Market Court awards damages for flawed public procurement process and orders reimbursement of legal costs.

TARJOUSPYYNTÖ JA HANKINTAPÄÄTÖS

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) on pyytänyt 8.5.2002 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan tiedonkäsittelyjärjestelmästä. Tarjouspyynnön mukaan tarjous on tullut antaa tarjouspyynnön liitteenä olleiden asiakirjojen mukaisesti. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut tarjouslomake, hankintaerittely, hankintaohjelma ja YTV:n tietotekniikkalinjaukset.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksista valitaan se, joka on suoritusominaisuuksiltaan (laatu) ja kustannusominaisuuksiltaan (hinta) kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouspyynnön mukaan suoritusominaisuuksien arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä ja painokertoimia:

A Referenssit 0,20

B Ohjelmistojen ominaisuudet 0,50

C Resurssit 0,20

D Laatujärjestelmä 0,05

E Tuen ja ylläpidon ohjeistus 0,05

YTV:n yhteistyöjohtaja on 30.8.2002 §:n 41 kohdalla päättänyt valita Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan tiedonkäsittelyjärjestelmää koskevan tarjouskilpailun voittajaksi Novo Meridian Oy:n, jonka kanssa hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen 6.9.2002. Valittu tarjous on hankintapäätöksen mukaan ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

HAKEMUS

GISnet Solutions Finland Oy (Gisnet) on ensisijaisesti vaatinut, että hankintayksikön päätös poistetaan kokonaisuudessaan ja hankintayksikkö velvoitetaan korjaamaan virheellinen menettely. Toissijaisesti hakija on vaatinut, että hankintayksikkö määrätään maksamaan hakijalle hyvitysmaksua 45.759,90 euroa. Lisäksi hakija on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen 5.792,80 eurolla laillisine korkoineen.

Perusteluinaan hakija on lausunut muun ohella seuraavaa. Tarjousten kustannusominaisuusvertailussa on kunkin tarjouksen yhteismitalliseen kokonaishintaan lisätty omana eränä "YTV:n omat kustannukset (kouluttaminen, tukimaksut yms.)". YTV:n ilmoituksen mukaan kuhunkin tarjoukseen tehdyn lisäyksen suuruus on riippunut tarjotusta tietokantamallista. Hakijan tarjouksessaan käyttämä tietokanta on ollut Oracle ja voittaneen tarjoajan käyttämä tietokanta on ollut Sybase. Nämä "YTV:n omat kustannukset" ovat nostaneet hakijan tarjouksen vertailuhintaa 64,2 prosenttia ja voittaneen tarjoajan vertailuhintaa 1,7 prosenttia. Ilman kyseisiä lisäyksiä hakijan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintaerittelyn kohdassa 4.3. on määritelty tarjottava tietokanta. Sen mukaan "Tiedonhallinnan tulee perustua relaatiotietokantamalliin. YTV:n tämänhetkinen tietokantapalvelinsuositus on Sybase, toissijainen vaihtoehto on Oracle. Muut ohjelmistot tulevat kysymykseen, jos niiden käyttöön on perusteltuja syitä". Tarjouspyyntöasiakirjoista ei kuitenkaan ole käynyt ilmi, että tarjottavalla tietokannalla olisi ollut vaikutusta tarjouksia vertailtaessa. Myöskään YTV:n omien kustannusten määristä tai määräytymisperusteista ei ole ollut tarjouspyyntö- eikä tarjousvertailuasiakirjoissa mitään selvitystä. YTV on käyttänyt tarjousten vertailussa arviointiperustetta, jota se ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa lainkaan ilmoittanut ja jota tarjouksen tekijät eivät ole voineet tarjouksia tehdessään ottaa huomioon.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

VASTINE

YTV on vaatinut, että hakemus hylätään kokonaisuudessaan perusteettomana.

Perusteluinaan hankintayksikkö on lausunut muun ohella seuraavaa. Huolellisesti ja asiantuntijakonsulttia apuna käyttäen suunnitellun hankinnan kokonaisarvon arvioitiin tarjouspyyntöasiakirjojen laadintahetkellä jäävän reilusti alle kynnysarvon.

Tarjouspyyntöasiakirjat on laadittu huolellisesti asiantuntija-apua hyväksi käyttäen ja niissä on esitetty kaikki ne YTV:n hankinnan onnistumisen kannalta tärkeiksi arvioimat, objektiivisesti ja puolueettomasti asetetut arviointi- ja valintakriteerit painoarvoineen ja pisteytysmalleineen, joiden nojalla tarjousvertailu tultaisiin suorittamaan ja toimittaja valitsemaan. Hankinnan kohteen osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty ensisijainen vaihtoehto (Sybase) ja on annettu selvästi ymmärtää, että toinen nimeltä mainittu tietokantaohjelmisto (Oracle) yhtä lailla muiden mahdollisten tietokantaohjelmistojen ohella on toissijainen vaihtoehto.

Itse tarjousvertailu on suoritettu tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen kriteerien perusteella. Koska tarjoukset ovat olleet joiltakin osin tulkinnanvaraisia ja kun ne eivät kaikilta osiltaan ole olleet keskenään täysin vertailukelpoisia, on ne saatettu sellaisiksi tarjouksista saatujen tietojen ja tarjoajilta pyydettyjen selvennysten perusteella.

Yhteismitallisista tarjouksista valittiin asetettujen valintaperusteiden valossa kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi osoittautunut tarjous.

Menettely on kaikilta osiltaan ollut hankintalainsäädännön asettamien vaatimusten mukaista eikä siinä ole suosittu tai syrjitty mitään osapuolta.

YTV:n atk-käyttöympäristö on vakioitu laitteistojen sekä ohjelmistojen suhteen. YTV:n oman verkon tietojärjestelmien vakioituna tietokantapalvelinohjelmistona on Sybase, ja kaikki YTV:n jätehuoltolaitoksen keskeiset tietojärjestelmät perustuvat Sybase-tietokantaan. Tämä seikka on myöskin käynyt ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista. Lisäksi hankintaohjelman kohdassa 12.5 on todettu selvästi, että: "Arvioidaan myös toimitettavan järjestelmän yhteensopivuus YTV:n tietotekniikkalinjausten kanssa."

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selvästi korostettu YTV:n tämänhetkisiä tietotekniikkalinjauksia ja sitä, että YTV:n jätehuoltolaitoksen IT-henkilökunnalla on Sybase-tietokantaohjelmiston osaamista. Sybase-tietokantaohjelmiston tarjoamisesta ei siten aiheudu hankintayksikölle lisäkustannuksia henkilökunnan kouluttamisesta ohjelmiston käyttöön. Hankintayksikölle ei myöskään Sybasen osalta aiheudu lisäkustannuksia ohjelmiston lisenssien hankinnasta eikä ohjelmistosta aiheutuvien tukimaksujen muodossa, koska ohjelmiston ja tietokannan hallinnan tukipalvelut on jo entuudestaan järjestetty, eikä käytön laajennus aiheuta muutostarpeita jo järjestettyyn tukipalveluun.

YTV:llä on ollut perusteltu ja tarjouspyyntöasiakirjoissa selvästi ilmoitettu syy (YTV:n vallitsevat tietotekniikkalinjaukset ja oma osaaminen Sybasen osalta) asettaa tietokantaohjelmistot ensisijaisuusjärjestykseen, eikä tällä ole vaarannettu tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Kokeneena ja ammattitaitoisena IT-alan yrittäjänä hakijan on tullut tarjouspyyntöasiakirjoihin perehdyttyään ymmärtää, että käytössä olevasta vallitsevasta atk-järjestelmästä poikkeavan, selvästi toissijaiseksi vaihtoehdoksi nimetyn tietokantaohjelmiston tarjoaminen aiheuttaa aina hankintayksikölle sellaisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka tulee voida ottaa huomioon tarjouksia keskenään vertailukelpoisiksi saatettaessa ja tarjouksia vertailtaessa. Mainittu käytäntö hankintayksikölle näin aiheutuvien ylimääräisten kustannusten huomioon ottamisesta tarjouksia vertailtaessa on normaali ja yleinen tietotekniikka-alan hankintoja kilpailutettaessa.

Suoritusominaisuudet on pisteytetty tarjouspyyntöasiakirjoissa kerrotulla tavalla, minkä jälkeen laskennassa on otettu huomioon tarjousten vertailukelpoisiksi saattamiseksi välttämättömät erät, joihin myös "YTV:n omat kustannukset" kuuluvat. Tämän jälkeen on saatu tarjouksille kustannusominaisuuksiltaan yhteismitallinen kokonaishinta, johon on lisätty suoritusominaisuuksien vertailun perusteella saatu lisäarvo. Tällä perusteella on saatu tarjouksien vertailuhinta. Yhteismitallisiin kokonaishintoihin ei siten ole hakijan väittämällä tavalla lisätty mitään YTV:n omia kustannuksia, vaan yhteismitallisten kokonaishintojen selvittyä on ainoastaan otettu huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyn laatuvertailun vaikutus ja saatu tarjouksille näin vertailuhinnat.

"YTV:n omat kustannukset" eivät ole lainkaan riippuvaisia tietokantamallista. Tarjotulla tietokantaohjelmistolla sen sijaan on välillisiä kustannusvaikutuksia. Tarjoukset ovat YTV:lle kustannuksiltaan yhteismitallisia vasta sen jälkeen, kun on laskettu eri ratkaisujen kustannusvaikutukset, myös tarvittavan teknisen tuen ja koulutuksen osalta.

"YTV:n omat kustannukset" pitää sisällään YTV:n jätehuoltolaitoksen IT-henkilökunnan kouluttamisesta uuden, heille entuudestaan tuntemattoman tietokantaohjelman (Oracle) käyttämiseen aiheutuvat kustannukset sekä uuden tietokantaohjelman käytölle ja sille toteutettujen tietokantojen hallinnalle välttämättömät ulkoiset tukipalvelukustannukset. Kyseessä ei siis ole YTV:n IT-henkilökunnan oman työn osuus, vaan ainoastaan hankintayksikölle uuden tietokantaohjelman hankkimisesta aina väistämättä aiheutuvat, ulkoa ostettavien palveluiden aiheuttamat lisäkustannukset. Lisäksi YTV:n omina kustannuksina on huomioitu palvelimesta aiheutuvat kustannukset.

YTV:n jätehuoltolaitoksen IT-henkilöstöllä on hyvä tuntemus Sybase-tietokantaohjelmistojen hallinnasta. Vastaavien Oracle-kantojen hallinta edellyttäisi henkilöstön koulutusta. Kustannusvaikutuksina on otettu huomioon neljän Oracle-järjestelmää entuudestaan tuntemattoman atk-henkilön kolmen viikon pituinen kurssittaminen (60 päivää). Tähän on lisätty kahden muun, vain välttämättömimpiä Oraclen perustietoja tarvitsevan atk-henkilön viiden päivän mittainen "kevyempi" kurssi (10 päivää). Kurssimaksut 500 euroa / henkilö / päivä ovat tarjolla olevan kurssitarjonnan mukaisia keskimääräisiä hintoja.

Tietokannan hoidon teknisen tuen osalta jätehuoltolaitos on hankkinut omalle, nykyisin käytössä olevien tietokantojen hallintatyölleen asiantuntijatukea Sybase Finland Oy:ltä nykyisen käytännön mukaan keskimäärin yhden henkilötyöpäivän kuukaudessa. Nyt puheena oleva Ämmässuon uusi vesienhallinnan tietokanta ei edellytä jo olemassa olevan tukikiintiön kasvattamista eli uudesta Sybase-pohjaisesta tietokantaohjelmasta ei aiheudu YTV:lle lisäkustannuksia. Vertailussa on otettu huomioon vastaava tukitarve Oracle-tietokantaohjelmistojen osalta vastaavan hintaisena ulkopuolisen tietokanta-asiantuntijan työnä (päiväveloitus 1.100 euroa, päivä kuukaudessa viiden vuoden ajan yhteensä 60 päivää).

Palvelimen osalta todetaan, että yhteen tarjouksista sisältyi palvelinlaite, ja muiden tarjoajien tarjouksiin lisättiin vastaava kustannus tarjousten saamiseksi vertailukelpoisiksi.

YTV ei katso syyllistyneensä menettelyvirheeseen tai kohdelleensa tarjoajia millään tavoin epätasapuolisesti tai syrjivästi. Perustetta hakijan vaatimalle hyvitysmaksulle ei ole olemassa.

Mikäli markkinaoikeus päätyisi pitämään hakijan hyvitysmaksuvaatimusta perusteeltaan oikeana, korostaa YTV paljoksuvansa vaaditun hyvitysmaksun määrää. Hakijan vaatima hyvitysmaksu ylittää huomattavissa määrin vakiintuneen oikeuskäytännön hyvitysmaksun suuruuden osalta. Hakija ei lisäksi ole edes pyrkinyt esittämään mitään selvitystä tai näyttöä hyvitysmaksun määrää koskevan vaatimuksensa perusteeksi.

Hyvitysmaksun suuruus on säädetty riippuvaiseksi hankinnan kokonaisarvosta. Tällä on kilpailuneuvoston ja markkinaoikeuden aiemman ratkaisukäytännön perusteella katsottava tarkoitetun hyväksytyn tarjouksen mukaan määräytyvää hankinnan kokonaisarvoa, ei siis hakijan oman tarjouksen mukaista hintaa, mitä hakija virheellisesti käyttää vaatimuksensa lähtökohtana.

VASTASELITYS

Hakija on lausunut vastaselityksessään muun ohella seuraavaa. Julkisista hankinnoista annetun lain sekä kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen mukaan hankintayksikön tulee ilmoittaa kaikki kokonaistaloudellisuuteen liittyvät arviointiperusteet etukäteen. Lisäksi korkein hallinto-oikeus on lastenkodin televisiohankintoja koskeneessa ratkaisussaan 12.11.1997 T 2867 todennut, että hankinnan valintaperusteena voidaan käyttää vain sellaisia seikkoja, jotka tarjouksen tekijät ovat voineet ottaa huomioon tarjousta tehdessään.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista valitaan se, joka on suoritusominaisuuksiltaan ja kustannusominaisuuksiltaan kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on yksilöity suoritusominaisuuksien arviointikriteerit ja niiden painoarvot, mutta ei kustannusominaisuuksien arviointikriteereitä ja painoarvoja.

YTV on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on tarjousten vertailuvaiheessa lisännyt saamiensa tarjousten hintoihin omia kustannuksiaan, vaikka se ei ollut maininnut tästä mahdollisuudesta tarjoajille tarjouspyyntöasiakirjoissa.

YTV:llä on ollut käytössään Oracle-tietokantaohjelmiston kehittyneempi versio Oracle Spatial, ei tosin jätteenhuollon puolella. Näin ollen hankintayksiköllä olisi pitänyt olla Oracle-tietokantaohjelmiston käyttökokemusta.

Hakija kiistää, että tarjouspyyntöasiakirjoissa olisi annettu selvästi ymmärtää, että Oracle on yhtälailla muiden mahdollisten tietokantaohjelmien ohella toissijainen vaihtoehto suhteessa Sybaseen. YTV on tarjouspyynnössään nimenomaisesti todennut sekä Sybasen että Oraclen vaihtoehtoisiksi tietokantaohjelmistoiksi.

YTV:n mukaan sen laskennalliset kustannukset koostuvat tietokannan teknisestä tuesta, henkilöstön kouluttamisesta ja palvelimesta. Tietokannan hoidon teknisestä tuesta on Oraclea tarjonneiden tarjousten kustannusominaisuuksiin lisätty 66.000 euroa. Tällaisia hankintayksikölle mahdollisesti aiheutuvia tietokannan hoidon teknisen tuen kustannuksia tai edes niiden määräytymisperusteita ei ole mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjousten vertailussa huomioon otettavina seikkoina. Edelleen hankintaerittelyn 7.5 kohdan mukaan tarjoajan tulee jo tarjouksessaan sitoutua järjestelmän viiden vuoden tukeen ja ylläpitoon. Tarjoajan järjestelmätuen tulee tarjouspyynnön mukaan päivystää virka-aikana. Edelleen ylläpidon tulee käsittää kaikki versiopäivitykset ja virheiden korjaukset. Hankintayksikkö ei ole lainkaan perustellut sitä, minkä vuoksi tarjouksessa edellytetyn teknisen tuen lisäksi tarvitaan vielä erillisenä palveluna ostettavaa ulkopuolista tukea.

YTV on lisäksi arvioinut tarvittavan tuen määräksi saman, jota se hankkii nykyään käytössään olevia Sybase-tietokantoja varten. YTV:llä käytössään oleviin Sybase-tietokantoihin liittyvän tuen tarve ja määrä on aivan eri luokkaa kuin nyt kyseessä olevaan hankintaan liittyvän tietokannan ylläpitoon tarvittavan tuen tarve ja määrä.

Henkilöstön koulutuksesta on Oraclea tarjonneiden tarjousten kustannusominaisuuksiin lisätty 35.000 euroa. Tällaisia hankintayksikölle mahdollisesti aiheutuvia koulutuskustannuksia tai edes niiden määräytymisperusteita ei ole mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjousten vertailussa huomioon otettavina seikkoina. Hankintayksikkö ei ole selvittänyt mihin tarpeisiin neljän henkilön kolmen viikon pituinen ja kahden henkilön viiden päivän pituinen kurssittaminen perustuu. Asiakirjoista ei ole myöskään käynyt ilmi, miksi kaikki koulutettavat ovat Oracle-järjestelmää entuudestaan tuntemattomia, kun YTV:n palveluksessa on myös kyseisen järjestelmän tuntemuksen omaavia henkilöitä. Hankintayksikkö ei ole myöskään selvittänyt sitä, mihin perustuu arvio 500 euron kustannuksista / henkilö / koulutuspäivä.

Hankintaerittelyn 7.3 kohdan mukaan tarjouksen on tullut sisältää yhteensä 15 päivää järjestelmän käyttökoulutusta. Kyseiseen koulutukseen sisältyy testauskoulutusta, perehdyttämiskoulutusta, käyttökoulutusta asentajille ja työnjohdolle, raportointikoulutusta, pääkäyttäjäkoulutusta ja DBA-koulutusta. YTV ei ole edes osoittanut, että sen henkilöstö tarvitsisi enemmän koulutusta kuin mitä tarjous itsessään sisältää. Hankintayksikkö olisi voinut pyytää tarjoajilta tarjouksia IT-henkilöstönsä kouluttamiseksi, mikäli tällainen koulutus olisi todella ollut tarpeen. Näin olisi saatu oikea kuva hankintayksikön henkilöstön koulutustarpeesta ja tämän mahdollisen koulutustarpeen tyydyttämisen todellisista kustannuksista.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, koska hakijan tarjous olisi ollut virheettömässä hankintamenettelyssä kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hakijalle on aiheutunut kustannuksia tarjouskilpailuun osallistumisesta ja vahinkoa hankintayksikön menettelystä. Kustannuksia on aiheutunut muun muassa tarjouksen laatimisesta ja vahinkoa myyntikatteen menetyksestä. Hakija on ilmoittanut, että sen markkinaoikeudelle toimittama selvitys sille aiheutuneista kustannuksista ja vahingoista sisältää liikesalaisuuksia.

Hakija on pyytänyt, että markkinaoikeus toimittaisi asiassa suullisen käsittelyn hakijalle aiheutuneiden kustannusten ja vahingon selvittämiseksi.

LISÄSELVITYS

Hankintayksikkö on antanut lisäselvityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Kynnysarvot ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista annetun asetuksen (hankinta-asetus) 1 §:n 1 momentin mukaan asetusta sovelletaan sellaiseen tavara- ja palveluhankintaan, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroja on vähintään 200.000 erityisnosto-oikeutta (SDR) vastaava määrä euroina ilmaistuna (kynnysarvo) asetuksen mukaista ennakko- tai hankintailmoitusta julkaistaessa. Pykälän 4 momentin perusteella kauppa- ja teollisuusministeriö ilmoittaa vuosittain Suomessa sovellettavien kynnysarvojen valuutta-arvot. Vuodelle 2002 kauppa- ja teollisuusministeriö on ilmoittanut palveluhankintojen kynnysarvoksi 249.681 euroa.

Tässä tapauksessa viiden vuoden sopimuskauden osalta hankinnan arvonlisäveroton kertakustannus on enintään 181.720 euroa ja jatkuvaluonteiset arvonlisäverottomat kustannukset yhteensä enintään 75.950 euroa. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on siten enintään 257.660 euroa, mikä ylittää edellä mainitun kynnysarvon 7.979 eurolla.

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankinnan suunnitteluvaiheessa ulkopuolinen konsultti on arvioinut hankinnan arvon jäävän reilusti alle kynnysarvon. Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle hankinnan kustannusarvion elokuulta 2001. Markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon hankinnan todellisen arvon ja kynnysarvon välisen vähäisen eron sekä hankinnan arvon arvioimista koskevan selvityksen, että hankintayksikkö on perustellusti voinut ennakoida hankinnan arvon jäävän hankinta-asetuksessa tarkoitetun kynnysarvon alapuolelle. Tällaiseen hankintaan sovelletaan julkisista hankinnoista annettua lakia (hankintalaki).

Pääasia

Lähtökohtana hankintamenettelyssä on tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Hankintalain 1 §:n velvoite tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta tarkoittaa muun ohella sitä, että hankintayksikön on valmisteltava ja laadittava tarjouspyyntö siten, että se tuottaa yhteismitallisia ja toisiinsa verrattavissa olevia tarjouksia. Tarjouspyynnöstä on käytävä riittävällä tarkkuudella ilmi se, millaista palvelua hankitaan ja millä ehdoilla.

Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa on mainittava kaikki ne arviointiperusteet, joita sovelletaan tarjouksia vertailtaessa. Näin tarjoajat jo tarjousta tehdessään ovat tietoisia valintaan vaikuttavista tekijöistä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouksista valitaan se, joka on suoritusominaisuuksiltaan (laatu) ja kustannusominaisuuksiltaan (hinta) kokonaistaloudellisesti edullisin. Tarjouspyynnön mukaan suoritusominaisuuksien arvioinnissa käytetään seuraavia kriteereitä ja painokertoimia:

A Referenssit 0,20

B Ohjelmistojen ominaisuudet 0,50

C Resurssit 0,20

D Laatujärjestelmä 0,05

E Tuen ja ylläpidon ohjeistus 0,05

Kustannusominaisuuksia ei ole tarjouspyynnössä täsmennetty.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintaerittelyn kohdan 4.3 mukaan "Tiedonhallinnan tulee perustua relaatiotietokantamalliin. YTV:n tämänhetkinen tietokantapalvelinsuositus on Sybase, toissijainen vaihtoehto on Oracle. Muut ohjelmistot tulevat kysymykseen, jos niiden käyttöön on perusteltuja syitä."

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintaohjelman kohdassa 12.5 suoritusominaisuuksien kriteerin B "Ohjelmistojen ominaisuudet" / "Tekniset ominaisuudet" määrittelyssä on todettu, että: "Arvioidaan myös toimitettavan järjestelmän yhteensopivuus YTV:n tietotekniikkalinjausten kanssa."

Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa on selvästi ilmoitettu, että YTV:llä on tällä hetkellä käytössään Sybase-ohjelmisto ja Oracle-ohjelmisto on toissijainen vaihtoehto. Hankintayksikön mielestä hakijan olisi tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetuista tiedoista tullut ymmärtää, että nykyisestä järjestelmästä poikkeavan ohjelmiston hankinnasta aiheutuu hankintayksikölle ylimääräisiä koulutus-, tukipalvelu- ja muita kustannuksia. Jotta tarjoukset on saatu yhteismitallisiksi, on hankintayksikkö lisännyt muiden kuin Sybase-ohjelmistoa tarjonneiden tarjouksiin ohjelmiston muutoksesta aiheutuvia edellä mainittuja koulutus-, tukipalvelu- ja muita kustannuksia.

Hakija on tulkinnut tarjouspyyntöä niin, että Sybase ja Oracle ovat olleet rinnakkaisia ja tasavertaisia vaihtoehtoja eikä tarjouspyyntöasiakirjoista ole käynyt ilmi, että tarjottavalla ohjelmistolla olisi vaikutusta kustannusominaisuuksiin. Hankintaohjelman kohta 12.5 on koskenut nimenomaan suoritusominaisuuksia, ei kustannusominaisuuksia.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjottavien ohjelmistojen kustannusominaisuusvaikutusten suhteen tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Tarjouspyyntöasiakirjoista käy kylläkin ilmi hankintayksikön nykyinen tietojärjestelmä, mutta ohjelmistotyypin jopa 60 prosentin kustannusvaikutuksesta ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa lainkaan mainintaa.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajat ovat voineet tarjota eri ohjelmistoja. Tarjouspyynnössä olisi tullut lisäksi ilmoittaa ne seikat, jotka hankintayksikkö ottaa huomioon, jos ohjelmistona tarjotaan muuta kuin sen ensisijaiseksi tarkoittamaa Sybase-ohjelmistoa. Tarjousten saamiseksi vertailukelpoisiksi on hankintayksikkö lisännyt tarjoajille tarjouspyynnössä ilmoittamattomia "hankintayksikön omia kuluja" pääasiassa tarjotusta ohjelmistosta riippuen 4.000 - 105.000 euroa. Näitä kuluja tarjoajat eivät ole voineet ottaa huomioon tarjousta laatiessaan. Näin meneteltäessä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ei ole hankintamenettelyssä toteutunut. Hankintayksikkö on tältä osin menetellyt hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla julkisia hankintoja koskevien säännösten vastaisesti.

Hyvitysmaksun edellytykset

Koska hankintasopimus on jo tehty, markkinaoikeus ei voi enää, kun otetaan huomioon hankintalain 9 §:n 2 momentti, määrätä hankintalain 9 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa tarkoitettuja seuraamuksia. Näin ollen on arvioitava, onko hakijalla oikeus saada hyvitysmaksua.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan hankintayksikkö voidaan määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on lisännyt 101.000 euroa kaikkien Oraclea tarjonneiden tarjousten kustannuksiin hankintayksikön "omina kustannuksina". Ilman näitä kustannuksia hakijan tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin.

Hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu, jos hankintayksikkö olisi ratkaissut tarjouskilpailun tarjouspyynnössä ilmoitettujen seikkojen perusteella. Näin ollen edellytykset hyvitysmaksun määräämiselle hankintalain 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ovat olemassa.

Suullisen käsittelyn järjestäminen

Hakija on toimittanut markkinaoikeudelle kirjallisen selvityksen sille aiheutuneista kustannuksista ja vahingosta. Hakija on lisäksi pyytänyt, että asiassa toimitettaisiin suullinen käsittely hakijalle aiheutuneiden kustannusten ja vahingon selvittämiseksi.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton.

Hakijan pyyntö suullisen käsittelyn toimittamisesta liittyy mahdollisen hyvitysmaksun määrän selvittämiseen. On huomattava, että hyvitysmaksun määrään ei vaikuta ainoastaan syntyneiden kustannusten tai vahingon määrä. Hyvitysmaksua määrättäessä on hankintalain 9 §:n 2 momentin mukaan otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko.

Kun otetaan huomioon hyvitysmaksun määrään vaikuttavat tekijät sekä hakijan markkinaoikeudelle toimittama kirjallinen selvitys sille aiheutuneista kustannuksista ja vahingosta, ei aiheutuneiden kustannusten ja vahingon tarkempi selvittäminen ole tarpeellista. Näin ollen suullinen käsittely on ilmeisen tarpeeton.

Hyvitysmaksun määrä

Hankintalain 9 §:n esitöiden (HE 69/1997) mukaan hyvitysmaksun määrää asetettaessa otetaan huomioon ensisijaisesti hankintayksikön virheelliseen toimintaan liittyvät seikat, kuten virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo sekä hakijana olevalle tarjoajalle aiheutuneet kustannukset ja muu vahinko.

Talousvaliokunta on todennut hyvitysmaksun määrästä (TaVM 24/1997) seuraavasti:

"Hyvitysmaksun suuruus perustuisi tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon virheen tai laiminlyönnin laatu, hankinnan kokonaisarvo ja hakijalle aiheutuvat kustannukset ja vahinko. Valiokunta korostaa, että vahingolla tarkoitetaan periaatteessa kaikentyyppisiä menetyksiä, ei ainoastaan hankintamenettelyyn osallistumisesta aiheutuneita kustannuksia.

Kilpailuneuvosto on esittänyt valiokunnalle, että hyvitysmaksun suuruus voitaisiin määrätä esimerkiksi tietyksi osuudeksi hankinnan kokonaisarvosta, jolloin sopiva raja voisi olla 1-15 prosenttia hankinnan arvonlisäverottomasta kokonaisarvosta. Valiokunnan mielestä hyvitysmaksun raja-arvojen määrittäminen toisi uuden oikeusturvakeinon käyttöön alusta alkaen johdonmukaisuutta. Valiokunta ei kuitenkaan ehdota sitovia rajauksia kirjoitettaviksi säädöksiin, mutta toteaa pitävänsä kilpailuneuvoston esittämää rajausta tarkoituksenmukaisena.

Siltä osin kuin hyvitysmaksun suuruuteen vaikuttaisivat tarjoajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko, hakijalla on velvollisuus näyttää vahingon määrä toteen, kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan. Sama positiivisen sopimusedun periaate kuin 9 §:ssä hyvitysmaksusta sisältyy 8 §:n 1 momenttiin vahingonkorvauksesta. Säännöksessä ei rajoiteta korvattavaa vahinkoa, joten lähtökohtana on kaikkien varallisuusvahinkojen korvaaminen. Korvattavaksi voi tulla koko se vahinko, joka sopimuksen menettämisestä on aiheutunut.

Siltä osin kuin hyvitysmaksun perusteena pidetään positiivisen sopimusedun periaatetta ja saamatta jäänyttä katetta, hakijalle syntynyttä vahingon määrää tulee arvioida sen vertailun pohjalta, mikä olisi tilanne ollut silloin, jos hakija olisi saanut toimituksen suoritettavakseen."

Markkinaoikeus katsoo, kun otetaan huomioon hankintayksikön virheen laatu, hankinnan kokonaisarvo sekä hakijalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko, että kohtuullinen hyvitysmaksun määrä on 15.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava huomioon se, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Tässä tapauksessa hankintayksikön virheellinen menettely on ollut syynä markkinaoikeuden käsittelyyn. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta tulee näin ollen velvoittaa korvaamaan hakijan oikeudenkäyntikulut.

Hakija on elinkeinonharjoittajana arvolisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Suullisen käsittelyn toimittamista koskeva vaatimus hylätään.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta määrätään maksamaan GISnet Solutions Finland Oy:lle hyvitysmaksuna 15.000 euroa.

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta velvoitetaan korvaamaan GISnet Solutions Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.748,20 eurolla. Oikeudenkäyntikuluille on suoritettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona tämä päätös on ollut asianosaisten saatavissa.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista annetun lain 12 §:n 1 momentin (1530/2001) nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat ratkaisseet markkinaoikeuden lainoppineet jäsenet Kaisa Meriluoto, Irma Telivuo ja Maarit Lindroos.