Market court allows tenderer's appeal after public body delayed disclosing bid evaluation results.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. on pyytänyt 12.4.2000 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Koivurannan palvelukeskuksen vanhainkodin muutostyöstä.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y.:n rakennustoimikunta on 9.6.2000 valinnut Rakennusliike A Ky:n suorittamaan urakan sillä ehdolla, että Raha-automaattiyhdistys rahoittajana voi hyväksyä urakkasummista koostuvan hinnan hankkeen kokonaishintana. Päätöksestä on tiedotettu kaikille urakkatarjouksen jättäneille urakoitsijoille faksilla 9.6.2000. Tämän jälkeen on käyty neuvotteluja rahoittajien kanssa ja 5.7.2000 allekirjoitettu urakkasopimus Rakennusliike A Ky:n kanssa. Tästä on tiedotettu 5.7.2000 päivätyllä faksilla kaikille urakkatarjouksen jättäneille urakoitsijoille.

Hankinnan kokonaisarvo on noin 14.628.000 mk.

HAKEMUS

Rakennusliike U. Lipsanen Oy on kilpailuneuvostolle 25.8.2000 toimittamassaan hakemuksessa vaatinut, että

1. ensisijaisesti hankintapäätös kumotaan ja sen täytäntöönpano määrätään keskeytettäväksi ja hankintayksikkö velvoitetaan sakon uhalla noudattamaan hankintapäätöksen teossa julkisista hankinnoista annettua lakia;

2. toissijaisesti, jos hankintapäätös on jo tehty, hankintayksikkö velvoitetaan suorittamaan hakijalle hyvitysmaksua, jonka määrä on 800.000 markkaa, korkolain mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut päätöksen antamisesta; ja

3. hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 3 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä alkaen kun kuukausi on kulunut päätöksen antamisesta. Oikeudenkäyntikulujen määrä on arvonlisäveroineen asianajokulujen osalta 5.000 markkaa ja asianosaiskulujen osalta 2.000 markkaa.

Hakija on katsonut, että Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. (jäljempänä myös SKS) on julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu hankintayksikkö. SKS:n on katsottava kuuluvan julkishallintoon, koska se on perustettu huolehtimaan tehtävistään yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta, koska se saa pääasiallisen rahoituksensa julkisyhteisöiltä, ja koska se toimii kiinteissä yhteistyössä ja tukee Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimintaa. Tiettävästi SKS on saanut tähän hankintaan 70 % avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä.

Hakija on ilmoittanut saaneensa 5.7.2000 päivätystä telekopiosta tiedon, että urakasta oli jo allekirjoitettu Rakennusliike A Ky:n kanssa urakkasopimus 8,2 miljoonan markan hinnalla. Hakija on sittemmin saanut sattumalta 11.8.2000 käsiinsä otteen urakkatarjousten avauspöytäkirjasta, jonka mukaan halvin tarjous oli hakijan 8.286.000 mk:n määräinen tarjous. Pöytäkirjan mukaan Rakennusliike A Ky:n tarjous oli ollut määrältään 8.332.600 markkaa. Yhdistys on tarjouskilpailun päätyttyä pyytänyt vielä 5.6.2000 päivätyllä kirjeellä tarkennuksia urakkatarjouksiin sekä ilmoitusta eräiden yksityiskohtien muuttamisen vaikutuksesta tarjottuun hintaan.

On ilmeistä, että SKS on suorittanut tarkennuspyynnön verukkeella tinkimiskierroksen, joka on johtanut siihen, että tarjouskilpailussa toiseksi tullut tarjous saatiin edullisimmaksi. Ei ole uskottavaa eikä edes mahdollista, että sanotut muutokset olisivat voineet aiheuttaa valitun urakoitsijan hinnan alenemisen noin 130.000 markalla.

Menettely syrjii selvästi hakijaa. Tarjouskilpailun jälkeen yhden tarjoajan kanssa tehty tinkiminen loukkaa tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteita, ja on selvästi julkisista hankinnoista annetun lain vastaista. Mahdolliset yksityiskohtien tarkennukset urakan sisältöön eivät myöskään oikeuta poikkeamaan tarjouskilpailun lopputuloksesta.

VASTINE

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. on vastineessaan vaatinut ensisijaisesti hakemuksen jättämistä kokonaan tutkimatta myöhään tehtynä. Mikäli kilpailuneuvosto päättää tutkia asian, SKS on vaatinut hakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Hakija on myös määrättävä korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 4.000 markalla laillisine viivästyskorkoineen.

Rakennustoimikunta on kokouksessaan 9.6.2000 suorittanut urakoitsijoiden valinnan sillä ehdolla, mikäli Raha-automaattiyhdistys hyväksyy tarjoukset ja tavoitehinnan koko hankkeelle niin, että peruskorjaus suunnitellussa laajuudessaan voitaisiin toteuttaa. Kaikille tarjouksen tehneille urakoitsijoille on ilmoitettu ehdollisesta valinnasta, joka rakennusteknisten töiden osalta kohdistui Rakennusliike A Ky:öön. Hakijalle tämä kirje on lähetetty faksilla. Ehdollinen valinta on voitu varmistaa 5.7.2000, ja tästä on myös tiedotettu hakijalle samana päivänä lähetetyllä faksilla. Mikäli hakija ei myönnä saaneensa tätä faksia, on tiedoksiannon katsottava tapahtuneen julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalain) 9 a §:n mukaan seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä, eli 12.7.2000.

Hankintalain 9 a §:n mukaan hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja sai tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Tässä tapauksessa hakijalle on lähetetty jo 9.6.2000 faksilla tieto ehdollisesta valintapäätöksestä, joka vastaa lain edellyttämää "tietoa tarjouskilpailun ratkaisusta". Koska tarjouskilpailun ratkaisu ei ole muuttunut lopullisen 5.7.2000 tehdyn ratkaisun yhteydessä, on asian saattamismahdollisuus kilpailuneuvostoon päättynyt 14 päivän kuluessa 9.6.2000 alkaen. Vaikka ajankohdaksi katsottaisiin 5.7.2000, jolloin lopullinen tarjouskilpailun ratkaisu hintaperusteluineen on lähetetty faksilla hakijalle, on laissa edellytetty aika asian saattamiseksi vireille kilpailuneuvostossa kulunut joka tapauksessa umpeen ennen hakijan hakemuksen saapumista kilpailuneuvostoon 25.8.2000.

Hankintalain mukaan urakoitsijavalinnasta ei voi valittaa. Lain 9 a §:n mukaan siinä määritelty asianosainen voi saattaa hankintapäätöksen kilpailuneuvostoon. Hankintalaissa ei ole myöskään säädetty muutoksenhakuohjauksen tai valitusohjauksen antovelvollisuudesta. Kun oikeussuojakeinona ei ole käytettävissä tavanomaista, ao. laissa nimenomaisesti säädettyä valitusmahdollisuutta, ei siitä myöskään oikeuskäytännön mukaan tarvinne antaa valitusosoitusta.

SKS ei ole myöskään viranomainen eikä edes julkista valtaa käyttävä sellainen yhteisö, johon tulisi soveltaa yleisiä viranomaisohjeita. SKS on tavallinen, henkilöjäsenistä koostuva yksityisoikeudellinen aatteellinen yhdistys. Tälläkään perusteella SKS:llä ei ole velvollisuutta valitusosoituksen antamiseen.

Hakijan väite siitä, että SKS kuuluisi julkishallintoon, on virheellinen ja tosiasioita vastaamaton. SKS on mitä puhtain yksityisoikeudellinen aatteellinen yhdistys, jonka jäsenkunnan muodostavat pelkästään ja yksinomaan yksityiset henkilöt. Erityisesti väite siitä, että SKS saisi rahoituksensa pääasiallisesti julkisyhteisöiltä on virheellinen. Myöskään se seikka, että SKS tuottaa normaaleja maksullisia palveluja kaupallisin periaattein ev.-lut. seurakunnille, ei tee sitä julkishallintoon kuuluvaksi.

Hankintalain tarkoituksen virheellisellä tulkinnalla ei saa aiheuttaa sellaista tilannetta, että toiminta muodostuisikin sen turvin yhteiskunnalle huomattavasti kalliimmaksi ja kokonaistaloudellisesti epäedullisemmaksi.

LAUSUNTO

Rakennusliike A Ky on antanut hakemuksesta lausunnon.

VASTASELITYS

Rakennusliike U. Lipsanen Oy on todennut, että hakemus on tehty ajoissa. Kilpailuneuvoston oikeuskäytännön mukaisesti hankintayksikön olisi pitänyt antaa asianmukainen valitusosoitus, jotta määräaika hakemuksen tekemiselle alkaisi kulua. Tässä tapauksessa SKS ei ole antanut mitään valitusosoitusta ja on antanut vielä 5.7.2000 tiedotteessaan harhaanjohtavaa tietoa voittaneesta tarjouksesta. Näin ollen hakijan hakemus on tehty ajoissa, ja se on tutkittava.

SKS on väittänyt, ettei sitä voitaisi pitää hankintalain 2 §:ssä tarkoitettuna hankintayksikkönä. Hakija viittaa hakemuksessa esitettyyn ja korotaa vielä sitä, että kyseiseen hankintaan on SKS:nkin myöntämin tavoin saatu noin 70 %:n rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä, joka on julkisoikeudellinen oikeushenkilö ja jonka toimintaa valtio suoraan valvoo. Hakijan käsityksen mukaan SKS on yleisemminkin ja ainakin tämän hankinnan osalta selvästi lain tarkoittama hankintayksikkö.

LISÄSELVITYS

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. on toimittanut Raha-automaattiyhdistyksen avustuspäätökset, joiden mukaiset avustukset on myöntänyt valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä Raha-automaattiyhdistyksen ehdotuksen pohjalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle.

Julkisista hankinnoista annetun lain soveltuminen

Hankintalakia sovelletaan lain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden tässä laissa tarkoitettujen hankintayksiköiden hankintaan.

Hankintalain 2 §:n mukaan hankintayksiköitä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset sekä evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta ja niiden seurakunnat;

2) oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon;

3) yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään;

4) valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaiset liikelaitokset, jollei asetuksella toisin säädetä; sekä

5) mikä tahansa hankinnan tekijä, silloin kun 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon 1 momentin 2 kohdan mukaan silloin, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista ja kaupallista luonnetta ja jos:

1) se saa pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä;

2) se on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa; tai

3) sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. ei ole evankelis-luterilaisen kirkon osa eikä se siten ole hankintalain 2 § 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö. SKS ei saa pääasiallista rahoitustaan julkisyhteisöltä tai muulta 2 §:n 1 momentin kohdassa 1, 2 tai 4 tarkoitetulta yksiköltä, se ei ole tällaisen yksikön valvonnassa eikä sillä ole 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa mainitulla tavalla nimettyä hallinto-, johto- tai valvontaelintä. SKS ei näin ollen ole myöskään 2 § 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu julkishallintoon kuuluva oikeushenkilö. Hankintalakia ei näin ollen voida tällä perusteella soveltaa Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:n toimintaan.

Valtioneuvosto on 2.2.2000 tekemillään päätöksillä myöntänyt sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä ja Raha-automaattiyhdistyksen ehdotuksen pohjalta Koivurannan vanhainkodin peruskorjaukseen yhteensä 8.000.000 markkaa vuosille 2000-2002. Raha-automaattiyhdistys on päätöksellä 27.6.2000 hyväksynyt avustettavan hankkeen rakennussuunnitelmat ja kustannukset. Hankinnan kokonaisarvo on ollut noin 14.628.000 markkaa, joten saadun tuen arvo ylittää puolet hankinnan arvosta. Yhdistys on siten hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella tämän hankinnan osalta laissa tarkoitettu hankintayksikkö. Hankintaan on näin ollen sovellettava hankintalakia.

Hakemuksen tutkiminen

Asian vireillepano kilpailuneuvostossa

Urakkasopimus Rakennusliike A Ky:n kanssa on allekirjoitettu 5.7.2000. Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n hakemus kilpailuneuvostolle on saapunut 25.8.2000 eli hankintaa koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen.

Asian saattamiseen kilpailuneuvostoon on sovellettava hankintalain 9 a §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa 30.11.2001 saakka (1247/1997). Lainkohdan mukaan laissa tarkoitettu hakemus on tehtävä kirjallisesti ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Tarjoajien katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä.

Hakija on ilmoituksensa mukaan saanut tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta 5.7.2000. Hakemus on saapunut kilpailuneuvostolle 25.8.2000 eli myöhemmin kuin 14 päivän kuluessa tiedoksi saannista.

Asian saattamista kilpailuneuvostoon koskevan osoituksen antamista koskevat säännökset

Hankintalain 9 a § on muutettu 1.12.2001 voimaan tulleella lailla (1009/2001). Samalla on säädetty uusi 9 b §, jonka 2 momentissa on säädetty asian saattamisesta kilpailuneuvostoon annettavasta ohjeesta. Uuden säännöksen mukaan hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta kilpailuneuvostoon (hakemusosoitus).

Nyt kysymyksessä olevaan hankintaan sovelletaan kuitenkin hankintalakia sellaisena kuin se oli ennen mainittua muutosta. Ennen mainittua muutosta hankintalain 9 a §:ssä tai muuallakaan ei säädetty hakemusosoituksesta. Hankintalain 9 a §:ää (1247/1997) koskeneessa hallituksen esityksessä ei mainita nyt kysymyksessä olevasta seikasta.

Kilpailuneuvostosta annetun lain 6 §:n 2 momentin (1506/1992) mukaan julkista hankintaa koskevan asian vireilletulosta ja käsittelystä säädettiin julkisista hankinnoista annetussa laissa. Kilpailuneuvostosta annetun lain 13 §:n 1 momentin (304/1998) mukaan asioiden käsittelyyn kilpailuneuvostossa sovellettiin hallintolainkäyttölakia lukuun ottamatta sen 2 §:ää, jollei kilpailuneuvostosta annetussa laissa, kilpailunrajoituksista annetussa laissa tai julkisista hankinnoista annetussa laissa toisin säädetty.

Hankintalain 9 a §:ssä tarkoitettu hakemus ei ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettu valitus, jonka osalta viimeksi mainitun lain 14 §:ssä säädetään velvollisuudesta liittää päätökseen valitusosoitus. Hallintolainkäyttölaissa ei ole säännöstä valitusosoitusta vastaavan osoituksen antamisvelvollisuudesta muun hallintolainkäyttöön kuuluvan oikeusturvakeinon osalta. Hallintolainkäyttölain 73 §:ssä säädetään tosin siitä, että menettelystä hallintolainkäyttöasiassa, jossa ei ole kysymys valituksesta eikä ylimääräisestä muutoksenhausta, on soveltuvin osin voimassa, mitä sanotussa laissa säädetään valituksesta. Hallintolainkäyttölain valmisteluasiakirjoista ei ilmene, että tällä säännöksellä olisi tarkoitettu ulottaa ainakaan yleisesti valitusosoituksen antamiseen rinnastettava velvollisuus edes niihin muihin oikeuskeinoihin, joissa hallintolainkäyttöasia on pantava vireille määräajassa.

Valitusosoitusta koskevissa hallintolainkäyttölain 14-16 §:ssä säädetään yksityiskohtaisella tavalla viranomaisen velvollisuudesta silloin, kun on kysymys valituksesta hallintoasiassa tehdystä päätöksestä. Tähän liittyen onkin otettava huomioon, että kilpailuneuvostosta annetun lain 13 §:ssä laajennettiin hallintolainkäyttölain soveltamisalaa siitä, mikä se olisi viimeksi mainitun lain 1 §:n nojalla. Hallintolainkäyttölain piiriin on kilpailuneuvostosta annetun lain 13 §:n säätämisellä tullut erityinen oikeusturvakeino, joka poikkeaa valituksesta. Hankintalaissa tarkoitetun tarjouskilpailun ratkaisu voi esiintyä myös muussa muodossa kuin hallintoasiassa tehtynä päätöksenä, ja hankintayksikkönä voi olla myös muu kuin viranomainen, kuten esimerkiksi nyt esillä olevassa tapauksessa rekisteröity yhdistys, jonka hankintaan sovelletaan hankintalakia sillä perusteella, että hankintaan on saatu julkista tukea.

Edellä olevan perusteella ei myöskään hallintolainkäyttölaista ole johtunut velvoitetta antaa hakemusosoitusta asian saattamisesta vireille kilpailuneuvostossa.

Hankintalain oikeusturvakeinoja koskevilla säännöksillä on täytäntöönpantu oikeusturvakeinoja julkisissa hankinnoissa koskevat direktiivit 89/665/ETY ja 92/13/ETY. Näiden tavoitteena on varmistaa, että tarjoajilla on käytettävissään hankintasäännösten rikkomisen varalta asianmukaiset, tehokkaat ja nopeat muutoksenhakukeinot. Direktiiveissä ei ole kuitenkaan asetettu kansalliselle lainsäädännölle sellaista vaatimusta, että hankintaa koskevaan ilmoitukseen tulisi olla velvollisuus liittää oikeusturvakeinoja koskeva osoitus.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-153/98 P, Guérin automobile EURL vastaan komissio, 5.3.1999 antaman määräyksen (Kok. 1999 s. I-1441) perusteella on katsottava, ettei myöskään yhteisön oikeuteen kuuluvista yleisistä periaatteista ole johdettavissa velvollisuutta ilmoittaa edes hankinnassa, joita direktiivit koskevat, käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista eikä niiden käytön edellytyksistä.

Asian saattamista kilpailuneuvostoon koskevan osoituksen antamista koskeva oikeuskäytäntö

Kilpailuneuvosto oli 21.9.1998 alkaen (päätös dn:o 29/359/98) vakiintuneessa oikeuskäytännössään katsonut, ettei hakemuksen tekemiselle asetettu 14 päivän määräaika alkanut kulua, jos tiedonantoon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä ei ollut liitetty osoitusta hakemuksen tekemiseen kilpailuneuvostolle.

Korkein hallinto-oikeus on korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 2001 vuosikirjassa julkaistavassa päätöksessään 4.4.2001 taltionumero 742 samoin kuin päätöksissään 4.4.2001 taltionumero 743 ja 19.4.2001 taltionumero 898 sekä kunnallista hankintayksikköä koskevassa päätöksessään 26.3.2002 taltionumero 693, kumoten kilpailuneuvoston päätökset, joissa sopimuksen tekemisen jälkeen myöhemmin kuin 14 päivää päätöksen tiedoksisaannista kilpailuneuvostolle tulleet hakemukset oli tutkittu, katsonut, että hankintalain 9 a §:n 2 momentissa tarkoitetun 14 päivän määräajan alkamisen edellytyksenä ei ole, että hankintayksikkö ilmoittaa tarjoajalle käytettävissä olevasta oikeusturvakeinosta, jolla asian voi saattaa kilpailuneuvostoon, eli antaa valitusosoitukseen rinnastettavan hakemusosoituksen.

Tarjouskilpailuun osallistuneelle annetun tiedoksiannon sisältöä koskevat säännökset

Hankintalakiin on edellä mainitulla tavalla lisätty 1.12.2001 voimaan tulleella lailla (1009/2001) uusi 9 b §, jonka 2 momentissa on säädetty tarjouskilpailuun osallistuneelle annettavan tiedoksiannon sisällöstä. Uuden säännöksen mukaan hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista.

Nyt kysymyksessä olevaan hankintaan sovelletaan kuitenkin hankintalakia sellaisena kuin se oli ennen mainittua muutosta. Sovellettavan hankintalain 9 a §:n (1247/1997) 2 momentissa säädetty 14 päivän määräaika alkaa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Tarjoajille annettavan tiedon sisällölle ei ole laissa asetettu erityisiä vaatimuksia huolimatta siitä, että lakia 1247/1997 koskeneessa hallituksen esityksessä 69/1997 on useassa kohdin mainittu, mitä tietoja tiedoksiantoon tulisi sisältyä.

Tarjoajille annettavien tietojen sisällöstä on säädetty kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 19 §:n 2 ja 3 momentissa. Näiden säännösten mukaan ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus kirjallisesta pyynnöstä saada yksilöityjä tietoja tarjouskilpailun ratkaisun sisällöstä. Hylätyn tarjouksen tehneelle tarjoajalle on ilmoitettava tarjouksen hylkäämisen perusteet.

Hyväksyttävän tarjouksen tehneellä tarjoajalla on oikeus saada ilmoitus voittaneen tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimestä. Sopimuksen tekemistä koskevia tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos niiden julkaiseminen vaikeuttaisi lakien täytäntöönpanoa, olisi muutoin yleisen edun vastaista, vahingoittaisi yritysten kaupallisia etuja tai rajoittaisi toimittajien välistä rehellistä kilpailua.

Hankintalain 14 §:n 1 momentin (633/1999) perusteella tarjouskilpailuun osallistuneen oikeudesta saada tietoja tarjouksen käsittelyä koskevista asiakirjoista noudatetaan soveltuvin osin mitä asianosaisen tiedonsaantioikeudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

Tiedoksiannon sisältöä koskeva oikeuskäytäntö

Kilpailuneuvosto oli 19.11.1999 alkaen (päätös dn:o 85/690/99) katsonut, että tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä tulisi ilmetä sellaiset seikat, joiden perusteella tarjoaja voi arvioida oikeussuojansa tarpeen.

Markkinaoikeuden johtopäätökset asian saattamista kilpailuneuvostoon koskevan osoituksen puuttumisen ja tiedoksiannon sisällön vaikutuksesta 14 päivän määräajan alkamiseen

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:llä ei edellä olevan perusteella ole ollut lakiin perustuvaa velvollisuutta liittää hankintapäätökseensä osoitusta hakemuksen tekemiseen kilpailuneuvostolle. Hankintalain 9 a §:n 2 momentissa (1247/1997) tarkoitetun määräajan alkamiseen ei näin ollen vaikuta se, että tiedoksiantoon hankintayksikön ratkaisusta ei ole liitetty osoitusta asian saattamisesta kilpailuneuvostoon.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:n, joka ei tee tarjouskilpailun ratkaisusta hallintopäätöstä, tarjouskilpailun ratkaisusta tarjoajalle antaman tiedon sisällölle ei edellä olevan perusteella voida asettaa lakiin perustuvia erityisiä vaatimuksia, kun tutkitaan, onko hakemus kilpailuneuvostolle tehty hankintalain 9 a §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa.

Hakemus, joka on saapunut kilpailuneuvostolle 25.8.2000, on näin ollen jätettävä myöhästyneenä tutkimatta.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus

Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta harkittaessa on otettava huomioon se, että hakija on hakemusta tehdessään voinut kilpailuneuvoston oikeuskäytännön perusteella olettaa, että hakemus otetaan tutkittavaksi.

Näissä oloissa markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida huolimatta siitä, että hakemus jää tutkimatta, pitää kohtuuttomana sitä, että Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta ja hylkää Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo, Minna Hammarberg ja Mika Pohjonen.

Asiassa on äänestetty.

Ma. markkinaoikeustuomari Minna Hammarbergin eriävä mielipide, johon ma. markkinaoikeustuomari Mika Pohjonen on yhtynyt:

Hankintalain 9 a §:n (sellaisena kuin se oli ennen 1.12.2001 voimaan tullutta lain muutosta) mukaan hakemus kilpailuneuvostolle on tehtävä kirjallisesti ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista kilpailuneuvostolle ilmoitettava hankintayksikölle aikeestaan panna asia vireille kilpailuneuvostossa. Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Tarjoajien katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä.

Asiakirjoista ilmenee, että hakija on määräaikaan mennessä antanut tarjouksen rakennusteknisistä töistä kokonaishintaan 8.286.000 mk. SKS on tarjouskilpailun päätyttyä 5.6.2000 pyytänyt tarkennuksia urakkatarjoukseen sekä ilmoitusta eräiden yksityiskohtien muuttamisen vaikutuksesta tarjottuun hintaan. Hakija on toimittanut 7.6.2000 selvityksensä, jonka mukaan muutosten kustannusvaikutus olisi 70.000 mk.

SKS on lähettänyt 9.6.2000 tiedot samana päivänä valituista urakoitsijoista. Valinta on tehty sillä ehdolla, että RAY rahoittajana hyväksyy hankkeen kokonaishinnan. Seuraavaksi tarjoajille on 5.7.2000 lähetetty telefaxina kirje, jonka mukaan urakkasopimukset on allekirjoitettu. Rakennusurakan osalta kirjeestä on ilmennyt, että Rakennusliike A Ky oli valittu urakoitsijaksi hintaan 8,2 mmk.

Sittemmin hakija oli 11.8.2000 saanut 23.5.2000 laaditun tarjousten avauspöytäkirjan, jonka mukaan halvin rakennusurakkatarjous on ollut hakijan tarjous hintaan 8.286.000 mk. Rakennusliike A Ky:n tarjous on ollut pöytäkirjan mukaan 8.332.600 mk.

Tämän jälkeen hakija teki kilpailuneuvostolle hakemuksen 25.8.2000 eli 14 päivän kuluessa siitä, kun hakija oli saanut tiedon alkuperäisistä tarjoushinnoista.

Hankintalain 1 §:n mukaan hankintayksiköiden on hankinnoissaan meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi.

Hankintalain 1 §:n tavoitteiden toteutumista turvaavat yhtäältä julkista hankinnoista annetut menettelysäännökset sekä toisaalta lain 7 §:n säännös tarjouskilpailun valintaperusteista. Hankintalain 7 §:ää koskevissa esitöissä todetaan, että tarjouksen valintaperusteista ja suoritetusta arvioinnista olisi tarjouskilpailun ratkaisemisen jälkeen myös ilmoitettava kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille (HE 69/1997 vp. s. 20). Euroopan yhteisön julkisten hankintojen ensimmäisessä valvontadirektiivissä edellytetään, että hankintaviranomaisten toimenpiteitä voidaan valvoa tehokkaasti. Julkisia hankintasopimuksia tavoittelevien ehdokkaiden ja tarjoajien tulee voida turvautua nopeisiin ja tehokkaisiin oikeusturvakeinoihin. Hankintadirektiivien pääperiaatteita ovat avoimuus ja syrjimättömyys. EY:n valvontadirektiivien mukaiset oikeusturvakeinot vahingonkorvausta lukuun ottamatta kuuluvat julkisista hankinnoista annetun lain 3 luvun säännösten perusteella tällä hetkellä markkinaoikeuden toimivaltaan.

Hakemuksen vireille tulon aikaan voimassa olleen hankintalain (1247/1997) 9 a §:ssä säänneltiin asian saattamisesta kilpailuneuvostoon, jolloin merkitystä saa se, milloin tarjoajat ovat saaneet hankintayksiköltä tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Lain 9 a §:ää koskevissa esitöissä (HE 69/1997 vp. s. 22) todetaan:

"Hävinneelle tarjoajalle tehdyn ilmoituksen tai sen liitteiden tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista. Tällaisia seikkoja ovat lähinnä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa."

Hankintayksikön on annettava tarjouskilpailuun osallistuneelle sellaiset tiedot, että tarjoaja voi verrata omaa tarjoustaan hyväksyttyyn tarjoukseen ja arvioida hankintayksikön päätöksen oikeellisuutta. Tämä on välttämätöntä hankintatoimen ja julkisia hankintoja koskevan oikeusturvajärjestelmän tehokkuuden ja toimivuuden kannalta. Oikeusturvakeinoa ei voida pitää tehokkaana, jollei tarjoaja pysty ennen hakemuksen vireillepanoajan päättymistä lainkaan arvioimaan sitä, onko hänellä perusteita saattaa asia kilpailuneuvoston käsiteltäväksi. Erityisesti kun otetaan huomioon, että kysymys on hankintamenettelystä, jossa tarjoushintoja on tarkistettu, ovat tarjousten avauspöytäkirja ja siitä ilmenevät tiedot olennaisia muiden tarjoajien oikeusturvan kannalta.

Mikäli hankintayksikkö voisi viivyttelemällä tarjoajan kannalta olennaisten tietojen antamisessa tai muutoin jättämällä ilmoittamatta tällaisia tietoja estää tarjoajaa saamasta hakemustaan tutkittavaksi kilpailuneuvostossa, heikentäisi se tarjoajien oikeusturvaa hankintalain säännösten, yleisten hallinnon lainalaisuusperiaatteiden ja EY:n hankintadirektiivien vastaisesti.

Hankintalain esitöissä (HE 69/1997 vp. s. 15) mainitaan, että mikäli lain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainitun hankinnan tekijänä on yksityinen taho, tämänkin on sovellettava julkisista hankinnoista annetun lain säännöksiä. Sääntöjen soveltamisessa tulee tällöin kiinnittää huomiota lähinnä 5, 6 ja 7 §:ssä hankintamenettelyistä sekä tarjoajien ja tarjousten valinnasta annettuihin sääntöihin. SKS on tässä tapauksessa edellä selvitetyllä tavalla velvollinen noudattamaan hankintalain säännöksiä hankkeeseen saamansa julkisen tuen vuoksi. Myös tällaisen hankintayksikön ratkaisun johdosta tarjoajien tulee voida tehokkaasti käyttää laillisia oikeusturvakeinojaan.

Katson tässä tapauksessa selvitetyksi, että hakija on vasta 11.8.2000 saanut sellaisia tietoja hankintapäätöksestä ja siihen vaikuttaneista seikoista, että on voinut arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta ja asemaansa tarjouskilpailussa. Hakija on tehnyt hankintalain mukaisen hakemuksen kilpailuneuvostolle 25.8.2000 eli 14 päivän kuluessa edellä mainittujen tietojen saamisesta. Katson, että hakemus tulee ottaa tutkittavaksi.