Market Court voids procurement decision for heavy trucks due to lack of cost justification and orders new tender.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Heinolan kaupunki on pyytänyt tarjouksia kaivinkoneiden sekä kuorma- ja pakettiautojen vuokraamisesta kunnallisteknisiä kaivuutöitä ja kuljetuksia varten ajalle 1.1.2002 - 31.12.2004. Tilaaja on varannut mahdollisuuden neuvotella sopimuksen jatkamisesta yhdeksi vuodeksi ilman tarjouskilpailua. Tarjouksia on pyydetty 15.9.2001 päivätyllä tarjouspyynnöllä 18 toimittajalta, jotka kaikki ovat antaneet tarjouksen.

Tarjouspyynnön mukaan kuhunkin työkohteeseen valitaan siihen parhaiten soveltuva kokonaishinnaltaan edullisin kaivinkone tai auto. Tilaaja on varannut oikeuden käydä neuvotteluja 2-3 tarjouksentekijän kanssa joidenkin konetyyppien osalta.

Tarjouksessa on tullut ilmetä muun ohella laskutettava, veroton hinta (euroina) koneen/auton käyttötuntia kohden sisältäen koneen/auton ja kuljettajan palkan, veroton lisälaitehinta (euroina) ja kuorma-autojen osalta taulukko verottomista yksikköhinnoista (euroina) soran-, maan-, louheen- ja lumenajosta.

Heinolan kaupungin tekninen lautakunta on 25.9.2001 pöytäkirjan 250 §:n kohdalla päättänyt valita kuorma- ja pakettiautojen vuokraajaksi Heinolan Kuorma-autojen Tilauskeskus Oy:n (jäljempänä myös KTK). Päätöksessä on todettu, että kuhunkin työhön valitaan siihen parhaiten soveltuva kokonaistaloudellisesti edullisin työkone.

HAKEMUS

A Kuljetus A -nimisen toiminimen haltijana (jäljempänä myös A) on kilpailuneuvostolle toimittamassaan hakemuksessa vaatinut, että

1. Heinolan kaupungin teknisen lautakunnan 25.9.2001 tekemä päätös kaivinkoneiden sekä kuorma- ja pakettiautojen vuokraamisesta kunnallisteknisiä kaivuutöitä ja kuljetuksia varten on poistettava siltä osin, kun on päätetty vuokrata kuorma- ja pakettiautot 1.1.2002-31.12.2004 väliselle ajalle KTK:lta

2. Heinolan kaupunki on velvoitettava korvaamaan hakijan myöhemmin täsmennettävät oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen.

Hakija on tarjonnut raskasta kuorma-autoa (painoluokka 25.000 - 29.999 kg) tuntihintaan 34,30 euroa sekä puoliperävaunua tuntihintaan 40,35 euroa ja perävaunua tuntihintaan 43,70 euroa.

Hyväksytyn tarjouksen tekijä KTK on tarjonnut kaikkien painoluokkien ajoneuvoja tuntihintaan 22,40 - 41,00 euroa. Hakijan kanssa samassa painoluokassa tarjous on ollut tuntihinnaltaan 39 euroa. KTK ei ole tarjonnut lainkaan perävaunuja. Raskaiden kuorma-autojen painoluokassa (25.000 - 29.999 kg) hakijan tarjous on ollut tuntihinnaltaan 4,7 euroa KTK:n tarjousta edullisempi.

Yksikköhinnoissa hakijan tarjous on ollut KTK:n tarjousta edullisempi kahta ajomatkaa lukuun ottamatta, kun otetaan huomioon lumilaitojen käyttö. Lumilaidat mahdollistavat kuljetettavan määrän kaksinkertaistamisen, jolloin yksikköhinta on käytännössä puolet. Kahden matkan osalta tarjoukset vastaavat toisiaan.

Kaupungin tekemässä hankintapäätöksessä ei ole lainkaan perusteluita. Päätöksessä on ainoastaan viitattu tarjouspyyntöön, jonka mukaan valintaperusteena käytetään kokonaishinnaltaan edullisinta kaivinkonetta tai autoa. Päätöksestä ei ilmene millään tavalla, miksi autojen osalta KTK:n tarjous on katsottu kokonaishinnaltaan edullisemmaksi.

Tarjouspyynnössä 15.9.2001 on ilmoitettu, että kuhunkin työkohteeseen valitaan siihen parhaiten soveltuva "kokonaishinnaltaan edullisin". Hankintayksikön päätöksessä sanamuodoksi on muuttunut "kokonaistaloudellisesti edullisin". Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu etukäteen kokonaistaloudellisuuteen liittyviä valintaperusteita.

Hakijalle on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ilmoitettu, että kokonaistaloudelliseen edullisemmuuteen olisi vaikuttanut kaikkien ajoneuvon saaminen samasta paikasta. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole pyydetty tarjousta kaikkien kuljetuspalveluiden tarjoamisesta, vaan siinä on nimenomaisesti pyydetty yksilöimään tarkasti tarjottavat ajoneuvot. Lisäksi tarjouspyynnössä on nimenomaan mainittu, että kuhunkin työkohteeseen valitaan siihen parhaiten soveltuva kokonaishinnaltaan edullisin auto. Näin ollen hankintapäätös on myös pitänyt tehdä lähinnä ajoneuvokohtaisesti, eikä "kokonaispakettina" kuten nyt on tapahtunut. Tällaisenaan päätös ei ole vastannut tarjouspyyntöä ja on johtanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun loukkaamiseen.

Hakemuksen liitteenä on taulukko, jonka mukaan hakijan tarjous on yksikköhinnaltaan edullisempi kahta ajomatkaa lukuunottamatta. Kahden matkan osalta tarjoukset ovat vastanneet toisiaan. Hakijan tarjous on ollut kaikkien tarjousmenettelyyn liittyvien asiakirjojen perusteella valittua KTK:n tarjousta edullisempi sekä tuntihinnaltaan hakijan tarjoamassa ajoneuvoluokassa, että edellä mainituin tavoin myös yksikköhinnoiltaan.

Kuljetusalalla yleisesti noudatettavan ns. "tuntitakuujärjestelmän" mukaan kuljetuksen suorittaja veloittaa yksikköhintoihinkin perustuvissa urakkatöissä aina vähintään tuntihinnan, jos laskutus yksikköperusteisena jää alle vastaavan tuntitaksan. KTK:n tarjoamat yksikköhinnat on ilmoitettu todellisiin kustannuksiin nähden liian alhaisina. Todellisuudessa "tuntitakuun" johdosta hyväksytyn tarjouksen hinnat ovat olleet muita korkeammat, koska laskutus on perustunut viime kädessä tuntihintaan, joka on selvästi ollut esimerkiksi hakijan tuntihintaa korkeampi.

Hyväksyttyä tarjousta ei voida pitää kokonaistaloudellisesti edullisimpana silläkään perusteella, että käytännössä Heinolan kaupunki on teettänyt lähes 100 % urakoistaan tuntityönä, eikä urakoina. Näin ollen päätöksen mahdollinen perustuminen yksikköhintoihin ei käytännössä ole tehnyt hyväksyttyä tarjousta edullisimmaksi.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen tarjousvertailu on jäänyt puutteelliseksi eikä edullisinta tarjousta ole selvitetty hankintalain 7 §:n edellyttämällä tavalla.

VASTINE 7.11.2001

Heinolan kaupunki on vaatinut, että hakemus on hylättävä.

Kysymyksessä olevassa hankintapäätöksessä on käytetty termiä "kokonaistaloudellisesti edullisin". Tässä tapauksessa sillä on tarkoitettu samaa kuin tarjouspyynnössä mainitulla termillä "kokonaishinnaltaan edullisin." Päätöstä tehtäessä ovat ratkaisukriteereinä olleet hinnat. Kokonaishintojen vertailu on tehty vertailutaulukon perusteella.

Tarjouspyynnön henki on ollut sellainen, että tarjoajilta on odotettu laajempaa autotarjontaa. Tarjouspyynnössä on ollut maininta: "kuorma- ja pakettiautojen vuokraamisesta kuljetuksia varten". KTK:n tarjous on ollut kokonaisuutena ajatellen edullisin, kun eri tarjousten kokonaishinnat tietyillä oletetuilla työmailla ja niiden kuljetusetäisyyksillä on laskettu yhteen. Tarjouspyyntö ei myöskään ole määrännyt ottamaan vain yhtä, rajoitetun tarjouksen tekijän yhden suppean kokoluokan autoa. A ei pysty tarjoamaan eri tyyppistä kalustoa erilaisiin töihin. Vaikka hänen autonsa on edullisin tuntihinnassa, ei yksi autotyyppi tee tarjousta kokonaishinnaltaan edullisimmaksi.

LAUSUNTO 2.11.2001

Heinolan Kuorma-autojen Tilauskeskus Oy on vaatinut, että hakemus on hylättävä kokonaisuudessaan. Mikäli kilpailuneuvosto katsoo, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) vastaisesti, Heinolan kaupungin teknisen lautakunnan päätös tulisi poistaa enintään siltä osin, kuin päätös koskee raskasta, painoluokan 25.000 - 29.999 kg:n kuorma-autokalustoa.

Hakemuksessa esitetty yksikköhintojen vertailutaulukko on ollut harhaanjohtava, koska siihen on lisätty hakijan kohdalle lumenajohinnat per kuutiometri, vaikka A:n tarjouksessa ei lumenajoa ollut erikseen hinnoiteltu. Taulukossa on keinotekoisesti puolitettu lumenajon yksikköhinnat verrattuna maa- ja kiviainesten yksikköhintoihin. Taulukossa ei myöskään ole otettu huomioon sitä, mikä on ollut kaupungin tarve lumenajoon ja miten pitkä kuljetusmatka lumenajossa on.

VASTASELITYS 22.11.2001

Hakija on pysynyt aiemmissa vaatimuksissaan. Oikeudenkäyntikulujen määrän on tähänastisista toimenpiteistä ilmoitettu olevan 12.500 markkaa (alv 0).

Heinolan kaupungin lausunnon mukaan tarjoajilta on odotettu laajempaa autokantaa. Tarjouspyynnöstä tämä vaatimus ei ole ilmennyt. Mikäli hankinnan kohteena olisi ollut kaikkien kuljetuspalveluiden tuottaminen, tarjous olisi pitänyt myös pyytää kokonaisuudesta. Tarjousta ei kuitenkaan ole pyydetty laajasta kuljetuskalustosta, vaan tarjousta on pyydetty ajoneuvoluokittain.

Käytännössä olennainen osa tarvittavista kuljetuspalveluista on kohdistunut painoluokkaan 25.000 kg ja tämän yli. Lumenajon osalta hakijan tarjouksessa on selvästi mainittu, että "lumenajossa autot varustetaan molemmin puoleisin lumilaidoin, jolloin lavan tilavuus kaksinkertaistuu". Tarjouksesta on siten selvästi ilmennyt, että hakija on tehnyt tarjouksen myös lumenajosta.

Hakijan laatima taulukko on perustunut pelkästään jo tarjousvaiheessa olleisiin tietoihin. Heinolan kaupungin laatimassa taulukossa on ollut virhe, koska siinä KTK:n tarjouksen hinnat on soranajon osalta jätetty muuntamatta euroa/tonnilta muodosta euroa/kuutiometri muotoon.

Tarjousten vertailussa ei ole otettu huomioon sitä, että kaupunki on käytännössä teettänyt lähes kaikki työnsä tuntityönä. Yksikköhintaan perustuvat urakat ovat olleet hyvin poikkeuksellisia. Selvää on, että mikäli kaikki työt teetetään tuntiveloitusperiaatteella, tulee ratkaisevan tarjousvertailun myös tapahtua tarjottujen tuntihintojen perusteella.

KTK:n tarjouskilpailussa jättämässä tarjouksessa on ollut maininta tuntitakuuhinnasta. Kunnallisteknisissä kuljetustehtävissä tästä järjestelmästä on käytännössä seurannut se, että ensisijainen laskutusperuste on lähes poikkeuksetta ollut ajoneuvon tuntihinta. Järjestelmän sivuuttaminen ja pelkkä yksikköhintoihin keskittyminen tarjousvertailussa on johtanut siihen, että valituksi on tullut tarjous, joka ei edes hintojen perusteella ole ollut halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin.

VASTINE 13.12.2001

Heinolan kaupunki on pyytänyt, että hakija velvoitettaisiin korvaamaan kaupungin asianosaiskulut 12.000 markalla laillisine korkoineen.

Hakijan tarjous on koskenut ainoastaan kokoluokkaa 25-26 tonnia olevia kuorma-autoja. Tarjous on ollut tässä kokoluokassa tuntihinnaltaan KTK:n tarjousta edullisempi, mutta yksikköhinnoiltaan selkeästi kalliimpi. Tilausten järjestämisen ja töiden yhteensovittamisen kannalta kaupungin kannalta on ollut edullisempaa tilata palvelut yhdeltä urakoitsijalta.

Lumen ajon osalta ei A:n tarjousta ole osattu tulkita siten, että lumilaitojen käyttö tarkoittaisi tarjoushinnan puolittamista lumenajon osalta. Lumenajolla on toisaalta kokonaisuuteen nähden erittäin pieni painoarvo, koska sen osuus on ollut ajoneuvoluokassa 25-26 tonnia 5,82 % vuonna 2000 ja 8,32 % vuonna 2001.

Vastineessa on viitattu myös KTK:n paikallistuntemukseen.

LAUSUNTO 14.12.2001

KTK on vaatinut, että A on velvoitettava korvaamaan KTK:n oikeudenkäyntikulut 15.224 markalla lain mukaisine viivästyskorkoineen. Kuluista 11.224 markkaa on muodostunut asiamiehen palkkiosta arvonlisäveroineen ja 4.000 markkaa asianosaiselle aiheutuneista kustannuksista.

KTK on todennut, ettei lumilautoja ole voitu käyttää Heinolan kaupungissa. Jos niitä voitaisiin käyttää, niistä ei alalla noudatettavan käytännön mukaisesti perittäisi lisämaksuja. Tämän takia hakijan laatima taulukko ei ole lainkaan pitänyt paikkaansa. Taulukko on ollut siinäkin mielessä virheellinen, että lumenajojen osuus on ollut moninkertainen todelliseen tilanteeseen verrattuna. KTK:n tarjoukseen merkittyä takuuehtoa on sovellettu erittäin harvoin, eikä se johda siihen, että töissä sovellettaisiin hakijan mainitsemalla tavalla aina vähintään tuntitaksoja.

VASTASELITYS 7.1.2002

Hakija on kiistänyt sekä Heinolan kaupungin että KTK:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset sekä perusteeltaan että osin myös määrältään. Hakijan hakemusta ei voida pitää hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentin tarkoittamalla tavalla ilmeisen perusteettomana ja kaupungin vaatimus oikeudenkäyntikuluista on lakiin perustumaton.

Hakijan tähänastisten oikeudenkäyntikulujen määrä on yhteensä 3.090 euroa.

Hakija on todennut, ettei kaupungin uudesta lausunnostakaan ole yksiselitteisesti ilmennyt tuntilaskutettavien ja yksikköhinnoitteluun perustuvien töiden suhde. Tuntihintaperusteisten töiden osuus on vuoden 2000 kuljetuksissa ollut 92 % ja vuoden 2001 kuljetuksissa 96 %. Yksikköhinnoitteluun perustuvien töiden määrä on vuoden 2001 aikana vähentynyt vuoden 2000 tasosta. Tämä osoittaa sen, että korvausperusteena on lähes yksinomaan käytetty tuntihinnoittelua.

Hakijan tarjouksessa on mainittu, että yrityksen huoltohallit sijaitsevat Heinolassa. Myös kuljettajien asuinpaikat ja työhistoria ovat taanneet vastaavan paikallistuntemuksen kuin KTK:n kuljettajilla on.

Tuntitakuujärjestelmän osalta on kaupungin laatimasta taulukosta ilmennyt, että kunnalliset kuljetustarpeet eivät pääsääntöisesti kohdistu sellaisiin suurempiin työkohteisiin, joissa yksikköhinnoittelu tulisi sovellettavaksi. Kaupungin ajot ovat riidattomasti painottuneet lähinnä pienempiin työkohteisiin, jolloin korvausperuste on myös KTK:n ilmaisemalla tavalla tuntitaksaperusteinen.

LISÄSELVITYKSET

Heinolan kaupunki on antanut selvityksen, jonka mukaan hankinnan ennakkoon arvioitu kokonaisarvo on ollut noin 350.000 markkaa/vuosi kuorma- ja pakettiautojen osalta. Tähän summaan sisältyy arvonlisävero. Kaivinkoneurakoiden hankinnan kokonaisarvo on aiemmin ollut muutamia kymmeniä tuhansia markkoja vuodessa. Urakkasopimuksia ei ole tehty.

Kaupungin näkemyksen mukaan kaivinkoneurakoita ei pidä liittää kuorma- ja pakettiautourakoihin, sillä tarjousten vertailu on suoritettu erikseen. Tekninen lautakunta on tehnyt näistä hankinnoista päätökset samassa pykälässä, mutta eri kohdissa.

Hankinnasta ei ole tehty kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetuksen) 3 luvun mukaisia ilmoituksia.

Hakija on katsonut, ettei kunta ole arvioinut hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa oikein. Oikea arvo esimerkiksi vuoden 2001 tilatuilla työmäärillä on ollut 876.000 markkaa vuodessa. Oletettavan kasvun perusteella vuoden 2002 hankinnan arvo ylittänee 900.000 markkaa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Hankinta-asetuksen soveltaminen

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle.

Hankinta-asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan sellaiseen tavara- ja palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään 200.000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä euroina ilmaistuna (kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain, mitkä kynnysarvojen markkamääräiset arvot ovat. Kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut edellä mainituksi markkamääräiseksi kynnysarvoksi vuodelle 2001 1.189.146 markkaa.

Hankinta-asetuksen 6 §:n 1 momentin mukaan hankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen kokonaisarvo. Asetuksen 6 §:n 3 momentin mukaan sopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa on myös otettava huomioon sopimukseen mahdollisesti sisältyvät optio- ja pidennysehdot. Sopimuksen arvon määritysperusteena on käytettävä sopimuksen suurinta mahdollista kokonaisarvoa optio- ja pidennysehdot mukaan luettuina.

Hankinta-asetuksen 8 §:n 1 momentin mukaan, jos tavara- tai palveluhankintasopimus on jaettu useisiin osiin, joista jokaisesta tehdään eri sopimus, kunkin erän arvo on otettava huomioon sopimuksen kokonaisarvoa laskettaessa. Pykälän 2 momentin mukaan palveluhankintasopimuksen osalta tätä asetusta sovelletaan kaikkiin eriin, jos erien yhteenlaskettu arvo on vähintään kynnysarvon suuruinen. Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta niihin eriin, joiden arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 80.000 euroa, jos näiden erien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 % kaikkien erien yhteisarvosta.

Hankinnan arvioitu kokonaisarvo kuorma- ja pakettiautojen osalta ajalta 1.1.2002-31.12.2004 on 1.050.000 markkaa. Tarjouspyyntöön on liittynyt vuoden optio, jonka arvo on ollut 350.000 markkaa. Tältä osin hankinnan arvonlisäverollinen kokonaisarvo on siten 1.400.000 markkaa ja arvonlisäveroton 1.147.540 markkaa. Kaivinkoneiden hankinnan osalta kaupunki on arvioinut hankinnan kokonaisarvon olevan muutamia tuhansia euroja vuodessa. Aiemmin hankinnan arvo on ollut muutamia kymmeniä tuhansia markkoja vuodessa. Tältä osin hankinnan kokonaisarvo on yhden vuoden optio huomioon ottaen arvonlisäverottomanakin noin 80.000 markkaa. Tarjouspyynnön sisältämän hankinnan kokonaisarvo on siten noin 1.227.000 markkaa.

Tässä tapauksessa tarjouksia kuorma- ja pakettiautourakoista sekä kaivinkoneurakoista on pyydetty samalla tarjouspyyntöasiakirjalla. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo tulee määritellä tarjouspyyntöhetken tietojen mukaan. Kaivinkoneurakan arvo on ollut vähemmän kuin 80.000 euroa eikä tämä hankinnan osan arvo ylitä 20 % hankinnan kokonaisarvosta. Vaikka erien yhteenlaskettu arvo ylittää kynnysarvon, hankinta-asetus ei siten sovellu tähän hankintaan, vaan siihen sovelletaan hankintalain säännöksiä.

Hankintayksikön menettely

Hankintalain 1 §:n 1 momentin ja 6 §:n 3 momentin mukaan tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa.

Tarjouspyynnön mukaan kuhunkin työkohteeseen valitaan siihen parhaiten soveltuva kokonaishinnaltaan edullisin kaivinkone tai auto. Tarjouksessa on pyydetty ilmoittamaan muun ohella veroton käyttötuntihinta ja kuorma-autojen osalta toimittamaan taulukko verottomista yksikköhinnoista soran-, maan-, louheen- ja lumenajosta

Hankintalain 6 §:n 1 momentin mukaan tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois sellainen ehdokas tai tarjoaja, jolla ei voida katsoa olevan teknisiä, taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseen. Hankintamenettely on siten kaksivaiheinen. Ennen parhaan tarjouksen valintaa hankintayksikön tulee selvittää, että kelpoisuusehdot täyttyvät. Nyt esillä olevassa hankinnassa A:ta ei ole suljettu tarjousvertailun ulkopuolelle hankintalain 6 §:n perusteella, vaikka hän on tarjonnut vain yhden kokoluokan kuorma-autoa. Tarjouspyynnöstä on voinut päätellä, että myös osatarjous hyväksytään.

Hankintalain 7 §:n mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Hinnan lisäksi Heinolan kaupungin tarjouspyynnössä ei oltu ilmoitettu muita arviointiperusteita, joten ratkaisu on tullut tehdä hinnan perusteella.

Hakija, hankintayksikkö ja KTK ovat kukin toimittaneet vertailutaulukot, joissa eri laskentaperusteiden nojalla joko KTK tai A on ollut edullisempi riippuen siitä, mitä laskutusperustetta (tunti- vai yksikköhinta) ja mitä matkaa laskelman pohjana käytetään. KTK:n käyttämän takuuehdon vaikutusta ei ole vertailussa otettu huomioon. Saadun selvityksen mukaan valtaosa töistä on aiemmin ollut tuntitöitä. Tuntihintojen osalta hakijan tarjous on ollut hinnaltaan edullisempi autoluokassaan.

Hankintalain mukainen tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että kaikista tarjouksista laaditaan objektiivinen ja selkeä tarjousvertailu, joka perustuu tehtävään hankintaan. Objektiivinen tarjousvertailu edellyttää sitä, että vertailusta voidaan avoimesti päätellä, mikä osa hankinnasta kohdistuu tuntitöihin ja mikä yksikköhintoihin sekä mikä tarjouksista on nämä seikat huomioon ottaen ollut edullisin.

Hankintalain 6 §:n 3 momentin esitöiden (HE 69/1997 s. 19) mukaan hankintamenettelyssä on erityisesti kiinnitettävä huomiota tasapuoliseen kohteluun tarjoajien kotipaikasta riippumatta. Hankintapäätöksen perusteluna ei siten voida käyttää hakijayrityksen sijaintia.

Tarjousten tulee olla lopullisia. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, jos tarjouksesta ei selkeästi ilmene tarjoushintaa. Hakija on vedonnut siihen, että lumenkuljetusten osalta hänen tarjoushintansa olisi jaettava kahdella lumilaitojen käyttämisen takia. Tarjousvertailun lähtökohtana ovat tarjoukset sellaisena kuin ne on jätetty. Lumilaitojen merkitys tarjoushintaan voidaan ottaa huomioon vain, jos tarjouksen tekeminen ilman selvää hintaerittelyä tältä osin on toimialan käytännön mukaista.

Kun tarjousvertailu on ollut tulkinnanvarainen eikä se ole selkeästi vastannut todellista hankintaa, hankintayksikön menettely on tältä osin ollut hankintalain 9 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla virheellistä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön virheellinen menettely voidaan korjata tekemällä uusi tarjousvertailu raskaan painoluokan kuorma-autokaluston osalta ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen viranomaisen korvausvelvollisuutta on säännöksen 2 momentin mukaan otettava huomioon se, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Tässä tapauksessa hankintayksikön virheellinen menettely on ollut syynä markkinaoikeuden käsittelyyn. Heinolan kaupunki tulee näin ollen velvoittaa korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Vaatimukset enemmälti hyläten markkinaoikeus kumoaa Heinolan kaupungin 25.9.2001 tekemän hankintapäätöksen kuorma- ja pakettiautourakoiden hankinnasta raskaan, 25.000 - 29.999 kg:n kuorma-autokaluston osalta ja kieltää hankintayksikköä tekemästä sopimusta mainitun päätöksen perusteella. Markkinaoikeus velvoittaa Heinolan kaupungin suorittamaan tältä osin uuden tarjousvertailun 31.8.2002 mennessä.

Tässä päätöksessä asetettua kieltoa ja velvoitetta on noudatettava nyt asetettavan kahdenkymmenentuhannen (20.000) euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Heinolan kaupungin korvaamaan A:lle Kuljetus A -nimisen toiminimen haltijana oikeudenkäyntikuluina kolmetuhattayhdeksänkymmentä (3.090) euroa. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

Asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus hylkää hankintayksikön ja Heinolan Kuorma-autojen Tilauskeskus Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden uhkasakon asettamista koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Minna Hammarberg ja Mika Pohjonen