- ja terveyssuojelun sekä teknisen turvallisuuden virasto Lagesti ja sen toimeksiannosta berliiniläinen ilmahygienian instituutti tutkivat vuosina 1999 ja 2000 yli 2100 yrityksen ilmanvaihtojärjestelmän. Yli puolet niistä oli virheellisesti rakennettuja tai niitä oli huollettu huonosti tai ei lainkaan. Kolmessa neljästä laitteesta oli bakteereja, home- tai hiivasieniä. Vain noin joka kymmenes laite oli kunnossa. Tutkijoiden mukaan kyse ei ollut vain vanhojen laitteiden puutteista. Uudetkin laitteet oli rakennettu niin, että ilmastointikanavia oli miltei mahdotonta kunnolla puhdistaa.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) rakennustekniikan tutkimusten mukaan rakennusten sisäilman viihtyisyyttä voidaan parantaa hyödyntämällä rakenteiden kosteuskapasiteettia ns. hengittävillä, hygroskooppisilla eristeillä: "Kosteutta sitovilla (hygroskooppisilla) materiaaleilla on todettu olevan sisäilman kosteutta tasaava vaikutus" ... "Kosteutta sitovilla rakenteilla on mahdollista pitää vuorokausitasolla vaihteleva kosteus viihtyisyysalueella. Joissakin tapauksissa rakenteiden vaikutus sisäilman suhteelliseen kosteuteen voi olla samaa suuruusluokkaa kuin mitä määräysten mukaisella ilmanvaihdolla on. Ilmiön hyödyntämispotentiaali on siten varteenotettava ja rakenneratkaisuja voidaan edelleen kehittää sisäilman vuorovaikutuksen kannalta paremmiksi." Pellavaeriste voi siis myös tukea koneellista ilmanvaihtoa. Jos koneellisen ilmanvaihdon toiminnassa ilmenee puutteita tai vikoja, haitat ovat luonnollisesti vähäisempiä hengittävän rakenteen omaavissa kuin muovisella höyrynsululla umpioiduissa taloissa.

Kostumisen aiheuttama mikrobikasvu on vakava terveysriski. Kansanterveyslaitoksen mikrobiologian laboratorionjohtajan lausunnon mukaan home erittää myrkkyä (mykotoksiinia), joka aiheuttaa hengityselinoireita sekä altistaa erilaisiin allergia- ja astmasairauksiin. Pellavaeristeen kosteuskäyttäytymisen ja hygroskooppisuuden oleellinen merkitys näkyy esim. siinä, että Ruotsin kolmen suurimman asukasyhdistyksen (yht. 1,3 miljoonaa jäsentä) perustama Frisk Bostad -järjestö edellyttää rakenteessa käytettäväksi nimenomaisesti hygroskooppista eristettä.

VTT:n ja Suomen Akatemian rahoituksella on toteutettu projekti "Lämmöneristeiden ja kemikaalien merkitys rakennusten biologisissa vaurioissa". Yhteenvedossa todetaan: "Koska lahottajasienet voivat puurakenteista levitä mineraalivilloihin ja muuttaa niiden lämpö- ja kosteusteknisiä ominaisuuksia kostuttamalla ja jopa hajottamalla niitä ja homesienet voivat eristeissä kasvaessaan aiheuttaa terveydellisiä ongelmia, rakennuksia suunniteltaessa ja rakennettaessa olisi otettava huomioon tämä mineraalivilloihin liittyvä sieniriski." Pellavaeriste, kuten muutkin orgaaniset eristeet, sisältää palonestoainetta, joka toimii myös home- ja hyönteisestoaineena. Mainitussa tutkimuksessa todettiin, että palonestoaine esti lahottajasienten ja homeen kasvun selluvillaeristeessä siihen asti, kunnes eriste oli hyvin märkä. Palonestoaine toimii tältä osin samalla tavoin pellavaeristeessä kuin tutkimuksessa esillä olleissa eristeissä.

Kosteuden tiivistymistä rakenteisiin ei voida aina estää. Tämän vuoksi on turvallisempaa käyttää sellaista eristettä, joka sitoo ja haihduttaa kosteutta, kuin eristettä, joka ei tähän kykene. Viipyvä märkyys aiheuttaa rakenteissa hometta, vaikka kasvualustana olisi pelkkä betoni. Kastuminen ei kuitenkaan ole vaarallista, jos materiaali pääsee kuivumaan höyrynsulun estämättä tarpeeksi nopeasti. Rakenteen toipumiskyky on siis ratkaiseva. Tämän vuoksi hengittävä eriste on terveysriskin kannalta turvallisempi kuin hengittämätön eriste. Ennen mineraalivillaa käytetyt hygroskooppiset eristeet, esim. kutteri- ja sahanpuru kuivattivat seinärakenteen usein vesivahingon sattuessa itsekseen sitomalla ja haihduttamalla kosteutta.

Kielikuva hengittävyydestä on vakiintumassa kieleemme juuri siksi, että se on varsin kuvaava. Vaatemainonnassa hengittävyydestä on puhuttu jo ajat sitten. Ihmisen ihokin hengittää. Kielikuva hengittämisestä on looginen: iho, vaatteet, ulkoseinä; olisi ahdistavaa, jos jokin näistä ei hengittäisi. Vastaajan mainonnan perustana on ollut pellavaeristeen hygroskooppisuus eli sen hengittävyys. Tämä ominaisuus on omiaan osaltaan vähentämään sisäilman liiallista kosteus- ja hiilidioksidipitoisuutta. Lisäksi se vähentää kosteuden aiheuttamien, terveydelle haitallisten homevaurioiden riskiä. Kosteus- ja homeriskiä ei voida vähätellä. Talotekniikka-lehden pääkirjoituksessa 4/1997 kosteus- ja homevaurioiden korjauskustannuksiksi Suomessa arvioitiin 20-35 miljardia markkaa. Vastaajan mainonta ei myöskään ole ollut aggressiivista. Mineraalivillaa vastaan ei ole hyökätty mainituilla tutkimustuloksilla.

Hakija on vaatinut kieltämään väitteen, jonka mukaan pellavaeriste on yksi markkinoiden parhaista eristeistä tai muuta vastaavansisältöistä väitettä. Vastaaja katsoo, että hakijan pääkäsittelyssä esittämää täsmennystä ei enää tuossa vaiheessa tehtynä voida ottaa huomioon. Vastaaja ei ollut varautunut esittämään näyttöä uuden vaatimuksen johdosta. Hakemuksen perusteena olevan markkinoinnin julkaisuhetkellä vastaajan tuotteen lambda-arvo on ollut sellainen kuin markkinoinnissa on ilmoitettu. Mainittu lambda-arvo on perustunut tehtyyn tutkimukseen. VTT on antanut 22.12.2000 testausselosteen Flaxlinin pellavaeristeen lämmönjohtavuudesta ja ilmanläpäisevyydestä. Selosteen mukaan lämmönjohtavuuden keskiarvo (lambda-arvo) oli 0,0390 kuivatiheyden ollessa keskimäärin 38,0 kg ja keskilämpötilan 10.2 astetta.

Hakijan mielestä vastaaja ei saisi käyttää väitettä pellavaeristeen eristyskyvyn säilymisestä kosteana, ja vetoaa tältäkin osin fysiikan lakeihin. Vastaaja toteaa tämän johdosta, että fysiikan lakeihin pellavaeristeen paremmuus lämmöneristeenä mineraalivillaan verrattuna juuri perustuukin. Kaikkien lämmöneristeiden tyyppihyväksynnässä lämmöneristyskykyä kuvaavan lambda-arvon ehdoksi on asetettu tiettyjä vaatimuksia eristeen kuivuudelle. Näiden vaatimusten mukaan mineraalivillaeristeen kosteus saa nousta vain 0,5 %:iin, jotta sen lämmöneristyskyky ei putoaisi hyväksytystä. Pellavaeristeen vastaava kosteus saa nousta yli 20-kertaiseksi. Mineraalivillalla on VTT:n tutkimuksessa 791/94 todettu riski, jonka mukaan lahottajasienet voivat levitä eristeeseen ja tuhota sen ominaisuudet lämmöneristeenä. Pellavaeriste säilyttää lämmöneristyskykynsä kosteanakin toisin kuin mineraalivilla.

Vastaaja ei ole menetellyt markkinoinnissaan SopMenL:n vastaisesti miltään osin. Vastaajan markkinointi on kuitenkin muuttunut hakemuksen vireilletulon jälkeen. Hakemus on kokonaan hylättävä. Asianosaiset ovat käyneet sovintoneuvotteluja asiassa, mutta hakija ei ole halunnut luopua hakemuksestaan. Hakija on näin ollen aiheuttanut vastaajalle tarpeettomia oikeudenkäyntikuluja. Mikäli vastaajan vaatimia kuluja ei voida määrätä kokonaan hakijan maksettavaksi, kumpikin tulisi ainakin velvoittaa vastaamaan omista kuluistaan.

KULUTTAJA-ASIAMIEHEN (KA) KANNANOTTO

KA on pyytänyt vastaajayhtiöltä selvitystä yhtiön markkinoinnissa käytetyistä väitteistä. Vastaajayhtiön annettua pyydetyn selvityksen KA on yhtiölle lähettämässään kirjeessä todennut, että yhtiön markkinoinnissa on annettu kuluttajille toteennäyttämätön kuva siitä, että T3-eristeellä eristettyyn taloon ei tule hometta ja että T3-eristeen käyttö yksin estää home- ja lahovaurioiden synnyn rakennuksissa ja että markkinointi on tällä perusteella ollut sopimatonta eli kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n vastaista.

KA on myös katsonut, että markkinointi, jossa annetaan vaikutelma, että yksin eristeen valinnalla voidaan taata huoneilman terveellisyys ja terveempi asuminen sekä voidaan samalla välttää erilaisia sairauksia, kuten yskää, pahoinvointia ja päänsärkyä, on kuluttajien kannalta sopimatonta ja siten kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n vastaista.

KA on vielä katsonut, että markkinointi, jossa annetaan vaikutelma, että T3-eriste on muita eristeitä paloturvallisempi esittämättä kuitenkaan tutkimukseen perustuvaa näyttöä tämän väitteen tueksi, on ollut sopimatonta ja siten kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n vastaista. KA:n mukaan paloturvallisuuteen liittyvistä ominaisuuksista kerrottaessa markkinoinnissa tulee pidättyä yleistyksistä ja vain yhden seikan korostamisesta ja että kuluttajille tulee sen sijaan antaa realistinen kokonaiskuva eristeen merkityksestä paloturvallisuuden kannalta.

KA on lopuksi katsonut, että yhtiön ilmoittama T3-eristeen lambda-arvo ei ole siinä määrin muiden eristeiden arvoja parempi, että sen perusteella voitaisiin käyttää lämmöneristyskyvystä ilmaisua "aivan omaa luokkaansa". KA on todennut, että T3-eristeellä ei ole tyyppihyväksyntää, mikä hankaloittaa sen vertailua muihin eristeisiin. KA on katsonut, että yhtiön markkinointi, jossa T3-eristeen on lämmöneristysominaisuuksia koskevassa vertailussa väitetty olleen "aivan omaa luokkaansa", on ollut kuluttajien kannalta sopimatonta ja siten kuluttajansuojalain 2 luvun 1 §:n vastaista.

Yhtiön annettua KA:n pyytämän sitoumuksen KA on ilmoittanut, että asian käsittely kuluttajavirastossa on päättynyt.

TODISTELU

Asiassa on kuultu hakijan nimeäminä todistajina erikoistutkija, diplomi-insinööri A:ta, diplomi-insinööri B:tä ja sisäilmatutkija, filosofian tohtori C:tä, sekä vastaajan nimeäminä todistajina tekniikan tohtori D:tä, rakennusfysiikan konsultti E:tä, diplomi-insinööri F:ää ja diplomi-insinööri G:tä, minkä lisäksi on kuultu todistelutarkoituksessa vastaajayhtiön toimitusjohtajaa X:ää. Kuultava ja todistajat ovat kertoneet mm. seuraavaa.

X: Vastaajayhtiön pellavaeristeen tuotantolinjan tilausvaiheessa oli mukana myös Metso Oyj, silloinen Valmet Oy. Oli kehitetty Ion-Plast -niminen patentoitu järjestelmä, joka oli tarkoitettu pääasiassa pölynpoistoon. Pellavalevyn valmistuksessa poistetaan kuitua käsiteltäessä pöly tällä järjestelmällä. Järjestelmä poistaa noin 99,9 prosenttia pölystä eli sellaisista pienistä partikkeleista, jotka luokitellaan pölyksi. Vastaajan tuotteesta on sen linjatoiminnan osalta teetetty ulkopuolisella taholla pölyisyyttä tehtaassa koskevat mittaukset, sen vaiheen osalta, jolloin tuote tulee ulos vastaajan linjalta. Kuluttajalle menevästä valmiista tuotteesta tällaisia mittauksia ei ole tehty, mutta kaikki muut mittaukset on suoritettu.

Pintojen hygroskooppisuudella haetaan sitä, että huoneilmasta voi siirtyä ainekerrokseen kosteutta ja se haihtuu takaisin huoneilmaan silloin kun huoneilman kosteus on matalampi. Kaikkein tehokkaimmin tällainen vaikutus saataisiin aikaan laittamalla hygroskooppinen kerros sisäpintaan ja sitten muovikalvo, jolla estetään kosteuden siirtyminen ulospäin, jolloin tämä kaikki kosteus tavallaan olisi silloin ainakin teoriassa palautuva huoneilmaan. Kuitenkin mahdollisimman matalat kosteuspitoisuudet lämmöneristeessä ja rakenteessa ovat rakenteiden toimivuuden kannalta tärkeitä. Diffuusiota tapahtuu hyvin ilmaa läpäisevissä eristeissä koko ajan, sitoutumista ja haihtumista uudelleen. Kosteusvirtaa tapahtuu kumpaankin suuntaan, eli olosuhteet rakenteessa ratkaisevat suunnan.

B: Todistaja on Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja. Liian kuiva sisäilma lisää lämmityskaudella sisäilmaperäisiä oireita ja liian kostea taas vaikuttaa epäviihtyisältä. Jos suhteellinen kosteus on liian suuri, on vaara että kosteus tiivistyy kylmille pinnoille, joka voi johtaa homekasvuun ja välillisesti terveyshaittoihin, ja myös pölypunkit alkavat viihtyä paremmin. Liian suuret kosteuspitoisuudet johtuvat useimmiten siitä, että ilmanvaihto on riittämätöntä normaaliin asumiseen nähden. Kosteusongelmat ovat sinänsä melko yleisiä, niitä on arviolta 40-50 %:ssa asuinrakennuksia, mutta niistä vain pieni osa syntyy sen mekanismin kautta, että kosteus tiivistyy rakenteisiin. Suurin osa johtuu esim. sadeveden ja maaperän kosteudesta, tai kylpyhuoneen kosteuden pääsemisestä rakenteisiin. Jos rakennuksessa on rakentamismääräyskokoelman mukainen ilmanvaihto, normaalissa asumisessa syntyvä kosteus ei vaurioita rakenteita.

C: Todistaja on Hengitysliitto Helin palveluksessa sisäilmatutkijana ja hän on myös ollut sisäilmatutkimustehtävissä. Koneellinen ilmanvaihto on varmin järjestelmä jolla pystytään takaamaan hyvä sisäilma kaikkina vuodenaikoina, jos se pidetään jatkuvasti päällä ja huolletaan ja hoidetaan oikein. Todistaja ymmärtää luonnollisella ilmanvaihdolla samaa kuin painovoimaisella ilmanvaihdolla. Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttövoimana toimii sisä- ja ulkoilman lämpötilaero, ja toisaalta tuulen vaikutus. Se toimii ehkä parhaiten esim. kaksikerroksisissa ratkaisuissa, joissa päästään hormivaikutukseen. Sisäilmaongelmia on aiheutunut lähinnä kosteus- ja homevaurioista ja puutteellisesta ilmanvaihdosta. Sisäilman kosteus on aika harvoin ongelma, pikemminkin on ongelmana kuiva huoneilma varsinkin talviaikaan.

Hyvä sisäilma ei ole sellainen joka on mahdollisimman lähellä ulkoilman koostumusta, vaan esim. keväällä pitäisi saada suodatettua pois ulkoilman epäpuhtaudet, siitepöly, katupöly ym. ja sisäilmaan muutoinkin, esim. rakennusmateriaaleista ja sisustusmateriaaleista tulevat epäpuhtaudet. Helpoiten se on järjestettävissä koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, jossa huolehditaan suodattimien asiallisesta hoidosta ja huollosta ja asianmukaisesta vaihdosta. Eriste on materiaali, joka on muiden rakennekerrosten välissä eikä sen pitäisi olla suoranaisesti sisäilman kanssa tekemisissä. Sillä ei ole sisäilman laadun kannalta merkitystä edellyttäen, että rakenne on tiivis.

Jos käytetään hygroskooppista eristettä, selluvillaa, purua tai pellavaeristettä, ei tarvita muovia sisäpinnassa, mutta kuitenkin tarvitaan suhteessa 1:5 sekä ilmansulku että höyrynvastus, johon käy esim. rakennuspaperi, lastulevy tai kuitulevy. Lisäksi suositellaan, että käytetään tapettia, koska esim. tiiviillä lateksimaalilla tai kipsilevyllä rakenne on hyvin höyrytiivis. Höyrynsulkumuovi heikentää hygroskooppisen eristemateriaalin ominaisuuksia. Kivivillan ja lasivillan ollessa eristeenä höyrynsulusta ei ole mitään haittaa, vaan se on jopa suotavaa, joskin se on sata kertaa liian tiivis siihen verrattuna, mitä höyrynsulun diffuusion takia tarvitsisi olla.

E:Todistaja on eläkkeellä ollessaan perustanut konsulttiyrityksen, mutta on aikaisemmin ollut VTT:llä rakennusfysiikan tutkijana erikoisalana lämmön ja kosteuden eristäminen. VTT:llä on käynnistetty teollisuuden hankkeena kaksivaiheinen projekti, joka liittyy puun ja puupohjaisten materiaalien hygroskooppisen merkityksen selvittämiseen lähinnä sisäilman kannalta. Ensimmäinen vaihe, joka on jo raportoitu, on puhtaasti laskennallinen vaihe ja sen teki VTT rakennustekniikka. Siinä laskettiin ja analysoitiin rakennuksen tilan käyttäytymistä muuallakin kuin Suomessa,. Sen jälkeen on käynnistetty toinen kansainvälinen projekti, tutkimuksia tehdään esim. Japanissa ja Keski-Euroopassa, jossa huoneilman korkea kosteus on ajoittain ongelma.

F:Todistajalla on oma konsulttitoimisto ja hänen osaamisensa ydinalue on rakennusfysiikka, mutta hän on ollut myös esim. eristemateriaaleja valmistavien yritysten palveluksessa. Rakennusten palomääräykset eivät lähde materiaalien ominaisuuksista vaan eräänlaisesta kokonaisuudesta. Materiaalit ovat joko palavia, palamattomia, tai lähes palamattomia. Fysikaalisestihan periaatteessa kaikki on palavaa. Lähtökohta ei kuitenkaan ole jako palava-palamaton, vaan materiaalin suojaaminen. Pellava on luokiteltu palavaksi materiaaliksi. Esim. pientaloissa osastoivissa rakenteissa, joissa siis osastoidaan paloa huonetilasta tai huoneistosta toiseen, voidaan käyttää palaviksi luokiteltuja eristeitä.

Hengittävässä rakenteessa kosteutta siirtyy myös eristeeseen jatkuvasti. Ainoastaan esim. kylmilleen jätetyssä kesämökissä, jos aurinko paistaa ulkona, kosteus alkaa kulkea poikkeustapauksissa ulkoa sisälle päin. Jos rakennuksessa on höyrynsulkumuovi, tällaisesta muovipinnasta on kaksinkertainen haitta, koska kondensaatio tapahtuu sisäpinnassa ja voi pitkällä tähtäimellä aiheuttaa lahoamista. Selluvillalla ja pellavaeristeellä on sellainen sietokyky, että ne voivat sisältää määrätyn määrän kosteutta koko massan alueella. Tätä voidaan verrata siihen, että kaadettaessa litra vettä vaatteeseen se on kaikki yhdessä paikassa ja tuntuu epämukavammalta kuin jos koko vaate olisi vähän kostea, eli tällainen eriste pystyy tasaamaan kosteuden, ja se myös kuivuu aikaa myöten, poistuu tuuletuksen kautta. Todistajan tiedossa ei ole tapauksia, joissa kosteus olisi tiivistynyt hygroskooppisen materiaalin ollessa eristeenä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hakija, Suomen Lämmöneristevalmistajien Yhdistys Finnisol ry on lämmöneristeitä valmistavien yritysten yhdistys. Vastaajayhtiö, Flaxlin Oy harjoittaa mm. lämmöneristeiden valmistusta, myyntiä ja markkinointia.

1. Vastaajayhtiön kotisivuilla on käytetty mm. seuraavia ilmaisuja: "Luonnonkuitueriste puolestaan estää kosteuden tiivistymisen talon rakenteisiin.", "Luonnonkuitueriste sitoo ja kuljettaa kosteutta rakenteissaan. Se ei päästä kosteutta tiivistymään ja siten muodostamaan suotuisaa kasvualustaa home- ja lahottajabakteereille. Hengittävyyden ansiosta rakenteet pysyvät kuivina ja sisäilma luonnollisena ja terveellisenä.", "T3 pitää talon rakenteet terveinä. Se sitoo ja haihduttaa kosteutta eikä päästä sitä tiivistymään rakenteisiin. Näin se ehkäisee tehokkaasti kosteus- ja lahovaurioita.", ja "Estämällä kondenssiveden tiivistymisen eristeeseen luonnonkuitueriste ehkäisee home- ja lahovaurioita sekä samalla estää terveyttä vaarantavien homeitiöiden pääsyn huoneilmaan.".

Eräissä vastaajayhtiön mainoksissa on käytetty mm. seuraavia ilmaisuja: "Terve talo hengittää luonnollisesti. Koska kosteus ei tiivisty sen rakenteisiin, ei myöskään hometta tai lahovaurioita pääse syntymään. ---", "Rakenteet pysyvät kuivina. Home- ja sienikasvustot eivät löydä rakenteissa suotuisaa kasvuympäristöä.", "Pellava on hengittävä eriste, joka pitää rakenteet kuivina.", "Hengittävän talon rakenteet pysyvät terveinä eivätkä sienet ja homeitiöt tai tuhohyönteiset löydä niistä suotuisaa elinympäristöä." Vastaajan esitteessä on sanottu mm., että "Ole viisas ja valitse hengittävä rakennuseriste, niin home ei tule kotiisi." ja "Uusi pellavaeristelevy T3 sitoo ja haihduttaa kosteutta eikä tiivistä sitä rakenteisiin."

Markkinaoikeudessa esitetyn selvityksen mukaan luonnonkuidusta valmistettu pellavaeriste on hygroskooppinen rakennusmateriaali, eli se kykenee sitomaan kosteutta solurakenteeseensa. Ilman kuivuessa hygroskooppinen materiaali luovuttaa sitomaansa kosteutta. Ilman kosteus sekä ulkona että sisällä vaihtelee jatkuvasti, ja samalla kosteusolosuhteet myös rakenteissa muuttuvat.

Suomessa sisäilma on useimmiten lämpimämpää kuin ulkoilma ja sen suhteellinen kosteus on suurempi kuin ulkoilman. Suurin osa sisäilman kosteudesta poistuu ilmanvaihdon avulla, mutta sitä poistuu myös seinien sekä ylä- ja alapohjan läpi vuotoilmavirtausten mukana sekä hygroskooppisten materiaalien läpi. Vuotoilman kulkeutuessa kylmänä vuodenaikana ulkoseinä- sekä ylä- ja alapohjarakenteisiin, sen lämpötila laskee, koska lämpötila siellä on alhaisempi kuin sisällä huoneissa. Koska kylmä ilma ei pysty pidättämään yhtä suurta kosteusmäärää kuin lämmin ilma, osa vuotoilman sisältämästä kosteudesta saattaa tiivistyä vedeksi ja pitkään jatkuessaan aiheuttaa rakenteisiin vaurioita.

Kostean huoneilman kulkeutuminen ulkoseinärakenteiden sisään pyritään estämään järjestämällä rakennusten ilmanvaihto siten, että huoneissa oleva ilma on alipaineista ulkoilmaan nähden. Hygroskooppisia materiaaleja käytettäessä puhutaan usein "hengittävästä rakenteesta", jolla tarkoitetaan sitä, että lämmöneristeen lämpimällä puolella ei käytetä tiivistä höyrynsulkumuovia, joka estää kokonaan kosteuden siirtymisen sisäilmasta rakenteisiin. Rakenteet on rakentamismääräysten mukaan kuitenkin kaikissa tapauksissa toteutettava niin, että niihin asennetaan ilman- ja höyrynsuluksi riittävän tiivis kerros, joka estää ilmavirtausten kulkeutumisen seinärakenteen läpi. Rakenteet on viranomaisten hyväksymien rakentamismääräysten mukaan tehtävä sellaisiksi, että sisäpuolen tiiveys on viisinkertainen verrattuna ulkopuoliseen tuulensuojaan. Näin rakenteisiin mahdollisesti joutunut kosteus kuivuu ulospäin ulkoilmaan, jonka vesihöyrypitoisuus on pienempi kuin sisäilman.

Lämmöneriste asennetaan rakenteen sisään, eikä se ole suoranaisessa kosketuksessa huoneilman kanssa. Vaikka hygroskooppinen lämmöneriste pystyy sitomaan kosteutta itseensä, pelkästään eristeellä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta sisäilman kosteusolosuhteisiin. Kosteuden sitoutuminen materiaaliin ja sen siirtyminen takaisin huoneilmaan on riippuvainen siitä, millaiseksi rakenne kokonaisuudessaan on tehty. Esitetyn selvityksen mukaan oikealla tavalla toteutettu hygroskooppinen rakenne, jossa on käytetty eristemateriaalina esim. pellavaeristettä, kykenee sitomaan huoneilmasta itseensä kosteutta ja luovuttamaan sitä joissakin olosuhteissa jopa huoneilmaan takaisin.

Esitetyn selvityksen mukaan rakennusten home- ja lahovauriot aiheutuvat useimmissa tapauksissa rakentamisen aikana tapahtuneista virheistä tai rakennuksen virheellisestä käyttämisestä myöhemmin. Jos rakentamisessa on noudatettu rakennusmääräyksiä, rakenteisiin ei normaaliolosuhteissa pitäisi syntyä home- ja lahovaurioita. Esitetyn selvityksen mukaan home- ja lahovaurioita voi aiheutua esim. virheellisen rakentamistavan vuoksi riippumatta siitä, millainen lämmöneriste rakennukseen on asennettu. Hygroskooppinen rakenne, jossa on esim. pellavaeriste, kykenee esitetyn selvityksen mukaan hidastamaan suhteellisen kosteuden nousua rakenteissa. Esitetyn selvityksen mukaan se voi jossain määrin hidastaa myös kosteuden tiivistymistä rakenteisiin ja samalla esim. rakentamisen virhetapauksissa hidastaa mahdollisten vaurioiden kehittymistä.

Vastaaja on markkinoinnissaan viitannut siihen, että luonnonkuidusta valmistettu, kosteutta sitova pellavaeriste pitää rakenteet kuivina. Esitetyn selvityksen mukaan vastaajan markkinoiman pellavaeristeen kosteudensietokyky on useita muita lämmöneristemateriaaleja huomattavasti suurempi ja sen homehtumisriski vähäinen. Joistakin vastaajan markkinoinnissa esitetyistä edellä mainituista ilmaisuista on saattanut kuitenkin syntyä sellainen kuva, että pelkästään pellavaeristettä eristeenä käyttämällä voitaisiin estää kosteudesta aiheutuvien vaurioiden syntyminen.

Hakijan vaatimus koskee kosteuden tiivistymistä eristeeseen tai rakenteeseen. Asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, että rakentamismääräysten mukaan toteutetussa rakennuksessa, jossa eristeenä on käytetty pellavaeristettä, kosteus olisi tiivistynyt eristeeseen tai rakenteeseen. Mikäli rakennusmääräyksiä noudatetaan, vastaajan markkinoimaa eristettä hygroskooppisessa rakenteessa käytettäessä kosteus ei esitetyn selvityksen mukaan tiivisty rakenteisiin eikä eristeeseen. Ottaen huomioon hakijan vaatimus vastaajan ei voida tältä osin katsoa menetelleen markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä hakijayhdistyksen jäsenten kannalta muutoinkaan sopimattomasti.

Koska hygroskooppiset materiaalit kykenevät sitomaan kosteutta, niitä käytettäessä rakenteessa ei tarvita tiivistä muovikalvoa, joka estää kokonaan kosteuden siirtymisen huoneilmasta rakenteisiin. Esitetyn selvityksen mukaan pellavaeristettä eristeenä käytettäessä rakenne voidaan rakennusmääräyksiä noudattaen toteuttaa siten, että se päästää myös kosteutta jonkin verran lävitseen. Tällainen rakenne muistuttaa ns. perinteisen rakentamistavan mukaisesti tehtyjä rakenteita.

Koneellinen ilmanvaihto on yleistynyt Suomessa viime vuosikymmeninä. Merkittävä osa suomalaisista rakennuksista on kuitenkin yhä sellaisia, joissa ei ole koneellista ilmanvaihtoa. Koneellinen ilmanvaihto voidaan asentaa myös silloin, kun rakentamisessa käytetään hygroskooppisia materiaaleja. Esitetyn selvityksen mukaan koneellisella ilmanvaihdolla pystytään varmistamaan hyvä sisäilma kaikkina vuodenaikoina edellyttäen, että sitä pidetään jatkuvasti toiminnassa ja että sitä huolletaan ja hoidetaan asianmukaisesti ja esim. suodattimet vaihdetaan säännöllisesti.

Esitetyn selvityksen mukaan rakennusten sisäilman viihtyisyyttä voidaan parantaa hyödyntämällä rakenteiden kosteuskapasiteettia hygroskooppisia materiaaleja käyttämällä. Asiassa on viitattu eräisiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan kosteutta sitovilla eli hygroskooppisilla sisäverhousmateriaaleilla on sisäilman kosteutta tasaavaa vaikutusta. Eräässä tutkimuksessa on esitetyn selvityksen mukaan todettu, että kosteutta sitovilla rakenteilla on mahdollista pitää vuorokausitasolla vaihteleva kosteus viihtyisyysalueella. Rakenteiden vaikutus sisäilman suhteelliseen kosteuteen saattaa mainitun tutkimuksen mukaan joissakin tapauksissa olla jopa samaa suuruusluokkaa kuin mitä määräysten mukaisella ilmanvaihdolla on. Mainitussa tutkimuksessa on todettu, että diffuusion mukana menee hygroskooppisen rakenteen läpi myös jonkin verran hiilidioksidia. Esitetyn selvityksen mukaan hygroskooppinen rakenne pystyy jossain määrin vaikuttamaan sisäilman laatuun myös hiilidioksidipitoisuuksia alentavasti.

Vastaajayhtiön markkinoinnissa mainitulla luonnollisella ilmanvaihdolla tarkoitetaan ei-koneellista ilmanvaihtoa. Esitetyn selvityksen mukaan vastaajan markkinoimalla eristemateriaalilla eristetyt rakenteet voidaan tehdä sellaisiksi, että koneellista ilmanvaihtoa ei kosteuden ja hiilidioksidin poistamiseksi välttämättä tarvita. Riittävä ilmanvaihto on kuitenkin kaikissa tapauksissa varmistettava, jotta ilmassa olevat epäpuhtaudet poistuisivat mahdollisimman tehokkaasti.

Vastaajayhtiön markkinoinnissa on eristemateriaalin vaikutus sisäilman laatuun tuotu korostetusti esille. Oikein toteutetulla hygroskooppisella rakenteella on osoitettu olevan sisäilman kosteutta tasaavaa vaikutusta. Vaikka pellavaeristettä käytetään hygroskooppisen rakenteen osana, pellavaeristeellä ei kuitenkaan yksistään voida vaikuttaa sisäilman laatuun sitä parantavasti. Vastaaja ei ole eristeensä markkinoinnissa kertonut, miten hygroskooppinen rakenne kokonaisuudessaan on suunniteltava ja tehtävä, jotta sillä olisi kosteutta tasaavaa vaikutusta.

Vastaajan markkinoinnista on saattanut syntyä sellainen kuva, että pelkästään eristeen valinnalla voidaan vaikuttaa myönteisesti sisäilman laatuun. Käyttämällä markkinoinnissaan ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeristeen käyttö vaikuttaa sisäilman laatuun sitä parantavasti, jättämällä samalla kertomatta, miten rakenne on kokonaisuutena suunniteltava ja tehtävä, vastaaja on menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

Eräissä markkinatuomioistuimen ratkaisuissa on käsitelty mm. terveyttä ja terveellisyyttä koskevia markkinointiväitteitä (esim. ratkaisut 1995:21 ja 1991:7). Ratkaisujen perusteluissa on todettu mm., että markkinoinnissa esitettävät, tuotteen terveellisyyteen viittaavat lausumat vetoavat yleensä voimakkaasti ihmisiin, ja että terveyttä ja terveellisyyttä koskevia väitteitä tulee markkinoinnissa esittää varoen.

Hygroskooppisilla, kosteutta tasaavilla rakenneratkaisuilla on tutkimuksissa osoitettu olevan vaikutusta sisäilman laatuun. Rakenneratkaisuista riippumatta on kuitenkin huolehdittava rakennuksen riittävästä ilmanvaihdosta. Vaikka lämmöneriste on osa hygroskooppista rakennetta, pelkästään eristeen valinnalla ei kuitenkaan voida taata huoneilman terveellisyyttä. Koko rakennuksen suunnittelussa, rakennusmateriaalien valinnassa ja rakentamisessa on otettava huomioon sisäilman terveellisyyden kannalta keskeiset seikat.

Vastaajan markkinoinnissa käytetyt edellä mainitut ilmaisut viittaavat siihen, että pelkästään vastaajan markkinoimaa lämmöneristettä käyttämällä voi turvata sen, että rakennuksen huoneilma on terveellistä hengittää ja että asumisessa ei esiinny terveydellisiä ongelmia. Markkinoinnissa on mainittu, että pellavaeristettä käyttämällä voi välttää eräitä terveydellisiä ongelmia, esim. yskää, nuhaa, päänsärkyä, pahoinvointia ja väsymystä taikka allergia- ja astmaoireita. Vastaaja ei ole kuitenkaan esittänyt näyttöä siitä, että pelkällä eristeen valinnalla voitaisiin vaikuttaa sisäilmasta johtuvien terveydellisten ongelmien esiintymiseen. Vastaaja ei ole esittänyt näyttöä siitä, että vastaajan markkinoimalla eristeellä eristämällä voitaisiin välttää vastaajan mainitsemat sairaudet tai terveysongelmat.

Vastaajayhtiön eristemateriaalinsa markkinoinnissa käyttämät, edellä mainitut, terveellisyyteen ja sairauksien välttämiseen viittaavat ilmaisut ovat olleet toteennäyttämättömiä. Vastaaja on siten käyttämällä ko. ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeristeen käyttö vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

4. Vastaajayhtiön kotisivuilla on mainittu mm. seuraavaa: T3-eristeessä käytettävä pellava on pitkäkuituista. Sen käsittely on miellyttävää ja pitkäkuituisuutensa takia T3:n käsittely ei vaadi mitään suojavarusteita." Vastaajan eräissä mainoksissa on sanottu seuraavaa: "Turvallinen rakentajalle. Pitkäkuituinen rakenne, miellyttävä käsitellä. Ei ärsytä eikä vaadi suojavarusteita." ja toisessa mainoksessa "T3:n pitkät kuidut eivät ärsytä rakentajan hengityselimiä." Pienurakoitsijoille tarkoitetussa asennusoppaassa sanotaan: "Eristettä on turvallista ja miellyttävä käsitellä."

Vastaajan markkinoiman pellavaeristeen valmistukseen kuuluu esitetyn selvityksen mukaan pölynpoistojärjestelmä, jonka avulla raaka-aineesta poistetaan pölyä. Tällä menetelmällä poistuu yli 99 % pölystä eli sellaisista pienistä partikkeleista, joita voidaan luokitella pölyksi. Vastaajan tuotetta on pölyisyyden osalta testattu valmistusvaiheessa tehtaalla siinä vaiheessa, kun tuote tulee valmistuslinjalta ulos. Valmiiksi pakatusta, loppukäyttäjän käyttöön toimitettavasta tuotteesta ei tällaista tutkimusta ole tehty.

Vastaajan markkinoima pellavaeriste myydään levynä, josta leikataan sopivan kokoisia ja -muotoisia kappaleita. Markkinaoikeudessa suoritetun demonstraation perusteella on ollut havaittavissa, että pellavaeristelevystä lähtee sitä leikattaessa ja asennustyötä varten liikuteltaessa roskaksi luonnehdittavaa ainesta.

Hakija on viitannut valtioneuvoston päätökseen terveystarkastuksista ja siihen liittyvään esimerkkiluetteloon sairastumisen vaaraa aiheuttavista tekijöistä, joiden joukossa on eräänä orgaanisena pölynä mainittu raakapellava ja raakapuuvilla. Viranomaisten vahvistamassa luettelossa haitallisiksi todetuista pitoisuuksista puuvillapölylle on vahvistettu raja-arvo. Pellavapölyä ei markkinaoikeudelle esitetyssä, sanotussa luettelossa ole mainittu.

Vastaaja on ilmoituksensa mukaan hankkinut tutkimustuloksia siitä, että vastaajan markkinoima tuote ei valmistusvaiheessa pölyä, eikä työntekijöiden tarvitse pitää suojavarusteita. Lämmöneristettä asennettaessa ja materiaaleja siirrettäessä eristettä käsitellään yleensä varovasti, jotta se säilyisi mahdollisimman muuttumattomana. Ei ole oletettavaa, että pellavaeristelevystä asennusvaiheessa lähtisi enemmän pölyä kuin valmistuksen loppuvaiheessa.

Vastaajan käyttämät ilmaisut "miellyttävä käsitellä" ja "turvallinen rakentajalle" ovat yleisluontoisia, tuotteen kaupalliseen kehumiseen verrattavia ilmaisuja. Vastaajan tuotteen käsittelyn ei ole väitetty edellyttävän hengityssuojaimia eikä muitakaan nimenomaisia suojavarusteita. Vastaaja on käyttänyt ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeriste ei ärsytä hengityselimiä ja että pellavaeristeen käsittely ei vaadi suojavarusteita. Vastaajan ei ole näytetty käyttäneen markkinoinnissaan muita ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeristeen asennus ei aiheuta terveysriskejä. Vaikka vastaaja ei ole esittänyt tutkimusta tuotteensa asentamisen riskittömyydestä, vastaajan ei ole tältä osin katsottava menetelleen markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti eikä muutoinkaan hakijayhdistyksen jäsenten kannalta sopimattomasti.

5. Vastaajayhtiön kotisivuilla on käytetty mm. seuraavia ilmaisuja: "T3 on yksi markkinoiden paloturvallisimpia eristeitä. Sen palonsuoja-aine on ympäristöystävällistä ja paloturvallisuus huippuluokkaa." Eräässä vastaajan mainoksessa on sanottu mm. seuraavaa: "Pellava on paloturvallinen eristemateriaali. Se hiiltyy, ei leimahda, estää palon leviämistä rakenteissa, ei muodosta myrkyllisiä kaasuja." Pienurakoitsijoille tarkoitetussa asennusoppaassa vastaaja on käyttänyt mm. seuraavaa ilmaisua: "T3-eristeen on todettu kestävän tulipaloja mineraalivilloja paremmin. Se ei leimahda, eikä levitä myrkyllisiä kaasuja. Hiiltyneenä, mutta sulamattomana se estää pitkään palon leviämistä rakenteissa."

Markkinatuomioistuimen ratkaisun 2001:20 perusteluissa on lausuttu mm., että paloturvallisuus on pientalojen rakentajien kannalta tärkeä seikka, ja että viitattaessa paloturvallisuuteen pientalojen rakennusmateriaalien markkinoinnissa on otettava huomioon, että paloturvallisuuteen vetoaminen saattaa vaikuttaa voimakkaastikin ostopäätökseen.

Vastaajan markkinoima pellavaeriste on luokiteltavissa palavaksi eristemateriaaliksi. Viranomaisten hyväksymien määräysten mukaan lämmöneristykseen käytettävät eristeet on suojattava sillä tavoin, että palon leviäminen palavaan eristykseen sekä rakennuksen osasta toiseen estetään. Paloturvallisuusvaatimusten lähtökohtana ei esitetyn selvityksen mukaan ole niinkään materiaalit, vaan rakennuksen suunnittelun ja rakentamisen kokonaisuus.

Lämmöneriste on vain yksi rakennuksissa käytettävistä materiaaleista ja sen merkitys paloturvallisuuden kannalta on melko vähäinen. Useimmiten palot syttyvät rakennuksen sisällä, ja paloturvallisuuden kannalta enemmän on merkitystä esim. sisustusmateriaalien ja irtaimiston palaessa syntyvillä kaasuilla. Vaikka eriste hidastaisi palon leviämistä rakenteessa, sillä ei pientalojen todellisissa palotilanteissa ole esim. ihmisten kannalta merkitystä.

Vastaajan markkinoinnissa pellavaeristettä on luonnehdittu paloturvalliseksi eristeeksi. Vastaajayhtiö ei ole esittänyt näyttöä siitä, että sen markkinoima eristemateriaali olisi muita eristemateriaaleja paloturvallisempi.

Vastaajan markkinoinnissaan käyttämät edellä mainitut paloturvallisuutta koskevat väitteet ovat olleet toteennäyttämättömiä. Vastaaja on siten käyttämällä markkinoinnissaan ilmaisuja, joiden mukaan vastaajan markkinoima eriste on paloturvallinen, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

6. Hakija on vaatinut, että vastaajaa kielletään käyttämästä ilmaisua, jonka mukaan pellavaeriste on yksi markkinoiden parhaista eristeistä tai muuta vastaavansisältöistä väitettä. Hakija on perusteena viitannut vastaajan markkinoinnissa käytettyihin, lämmöneristyskykyä koskeviin ilmaisuihin. Hakija on asian pääkäsittelyssä täsmentänyt vaatimustaan siten, että hakija vaatii kiellettäväksi väitettä, jonka mukaan vastaajan markkinoima eriste olisi lämmöneristyskyvyltään yksi markkinoiden parhaista. Vastaaja on katsonut, että vaatimuksen täsmentämistä ei enää tuossa vaiheessa esitettynä voida ottaa huomioon.

Vastaajayhtiön kotisivuilla on käytetty mm. seuraavia ilmaisuja: "T3:n Lambda-arvo on yksi markkinoiden parhaista W/mK=0,038." ja "T3:n lämmöneristysominaisuudet ovat huippuluokkaa. Sen lambda-arvo on peräti 0,038." Eräässä vastaajan mainoksessa on käytetty mm. seuraavaa ilmaisua: "Luonnonkuitueristeen lämmöneristyskyky on uskomattoman hyvä. Lambda-arvo on peräti 0,038!" ja pienurakoitsijoille tarkoitetussa asennusoppaassa on mainittu mm. seuraavaa: "Pellavakuidun lämmöneristyskyky on erinomainen. Sen lambda-arvo (W/mK=0,037) on kilpailukykyinen kaikkiin markkinoilla oleviin luonnoneristeisiin ja mineraalivilloihin verrattuna."

Esitetyn selvityksen mukaan vastaajayhtiön markkinoiman eristeen lämmöneristyskykyä koskevassa eräässä tutkimuksessa on saatu lämmönjohtavuuden keskiarvoksi 0,039 kuivatiheyden ollessa keskimäärin 38,0 kg ja keskilämpötilan 10.2 astetta C. Mainittu mittaustulos on ollut vastaajan tiedossa markkinointihetkellä. Mittausta ei ole tehty tyyppihyväksyntämenettelyssä. Mittaustulosta ei siten voida pitää täysin vertailukelpoisena sellaisten eristeiden lämmöneristyskykyä koskeviin lambda-arvoihin verrattuna, joilla on voimassa oleva tyyppihyväksyntä.

7. Vastaajayhtiön kotisivuilla on mainittu mm., että "Toisin kuin mineraalieriste luonnonkuitu säilyttää eristysominaisuudet kosteanakin."

Eristeen kostuessa sen lämmöneristyskyky heikkenee. Eri tyyppiset eristeet eroavat tässä suhteessa toisistaan. Eristeiden tyyppihyväksynnässä lambda-arvoa vahvistettaessa määritellään yleensä myös eristeen kuivuusaste. Lambda-arvo on voimassa vain niiden edellytysten vallitessa, jotka tyyppihyväksynnässä on määritelty.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan pellavaeristeen hyväksytyksi maksimikosteudeksi on tyyppihyväksynnässä vahvistettu 12 prosenttia, mineraalivillan 0,5 prosenttia. Pellavaeristeen hyväksytty maksimikosteus voi siten olla 24-kertainen verrattuna mineraalivillaan, ennen kuin tyyppihyväksynnässä vahvistettu lämmöneristyskyky alkaa heiketä.

Vastaajan väite siitä, että pellavaeriste säilyttää eristysominaisuutensa myös kosteana, on ollut yleinen ja yksilöimätön. Vaikka vastaajan markkinoiman pellavaeristeen kosteudensietokyky on parempi kuin useiden muiden eristeiden, myös pellavaeristeen lämmöneristyskyky heikkenee eristeen kosteuspitoisuuden noustessa yli tyyppihyväksynnässä vahvistetun arvon. Vastaajan käyttämä ilmaisu on saattanut antaa liioitellun kuvan pellavaeristeen lämmöneristyskyvystä tässä suhteessa. Vastaaja on käyttämällä markkinoinnissaan ilmaisua, jonka mukaan luonnonkuitueriste säilyttää eristyskykynsä myös kosteana, yksilöimättä, mitä ilmaisulla "kosteana" tarkoitetaan, menetellyt markkinoinnissaan hyvän liiketavan vastaisesti.

8. Asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa on ratkaistu hakijan ja osa vastaajan hyväksi, joten asianosaiset saavat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin nojalla itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asiassa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kieltää SopMenL:n 1 ja 6 §:n nojalla 50.000 euron sakon uhalla Flaxlin Oy:tä markkinoinnissaan

1) käyttämästä ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeristeen käyttö parantaa sisäilman laatua, kertomatta samalla, miten rakenne on suunniteltava ja rakennettava,

2) käyttämästä ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeristeen käyttö vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen,

3) käyttämästä ilmaisuja, joiden mukaan pellavaeriste on paloturvallinen eriste, ja

4) käyttämästä ilmaisua, jonka mukaan pellavaeriste säilyttää eristysominaisuutensa myös kosteana, yksilöimättä, mitä ilmaisulla "kosteana" tarkoitetaan.

Asiassa esitetyt vaatimukset hylätään enemmälti.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Olli Mäkinen ja Minna Hammarberg sekä asiantuntijajäsenet Klaus Viitanen, Marja-Leena Mansala ja Paula Paloranta.

LAINVOIMAISUUS

Lainvoimainen

---

[SV]

Vissa uttryck som svaranden använde i sin marknadsföring anspelade på att en användning av den värmeisolering som enbart svaranden marknadsförde kunde garantera att en byggnads inomhusluft var hälsosam att inandas och att några hälsorisker inte var förknippade med boendet. Enligt marknadsföringen ledde användningen av linisolering till att t.ex. hosta, snuva, huvudvärk, illamående, trötthet och allergi- och astmasymptom kunde undvikas. Svaranden hade dock inte kunnat leda i bevis att man genom valet av isolering kunde undvika de sjukdomar och hälsoproblem som nämndes i marknadsföringen. Genom att i sin marknadsföring använda uttryck enligt vilka användningen av linisolering påverkar människornas hälsa på ett positivt sätt, hade svaranden i sin näringsverksamhet förfarit i strid med god affärssed.

I svarandens marknadsföring hade linisoleringen karakteriserats vara en brandsäker isolering. Svaranden hade inte lett i bevis att det isoleringsmaterial som svaranden marknadsförde skulle vara mer brandsäkert än andra isoleringsmaterial. Genom att i sin marknadsföring använda ostyrkta uttryck enligt vilka den isolering som svaranden marknadsförde var brandsäker, hade svaranden i sin näringsverksamhet förfarit i strid med god affärssed.

Det påstående som svaranden använde om att linisoleringen behåller sina karakteristiska egenskaper även som fuktig var allmänt och ospecificerat. Även om den marknadsförda linisoleringens förmåga att tåla fukt var bättre än de flesta andra isoleringars förmåga, försvagades även linisoleringens värmeisoleringsförmåga när isoleringens fukthalt översteg det värde som slagits fast vid typgodkännandet. Det uttryck som svaranden använde hade kunnat ge en överdriven bild av linisoleringens värmeisoleringsförmåga till denna del. Genom att i sin marknadsföring använda uttryck enligt vilka en isolering av naturfiber behåller sin isoleringsförmåga även som fuktig utan att specificera vad som avses med uttrycket, hade svaranden i sin näringsverksamhet förfarit i strid med god affärssed.

OtillbFörfL 1 § och 6 §