Market Court dismisses bid protest against public tender where internal department won lowest price.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pyhäjärven kaupunki on pyytänyt 7.8.2002 päivätyllä tarjouspyynnöllä urakkatarjouksia Pyhäjärven kaupungintalon peruskorjauksesta. Tarjouspyyntöön on oheistettu urakkaohjelma. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt tarjousten valintaperustetta.

Pyhäjärven kaupunki on saanut yhteensä viisi tarjousta, joista neljä on ollut yksityisten elinkeinonharjoittajien tekemiä. Lisäksi Pyhäjärven kaupungin tekninen toimi on jättänyt tarjouksen.

Tarjousten avauspöytäkirjaan on yksilöity tarjousten viimeinen jättöpäivä 13.9.2002, tarjoajat, kunkin tarjouksen saapumistapa sekä verollinen ja veroton tarjoushinta. Avauspöytäkirjassa hinnaltaan edullisimmaksi tarjoukseksi on todettu teknisen toimen tarjous, hinnaltaan 1.200.000 euroa (alv 0 %). Hakijan tarjous on ollut seuraavaksi edullisin, verottomalta hinnaltaan 1.400.000 euroa. Avauspöytäkirjan ovat allekirjoittaneet Veijo Vuopio ja Tarja Kangas. Asiakirjaa ei ole päivätty.

Pyhäjärven kaupungin tekninen lautakunta on tehnyt pöytäkirjan 19.9.2002 §:n 113 kohdalla hankintapäätöksen, jolla kaupungintalon peruskorjauksen rakennustöiden suorittajaksi on valittu hinnaltaan edullisimman tarjouksen tehnyt Pyhäjärven kaupungin tekninen toimi.

Rakennusliike Sorvoja Ky on tehnyt hankintapäätöksen johdosta oikaisuvaatimuksen, jonka osalta Pyhäjärven kaupungin tekninen lautakunta on tehnyt pöytäkirjan 17.10.2002 §:n 135 kohdalla päätöksen, jolla oikaisuvaatimus on hylätty.

Pyhäjärven kaupunki on sitoutunut 8.10.2002 markkinaoikeuteen saapuneella ilmoituksella olemaan toistaiseksi tekemättä hankintasopimusta asiassa.

HAKEMUS

Hakija on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Pyhäjärven teknisen lautakunnan hankintapäätöksen ja velvoittaa lautakunnan tekemään lain mukaisen päätöksen. Toissijaisesti hakija on vaatinut hyvitysmaksun määräämistä, koska hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Vaatimustensa perusteina hakija on esittänyt muun ohella seuraavaa. Kaupungin teknisellä toimella on ollut muita tarjoajia paremmat tiedot urakan kohteesta, koska se on aiemmin huoltanut rakennusta sekä tehnyt siellä purkutöitä ja kuntotutkimuksia. Lisäksi tekninen toimi on teettänyt suunnitelmat kohteeseen, laatinut tarjouspyynnöt, vastaanottanut ja avannut tarjoukset sekä laatinut tarjousten avauspöytäkirjan.

Koska hankintayksikön oma yksikkö on osallistunut tarjouskilpailuun, olisi tarjousten käsittely ja avaaminen tullut jättää kolmannen tahon tehtäväksi. Tekninen toimi olisi tullut jäävätä asian käsittelyssä. Toteutettu menettely on suosinut teknistä toimea ja syrjinyt muita tarjoajia.

Tarjouspyynnössä ei ole ollut mainintaa siitä, että myös tekninen toimi tulee jättämään tarjouksen. Hakijan tarjous on ollut hinnaltaan halvin lukuun ottamatta teknisen toimen omaa tarjousta, jota ei edellä mainituista syistä johtuen olisi tullut lainkaan hyväksyä.

Tarjoajille ei ole etukäteen ilmoitettu tarjousten avaustilaisuuden ajankohtaa eikä tarjousten avauspöytäkirjaa ole päivätty. Tarjoukset ovat avanneet ja avauspöytäkirjan allekirjoittaneet tekninen johtaja Veijo Vuopio ja vs. toimistosihteeri Tarja Kangas. Kun hakija on tiedustellut tarjousten avauspäivämäärää Veijo Vuopiolta 18.9.2002 tämä on ilmoittanut ettei tarjouksia ollut vielä avattu. Kuitenkin myöhemmin Tarja Kangas on ilmoittanut, että tarjoukset on avattu 16.9.2002.

VASTINE

Pyhäjärven kaupunki on vastineessaan vaatinut hakemuksen hylkäämistä perusteettomana. Lisäksi Pyhäjärven kaupunki on vaatinut, että hakija velvoitetaan korvaamaan Pyhäjärven kaupungille aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja yhteensä 500 eurolla laillisine korkoineen.

Hankintayksikkö on perustellut vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti. Kaupungin teknisellä toimella on ollut oikeus tehdä tarjous eikä tästä ole tullut lain mukaan ilmoittaa erikseen tarjouspyynnössä. Teknisen toimen tarjous on sisältänyt kaikki ne muun muassa hallinnolliset kustannukset, jotka sisältyvät myös muiden urakoitsijoiden tarjouksiin.

Tarjouspyynnössä tarjoajia on velvoitettu tutustumaan kohteeseen, jolloin teknisen toimen muita paremmilla tiedoilla kohteesta ei ole ollut merkitystä asiassa. Kaikilla tarjoajilla on ollut samanlaiset mahdollisuudet tutustua rakennukseen ja rakenteisiin.

Sillä, että tekninen toimi on teettänyt suunnitelmat kohteeseen, laatinut tarjouspyynnön, vastaanottanut ja avannut tarjoukset sekä laatinut tarjousten avauspöytäkirjan ei ole ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta. Tarjoajia ei ole tämän johdosta saatettu eriarvoiseen asemaan eikä syrjitty. Kaikilla tarjoajilla on ollut käytettävissään samat ulkopuolisten suunnittelijoiden laatimat suunnitelmat tarjousten tekemistä varten. Tarjouspyyntöön oheistetussa urakkaohjelmassa on myös ilmoitettu kaikkien suunnittelijoiden nimet ja yhteystiedot.

Tarjousten avaamis- ja käsittelytavalla ei ole ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen. Menettelyllä ei ole suosittu kaupungin teknistä tointa tai syrjitty muita tarjoajia. Tarjousten avauspöytäkirjan laatimisajankohta 17.9.2002 käy ilmi vastineeseen oheistetuista tietokoneohjelman kuvaketulosteista. Tarjousten avaustilaisuuden ei lain mukaan tarvitse olla julkinen hankinnassa, joka toteutetaan täysin kaupungin rahoituksella.

Tarjouskilpailussa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamalla tavalla ja tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättä. Hakijalla ei olisi ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua.

VASTASELITYS

Hakija on vastaselityksessään uudistanut aiemmat vaatimuksensa sekä vaatinut, että Pyhäjärven kaupunki velvoitetaan korvaamaan hakijan kohtuulliset oikeudenkäyntikustannukset.

Hakija on esittänyt vastaselityksessään muun ohella seuraavaa. Pyhäjärven kaupungin tekninen johtaja on ollut mukana kaupunginhallituksen ja -valtuuston kokouksissa, joissa kustannusarviota ja suunnitelmia on käsitelty, toiminut tarjouspyynnön yhteyshenkilönä, antanut lisätietoja hankkeesta urakoitsijoille sekä allekirjoittanut kaupungin antaman urakkatarjouksen. Lisäksi tekninen toimi on toiminut sekä tilaajana että urakoitsijana tarjouskilpailussa. Tekninen toimi tulee suullisesti saadun tiedon mukaan toimimaan myös rakennustöiden valvojana. Myös hakijan tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyssä on ollut mukana vs. tekninen johtaja. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei ole toteutunut.

VASTINE

Pyhäjärven kaupunki on antanut hakijan vastaselityksen johdosta vastineen, jossa on esitetty muun ohella seuraavaa. Teknisen johtajan osallistumisella virkavastuullisena toimialueen päällikkönä tarjousmenettelyyn ei ole ollut merkitystä tarjouskilpailun lopputuloksen kannalta. Varsinaisina asiantuntijoina ovat toimineet ulkopuoliset, tarjouspyynnössä mainitut tahot. Rakennustöiden valvojalla ei ole merkitystä hankintamenettelyn kannalta.

Pyhäjärven kaupungin organisaatio on niin suppea, ettei erillistä urakkatarjouksen allekirjoittamiseen oikeutettua tahoa ole ollut olemassa. Urakoinnin suorittaa teknisen toimen rakennusyksikkö ja rakennuttajana toimii tekninen lautakunta. Viranhaltijat eivät ole tehneet henkilökohtaisia urakkatarjouksia tai -sopimuksia. Vs. teknisen johtajan osallistumisella kunnan johtosäännön mukaisesti oikaisuvaatimuksen käsittelyyn ei ole merkitystä asiassa.

Tarjouskilpailun määräajan päättyessä 13.9. klo 16.00 teknisen toimen rakennusyksikön tarjouksen allekirjoittajalla teknisen toimen johtaja Veijo Vuopiolla ei ole ollut mahdollisuutta tietää myöskään telefaksilla 13.9.2002 saapuneiden tarjousten sisältöä, koska hän on ollut työmatkalla ajalla 12.-13.9. Teknisen toimen rakennusyksikön tarjous on päivätty ja saapunut 11.9.2002.

Teknisen toimen rakennusyksikön tarjous on tullut hyväksyä, koska se on ollut toteuttamiskelpoinen ja kaikki hankkeen aiheuttamat kustannukset ovat sisältyneet tarjoukseen. Teknisen toimen rakennusyksikkö on halunnut omalla tarjouksellaan varmistaa, ettei hankinnasta makseta ylihintaa.

MUUT KIRJELMÄT

Hakija on yksilöinyt vaatimustensa määrän hyvitysmaksun osalta 148.859,50 euroksi ja oikeudenkäyntikulujen osalta 900,50 euroksi.

Pyhäjärven kaupunki on vastineessaan uudistanut vaatimuksensa ja todennut muun ohella seuraavaa. Hakijan korvausvaatimukset eivät perustu lakiin, joten ne on hylättävä. Pyhäjärven kaupunki on antanut markkinaoikeudelle sitoumuksen siitä, ettei hanketta aloiteta. Rakennustöitä ei ole aloitettu missään muodossa. Korvausvaatimusta koskevista laskelmista ilmenee lisäksi, että hakija on tutustunut rakennuskohteeseen paikan päällä ja ollut siten tietoinen kohteen rakenteista ja muista yksityiskohdista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Julkisista hankinnoista annetussa laissa (hankintalaki) ei ole säännelty tarjouskilpailun järjestämiseen tai hankintapäätöksen tekemiseen liittyviä yksityiskohtaisia menettelytapa- tai esteellisyyskysymyksiä. Hankintalain 9 §:n 1 momentin perusteella markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan ainoastaan, onko hankintayksikön hankintamenettely ollut hankintalainsäädännön vastaista.

Hankintamenettely

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tulee hankinnan toteuttaessaan turvata tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankintalain 6 §:n 3 momentissa on tasapuolisuus- ja syrjimättömyysperiaatteen lisäksi todettu, että jos tarjouksen tekijänä on hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos, on sitä kohdeltava samoin kuin muitakin tarjoajia. Hankintalainsäädännössä ei näin ollen ole estetty julkisyhteisöjen omien yksiköiden osallistumista tarjouskilpailuun yksityisten elinkeinonharjoittajien ohella. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksesta kuitenkin johtuu, ettei tarjouskilpailuun osallistuva julkisyhteisön omistama yksikkö saa olla erityisasemassa muihin tarjoajiin nähden.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti edellytetty, että julkisyhteisön yksikön tarjoushinnan tulee sisältää kaikki hankintasopimuksen toteuttamisesta yksikölle aiheutuvat tosiasialliset kustannukset. Mainittu edellytys turvaa osaltaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Julkisyhteisön omalle yksikölleen antaman tuen tulee siten olla kokonaisuudessaan otettuna huomioon yksikön tarjoushinnassa.

Jotta tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei vaarantuisi, ei yksittäinen tarjoaja saa olla perusteettomasti muita tarjoajia paremmassa asemassa myöskään sillä perusteella, että sillä on muita tarjoajia paremmat tiedot hankinnan kohteesta.

Hakija on todennut, että kaupungin teknisellä toimella on ollut muita tarjoajia paremmat tiedot hankinnan kohteesta, koska se on muun ohella aiemmin huoltanut rakennusta sekä tehnyt siellä purkutöitä ja kuntotutkimuksia. Teknisen toimen edustajat ovat myös teettäneet suunnitelmat urakkaan, laatineet tarjouspyynnön sekä toimineet yhteyshenkilönä ja lisätietojen antajana tarjouskilpailussa. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että kirjalliseen urakkaohjelmaan sisältyneiden urakkatietojen sekä ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja yhteyshenkilöiltä saatavissa olleiden lisätietojen lisäksi kaikilla tarjoajilla on ollut oikeus tutustua rakennukseen ja sen rakenteisiin. Hakija ei ole kiistänyt tätä väitettä. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole ilmennyt, että muilla tarjoajilla olisi ollut tosiasiallisesti teknistä tointa rajallisemmat mahdollisuudet tutustua hankinnan kohteeseen. Menettelyn ei siten tältä osin voida katsoa olleen hakijaa syrjivää.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista tulee valita kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Koska tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt tarjousten valintaperustetta, on hankintayksikön tullut valita hinnaltaan edullisin tarjouspyynnön vaatimuksia vastaava tarjous.

Hakija ei ole esittänyt väitteitä siitä, että teknisen toimen tarjous ei olisi vastannut tarjouspyyntöä. Hakija ei myöskään ole esittänyt, että teknisen toimen tarjoushinnan edullisuus muihin tarjouksiin nähden olisi johtunut sellaisesta kunnan tosiasiallisesta tuesta, joka olisi tullut ottaa huomioon tarjoushinnan laskemisessa. Tällaisia seikkoja ei ole myöskään ollut havaittavissa markkinaoikeudelle toimitetuista asiakirjoista. Hankintayksikkö on valinnut hinnaltaan edullisimman tarjouspyynnön vaatimuksia vastaavan tarjouksen, joten tarjousten vertailun on katsottava tältä osin vastanneen hankintalaissa asetettuja vaatimuksia.

Hankintalaissa ei ole edellytetty tarjousten avaamisajankohdan ilmoittamista tarjouspyynnössä. Hankintalaissa ei ole erillisiä säännöksiä tarjousten avaamismenettelystä. Hankintalain 1 §:n 1 momentissa mainitusta tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteesta kuitenkin johtuu, että tarjouskilpailuun voidaan hyväksyä vain määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset. Kaikki saapuneet tarjoukset tulee myös avata samanaikaisesti.

Asiassa laaditusta tarjousten avauspöytäkirjasta ei ilmene tarjousten saapumisajankohtia. Pyhäjärven kaupungin teknisen toimen tarjous on päivätty 11.9.2002. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että tarjous on myös jätetty samana päivänä. Hakijan tarjous on päivätty 12.9.2002 ja muut tarjoukset 13.9.2002. Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia seikkoja, joiden perustella voitaisiin päätellä, että tarjousten vastaanottamisessa tai avaamisessa olisi toimittu hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnön sisältö huomioon ottaen hankintayksikön on tullut valita hinnaltaan edullisin määräajassa saapunut tarjouspyyntöä vastaava tarjous. Asiassa ilmi tulleiden seikkojen perusteella se on tässä tapauksessa ollut Pyhäjärven kaupungin teknisen toimen tarjous. Koska hankintapäätös on perustunut yksinomaan tarjousten kokonaishintojen vertailuun, ei hankintapäätöksen tekemiseen ole sisältynyt sellaista harkintavallan käyttöä, joka olisi voinut vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Näin ollen kaupungin teknisen toimen edustajan osallistumisen päätöksentekomenettelyyn ei voida tässä tapauksessa todeta vaikuttaneen hankintapäätöksen sisältöön hankintasäännösten vastaisella tavalla.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankinnan toteuttamisessa ja hankintapäätöksen tekemisessä sovellettujen menettelytapojen voida todeta johtaneen hakijaa hankintalaissa tarkoitetulla tavalla syrjivään lopputulokseen.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 § 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Pykälän 3 momentin mukaan yksityistä asianosaista ei saa velvoittaa korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, ellei yksityinen asianosainen ole esittänyt ilmeisen perusteetonta vaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hakemusta ei voida pitää sillä tavoin hallintolainkäyttölain 74 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen perusteettomana, että hakija tulisi velvoittaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hankintayksikön menettelyn ei voida katsoa olleen sillä tavoin hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellistä, että hankintayksikkö tulisi velvoittaa korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut. Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei voida pitää kohtuuttomana sitä, että asianosaiset joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja esitetyt oikeudenkäyntikuluvaatimukset.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Irma Telivuo, Maarit Lindroos ja Pertti Virtanen.