Market Court dismisses bid protest where tenderer failed to provide required quality data for total cost evaluation.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Asikkalan kunta on 31.1.2001 päivätyllä tarjouspyynnöllä pyytänyt tarjouksia Asikkalan kunnan dementiakodin rakennusurakasta. Tarjouspyynnön osana on ollut 21.12.2001 päivätty urakkaohjelma, jonka mukaan hyväksyttävistä tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin. Urakkaohjelman mukaan tarjousvertailussa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä 2 %

tarjoajan ammattitaito ja resurssit ja toimintavarmuus 3%

toiminnalliset ominaisuudet, huoltopalvelut, tekninen tuki 3 %

referenssikohteet 2 %

hankintahinnasta muodostuva vertailuhinta 90 %

Määräaikaan mennessä rakennusurakasta on jätetty seuraavat tarjoukset:

PLW Rakenne Oy 1.659.000 €

Rakennusliike Viljo Pakkanen Oy 1.662.000 €

OKA Oy 1.703.120 €

YIT Rakennus Oy 1.730.000 €

Asikkalan kunnanhallitus on 18.3.2002 pöytäkirjan 93 §:n kohdalla valinnut rakennusurakan suorittajaksi halvimman tarjouksen tehneen PLW Rakenne Oy:n.

HAKEMUS

Rakennusliike Viljo Pakkanen Oy on vaatinut, että kunnanhallituksen päätös kumotaan siltä osin kuin se koskee dementiakodin rakennusurakkaa ja että markkinaoikeus kieltää päätöksen täytäntöönpanon ja velvoittaa kunnanhallituksen uudessa käsittelyssä korjaamaan virheellisen menettelynsä. Hakija on lisäksi vaatinut, että Asikkalan kunta velvoitetaan korvaamaan Rakennusliike Viljo Pakkanen Oy:n oikeudenkäyntikulut asiassa 1.400 eurolla korkoineen. Hakija on toissijaisesti vaatinut, että hankintayksikkö määrätään maksamaan sille hyvitysmaksua 204.344,25 euroa.

Hakija on perusteluinaan todennut muun ohella seuraavaa. Kahden halvimman tarjouksen ero on ollut 3.000 euroa eli käytännössä tarjoukset ovat olleet hinnaltaan samanarvoiset. Kun tarjouspyynnön yhteydessä on ilmoitettu myös muita arviointiperusteita kuin hinta, ei valintaa olisi saanut tehdä pelkän hinnan perusteella.

Kunnanhallituksen pöytäkirjan mukaan asian on esitellyt kunnaninsinööri. Hän on pöytäkirjan mukaan ilmoittanut, ettei hän ole voinut esitetyillä kriteereillä laittaa kahta halvinta tarjousta järjestykseen. Tämä ei tietysti ole ollutkaan mahdollista, kun tarvittavia tietoja ei ole pyydetty kahdelta halvimman tarjouksen antajalta. Mikäli tarvittavat tiedot olisi pyydetty, niin kokonaistaloudellinen arviointi olisi pystytty suorittamaan asianmukaisesti.

Laatu on etenkin rakentamisessa keskeinen tekijä kokonaistaloudellisuutta arvioitaessa. Se on ollut myös tässä asiassa lähtökohtana tarjouspyynnössä, mutta asian esittelyssä ja asian valmistelussa se on sivuutettu.

Rakennusehtojen yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) 12 §:n mukaan sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan siten, että yhdessäkin asiakirjassa annettu urakkaan liittyvä määräys katsotaan päteväksi, vaikka se puuttuisi muista sopimusasiakirjoista. YSE:n 13 §:n mukaan kaupallisissa asiakirjoissa urakkaohjelma on sijalla 5 ja tarjous sijalla 7. Näin ollen kunnanhallituksella ei ole ollut oikeutta poiketa urakkaohjelmassa määritellystä kokonaistaloudellisuuden valintaperusteesta sillä perusteella, että tarjouksen tehneet ovat jättäneet toimittamatta valintaperusteina määrättyjä tietoja. Säännöksen henki viittaa siihen, että tällaisessa tapauksessa tarjouksen jättäneiltä tulee pyytää lisäselvityksiä, koska alemmalla tasolla oleva asiakirja ei voi ohjata ja muuttaa ylemmällä tasolla olevaa asiakirjaa ja sen sisältöä.

Urakkaohjelmassa mainituista tarjouksen vertailuperusteista hakija on esittänyt seuraavaa. Tarjoajan laadunvarmistusjärjestelmä: Hakijalla on ollut käytössä Rakennusteollisuuden Keskusliiton hankekohtainen laadunvarmistusjärjestelmä jo vuodesta 1997 alkaen. Tarjoajan ammattitaito ja resurssit ja toimintavarmuus: Nämä tiedot ilmenevät pääosaltaan Rakennusteollisuuden Keskusliiton Lahti-Kymen piirin Luotettavat rakentajat 2001-julkaisusta. Hakija on toiminut vuodesta 1966 alkaen ja sillä on asianmukainen laadunvarmistusjärjestelmä. Toiminnalliset ominaisuudet, huoltopalvelut ja tekninen tuki: Hakijalla on vakituisessa palveluksessa teknisessä henkilöstössä kuusi työntekijää. Referenssikohteet: Tältä osin tiedot ilmenevät Luotettavat Rakentajat 2001-julkaisusta. Hakijalla on pitkäaikaista ja monipuolista kokemusta tämän luonteisista ja kokoluokan urakoista.

Hakijan ja PLW Rakenne Oy:n tarjoukset ovat hinnaltaan käytännössä samanarvoiset. Ratkaisu näiden kahden tarjouksen välillä on tehtävä muiden tarjousvertailuperusteiden mukaan. PLW Rakenne Oy:n tietoja ei ole Luotettavat Rakentajat 2001-julkaisussa, mikä vaikeuttaa vertailun tekemistä. Yhtiö on kuitenkin toiminut vasta muutaman vuoden eikä yhtiöllä tiettävästi ole ollut yhtäkään dementiakodin urakkaa vastaavaa urakkaa.

Mikäli urakkatarjousten hyväksymisessä olisi menetelty tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman ja hankintalain edellyttämällä tavalla ja valittu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, niin hakija olisi kiistatta voittanut tarjouskilpailun.

Hyvitysmaksun osalta on otettava huomioon, että kunnan menettely on ollut osittain jopa erittäin törkeää, joka vaikuttaa hyvitysmaksun suuruuteen korottavasti samoin kuin urakan suuruuskin.

VASTINE

Asikkalan kunta on vaatinut, että hakemus hylätään ja että Rakennusliike Viljo Pakkanen Oy velvoitetaan korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut 1.342 eurolla korkoineen.

Kunta on vastineessaan lausunut muun ohella seuraavaa. Puheena olevassa tarjouskilpailussa halvimmat tarjoukset tekivät PLW Rakenne Oy ja hakija. Näiden yritysten tarjouksissa mainittiin vain tarjoushinta. Sen sijaan muiden valintaan vaikuttavien arviointiperusteiden osalta yritykset eivät maininneet mitään. Lähtökohtaisesti tällaisessa tilanteessa voidaan verrata vain tarjoushintaa, eikä hankintayksiköllä ole velvollisuutta pyytää tarjoajia täydentämään tarjouksiaan puuttuvien arviointiperusteiden osalta.

Mikäli tarjoajalle aiheutuu vahinkoa siitä, että se ei kerro tarjouksessa tarjouspyynnössä mainittujen arviointiperusteiden osalta mitään, vahingosta voi olla vastuussa vain yritys itse.

Kunnalla on runsaasti aikaisempaa kokemusta molemmista yhtiöistä viime vuosilta. Kunnan kokemusten perusteella molemmat yhtiöt ovat toimineet kunnan rakennuskohteissa varsin hyvin, eikä eroja yhtiöiden välillä kokemustenkaan perusteella voida tehdä.

Hakemusta voidaan pitää ilmeisen perusteettomana, koska hakija ei ole esittänyt sellaisia perusteita, jotka olisivat oikeuttaneet kunnan syrjäyttämään halvimman tarjouksen. Erityisesti on huomautettava, ettei hakija ole tarjouksessaan maininnut mitään muista valintaperusteista kuin hinnasta. Tämän vuoksi hakija tulee velvoittaa korvaamaan kunnan oikeudenkäyntikulut.

LAUSUNTO

PLW Rakenne Oy on antanut lausunnon asiassa ja vaatinut korvausta oikeudenkäyntikuluistaan 1.244,40 euroa korkoineen.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään lausunut muun ohella seuraavaa: Kunnan tarjouspyynnössä on pyydetty tarjousta kokonaishintaisena. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa urakkaohjelmassa on yksilöity tarjouksen liitteet, kuten verovelkatodistus, todistus ennakkoperintärekisteriin rekisteröitymisestä jne. Nämä kaikki pyydetyt liitteet hakija on toimittanut. Muita erillisiä selvityksiä ei tarjouspyynnössä ole edes pyydetty. Menettely onkin ollut ymmärrettävää, mikäli jonkun tarjous olisi ollut hinnaltaan niin edullinen, ettei muita arviointiperusteita olisi tarvittu. Tässä tilanteessa kaksi halvinta tarjousta olivat niin lähellä toisiaan, että muita arviointiperusteita olisi tullut käyttää ja kunnan olisi tullut pyytää hakijalta ja PLW Rakenne Oy:ltä lisäselvityksiä näistä muista arviointiperusteista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Kysymyksessä olevan hankinnan arvo ei ylitä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetussa asetuksessa tarkoitettua rakennusurakoiden kynnysarvoa. Tällaisessa hankinnassa noudatettua menettelyä arvioitaessa on otettava huomioon julkisista hankinnoista annetun lain säännökset.

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n mukaan hankintayksiköiden on hankinnoissaan meneteltävä siten, että kilpailun aikaansaaminen ja hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu tulee turvatuksi.

Julkisista hankinnoista annetun lain 7 §:n mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Kokonaistaloudellisuuteen liittyvät valintaperusteet tulee ilmoittaa etukäteen. Mikäli muuta perustetta ei ole tarjouspyynnössä esitetty, hankintapäätös on tehtävä halvimman hinnan perusteella.

Julkisissa hankinnoissa kilpailuttamisen päämuotona on tarjousmenettely, jossa tarjouksen tekijät toisistaan tietämättä esittävät tarjouksensa, joiden perusteella hankintayksikkö tekee ratkaisun. Menettelyn perustana on se, että sekä tarjouksen tekijät että hankintayksikkö pitävät lähtökohtana tarjousten lopullisuutta. Jos tiedossa olisi, että tarjouksia olisi mahdollista myöhemmin tarkistaa, ensimmäisiä tarjouksia ei tehtäisi riittävän vakavasti sopimuksen menettämisen uhalla.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä, eli sen liitteenä olevassa urakkaohjelmassa ilmoittanut, että tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin ja pyynnössä on myös ilmoitettu valintaperusteet ja niiden painoarvot. Tarjouspyyntö on ollut hankintalain mukainen. Näin ollen tarjoajat ovat tehneet tarjouksensa tietoisina siitä, että pyynnön mukaan muillakin seikoilla kuin hinnalla on tarjousten vertailussa merkitystä. Sekä hakija että PLW Rakenne Oy ovat tarjouksissaan esittäneet vain kokonaishinnan tuomatta esiin muita valintaperusteita koskevia seikkoja.

Tarjousten tulee olla lopullisia. Tarjouksen antaja kantaa vastuun siitä, jos tarjouksessa ei ole esitetty kaikkia tarjouspyynnössä vaadittuja seikkoja. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta pyytää tarjouksen antajalta lisäselvitystä siltä osin kuin tarjoaja ei ole tarjouksessaan esittänyt selvitystä tarjouspyynnössä mainituista arviointiperusteista Hakija olisi voinut esittää selvitystä muista valintaperusteista esim. niillä asiakirjoilla, joita on nyt esitetty markkinaoikeudelle.

Kun selvitystä kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointiperusteiden osalta ei ole kahdessa halvimmassa tarjouksessa esitetty, ja kun hinnan painoarvoksi urakkaohjelmassa on ilmoitettu 90 prosenttia, kunta on voinut arvioida näiden tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta soveltamallaan tavalla hinnan perusteella. Kunta on siten menetellyt hankintalain mukaisesti ja hakemus on hylättävä.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosaisen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Kun hakijan vaatimukset hylätään kokonaisuudessaan, olisi kohtuutonta, jos PLW Rakenne Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen vuoksi hakijan on korvattava PLW Rakenne Oy:n kohtuulliseksi katsotut oikeudenkäyntikulut 500 eurolla.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hakemusta voida pitää sillä tavoin ilmeisen perusteettomana, että hakija tulisi velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja Asikkalan kunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen.

Rakennusliike Viljo Pakkanen Oy velvoitetaan korvaamaan PLW Rakenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Irma Telivuo, Olli Mäkinen ja Mika Pohjonen