Market court allows public procurement complaint after court finds timely notification of tender results was provided.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. on pyytänyt 12.4.2000 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Koivurannan palvelukeskuksen vanhainkodin muutostyöhön sisältyvästä LVI-laitteiden muutostyöstä.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:n rakennustoimikunta on 9.6.2000 valinnut Pieksän LVI-Palvelu Oy:n suorittamaan urakan sillä ehdolla, että Raha-automaattiyhdistys rahoittajana voi hyväksyä urakkasummista koostuvan hinnan hankkeen kokonaishintana. Päätöksestä on tiedotettu kaikille urakkatarjouksen jättäneille urakoitsijoille faksilla 9.6.2000. Tämän jälkeen on käyty neuvotteluja rahoittajien kanssa ja 5.7.2000 allekirjoitettu urakkasopimus Pieksän LVI-Palvelu Oy:n kanssa. Tästä on tiedotettu 5.7.2000 päivätyllä faksilla kaikille urakkatarjouksen jättäneille urakoitsijoille.

Hankinnan kokonaisarvo on noin 14.628.000 mk.

HAKEMUS

Pieksämäen LVI-Asennus Oy on kilpailuneuvostolle 22.8.2000 toimittamassaan hakemuksessa vaatinut, että

1. hankintapäätös on kumottava sekä määrättävä keskeytettäväksi päätöksen täytäntöönpano, sekä velvoitettava hankintayksikkö sakon uhalla noudattamaan hankintapäätöksen teossa julkisista hankinnoista annettua lakia;

2. toissijaisesti, jos hankintapäätös on jo tehty, hankintayksikkö on velvoitettava suorittamaan hakijalle hyvitysmaksua, jonka määrä on 200.000 markkaa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen; ja

3. hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut korkolain mukaisine viivästyskorkoineen. Oikeudenkäyntikulujen määrä on tähän mennessä asianajokulujen osalta 6.000 markkaa ja asianosaiskulujen osalta 2.000 markkaa.

Hakija on katsonut, että Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. (jäljempänä myös SKS) on julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu hankintayksikkö, koska se on perustettu huolehtimaan tehtävistään yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista tai kaupallista luonnetta. SKS saa pääasiallisen rahoituksensa julkisyhteisöiltä ja se toimii kiinteässä yhteistyössä ja tukee Suomen evankelisluterilaisen kirkon toimintaa. Tiettävästi SKS on saanut tähän hankintaan 70 % avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä.

Hakija on ilmoittanut saaneensa 5.7.2000 päivätystä telekopiosta tiedon, että urakkasopimus on tehty. SKS on hakijan sitä vaadittua toimittanut hakijalle 13.7.2000 pöytäkirjan tarjousten avaustilaisuudesta, jonka mukaan halvin tarjous oli Vesitiimi Oy:n tarjous 1.696.000 markkaa. Tarjousten jakautumista sivu-urakoittain ei ollut eritelty. Hakijan tarjous oli otettu mukaan vertailuun ja sijoitettu luettelossa viimeiseksi.

Vasta asiamiehen yhteydenoton 14.8.2000 jälkeen on saatu selvitys urakan jakautumisesta. Selvityksestä ilmenee, että hakijan tarjous LV-töistä on ollut 998.000 markkaa ja Vesitiimi Oy:n tarjous IV-töistä 610.000 markkaa. SKS on kieltäytynyt antamasta tarkempaa tietoa tarjousten määristä. Selvitystä ei voida tulkita muuten kuin niin, että hakijan tarjous on ollut halvin LV-töistä ja Vesitiimi Oy:n tarjous on ollut halvin IV-töistä.

SKS on perustellut Pieksän LVI-palvelu Oy:n tarjouksen hyväksymistä sillä, että kokonaistaloudellisesti edullisempana on pidetty yhden toimijan valitsemista kahden sijasta. Tarjoukset on kuitenkin pyydetty erillisistä sivu-urakoista, eikä tarjouspyynnössä tai muissa asiakirjoissa ole ilmoitettu, että kokonaistarjoukselle annettaisiin etusija erillistarjouksiin verrattuna.

VASTINE

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. on vastineessaan vaatinut ensisijaisesti hakemuksen jättämistä kokonaan tutkimatta myöhään tehtynä. Mikäli kilpailuneuvosto päättää tutkia asian, SKS on vaatinut hakemuksen hylkäämistä kokonaisuudessaan. Hakija on myös määrättävä korvaamaan yhdistyksen oikeudenkäyntikulut 3.000 markalla laillisine viivästyskorkoineen.

Rakennustoimikunta on kokouksessaan 9.6.2000 suorittanut urakoitsijoiden valinnan sillä ehdolla, mikäli Raha-automaattiyhdistys hyväksyy tarjoukset ja tavoitehinnan koko hankkeelle niin, että peruskorjaus suunnitellussa laajuudessaan voitaisiin toteuttaa. Kaikille tarjouksen tehneille urakoitsijoille on ilmoitettu ehdollisesta valinnasta, joka LVI-urakan osalta kohdistui Pieksän LVI-Palvelu Oy:öön. Hakijalle tämä kirje on lähetetty faksilla. Ehdollinen valinta on voitu varmistaa 5.7.2000, ja tästä on myös tiedotettu hakijalle samana päivänä lähetetyllä faksilla.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 9 a §:n mukaan hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja sai tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Hakija on saanut tiedon lain edellyttämällä tavalla tarjouskilpailun ratkaisusta ja sitä tarkoittavasta päätöksestä alustavasti jo 9.6.2000 ja lopullisestikin 5.7.2000. Koska hakija on saattanut asian kilpailuneuvostoon vasta 22.8.2000, se on myöhään saapuneena jätettävä tutkimatta.

Hankintalain mukaan urakoitsijavalinnasta ei voi valittaa. Lain 9 a §:n mukaan siinä määritelty asianosainen voi saattaa hankintapäätöksen kilpailuneuvostoon. Hankintalaissa ei ole myöskään säädetty muutoksenhakuohjauksen tai valitusohjauksen antovelvollisuudesta. Kun oikeussuojakeinona ei ole käytettävissä tavanomaista, ao. laissa nimenomaisesti säädettyä valitusmahdollisuutta, ei siitä myöskään oikeuskäytännön mukaan tarvinne antaa valitusosoitusta.

SKS ei ole myöskään viranomainen eikä edes julkista valtaa käyttävä sellainen yhteisö, johon tulisi soveltaa yleisiä viranomaisohjeita. SKS on tavallinen, henkilöjäsenistä koostuva yksityisoikeudellinen aatteellinen yhdistys. Tälläkään perusteella SKS:llä ei ole velvollisuutta valitusosoituksen antamiseen.

LAUSUNTO

Pieksän LVI-palvelu Oy on antanut hakemuksesta lausunnon.

VASTASELITYS

Pieksämäen LVI-Asennus Oy on todennut, että hakemus on tehty ajoissa. Kilpailuneuvoston oikeuskäytännön mukaan hankintayksikön on annettava asianmukainen valitusosoitus, jotta määräaika hakemuksen tekemiselle alkaisi kulua. Lisäksi hankintayksikön olisi pitänyt antaa riittävät tiedot hankintaratkaisusta, jotta tarjoajalla olisi ollut riittävät perusteet verrata omaa tarjoustaan voittaneeseen tarjoukseen.

Tässä tapauksessa SKS ei ole antanut mitään valitusosoitusta, ja on antanut vasta lukuisien vaatimusten jälkeen 11.8.2000 päivätyn ja 14.8.2000 sähköpostitse lähetetyn selvityksen, josta ilmenivät urakan eri osien tarjoushinnat ja josta hakija saattoi todeta voittaneensa tarjoamaltaan osalta tarjouskilpailun.

Lainmuutoksessa (16.11.2001/1009) on hankintalakiin nimenomaisesti kirjattu aiemman käytännön mukainen velvoite antaa selvitys tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä hakemusosoitus, jotta määräaika alkaisi kulua.

Koska määräaika hakemuksen tekemiselle ei ollut alkanut kulua 5.7.2000 eikä myöhemminkään, on hakemus tehty oikeassa ajassa ja se on tutkittava.

SKS on väittänyt, ettei kilpailulainsäädäntö koske hankintayksikköä. Hakemuksessa todetun lisäksi hakija korostaa vielä sitä, että kyseiseen hankintaan on SKS:nkin myöntämin tavoin saatu noin 70 % rahoitus Raha-automaattiyhdistykseltä, joka on julkisoikeudellinen oikeushenkilö. Hakijan käsityksen mukaan SKS on yleisemminkin, ja joka tapauksessa ainakin tämän hankinnan osalta lain tarkoittama hankintayksikkö.

LISÄSELVITYS

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. on toimittanut Raha-automaattiyhdistyksen avustuspäätökset, joiden mukaiset avustukset on myöntänyt valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä Raha-automaattiyhdistyksen ehdotuksen pohjalta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Asian käsittely on siirtynyt 1.3.2002 voimaan tulleen markkinaoikeuslain nojalla markkinaoikeudelle.

Julkisista hankinnoista annetun lain soveltuminen

Hankintalakia sovelletaan lain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden tässä laissa tarkoitettujen hankintayksiköiden hankintaan.

Hankintalain 2 §:n mukaan hankintayksiköitä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset sekä evankelisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta ja niiden seurakunnat;

2) oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon;

3) yksiköt, joiden toimialaan kuuluu vesihuolto, energiahuolto, liikenteen harjoittaminen tai teletoiminta, siinä laajuudessa kuin asetuksella säädetään;

4) valtion liikelaitoksista annetun lain (627/87) mukaiset liikelaitokset, jollei asetuksella toisin säädetä; sekä

5) mikä tahansa hankinnan tekijä, silloin kun 1, 2 tai 4 kohdassa mainittujen yksikköjen hankinnan tekemistä varten myöntämän tuen määrä on yli puolet hankinnan arvosta.

Oikeushenkilön katsotaan kuuluvan julkishallintoon 1 momentin 2 kohdan mukaan silloin, kun se on perustettu huolehtimaan tehtävistä yleisen edun tarkoituksessa ilman teollista ja kaupallista luonnetta ja jos:

1) se saa pääasiallisen rahoituksensa 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetulta yksiköltä;

2) se on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön valvonnassa; tai

3) sillä on hallinto-, johto- tai valvontaelin, jonka jäsenistä yli puolet on 1 momentin 1, 2 tai 4 kohdassa tarkoitetun yksikön nimittämiä.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. ei ole evankelis-luterilaisen kirkon osa eikä se siten ole hankintalain 2 § 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu julkisyhteisö. SKS ei saa pääasiallista rahoitustaan julkisyhteisöltä tai muulta 2 §:n 1 momentin kohdassa 1, 2 tai 4 tarkoitetulta yksiköltä, se ei ole tällaisen yksikön valvonnassa eikä sillä ole 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa mainitulla tavalla nimettyä hallinto-, johto- tai valvontaelintä. SKS ei näin ollen ole myöskään 2 § 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu julkishallintoon kuuluva oikeushenkilö. Hankintalakia ei näin ollen voida tällä perusteella soveltaa Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:n toimintaan.

Valtioneuvosto on 2.2.2000 tekemillään päätöksillä myöntänyt sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä ja Raha-automaattiyhdistyksen ehdotuksen pohjalta Koivurannan vanhainkodin peruskorjaukseen yhteensä 8.000.000 markkaa vuosille 2000-2002. Raha-automaattiyhdistys on päätöksellä 27.6.2000 hyväksynyt avustettavan hankkeen rakennussuunnitelmat ja kustannukset. Hankinnan kokonaisarvo on ollut noin 14.628.000 markkaa, joten saadun tuen arvo ylittää puolet hankinnan arvosta. Yhdistys on siten hankintalain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella tämän hankinnan osalta laissa tarkoitettu hankintayksikkö. Hankintaan on näin ollen sovellettava hankintalakia.

Hakemuksen tutkiminen

Asian vireillepano kilpailuneuvostossa

Urakkasopimus Pieksän LVI-Palvelu Oy:n kanssa on allekirjoitettu 5.7.2000. Pieksämäen LVI-Asennus Oy:n hakemus kilpailuneuvostolle on saapunut 22.8.2000 eli hankintaa koskevan sopimuksen tekemisen jälkeen.

Asian saattamiseen kilpailuneuvostoon on sovellettava hankintalain 9 a §:n 2 momenttia sellaisena kuin se oli voimassa 30.11.2001 saakka (1247/1997). Lainkohdan mukaan laissa tarkoitettu hakemus on tehtävä kirjallisesti ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Tarjoajien katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä.

Hakija on ilmoituksensa mukaan saanut tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta 5.7.2000. Hakemus on saapunut kilpailuneuvostolle 22.8.2000 eli myöhemmin kuin 14 päivän kuluessa tiedoksi saannista.

Asian saattamista kilpailuneuvostoon koskevan osoituksen antamista koskevat säännökset

Hankintalain 9 a § on muutettu 1.12.2001 voimaan tulleella lailla (1009/2001). Samalla on säädetty uusi 9 b §, jonka 2 momentissa on säädetty asian saattamisesta kilpailuneuvostoon annettavasta ohjeesta. Uuden säännöksen mukaan hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta kilpailuneuvostoon (hakemusosoitus).

Nyt kysymyksessä olevaan hankintaan sovelletaan kuitenkin hankintalakia sellaisena kuin se oli ennen mainittua muutosta. Ennen mainittua muutosta hankintalain 9 a §:ssä tai muuallakaan ei säädetty hakemusosoituksesta. Hankintalain 9 a §:ää (1247/1997) koskeneessa hallituksen esityksessä ei mainita nyt kysymyksessä olevasta seikasta.

Kilpailuneuvostosta annetun lain 6 §:n 2 momentin (1506/1992) mukaan julkista hankintaa koskevan asian vireilletulosta ja käsittelystä säädettiin julkisista hankinnoista annetussa laissa. Kilpailuneuvostosta annetun lain 13 §:n 1 momentin (304/1998) mukaan asioiden käsittelyyn kilpailuneuvostossa sovellettiin hallintolainkäyttölakia lukuun ottamatta sen 2 §:ää, jollei kilpailuneuvostosta annetussa laissa, kilpailunrajoituksista annetussa laissa tai julkisista hankinnoista annetussa laissa toisin säädetty.

Hankintalain 9 a §:ssä tarkoitettu hakemus ei ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettu valitus, jonka osalta viimeksi mainitun lain 14 §:ssä säädetään velvollisuudesta liittää päätökseen valitusosoitus. Hallintolainkäyttölaissa ei ole säännöstä valitusosoitusta vastaavan osoituksen antamisvelvollisuudesta muun hallintolainkäyttöön kuuluvan oikeusturvakeinon osalta. Hallintolainkäyttölain 73 §:ssä säädetään tosin siitä, että menettelystä hallintolainkäyttöasiassa, jossa ei ole kysymys valituksesta eikä ylimääräisestä muutoksenhausta, on soveltuvin osin voimassa, mitä sanotussa laissa säädetään valituksesta. Hallintolainkäyttölain valmisteluasiakirjoista ei ilmene, että tällä säännöksellä olisi tarkoitettu ulottaa ainakaan yleisesti valitusosoituksen antamiseen rinnastettava velvollisuus edes niihin muihin oikeuskeinoihin, joissa hallintolainkäyttöasia on pantava vireille määräajassa.

Valitusosoitusta koskevissa hallintolainkäyttölain 14-16 §:ssä säädetään yksityiskohtaisella tavalla viranomaisen velvollisuudesta silloin, kun on kysymys valituksesta hallintoasiassa tehdystä päätöksestä. Tähän liittyen onkin otettava huomioon, että kilpailuneuvostosta annetun lain 13 §:ssä laajennettiin hallintolainkäyttölain soveltamisalaa siitä, mikä se olisi viimeksi mainitun lain 1 §:n nojalla. Hallintolainkäyttölain piiriin on kilpailuneuvostosta annetun lain 13 §:n säätämisellä tullut erityinen oikeusturvakeino, joka poikkeaa valituksesta. Hankintalaissa tarkoitetun tarjouskilpailun ratkaisu voi esiintyä myös muussa muodossa kuin hallintoasiassa tehtynä päätöksenä, ja hankintayksikkönä voi olla myös muu kuin viranomainen, kuten esimerkiksi nyt esillä olevassa tapauksessa rekisteröity yhdistys, jonka hankintaan sovelletaan hankintalakia sillä perusteella, että hankintaan on saatu julkista tukea.

Edellä olevan perusteella ei myöskään hallintolainkäyttölaista ole johtunut velvoitetta antaa hakemusosoitusta asian saattamisesta vireille kilpailuneuvostossa.

Hankintalain oikeusturvakeinoja koskevilla säännöksillä on täytäntöönpantu oikeusturvakeinoja julkisissa hankinnoissa koskevat direktiivit 89/665/ETY ja 92/13/ETY. Näiden tavoitteena on varmistaa, että tarjoajilla on käytettävissään hankintasäännösten rikkomisen varalta asianmukaiset, tehokkaat ja nopeat muutoksenhakukeinot. Direktiiveissä ei ole kuitenkaan asetettu kansalliselle lainsäädännölle sellaista vaatimusta, että hankintaa koskevaan ilmoitukseen tulisi olla velvollisuus liittää oikeusturvakeinoja koskeva osoitus.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C-153/98 P, Guérin automobile EURL vastaan komissio, 5.3.1999 antaman määräyksen (Kok. 1999 s. I-1441) perusteella on katsottava, ettei myöskään yhteisön oikeuteen kuuluvista yleisistä periaatteista ole johdettavissa velvollisuutta ilmoittaa edes hankinnassa, joita direktiivit koskevat, käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista eikä niiden käytön edellytyksistä.

Asian saattamista kilpailuneuvostoon koskevan osoituksen antamista koskeva oikeuskäytäntö

Kilpailuneuvosto oli 21.9.1998 alkaen (päätös dno 29/359/98) vakiintuneessa oikeuskäytännössään katsonut, ettei hakemuksen tekemiselle asetettu 14 päivän määräaika alkanut kulua, jos tiedonantoon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä ei ollut liitetty osoitusta hakemuksen tekemiseen kilpailuneuvostolle.

Korkein hallinto-oikeus on korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 2001 vuosikirjassa julkaistavassa päätöksessään 4.4.2001 taltionumero 742 samoin kuin päätöksissään 4.4.2001 taltionumero 743 ja 19.4.2001 taltionumero 898 sekä kunnallista hankintayksikköä koskevassa päätöksessään 26.3.2002 taltionumero 693, kumoten kilpailuneuvoston päätökset, joissa sopimuksen tekemisen jälkeen myöhemmin kuin 14 päivää päätöksen tiedoksisaannista kilpailuneuvostolle tulleet hakemukset oli tutkittu, katsonut, että hankintalain 9 a §:n 2 momentissa tarkoitetun 14 päivän määräajan alkamisen edellytyksenä ei ole, että hankintayksikkö ilmoittaa tarjoajalle käytettävissä olevasta oikeusturvakeinosta, jolla asian voi saattaa kilpailuneuvostoon, eli antaa valitusosoitukseen rinnastettavan hakemusosoituksen.

Tarjouskilpailuun osallistuneelle annetun tiedoksiannon sisältöä koskevat säännökset

Hankintalakiin on edellä mainitulla tavalla lisätty 1.12.2001 voimaan tulleella lailla (1009/2001) uusi 9 b §, jonka 2 momentissa on säädetty tarjouskilpailuun osallistuneelle annettavan tiedoksiannon sisällöstä. Uuden säännöksen mukaan hakemus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista.

Nyt kysymyksessä olevaan hankintaan sovelletaan kuitenkin hankintalakia sellaisena kuin se oli ennen mainittua muutosta. Sovellettavan hankintalain 9 a §:n (1247/1997) 2 momentissa säädetty 14 päivän määräaika alkaa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Tarjoajille annettavan tiedon sisällölle ei ole laissa asetettu erityisiä vaatimuksia huolimatta siitä, että lakia 1247/1997 koskeneessa hallituksen esityksessä 69/1997 on useassa kohdin mainittu, mitä tietoja tiedoksiantoon tulisi sisältyä.

Tarjoajille annettavien tietojen sisällöstä on säädetty kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 19 §:n 2 ja 3 momentissa. Näiden säännösten mukaan ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus kirjallisesta pyynnöstä saada yksilöityjä tietoja tarjouskilpailun ratkaisun sisällöstä. Hylätyn tarjouksen tehneelle tarjoajalle on ilmoitettava tarjouksen hylkäämisen perusteet.

Hyväksyttävän tarjouksen tehneellä tarjoajalla on oikeus saada ilmoitus voittaneen tarjouksen ominaisuuksista ja suhteellisista eduista sekä sopimuspuoleksi valitun tarjoajan nimestä. Sopimuksen tekemistä koskevia tietoja ei kuitenkaan tarvitse antaa, jos niiden julkaiseminen vaikeuttaisi lakien täytäntöönpanoa, olisi muutoin yleisen edun vastaista, vahingoittaisi yritysten kaupallisia etuja tai rajoittaisi toimittajien välistä rehellistä kilpailua.

Hankintalain 14 §:n 1 momentin (633/1999) perusteella tarjouskilpailuun osallistuneen oikeudesta saada tietoja tarjouksen käsittelyä koskevista asiakirjoista noudatetaan soveltuvin osin mitä asianosaisen tiedonsaantioikeudesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

Tiedoksiannon sisältöä koskeva oikeuskäytäntö

Kilpailuneuvosto oli 19.11.1999 alkaen (päätös dno 85/690/99) katsonut, että tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä tulisi ilmetä sellaiset seikat, joiden perusteella tarjoaja voi arvioida oikeussuojansa tarpeen.

Markkinaoikeuden johtopäätökset asian saattamista kilpailuneuvostoon koskevan osoituksen puuttumisen ja tiedoksiannon sisällön vaikutuksesta 14 päivän määräajan alkamiseen

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:llä ei edellä olevan perusteella ole ollut lakiin perustuvaa velvollisuutta liittää hankintapäätökseensä osoitusta hakemuksen tekemiseen kilpailuneuvostolle. Hankintalain 9 a §:n 2 momentissa (1247/1997) tarkoitetun määräajan alkamiseen ei näin ollen vaikuta se, että tiedoksiantoon hankintayksikön ratkaisusta ei ole liitetty osoitusta asian saattamisesta kilpailuneuvostoon.

Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:n, joka ei tee tarjouskilpailun ratkaisusta hallintopäätöstä, tarjouskilpailun ratkaisusta tarjoajalle antaman tiedon sisällölle ei edellä olevan perusteella voida asettaa lakiin perustuvia erityisiä vaatimuksia, kun tutkitaan, onko hakemus kilpailuneuvostolle tehty hankintalain 9 a §:n 2 momentissa säädetyssä määräajassa.

Hakemus, joka on saapunut kilpailuneuvostolle 22.8.2000, on näin ollen jätettävä myöhästyneenä tutkimatta.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus

Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta harkittaessa on otettava huomioon se, että hakija on hakemusta tehdessään voinut kilpailuneuvoston oikeuskäytännön perusteella olettaa, että hakemus otetaan tutkittavaksi.

Näissä oloissa markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa voida huolimatta siitä, että hakemus jää tutkimatta, pitää kohtuuttomana sitä, että Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y. joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus jättää hakemuksen tutkimatta ja hylkää Suomen Kirkon Sisälähetysseura r.y:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo, Minna Hammarberg ja Mika Pohjonen.

Asiassa on äänestetty.

Ma. markkinaoikeustuomari Minna Hammarbergin eriävä mielipide, johon ma. markkinaoikeustuomari Mika Pohjonen on yhtynyt:

Hankintalain 9 a §:n (sellaisena kuin se oli ennen 1.12.2001 voimaan tullutta lain muutosta) mukaan hakemus kilpailuneuvostolle on tehtävä kirjallisesti ennen hankintasopimuksen tekemistä. Hakijan on ennen hakemuksen toimittamista kilpailuneuvostolle ilmoitettava hankintayksikölle aikeestaan panna asia vireille kilpailuneuvostossa. Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä, jos hakemus on tehty 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Tarjoajien katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä.

Asiakirjoista ilmenee, että SKS on lähettänyt 9.6.2000 tiedot samana päivänä valituista urakoitsijoista. Valinta on tehty sillä ehdolla, että RAY rahoittajana hyväksyy hankkeen kokonaishinnan. Seuraavaksi tarjoajille on 5.7.2000 lähetetty telefaxina kirje, jonka mukaan urakkasopimukset on allekirjoitettu. LVI-urakan osalta kirjeestä on ilmennyt, että Pieksän LVI-Palvelu Oy on valittu LVI-urakoitsijaksi hintaan 1,6 mmk.

Urakkaohjelman mukaan rakennusurakka on ollut pääurakka ja LV-, IV-, RA- sekä sähkö- ja tietojärjestelmäurakat ovat olleet pääurakalle alistettuja sivu-urakoita. Sivu-urakoista on voinut tarjota minkä tahansa urakoista tai kaikki urakat yhdessä. Hakija on tarjonnut LV-laitteiden muutostyöt 998.000 mk:n kokonaishinnalla.

Hankintalain 1 §:n mukaan hankintayksiköiden on hankinnoissaan meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi.

Hankintalain 1 §:n tavoitteiden toteutumista turvaavat yhtäältä julkista hankinnoista annetut menettelysäännökset sekä toisaalta lain 7 §:n säännös tarjouskilpailun valintaperusteista. Hankintalain 7 §:ää koskevissa esitöissä todetaan, että tarjouksen valintaperusteista ja suoritetusta arvioinnista olisi tarjouskilpailun ratkaisemisen jälkeen myös ilmoitettava kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille (HE 69/1997 vp. s. 20). Euroopan yhteisön julkisten hankintojen ensimmäisessä valvontadirektiivissä edellytetään, että hankintaviranomaisten toimenpiteitä voidaan valvoa tehokkaasti. Julkisia hankintasopimuksia tavoittelevien ehdokkaiden ja tarjoajien tulee voida turvautua nopeisiin ja tehokkaisiin oikeusturvakeinoihin. Hankintadirektiivien pääperiaatteita ovat avoimuus ja syrjimättömyys. EY:n valvontadirektiivien mukaiset oikeusturvakeinot vahingonkorvausta lukuun ottamatta kuuluvat julkisista hankinnoista annetun lain 3 luvun säännösten perusteella markkinaoikeuden toimivaltaan.

Hakemuksen vireillä tulon aikaan voimassa olleen hankintalain (1247/1997) 9 a §:ssä säänneltiin asian saattamisesta kilpailuneuvostoon, jolloin merkitystä saa se, milloin tarjoajat ovat saaneet hankintayksiköltä tiedon tarjouskilpailun ratkaisusta tai sitä koskevasta päätöksestä. Lain 9 a §:ää koskevissa esitöissä (HE 69/1997 vp. s. 22) todetaan:

"Hävinneelle tarjoajalle tehdyn ilmoituksen tai sen liitteiden tulisi sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista. Tällaisia seikkoja ovat lähinnä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa."

Hankintayksikön on annettava tarjouskilpailuun osallistuneelle sellaiset tiedot, että tarjoaja voi verrata omaa tarjoustaan hyväksyttyyn tarjoukseen ja arvioida hankintayksikön päätöksen oikeellisuutta. Tämä on välttämätöntä hankintatoimen ja julkisia hankintoja koskevan oikeusturvajärjestelmän tehokkuuden ja toimivuuden kannalta. Oikeusturvakeinoa ei voida pitää tehokkaana, jollei tarjoaja pysty ennen hakemuksen vireillepanoajan päättymistä lainkaan arvioimaan sitä, onko hänellä perusteita saattaa asia kilpailuneuvoston käsiteltäväksi. Erityisesti kun otetaan huomioon, että kysymys on hankintamenettelystä, jossa on ilmennyt valitun yrityksen tarkistaneen alkuperäistä tarjoushintaansa, ovat tarjousten avauspöytäkirja ja tarjottujen sivu-urakoiden hintatiedot olennaisia muiden tarjoajien oikeusturvan kannalta.

Mikäli hankintayksikkö voisi viivyttelemällä tarjoajan kannalta olennaisten tietojen antamisessa tai muutoin jättämällä ilmoittamatta tällaisia tietoja estää tarjoajaa saamasta hakemustaan tutkittavaksi kilpailuneuvostossa, heikentäisi se tarjoajien oikeusturvaa hankintalain säännösten, yleisten hallinnon lainalaisuusperiaatteiden ja EY:n hankintadirektiivien vastaisesti.

Hankintalain esitöissä (HE 69/1997 vp. s. 15) mainitaan, että mikäli lain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa mainitun hankinnan tekijänä on yksityinen taho, tämänkin on sovellettava julkisista hankinnoista annetun lain säännöksiä. Sääntöjen soveltamisessa tulee tällöin kiinnittää huomiota lähinnä 5, 6 ja 7 §:ssä hankintamenettelyistä sekä tarjoajien ja tarjousten valinnasta annettuihin sääntöihin. SKS on tässä tapauksessa edellä selvitetyllä tavalla velvollinen noudattamaan hankintalain säännöksiä hankkeeseen saamansa julkisen tuen vuoksi. Myös tällaisen hankintayksikön ratkaisun johdosta tarjoajilla tulee olla mahdollisuus voida tehokkaasti käyttää laillisia oikeusturvakeinojaan.

Katson tässä tapauksessa selvitetyksi, että hakija on vasta 14.8.2000 saanut SKS:ltä sellaiset tiedot hankintapäätöksestä ja siihen vaikuttaneista seikoista, että on voinut arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta ja asemaansa tarjouskilpailussa. Hakija on tehnyt hankintalain mukaisen hakemuksen kilpailuneuvostolle 22.8.2000 eli 14 päivän kuluessa edellä mainittujen tietojen saamisesta. Katson, että hakemus tulee ottaa tutkittavaksi.