Market Court dismissed Lindström's appeal, upholding the municipality's choice of nylon mats based on total cost savings.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Nastolan kunta on pyytänyt Lindström Oy:ltä, Mattwell Oy:ltä ja SOL Tekstiilipalvelut Oy:ltä tarjouksia vaihtomatoista, pyyheannostelijoista sekä omien mattojen huoltopalveluista. Hankintasopimus on ilmoitettu tehtäväksi enintään neljäksi vuodeksi. Tarjouskilpailun ratkaisuperusteesta ei tarjouspyynnössä ole ollut mainintaa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa vaihtomattojen tarpeeksi on ilmoitettu noin 50 kpl ja pyyheannostelijoiden noin 25-30 kpl. Omien mattojen määräksi on ilmoitettu noin 130 m2, joista 110 m2 pestään kerran ja loput 20 m2 kaksi kertaa vuodessa.

Nastolan kunta on 19.11.2001 tekemällään viranhaltijapäätöksellä hyväksynyt sille Mattwell Oy:n ja Lindström Oy:n toimittamista tarjouksista ensimmäisen.

HAKEMUS

Lindström Oy on kilpailuneuvostolle 12.12.2001 saapuneella hakemuksella vaatinut hankintayksikköä korjaamaan virheellinen menettelynsä. Perusteluina Lindström Oy on lausunut muun ohella, että julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 7 §:n mukainen hankinnan kokonaisedullisuus tai halvin hinta ei kyseisessä hankinnassa ole toteutunut. Lindström Oy:n puuvillamatot ovat selvästi (yli 10 %) edullisempia kuin Mattwell Oy:n valitut nylon-matot. Mikäli hakija olisi tiennyt, että tarjousvertailuun otetaan mukaan vain nylon-matot, se olisi rakentanut hinnoittelunsa toisin. Lindström Oy on ilmoittanut olevansa valittua tarjousta edullisempi myös pyyheannostelijoiden sekä omien mattojen pesupalvelujen osalta.

VASTINE

Nastolan kunta on vastineessaan lausunut, että hankintalain 7 §:n mukainen kokonaisedullisuus on toteutunut kunnan viranhaltijapäätöksessä 19.11.2001. Toimittajien tarjoukset ovat perustuneet yhdenmukaiseen tarjouspyyntöön. Tarjouspyynnössä ei ole ollut mainintaa mattojen vaihtoväleistä eikä käytettävästä mattolaadusta. Kunta on siten voinut valita tarjolla olleiden mattolaatujen välillä ja päätynyt nylon-mattoon. Kunta on esittänyt, että nylon-maton etuna on puuvillaa parempi laatu sekä laaja koko- ja värivalikoima. Nylon-matosta aiheutuvia kustannuksia säästää mahdollisuus niiden osalta käyttää puuvillamattoa harvempia vaihtovälejä.

Hankintayksikkö on ilmoittanut käyttäneensä tarjousvertailussa ratkaisuperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta ja sen kriteereinä laatua, hintaa ja maksuehtoja. Kokonaisedullisuuden on ratkaissut vaihtomattojen hinta ja vaihtoväli. Koska pyyheautomaattien ja omien mattojen pesukustannusten painoarvo hankinnan kokonaiskustannuksissa ei ole ollut merkittävä, sillä seikalla, että Mattwell Oy:n tarjous on pyyheautomaattien osalta ollut valittajan tarjousta 4 % kalliimpi, ei ole ollut ratkaisevaa merkitystä. Tarjousvertailun perusteella Mattwell Oy on ollut kiistatta kunnalle edullisin toimittaja.

LAUSUNTO

Mattwell Oy on kilpailuneuvostolle toimittamassaan lausunnossa todennut muun ohella, että nylon-matot toimivat erinomaisesti pidemmillä vaihtoväleillä ja pysyvät kunnossa pidempään kuin puuvillamatot. Nylon-matot ovat siten pesu- ja käyttökustannuksiltaan asiakkaalle edullisempia kuin puuvillamatot.

Kun tarjousvertailu tehdään Lindström Oy:n ja Mattwell Oy:n nylon-mattohintoja käyttäen, hakijan tarjous on kokonaisuudessaan noin 24 % Mattwell Oy:n tarjousta kalliimpi.

VASTASELITYS

Lindström Oy on antanut vastaselityksen kunnan vastineen ja Mattwell Oy:n lausunnon johdosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain (1527/2001) nojalla kilpailuneuvostolta markkinaoikeudelle.

Kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista annetussa asetuksessa (380/1998) tarkoitettua kynnysarvoa. Tällaisessa hankinnassa noudatettua menettelyä arvioitaessa on otettava huomioon julkisista hankinnoista annetun lain säännökset, joita tulkittaessa otetaan huomioon julkisia hankintoja koskevat yleisperiaatteet.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Säännöksen perustelut (HE 69/1997 vp. s. 20) edellyttävät, että kokonaistaloudellisuuteen liittyvät tarjouksen valintaperusteet ilmoitetaan etukäteen. Velvollisuus ilmoittaa valintaperusteet etukäteen seuraa myös hankintalain 1 §:n avoimuuden ja syrjimättömyyden sekä tasapuolisen kohtelun periaatteista. Kun tarjouskilpailun ratkaisuperustetta ei tarjouspyynnössä ole ilmoitettu, valinta on tehtävä halvimman hinnan perusteella. Mitään muita kriteereitä kuin hintaa ei tarjousten vertailussa saa käyttää.

Nastolan kunnan laatimassa tarjouspyynnössä ei ole ollut mainintaa tarjouskilpailun ratkaisuperusteesta. Koska ratkaisuperustetta ei ole etukäteen ilmoitettu, tarjoajat ovat tarjouksia tehdessään voineet lähteä siitä, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset täyttävistä tarjouksista valitaan hinnaltaan halvin. Hankintayksikkö ei ole sulkenut kumpaakaan kahdesta tarjouskilpailussa jätetystä tarjouksesta tarjousvertailun ulkopuolelle. Lindström Oy:n ja Mattwell Oy:n tarjousten katsotaan täten täyttävän tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikön on tullut valita näistä kahdesta tarjouksesta hankintalain 7 §:n mukaisesti hinnaltaan edullisin.

Lähtökohtana tarjousten vertailussa on tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu. Hankintalain 1 §:n velvoite tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta tarkoittaa muun ohella sitä, että tarjouspyyntö on laadittava siten, että se tuottaa yhteismitallisia ja toisiinsa verrattavissa olevia tarjouksia.

Lindström Oy on tarjouspyynnön nojalla tarjonnut neljän eri kokoluokan puuvillamattoja 1, 2 ja 4 viikon sekä viittä erikokoista nylon-mattoa 1, 2, 4, 6 ja 8 viikon vaihtovälein. Mattwell Oy on antanut tarjouksen nylon-matoista viidessä eri kokoluokassa 1, 2, 4, 6, 8 ja 12 viikon vaihtoväliä käyttäen. Molempiin tarjouksiin on sisältynyt pyyheannostelijoita ja omien mattojen huoltoa koskeva hinnoittelu.

Hankintayksikön suorittamasta hintavertailusta käy ilmi, että Lindström Oy:n puuvillamatot ovat 4 viikon vaihtoväliin asti kustannuksiltaan tarjousvertailun edullisimmat. Vertailusta ilmenee myös, että Mattwell Oy on antanut Lindström Oy:tä edullisemman tarjouksen, mikäli vaihtovälinä käytetään 4 viikkoa pidempää aikaa. Lindström Oy:n tarjous on ollut edullisempi pyyheannostelijoiden ja omien mattojen huollon sekä Mattwell Oy:n tarjous maksuehtojen osalta.

Koska ratkaiseva osa hankinnan kokonaiskustannuksista muodostuu vaihtomattojen hinnoista ja vaihtoväleistä, eikä haluttua vaihtoväliä ole tarjouspyynnössä määritelty, ja koska Mattwell Oy:n ja Lindström Oy:n tarjoukset eroavat olennaisesti toisistaan mattojen vaihtovälien osalta, halvimman tarjouksen osoittaminen yksiselitteisesti ei saatujen tarjousten perusteella ole mahdollista.

Markkinaoikeus toteaa edellä esitetyn perusteella, että tarjoajien syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu ei hankintamenettelyssä ole toteutunut, koska tarjouspyyntö ei ole mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten saamista. Hankintayksikön katsotaan täten menetelleen hankintalain 9 § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikön tulee korjata virheellinen menettelynsä järjestämällä uusi tarjouskilpailu. Tarjouspyyntö on uudessa tarjouskilpailussa laadittava siten, että siitä ilmenee riittävällä tarkkuudella se, mitä ja millaista hyödykettä hankitaan. Mikäli ratkaisuperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joiden perusteella tarjouksia verrataan. Hankintapäätöksessä tulee perustella se, miten tarjouspyynnössä ilmoitettuja arviointiperusteita on sovellettu.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus kumoaa Nastolan kunnan vaihtomattoja, pyyheannostelijoita ja omien mattojen huoltopalvelujen hankintaa koskevan, 19.11.2001 päivätyn viranhaltijapäätöksen 123 §. Mikäli hanketta jatketaan julkisena hankintana, kunnan on järjestettävä hankintalain mukainen tarjouskilpailu ottaen huomioon se, mitä edellä tässä päätöksessä on esitetty.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Olli Mäkinen ja Minna Hammarberg.

---

[SV]

Konsumentombudsmannen (KO) mot Bauhaus Suomi Oy och Bauhaus & Co Ky. I sin marknadsföring hade svarandebolagena använt bl.a. uttryckena (i översättning från finskan) "Bauhaus. Förmånligare än rabatt. Oslagbar prisgaranti.", "Alltid de lägsta priserna", "Oslagbara priser med garanti.", "Alla produkter har prisgaranti." och "Bauhaus ... där bättre kvalitet kostar mindre." Svarandebolagena hade i samma sammanhang använt även följande uttryck: "Om Ni inom 14 dagar från inköpsdagen hos vår konkurrent finner en identisk produkt som är billigare, så får Ni produkten av oss till ett pris som är 10 % lägre än hos våra konkurrenter." Uttrycket "prisgaranti" hade använts i annonser även som rubrik.

De påståenden som bolagen hade använt och vars innebörd var att bolagen var förmånligare än andra näringsidkare utgjorde faktapåståenden som vid behov skall kunna visas vara riktiga. Också uttrycket "Bauhaus ... där bättre kvalitet kostar mindre" kunde i sig anses utgöra ett allmänt påstående om att bolagen var förmånligare än andra. Dock skulle uttrycket anses vara i den grad allmänt att det inte uppfattades som ett sådant faktapåstående om vars sanningsenlighet det var nödvändigt att lägga fram bevis. Med stöd av priserna på sådana produkter som inte var till salu i konkurrerande affärer kunde några slutsatser inte dras i fråga om de konkurrerande affärernas priser.

Varken för KO eller för marknadsdomstolen hade bolagen lagt fram sådant material som skulle ha visat att priserna hos Bauhaus vid tidpunkten för marknadsföringen allmänt taget skulle ha varit förmånligare än konkurrenternas priser. Bolagen hade även själva medgett att det i praktiken inte var möjligt att försäkra sig om att bolagens alla priser alltid var förmånligare än i konkurrenternas affärer. Före marknadsföringstidpunkten hade bolagen inte i tillräcklig mån försäkrat sig om att bolagens priser var förmånligare än konkurrenternas priser. I själva verket hade bolagen låtit konsumenterna utföra prisjämförelsen genom att bolagen sänkt priserna först när ett förmånligare pris hade uppdagats hos någon konkurrent.

De uttryck som svarandebolagen hade använt i sin reklam och som beskrev förmånligheten hade tillsammans med löftet som kallats "prisgaranti" gett konsumenterna den bilden att bolagen på ett tillförlitligt sätt hade utrett att de produkter som bolagen marknadsfört till sina priser var förmånligare än priserna i konkurrerande affärer. Emellertid hade bolagen inte lagt fram någon tillräcklig och tillförlitlig utredning om att de produkter som bolagen marknadsförde i fråga om sina priser allmänt var förmånligare än de motsvarande produkter som marknadsfördes av konkurrerande affärer. Genom att i sin marknadsföring använda de nämnda uttrycken om att bolagen var de förmånligaste och genom att i samband med dessa uttryck ge ett löfte om att betala konsumenten prisskillnaden, om konsumenten finner samma produkt till ett lägre pris i en annan affär, samt genom att benämna detta löfte en "prisgaranti", hade bolagen således i sin marknadsföring förfarit otillbörligt med hänsyn till konsumenterna.

KSL 2 kap. 1 § och 7 §